Pidin Lääkäripäivillä luennon virheellisistä terveysuskomuksista ja sivusin samalla myös lääketieteen ulkopuolisia hoitoja ja niihin liittyvää lainsäädäntöä.
Pääviestini oli se, että vastakkainasettelua tulisi vähentää. Olennaiset keinot tässä prosessissa ovat hoitojen luokittelu käyttäen oikeita määrittelyjä sekä se, että kaikkia hoitoja ei tulisi niputtaa saman termin alle, oli se termi sitten mikä hyvänsä. Lähtökohtana tulee olla tutkimuksin osoitettu hoidon teho ja turvallisuus.
Haasteena tänään on se, että lääketieteen ulkopuolisten hoitojen puolustajat haluavat käyttää termejä vaihtoehtoinen tai täydentävä hoito tai CAM, joka on yhdistelmä molemmista.
Lääketieteen ammattilaiset pitävät näitä termejä ongelmallisina, vaikka niitä paljon käytetäänkin. Vaihtoehtoinen hoito tulisi olla vaihtoehto jollekin. Mutta mille se on vaihtoehto, kun niillä hoidoilla ei julistusten mukaan edes pyritä korvaamaan lääketieteellistä hoitoa? CAM on samasta syystä huono.
Toisaalta termit huuhaa taikka uskomushoito ovat myös ongelmallisia, sillä ne ovat leimaavia, varsinkin jos niiden alle niputetaan kaikki lääketieteen ulkopuoliset hoidot. Osa hoidoista tuon leiman ansaitsee mutta eivät läheskään kaikki.
Tästä syystä olen yli vuosi sitten esittänyt, että sen sijaan, että kiistelemme ja loukkaannumme eri termeistä, luokittelisimme hoidot eri luokkiin niiden tehon, turvallisuuden ja käyttöaiheen perusteella. Siten ne hoidot, jotka ovat asiallisia eivät joudu samaan nippuun kyseenalaisten hoitojen kanssa. Tällöin puolustaminen tai vastustaminen eivät kohdistuisi kaikkiin hoitoihin yhtenä nippuna.
Hoitojen luokittelu
Kaikki hoidot voidaan luokitella joko lääketieteellisiksi hoidoiksi, täydentäviksi lääketieteellisiksi hoidoiksi, kokemus-/hyvinvointihoidoiksi ja sitten toisaalta uskomushoidoiksi tai vaarallisiksi uskomushoidoiksi sen mukaan millaista tietoa on hoidon tehosta ja turvallisuudesta, ja toisaalta mitä hoidon väitetään tekevän.
Mikäli hoidon teho, turvallisuus ja käyttöaiheet ovat tutkimuksin todistettu, hoito on lääketieteellistä hoitoa. Tällaisia hoitoja ovat esim. tutkitut sairauksiin vaikuttavat elintapamuutokset ja ruokavaliohoito sekä lääkkeet ja toimenpiteet. Elintapamuutoksilla ja ruokavaliohoidolla tarkoitetaan sellaisia valintoja, jolla on kyseiseen sairauteen selvästi osoitettu yleisestä hyvinvoinnista poikkeava vaikutus.
Mikäli hoidon turvallisuus on osoitettu ja hoidolla on osoitettua hyötyä muun hoidon ohessa, hoitoa voidaan kutsua täydentäväksi lääketieteelliseksi hoidoksi. Tässä määritelmässä täydentävä lääketieteellinen hoito tarkoittaa tutkimustietoon perustuvia hoitoja, jotka täydentävät varsinaista lääketieteellistä hoitoa. Toki osa lääketieteen ulkopuolisista hoidoista voi kuulua siihen mutta eivät kaikki. Termi siis tarkoittaa eri asiaa, kuin että kaikkia lääketieteen ulkopuolisia hoitoja kutsuttaisiin täydentäviksi hoidoiksi.
Tällaisia täydentäviä lääketieteellisiä hoitoja voisivat olla terveyttä tukevat elintapamuutokset, kuten ruokavaliohoito, joka ei suoraan vaikuta kyseiseen sairauteen mutta on tukemassa paranemista. Esimerkiksi tarkoin valitut ravintolisät, jotka tehostavat hoitoa, vähentävät haittavaikutuksia taikka korjaavat sairauksien aiheuttamia ongelmia voidaan luokitella tähän ryhmään, kun niistä on tutkimusnäyttöä.
Jos hoidon tueksi on olemassa hoidettavan subjektiivisia kokemuksia, sitä voidaan kutsua kokemus- ja hyvinvointihoidoksi. Kokemus- ja hyvinvointihoidot ovat hoitoja, jonka hyödystä on hoidettujen yksilöiden subjektiivisia hyödyn kokemuksia, mutta sen tehoa ei ole välttämättä tutkimuksin osoitettu eikä hoidosta ole odotettavissa haittaa. On tärkeää huomata, että vaikutusten väitetäänkin liittyvän vain hoidon saajan subjektiivisiin kokemuksiin.
Uskomushoitoja olisivat sellaiset hoidot, joiden tehosta kyseiseen väitettyyn sairauteen ei ole näyttöä tai tehottomuus on osoitettu mutta joilla ei ole suoria haittoja taikka niiden todennäköisyys on pieni. On hyvä pitää mielessä, että kaikki uskomushoidot voivat olla vaarallisia epäsuorasti, jos vaikuttava hoito jää saamatta tai viivästyy.
Kun puuttuvan tehon lisäksi hoidon turvallisuutta ei ole kyetty varmistamaan taikka haittoja on todettu (tutkimuksin tai ilman tutkimuksia), kyseessä on vaarallinen uskomushoito.
Miten luokittelu toimii käytännössä?
Luokittelun toimivuus avautunee parhaiten esimerkkejä käyttämällä.
Ravintolisä voi olla täydentävää lääketieteellistä hoitoa, kun se tutkitusti tukee sairauden hoitoa tai toipumista.
Meditatiiviset liikkeet ja jooga tutkimusten mukaan on hyödyllinen tukihoito elämänlaadun parantajana mm. syöpäpotilailla, masennuspotilailla, terveiden unettomuuteen sekä ikäihmisten kognitiivisiin toimintoihin. Hoito on siis täydentävää lääketieteellistä hoitoa.
Erilaiset rentoutumiseen pyrkivät hoidot voivat olla hyvinvointi- ja kokemushoitoja silloin kun niiden kerrotaan rentouttavan. Jos taas niiden väitetään perusteettomasti vaikuttavan vaikkapa syöpään tai valtimotauteihin, ne ovat uskomushoitoja.
Sinkkivalmisteet imeskelytablettina ja sinkkiasetaattina tai –glukonaattina voidaan katsoa lääketieteelliseksi hoidoksi, sillä ne lyhentävät flunssan oireita lähes 3 päivää, kun taas sinkki monivitamiinivalmisteena samaan tilanteeseen on uskomushoitoa.
Ubikinoni voi olla täydentävää lääketieteellistä hoitoa statiinihoidon ohessa, mutta on tällä hetkellä uskomushoitoa, jos sillä hoidetaan diabetesta.
Homeopatiaan liittyvät väitteet sairauksien hoitamisesta luokittaa sen uskomushoidoksi, sillä se on tutkimuksin todettu vain lumehoidon veroiseksi.
Musta salva, hopeavesi ja antioksidantit ovat esimerkkejä vaarallisesta uskomushoidosta, sillä sekä hyödyn puuttuminen että haitat ovat tunnettuja.
Bioresonanssi ei tuota luotettavaa tietoa mistään sairauksista. Se synnyttää virheellisiä diagnooseja, joiden hoidosta voi olla haittaa. Se luokitellaan vaaralliseksi uskomushoidoksi.
Lainsäädännöstä
Vaikka Ruotsin valmisteilla oleva lakiesitys lääketieteen ulkopuolisista hoidoista ei ollut millään tavalla keskeinen seikka luennossani, juuri se tuntui nousevan esille somessa. Oma kantani perustui Ruotsin selvitysmiehen ehdotukseen, joka löytyy tästä. Sen yhteenvedossa todetaan seuraavasti:
- Det nuvarande förbudet för andra än hälso- och sjukvårdspersonal att behandla cancer, epilepsi och diabetes ersätts med ett generellt förbud att behandla allvarlig sjukdom och omfattar då både somatiska och psykiska sjukdomar. Medan det ska vara förbjudet att behandla dessa sjukdomar i sig, ska symtomlindrande åtgärder vara tillåtna.
- Det ska vara förbjudet att utreda och behandla sjukdomar hos barn under 15 år och sjukdomar i samband med graviditet, detta oavsett sjukdomens svårighetsgrad. Symtomlindrande behandling för barn och gravida ska dock vara tillåten.
- Det ska vara förbjudet att behandla vissa smittsamma sjukdomar, liksom att utföra kirurgiska ingrepp och provtagningar som medför fullständig penetration av kroppens samtliga hudlager, ge allmän bedövning och injektioner utanför hälso och sjukvården. Vissa förbud i dagens lagstiftning ter sig föråldrade och kan utmönstras.
- De straffbestämmelser som finns i patientsäkerhetslagen överförs väsentligen oförändrade till den nya lagen. Dock ska det I den nya lagen ingå en bestämmelse om straffansvar för den som inte bara uppsåtligen utan även av oaktsamhet orsakar skada eller fara för skada. Bristande kunskaper eller erfarenhet ska inte befria från ansvar.
Minun tulkintani mukaan kysymys on selvästä tiukennuksesta aikaisempaan lakiin, sillä kielto laajenee selvästi uusiin potilasryhmiin ja kaikkiin vakaviin sairauksiin ja psyykkisiin sairauksiin sekä myös alle 15-vuotiaisiin. Toki oireiden lievittämiseen tähtäävä hoito sallitaan. Lisäksi kielto laajenee tarttuviin tauteihin sekä myös kaikkiin ihon lävistäviin hoitoihin. Myös juridisen vastuun tarkennus on selvä tiukennus.
Jokainen voi toki itse arvioida onko kysymys lievennyksestä vai tiukennuksesta. Tuon lain mukaan vakavien sairauksien yhteydessä käytetyt lääketieteen ulkopuoliset hoidot saavat jatkossa vain lievittää oireita. Tämä tarkoittaisi käytännössä kieltoa käyttää vaikkapa homeopatiaa, bioresonanssia ja monta muuta hoitoa sairauksiin. Niitähän juuri näillä hoidoilla väitetään hoidettavan. Toki hoitojen käyttö oireisiin on edelleen sallittua.
Vastakkainasettelusta
Olen toivonut, että asioita ja hoitoja voitaisiin tarkastella kriittisesti argumentoiden. Kriittinen analyysi kuitenkin usein virheellisesti tulkitaan vastustamiseksi, mitä se ei tietenkään ole.
Toisin kuin näkee väitettävän, kukaan ei ole ajamassa kaikkien lääketieteen ulkopuolisten hoitojen kieltämistä. Olen havainnut perusteetonta pelottelua, jolla pyritään ilmeisimmin vain lisäämään vastakkainasettelua. Kriittisen argumentaation sijaan on havaittavissa pyrkimys siis vain eristiseen retoriikkaan.
Kokemukseni on, että tällä hetkellä juuri lääketieteen ulkopuolisten hoitojen puolustajat ylläpitävät vastakkainasettelua. Se ilmeisesti koetaan tarpeelliseksi. Erikoista ilmiössä on se, että myös ilmiselvää huijaamista kuten bioresonanssia tai vaikkapa puhelimen kautta annettavaa syövän energiahoitoa puolustetaan yhtenä rintamana. Voisi olettaa, että tällaiseen toimintaan otettaisiin selvä hajurako.
Toisaalta Yhdysvalloissa mm. naturopaatit ovat vuonna 2019 julkaisivat kannanoton, jossa he haluavat erkaantua homeopatiasta ei-uskottavana hoitomuotona. Tässä valossa tuntuu oudolta, että Suomessa halutaan pysyä pinnalla tai upota kaikki samassa veneessä.
On kuitenkin tosiasia, että käytössä on hoitoja, joita ei voida hyväksyä ja jotka perustuvat vain uskomuksiin. Tämä täytyy tunnustaa ja pesäeron tekeminen selvästä huijaamisesta on järkevää tehdä, jotta ne hoidot, jotka ovat asiallisia, voidaan arvioida ja todeta asiallisiksi.
Lääkärikunta ei kokemukseni mukaan tuomitse kaikkea ei-lääketieteellistä hoitoa huuhaaksi. Kysymys on vain siitä, että asiallinen hoito ja asiattomat hoidot voitaisiin erottaa ja että asiattomia hoitoja voitaisiin rajoittaa niin, että potilasturvallisuus ei vaarantuisi.
Viestinnästä
Luennostani tehtyjen uutisten kritisoinnista syntyy vaikutelma, että lehdissä julkaistujen uutisartikkelien oletetaan olevan minun kirjoittamiani, kun todellisuudessa ne aina tietenkin kirjoittaa toimittaja. Minulla on valta vaikuttaa vain omien sanomisteni osalta.
Lehtiartikkeleissa toimittaja saattaa käyttää termejä huuhaa tai uskomushoidot myös sellaisissa tilanteissa, joissa minä olen korostanut, että en halua käyttää niitä. Toimittajalla on tietenkin täysi oikeus käyttää niitä termejä mitä hän haluaa eikä minulla haastateltavana ole oikeutta muokata toimittajan tekstiä muiden kuin omien antamieni faktojeni osalta. Uutisartikkeleista ei siis kannata poimia termejä ja olettaa, että minä olisin niitä juuri siinä yhteydessä käyttänyt.
Useimmiten Suomessa toimittaja tarkastuttaa faktat haastatellulta mutta ei aina. Joistakin uutisista Ruotsin lain osalta olikin tämän seurauksena pudonnut pois maininta oireiden hoidon sallimisesta. Tämä kuitenkin korjattiin uutisiin saman tien, kun puute havaittiin.
Jälleen hyvä ja tarkentava blogikorjoitus liittyen lääketieteen ulkopuolisiin hoitoihin ja niiden luokitteluun.
Viime elokuussa on tehty kansalaisaloite https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011
”Täydentävät hoidot kaikille- Kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja on turvattava”
Tässä aloitteessa vaaditaan KELA-korvattavuutta näille hoidoille – mutta ei koulutusvaatimuksia näitä antaville ammatinharjoittajille eikä näin ollen virallista valvontaa taikka rangaistavuutta liittyen kyseenalaiseen markkinointiin, puhumattakaan hoitovirheen rangaistavuudesta.
Miten arvoisa blogisti suhtautuu tähän kansalaisaloitteeseen?
Aloite olisi muutoin hyvä, mutta siinä on juuri nuo mainitsemasi puutteet: Millä tavalla on varmistettu että hoidot ovat tehokkaita ja turvallisia. Tämä voi tapahtua vain tutkimusten kautta sekä myös niin, että koulutus ja valvonta ovat tarkoin määriteltyjä. Sen vuoksi en voi sitä tuossa muodossa kannattaa. Ei se, että halua käyttöön ja käyttäjiä löytyy ole peruste hoitojen virallistamiselle.
Kyseessähän on aloite, jossa toivotaan kartoitusta! Se ei ymmärtääkseni ole mikään valmis ehdotus. Edellinen yritys laiksi oli kelvoton juuri kartoittamisen vuoksi. Rekisteröityminen olisi oikein hyvä asia, mutta en tiedä muuttaisiko se mitään.
”Pääviestini oli se, että vastakkainasettelua tulisi vähentää. Olennaiset keinot tässä prosessissa ovat hoitojen luokittelu käyttäen oikeita määrittelyjä sekä se, että kaikkia hoitoja ei tulisi niputtaa saman termin alle, oli se termi sitten mikä hyvänsä. Lähtökohtana tulee olla tutkimuksin osoitettu hoidon teho ja turvallisuus.”
Tämä oli ilahduttavaa. Toisaalta kirjoituksissasi on usein ristiriitainen viesti. Sanot yhtä, mutta asenne rivien välissä tuntuu olevan toinen, se hämmentää. Sanat ovat monimutkainen juttu eikä kaikkea vastuuta voi aina vierittää kuulijalle/lukijalle, ei edes silloin, kun vika on lukijassa. 🙂 Jos haluaa viestin tuoda kaikille, niin pitää yrittää tuoda se niin, että kaikki ymmärtävät.
Sitten haluaisin kommentoida vielä esimerkkiäsi allergioiden hoidosta bioresonanssihoidoin. Nämä hoitajathan eivät väitä, että allergia paranee, vai väittävätkö? Hehän vain poistavat ruokavaliosta ne aineet, jotka laite näyttää sopimattomiksi ja aiheuttaa oireita. Siten he voivat yhtä sanoa, että hoidetaan oireita, allergian aiheuttaja ei ole allergian syy. Syy lienee jossain muualla kuten suolistossa. Lailla on hyvin vaikea määritellä mitä saa hoitaa ja mitä ei ja minkälaisen sanktion voi saada.
Sinkin suosittelemista ei oikein voi sanoa lääketieteelliseksi hoidoksi, jos sen antaa joku muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö, sinkkihän ei ole lääke (vai onko?). Sen voisi ymmärtää niin, että vain lääkäri saa antaa lääketieteellistä hoitoa, muuten esiintyy valelääkärinä. Tieteellistä hoitoa se voisi olla. Ainakin maallikoille, joita hoitajat ovat, on tämä muuten epäselvästi ilmaistu. Vastaavanlaisia pikku kysymyksiä olisi laki täynnä, ne täytyisi kaikki selventää.
Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Laki ehkä johtaisi siihen, että yhä useampi hakee Valviralta lupaa toimia. Ehkä se olisi hyväkin juttu. Ainakin jäsenkorjaajille Valvira on antanut mahdollisuuden tällä perusteella luvan toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä. Tämä taas vaatii esimerkiksi rekisterin pitämistä ja siihen liittyy omia juttujaan, kuten tiedät. Toisaalta saisi toimia ilman alvia. Tarkoittaa 24% enemmän palkkaa.
Hoitojen turvallisuudesta pitäisi ensimmäiseksi tehdä jokin kunnollinen selvitys. Tähän mennessä raportoidut haitat ovat olleet lieviä ja niitä on raportoitu vähän. Tiedämmehän, että lääketieteellisistäkään hoitovirheistä tai haitoista ei raportoida kuin murto-osa, saman voisi tietysti ajatella koskevan muitakin hoitoja. Voitaisiin perustaa jokin haittarekisteri? Todentaminen on tieytsti hankalaa, mutta suuntaa-antava se voisi olla.
Kiitos pohdinnasta. Mielestäni ristitainen kuva viestistäni tulee siitä, että kun käyn kriittisesti läpi jotain hoitoa ja totean, että kyseinen hoito ei ole lumehoitoa parempi, lukija joka haluaa uskoa tuohon hoitoon, kokee sen hyökkäyksenä ja vastakkainasetteluna.
Olen saanut todella paljon palautetta kirjoituksistani ja ylivoimainen valtaosa pitää niitä analyytisinä ja reiluina vaikka tietenkin krittisinä, kuten pitääkin. Suosittelen lukemaan kirjoituksiani, niitä on jo yli 100 kpl.
Ei kaikkea lääketieteellistä hoitoa tarvista lääkärin määrätä. Apteekissa on lukuisia tuotteita, jotka ovat käsikaupassa ja kyllä ne kuuluvat lääketieteellisen hoitoon.
Bioresonanssi on selvästi vahingollista toimintaa, jossa keksitään diagnooseja ja hoidetaan olemattomia sairauksia. Ellergioista on tullut vakavia tapauksia, kun on virheellinen allergiadiagnoosi ja sitten varsinainen allergeeni jatkaa reaktion aiheuttamista.
Minusta rekisteröityminen toisi myös potilasturvallisuuden ja vastuun.
Ehkä tuo Ruosin versio onkin hyvä? Vain oireita saa hoitaa. Ei rekisteröitymistä mutta vastuussa haitoista.
Juhani Knuuti ja Aatu voisitteko ystävällisesti todistaa väitteenne, että
”Tässä aloitteessa vaaditaan KELA-korvattavuutta näille hoidoille” vaikkapa suoralla sitaatilla aloiteteksistä? Minä nimittäin en sellaista löydä. Lisäksi pyytäisin selvitystä väitteelle, että aloitteessa muka vaaditaan KELA-korvausta ” – mutta ei koulutusvaatimuksia näitä antaville ammatinharjoittajille eikä näin ollen virallista valvontaa taikka rangaistavuutta liittyen kyseenalaiseen markkinointiin, puhumattakaan hoitovirheen rangaistavuudesta.”
Miten ihmeessä kansalaiset voisivat aloitteessa esittää koulutusvaatimuksia joillekin ammateille? Ei tietenkään mitenkään. Jos luette aloitetekstin huolellisesti niin huomaatte, että koulutusvaatimukset ja rangaistavuus eivät ole aloitteen kohde. Tämä on KANSALAISaloite ja siinä ajetaan kansalaisten oikeuksia. Tekstissä sanotaan” Yhteistyössä tulee selvittää ja pohtia perinpohjaisesti ja ennakkoluulottomasti, miten myös Suomessa voitaisiin lisätä kansanterveyttä, kunnioittaa yhdenvertaista valinnanvapautta ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia hyödyntämällä täydentäviä hoitoja, kuten mm. Ruotsissa on juuri tehty.”
Aloitteen tosi järkevä ajatus on, että ensin selvitetään riippumattomasti, mitä todennettuja hyötyjä/haittoja eri hoitomuodoista on ja vasta sitten otetaan käsittelyyn sääntely (koulutus, tiedotus, rangaistavuus, rajoitukset jne.) Tekstissä on maininta myös määrittelystä ”Niitä kutsutaan myös luontaishoidoiksi ja lääkkeettömiksi hoidoiksi. Suomalaisessa julkisuudessa on näkynyt myös harhaanjohtava termi ”uskomushoito”.”
Aloitteessa viitataan myös biolääketieteellisten ja kokonaisvaltaiseen hoitamiseen nojaavien menetelmien välillä vallitsevaan erilaiseen näkemykseen siitä, miten hoidon vaikutus määritetään ja siinä ehdotetaan: ”Lainvalmistelua varten tutkimustieto on koottava ja hyödynnettävä, jotta päätöksissä on mahdollista huomioida tutkimusnäyttö.”
Tämä on järkevä ja hyvä kansalaisaloite. Uskoisin, että kaikki ajattelevat ihmiset haluavat nimen omaan sitä, että olemassa oleva tutkimusnäyttö kootaan ja sen tuloksista myös kerrotaan kansalle. Ja sen jälkeen ryhdytään miettimään lainsäädäntöä. Siksi olen allekirjoittanut kansalaisaloitteen ja suosittelen sitä muillekin.
Hei Pauliina!
Kirjoituksen osuus jota lainaat ja johon haluat vastauksen, on minun kirjoittamani, ja edustaa puhtaasti vain ja ainoastaan minun mielipidettäni. Toki useampi luontais- & uskomushoitoihin hurahtanut Facebook-käyttäjä on myös tulkinnut tätä kansalaisaloitetta KELA-korvattavuuden vaateena.
Blogistin vastaus minulle on mielestäni sisällöltään hieman erilainen.
Tässä lainaus kansalaisaloitteesta josta olen vetänyt johtopäätöksen että luontaishoitoihin vaaditaan aloitteessa KELA-korvattavuutta:
”Hän voi hakea tällaisia hoitoja yksityisiltä luontaishoitajilta maksamalla niistä, myös arvonlisäveron. Hän ei saa hoidoista sairauskulukorvausta. Tämä rajoittaa erityisesti pienituloisten valinnanvapautta.”
Tässä mielestäni halutaan lisätä pienituloisen valinnanvapautta alentamalla kustannuksia niin ALV:n poistolla kuin oikeuttamalla pienituloisia hoitojen sairaskulukorvaukseen. Onko muuta korvauskeinoa pienituloisten sairauskuluihin kuin KELA:n maksama? Vai viitataanko tässä harkinnanvaraiseen toimentulotukeen jonka kunnan sosiaalitoimi myöntää? Vai onko niin että tulevat SoTe-keskukset olisivat velvolliset ostamaan luontaishoitopalveluja luontaishoitoja tarjoavilta toimijoilta pienituloisille?
Miten itse tulkitset nuo kolme lausetta?
Se että mitä voi kansalaisaloitteessa vaatia ja mitä ei, riippuu tietysti aloitteen tekijästä/tekijöistä. Kansalaisaloitteita löytyy joka lähtöön.
Kiitos tarkennuksesta, että kyse on sinun kirjoittamastasi ja että väite edustaa puhtaasti vain ja ainoastaan sinun mielipidettäsi, jota tosin Juhani Knuuti kommentissaan peesaa. Yhdenvertaisen valinnanvapauden toteuttamiseen on monta tietä ja tapaa. Niihin kansalaisaloite ei ota kantaa enkä ota minäkään. Juuri tämähän on kysymys, johon kansalaisaloitteessa juuri ehdotetaan etsittäväksi ratkaisuja yhdessä eri tahojen kanssa ja riippumattomasti, kaikkia tutkittuja täydentäviä hoitomuotoja (kuten jooga, mindfulness, kalevalainen jäsenkorjaus, monet kosketushoidot jne.) tarkastellen. Ei kannata mennä asioiden edelle eikä tehdä tulkintoja, joita teksti ei tarjoa. Tietysti jokainen voi tulkita todellisuutta – ja tulkitseekin – oman viitekehyksensä ja arvomaailmansa kautta.
Kysyt, miten minä tulkitsen Lauseen ”Hän voi hakea tällaisia hoitoja yksityisiltä luontaishoitajilta maksamalla niistä, myös arvonlisäveron. Hän ei saa hoidoista sairauskulukorvausta. Tämä rajoittaa erityisesti pienituloisten valinnanvapautta.” Tulkitsen sen niin kuin siinä lukee eli että nykytila on se, että pienituloinen ihminen joka käyttää oireidensa ja vaivojensa hoitoon jotakin tutkittuakin hoitomuotoa, on faktisesti epätasa-arvoisessa asemassa valinnanvapauden ja itsemääräämisoikeuden suhteen sellaisen ihmisen kanssa, joka käyttää jotakin sellaista hoitomuotoa, joka on tällä hetkellä virallisesti hyväksytty ja julkisen tuen piirissä. Näinhän asia on tosiasiatiedon valossa.
Tarkoittaako Aarva nyt sitä, että aloitteen mukaan tilanne on tälläinen, mutta siihen ei kumminkan tarvita mitään muutosta -> Eli siirretään vastaanottopaikka sote keskukseen ilman kelakorvausta tai alv:n poistamista. Tosin en usko että kovinkaan moni hoitaja menee antamaan hoitoja kovinkaan monen päivänä kuukaudessa. Eikös nuo ole vuokrahuoneita -> olisko vuokra 10 – 20 %:n luokkaa. Tai no voihan sitä yhtenä päivänä käydä sotekeskuksessa ohjaamassa ihmisiä oman vastaanoton piiriin.
ohessa suora lainaus aloitteesta:
*Nyt täydentävien hoitojen käyttäjä on eriarvoisessa asemassa tavanomaisten terveyspalvelujen käyttäjän kanssa. Hänellä ei ole mahdollisuutta valita täydentäviä hoitoja terveyskeskuksessa, sairaalassa tai yksityisellä lääkäriasemalla, koska niitä ei ole julkisesti tuetussa terveydenhuollossa kaikkien saatavilla. Hän voi hakea tällaisia hoitoja yksityisiltä luontaishoitajilta maksamalla niistä, myös arvonlisäveron. Hän ei saa hoidoista sairauskulukorvausta*
Onko sairauskulukorvaus muu kuin Kelan korvattavat sairaanhoitokustannukset
Entäs ne statiinit, lainauksesi kansalaisaloitteesta ei vastaa kysymykseen, jonka esitin Juhani Knuutille ja Aatulle. Lainaus todella kertoo totuudenmukaisesti, miten asiat nyt eriarvoisuuden suhteen ovat. Se kertoo siis, mikä on TÄLLÄ HETKELLÄ tilanne.
Mutta jo logiikan peruskurssilla opetetaan, että siitä, miten asiat nyt ovat, ei voi suoraan päätellä miten niiden pitäisi olla tai miten ne tulevaisuudessa ovat. Voitteko siis sinä, Aatu tai Juhani Knuuti etsiä aloitteesta kohdan, jossa väitteenne siitä, että aloite vaatii tai ehdottaa joidenkin hoitojen korvaamista sairausvakuutuksesta, esitetään. Muutoin väite on virheellinen. Ja sen levittäminen tästä kansalaisaloitteesta on valetietoa. Kuten sanoin aikaisemmin, minä en sellaista väitettä aloitteesta löydä. Pidän tärkeänä, että pysytään totuudessa ja että faktoja kunnioitetaan.
Tuolla aloitteella, kuten kaikilla pyritään muuttamaan sitä miten asiat ovat, joten Arvan vetoaminen oikeuspostivismin olemisen ja pitämisen”logiikkaan” on vähintään outoa.
”Nyt täydentävien hoitojen käyttäjä on eriarvoisessa asemassa tavanomaisten terveyspalvelujen käyttäjän kanssa. Hänellä ei ole mahdollisuutta valita täydentäviä hoitoja terveyskeskuksessa, sairaalassa tai yksityisellä lääkäriasemalla, koska niitä ei ole julkisesti tuetussa terveydenhuollossa kaikkien saatavilla. Hän voi hakea tällaisia hoitoja yksityisiltä luontaishoitajilta maksamalla niistä, myös arvonlisäveron. Hän ei saa hoidoista sairauskulukorvausta. Tämä rajoittaa erityisesti pienituloisten valinnanvapautta. Jokaisella täytyy olla yhdenvertainen mahdollisuus valita ja käyttää turvallisia täydentäviä hoitoja. Siksi eduskunnan on tarpeen ryhtyä toimiin, jotta kansalaisten valinnanvapaus ja yhdenvertaisuus terveydenhoidossa toteutuvat. ”
Menemättä yksityiskohtiin voi todeta, että aloite olettaa, että useimpia mainittuja tai aloitteeseen sisällytettyjä hoitomuotoja olisi asiallisesti tutkittu ja että niiden teho ja turvallisuus olisivat osoitettu.
Tällaisina hoitoina mainitaan aloitteessa mm. ”akupunktio, kiropraktiikka, kalevalainen jäsenkorjaus, joogaterapia, lymfahieronta, taideterapiat, vyöhyketerapia, naprapatia, osteopatia ja monet muut toimivat hoidot, joita kutsutaan myös luontaishoidoiksi.”
Osasta on tutkimustietoa, ja niitä käytetäänkin lääketieteellisen hoidon tukena. Osasta sen sijaan ei ole. Sen vuoksi ei voi kannattaa sitä, että ylipäätään kaikki hoitomuodot tulisivat olla saatavissa julkisesti rahoitettuna ja terveydenhuollon kautta. Vain tehokkaan hoidon voidaan katsoa olevan kustannustehokasta. Kaikista kallein hoito on sellainen, joka ei tehoa, sillä silloinhan raha menee kokonaan hukkaan.
Aloitteessa väitetään, että ”Täydentävät hoidot virallisen terveydenhuollon tukena voivat vähentää näitä kielteisiä vaikutuksia. Ne voivat lisätä kansanterveyttä. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen, migreenin ja liiallisen stressin lievitys ja voinnin parantaminen onnistuvat usein täydentävillä, lääkkeettömillä keinoilla. Niiden kustannukset ja ympäristöhaitat jäävät alemmiksi kuin muutoin, koska niissä ei käytetä lääkkeitä, leikkauksia eikä vaativaa teknologiaa.”
Tuo väite on siis yleistettynä virheellinen. Ne hoidot, joiden teho ja turvallisuus ovat tutkimuksin varmistettu, voivat toimia noin. Missä on näyttö vaikutuksista kansaterveyteen? Missä on näyttö, että kaikilla noilla luetelluilla hoidoilla olisi todellista tehoa?
Esimerkiksi vyöhyketerapian osalta näyttö puuttuu. Miten sitten bioresonanssi? Olisiko sekin saatava julkiseen terveydenhuoltoon? Jokaisessa hoidossa on myös alueita, joissa sitä sovelletaan sairauksiin vaikka näyttö puuttu, kuten esim monia manuaalisia hoitoja, vaikka joihinkin vaivoihin onkin tutkimusnäyttöä.
Emme voi niputtaa kaikkia hoitoja samaan ja kuvitella, että niiden avulla ”kustannukset ja ympäristöhaitat jäisivät alemmiksi” vain siitä syystä, että niissä ei käytetä vaikuttavaa lääkehoitoa tai toimenpiteitä. Köyhällä ei ole varaa halpaan vaan vain vaikuttavaan hoitoon.
muutes, miksi Ruotsin mallia ei voida ottaa käyttöön Suomessa? Tiettyjä hoitoja ei saa käyttää sairauden hoitoon, ilmeisesti Ruotsissa sallitaan se mitä myös Suomessa ollaan ajamassa lakiin.
Ruotsin uusi laki sallii vain oireiden hoidon. Tällä eliminoidaan se ongelma, että pitäisi osoittaa teho ja turvallisuus, joka on tänään vaikeaa puutteellisen tutkimustiedon vuoksi. Tämä voisi siis olla ratkaisu myös meillä. Silloinhan hoidot, joiden osalta näyttö tehosta ja turvallisuudesta on olemassa, kuuluvat lääketieteeseen. Muilla voi hoitaa vain oireita niin sekaannuksen vaara on pienempi. Koska nyt laajalti lääketieteen ulkopuolisten hoitojen tarjoavat väittävät Ruotsin ehdotuksen olevan lievennys entiseen ja ilmeisesti hyvä, niin miksipä me emme tekisi samanlaista lakia? Minulle se kyllä sopii.
Mitä tulee tutkimusnäyttöön, ainakin WHO:n perinnehoitojen strategia penää ihan samanlaista näyttöä, kuin muiltakin nyt lääketieteen piiriin hyväksytyiltä sekä verorahoilla korvattavilta hoidoilta edellytetään. En ymmärrä keskustelua, että muka maailmankuva taikka filosofia olisivat tässä olennaisia. Toki eri hoidoille tulee käyttää siihen sopivia menetelmiä, esim. ne mixed methods mutta pohjimmiltaan kysymys on kuitenkin tutkimusnöytöstä ja sen laadusta, ei filosofiasta.
Täydentävät hoidot kaikille- Kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja on turvattava
Jos ylläoleva on kansalaisaloitteen nimenä niin? Niin Rauliina Aarva väitää että aloitteessa onkin kysymys vain tutkimuksista ja nimen annosta eikä yhdenvertainen… Muutes yhdenvertaisessa valinnanvapaudessa, pakotetaanko täydentäviä hoitoja antavat terveysasman tiloihin päiväksi/vk tai 5pv/ vk, varsinkin jos heillä on omat tilat?
Olen ehkä näsäviisas, mutta luettuani aloitteen, tuli ensimmäisenä mieleen epätarkkuus ja toisena se, että erilaiset ammatinharjoittajat yrittävät tällä aloitteella nostaa omaa yritystoimintaansa. Epätarkkuus tuli mieleen niistä esimerkeistä. Kaikki kunnia esim. joogalle, mutta jooga on vain voimistelua intialaisessa paketissa. Sen voi toki katsoa liikuntahoidoksi, jota harrastaja itse harjoittaa oman terveytensä edistämiseen. Mutta silti. Se on vain liikuntalaji kehonhuoltoon. Toisaalta on hoitoja, joita ei voi millään kutsua toimiviksi. En luettele enemmän hoitojen nimiä, koska joku kuitenkin niihin tarttuu. Samalla periaatteella nimeäisin rantalentopallon masennuslääkkeeksi ja täydentäväksi hoidoksi. Kenttävuokrasta kelakorvaus? Mikään ei ole sen rentouttavampaa kuin hyvässä porukassa iloinen pallonpeluu. Se vasta onkin masennuslääkettä. Näsäviistastelua, tiedän. Näin se aloite kuitenkin toimii eli olen sen kokenut varsin iloisen rajattomaksi aina yksisarvisista leikkihoidoista itämaisten viisausten kautta sellaisiin hoitoihin, joissa piilee jonkinlaista vaikuttavuuttakin. Tämä on tällaisen maallikon kokemus aloitteesta.
Onkohan tämä money talks;n kirjoitus tätä vihapuhetta kohtaan. jota varten kansalaisaloite on tehty, kaikkia niitä miljoonaa kohtaan…
Olen sitä mieltä, että nyt esillä olevan kansalaisaloitteen toteutuminen ei ole tuon miljoonan käyttäjän edun mukaista.
Meitä täydentävien hoitojen käyttäjiä on Suomessa kuitenkin yli miljoona ja me pelästyimme, että hyvien tukihoitojen tarjoaminen kiellettäisiin esimerkiksi lapsille, masentuneille, diabeetikoille ja muille sairaille. Tämä on meistä ihmisoikeuskysymys, Pyykkönen kertoo
Ylläoleva mtv:n jutusta. Onko totta,että kansalaisaloitteen tekijä ei tiedä, ettei hoitoja olla kieltämässä noissa ryhmissä? Samaa taisi Antti Tuurikin haukkua.
Kyse on selvästi propakandasta ja siihen liittyvästä valehtelusta. Kyllä nämä kommentoijat oikeasti tietävät sillä ja todellisuudesta on heille kerrottu lukuisia kertoja. Tavoittaana valehtelulla saada ihmiset huolestumaan ja sitten allekirjoittamaan kansalaisaloite.
Somepropaganda on muutenkin mielenkiintoista. Tutkimus jossa tutkittiin täysjyvän vaikutusta ryhmä joka söi alle 16g/ pv vs yli 80g/ pv. Eräs facebook vaikuttaja väitti, että tutkimus todistaa että täysjyvähömpötys on turhaa. Todellisuudessa 15g taitaa vielä mennä suosituksen rajoihin ja lisäksi loput kuidit hedelmistä ja vihanneksista niin päästään suositusten rajoihin.
Toinen oli taas kananmunatutkimus, joka kuulemma todistaa että saa taas tutkitusti syödä kananmunia niin paljon kuin jaksaa, tai no itse asiassa suurin määrä mitä syötiin päivässä oli yksi kananmuna 🙂