Kirjoitin tuhkarokosta blogissani puolitoista vuotta sitten (4.4.2017) otsikolla: Tuhkarokko tulossa takaisin – hulluudella ei ole mitään rajaa?
Myös Suomessa tilanne näyttäisi huonontuvan. Ellei rokotuskattavuus parane, epidemia on vain ajan kysymys.
Silloin kirjoituksen tarpeen herätti Romanian tuhkarokkoepidemia. Nyt tuhkarokkoa tavataan runsaammin myös Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Puolassa, joissa rokotusvastaisuus on lisääntynyt.
Tuolloin pidin Romaniaa hälyttävänä esimerkkinä siitä, kuinka helposti voidaan menettää rokotuksella saatu valtava hyöty.
Vaikka me emme ole onneksi vielä kokeneet Suomessa laajoja epidemioita, mielestäni ennusmerkit ovat jo olemassa.

Mikä on tuhkarokon rokotuskattavuuden tila Suomessa?

Poimin 2012-2015 syntyneiden lasten rokotuskattavuuden luvut THL:n tilastoista. Valitsin ne terveyskeskusten alueet, joissa rokotuskattavuus on alle 90%. Keskityin tarkastelemaan erityisesti tuoreimman raportoidun syntymäkohortin, vuonna 2015 syntyneiden rokotuskattavuutta.
Laumasuojan synnyttäminen vaatisi 95% rokotuskattavuuden. Alle 90% on jo selvästi matala kattavuus. Koska tuhkarokko on yksi tarttuvimmista taudeista, epidemia voi syntyä jo 90-95% rokotustakkavuudella.
Osassa alueista syntyneiden lasten määrä oli pieni ja poistin listasta ne, joissa oli syntynyt alle 30 lasta. Tällöinhän jo 3 rokottamatonta lasta laskee kattavuuden 90%:iin. Laskin lisäksi alueen rokottamattomien lasten määrät vuonna 2015. Epidemia ei tietenkään synny matalan prosentin vuoksi vaan ainoastaan, jos on riittävästi rokottamattomia.
Näin syntyi ”Rokotuskattamattomuuden TOP 10” lista. Lisäsin myös suurimpien kaupunkien luvut, koska niissä syntyneiden lasten määrä on suuri ja jo pienempikin kattavuuden alenema synnyttää suuret rokottamattomien määrät.

Tilaston perusteella voidaan olettaa, että epidemia todennäköisimmin tulee tapahtumaan Lempäälässä, Päijät-Hämeessä, Rannikko-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalasssa tai Pietarsaaressa, koska näillä alueilla sekä rokotuskattavuus on huono ja rokottamattomien lasten määrä on suurin.
Lisäksi Helsingin, Oulun ja Tampereen seudulla rokotuskattavuus on selvästi alle tavoitellun 95%. Näiden kaupunkien alueella on varsin suuret rokottamattomien määrät ja nämä kaupungit ovat todennäköisimmin paikkoja, joissa epidemiat voisivat puhjeta.
Alla olevassa kartassa ovat nämä alueet merkitty punaisella rajauksella.

Yllä oleva tilasto ja kartta perustuvat vain vuoden 2015 lukuihin. Kun tarkastellaan rokotuskattavuuden muutoksia ”Top 10” alueissa, voidaan havaita, että selvin yleinen lasku on tapahtunut juuri viimeisimmässä mittauspisteessä vuonna 2015.
Tarkemmassa tarkastelussa kuitenkin voi havaita, että Pietarsaaressa ja Rannikko-Pohjanmaalla kattavuus on ollut matala jo useana vuonna, kun taas Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessa alhaiset luvut nähdään vain viimeisimmässä mittauspisteessä vuonna 2015 (Katso halutessasi tarkemmin THL:n karttasovelluksesta).

Kuinka monella paikkakunnalla rokotuskattavuus on heikko?

Lohduttava tieto on se, että valtaosissa Suomen terveyskeskusten alueista rokotuskattavuus on vielä hyvä. Alla olevassa kuvassa nähdään huonon kattavuuden alueet punaisella ja mitä tummempi on vihreä, sitä parempi on kattavuus.

Analyysin rajoitteet

Tämän analyysin ja tulkinnan rajoitteena on se, että tilastot voivat aliarvioida kattavuutta, sillä kirjaaminen ei ole koskaan täydellistä. Tilanne voi siis olla parempi, kuin luvut antavat ymmärtää. Onhan toki mahdollista, että vuoden 2015 luvut olisivat puutteellisemmat kuin aikaisempien vuosien?
(Lisäys 16.12. klo 16.55: Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan osalta 2015 lukema on ”aliarvio tiedonsiirto-ongelmasta johtuen.” Näiden alueiden tulkintaan tilastojen perustella tulee siis suhtautua kriittisesti.)
Se että rokotetilastoihin ei ole luottaminen teknisistä syistä on oma ongelmansa. Tässä tapauksessa vielä asiasta tiedottaminen kartassa jäi puutteelliseksi ja huomasin itsekin tuon vahingossa jonka jälkeen hain lisätietoa mistä oli kyse.
 
Yhden syntymäkohortin tarkastelu ei tietenkään kerro koko totuutta. Merkittävämpää on, jos rokotuskattavuus on huono peräkkäisinä vuosina ja rokottamattomien taudille alttiiden kokonaismäärä alueella kasvaa paljon. Näin näyttäisi tilanne olevan erityisesti Pietarsaaressa ja Rannikko-Pohjanmaalla.
Tilasto ei myöskään kykene kertomaan ovatko rokottamattomat kontaktissa toisiinsa. Pienillä paikkakunnilla kontakti on todennäköisempää kuin esim. Helsingissä. Tällöin pienempikin rokottamattomien määrä voi laukaista epidemian.

Suojaako rokotus taudilta ja sen komplikaatioilta?

Alla olevasta kuvasta näkyy, että epidemian aikana ylivoimainen enemmistö sairastuneista on juuri rokottamattomia. Pieni osa rokotetuistakin sairastuu, sillä mikään rokote ei ole täydellisen tehokas.
Lisäksi rokotuksen teho hiipuu vähitellen ja sen vuoksi suurempi osa aikuisista sairastuneista on rokotettuja. Tuhkarokkoon kuolleet ovat kuitenkin olleet lähes poikkeuksetta lapsia. Joka tapauksessa voi todeta, että molemmat rokotusannokset saaneiden henkilöiden osuus sairastuneista on todella pieni.

Tuhkarokko – vaaraton lastentauti?

Rokotuskattavuuden laskun taustalla yksi syy on todennäköisesti virhekäsitys, että tuhkarokko olisi vaaraton lastentauti. Tämän virhekäsityksen ei ehkä viime viikkojen mediarummutuksen jälkeen pitäisi enää olla kovin yleinen.
Seuraavan linkin takaa (Peltola H. Tuhkarokko Duodecim 2018) on ladattavissa emeritusprofessori Heikki Peltolan tuore todella mielenkiintoinen ja suositeltava kirjoitus tuhkarokosta ja sen historiasta Duodecim-lehdessä.
Kirjoitus valaisee vastaansanomattomasti, että vaikka tuhkarokko on vähemmän vaarallinen kuin isorokko, se ei todellakaan ole vaaraton.
Ilkka-lehdessä julkaisiin 9.12.2018 toimittaja Jarmo Panulan tilasto tuhkarokkoon kuolleista Vaasan läänissä ja Suomessa. Sen perusteella voi havaita, että vielä 60-luvulle saakka tuhkarokko tappoi 20-30 ihmistä vuosittain. Kuolleet olivat pääasiassa alle 10-vuotiaita lapsia.

Vaikka kuolleisuus pieneni jo 70-luvulle tultaessa, ne loppuivat vasta MPR-rokotteen laajan käytön alkaessa.
Tiedustelin ilmiön selitystä Hanna Nohynekilta. Hän kertoi, että näin on ollut monen muunkin rokotuksilla ehkäistävän taudin kohdalla.
Todennäköisesti asumistiheys, ravinto yms vaikuttavat infektiopaineeseen ja jälkiseuraamuksiin. Kuolleisuus poistui kokonaan vasta kun rokotuskattavuus saatiin riittäväksi.
Mikä olisi sitten tuhkarokon kuolleisuus nyky-yhteiskunnassa? Viimeisimmän eurooppalaisen epidemian aikana se oli 1/3000. Lisäksi tulevat muut komplikaatiot, jotka voivat olla myös vakavia ja vammauttavia. Euroopassa on tänä vuonna kuollut yli 30 lasta tuhkarokkoon.
Kuolleiden suhdeluku voi tuntua pieneltä mutta kuolema voi kohdata jo ensimmäistä sairastunutta ja hänen osaltaan todennäköisyys on tietenkin 100%. Jokainen kuolema on turha, sillä sairastuminen olisi voitu estää turvallisella rokotteella.

Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden

Ennustukseni tuhkarokon palaamisesta on sellainen, jonka en toivoisi osuvan oikeaan.
Riskipaikkakunnilla saattaisi olla eduksi, että epidemiariskistä viestittäisiin erikseen. Samalla voisi pyrkiä selvittämään paikkakunnittain, miksi rokotuskattavuus on hälyttävästi laskenut.
Erityisesti Lempäälässä, Rannikko-Pohjanmaalla ja Pietarsaaressa, sekä suurista kaupungeista Helsingissä, Oulussa ja Tampereella rokotuskattavuus on selvästi alle tavoitellun 95%.
(Lisäys 16.12. klo 16.55: Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan osalta 2015 lukema on ”aliarvio tiedonsiirto-ongelmasta johtuen.” Näiden alueiden tulkintaan tilastojen perustella tulee siis suhtautua kriittisesti ja kyseiset alueet ovat poistettu edellisestä virkkeestä.)
Mikäli tuhkarokosta tulee jälleen endeeminen myös Suomessa, on vain ajan kysymys, milloin jokin vakavasti muutoin sairas immuunipuutteinen lapsi kuolee tuhkarokkoon.