Kirjoittajat: Juhani Knuuti ja Jyrki Korkeila
”Kuivaverianalyysillä saat tietoosi veresi puhtausasteen.”
”Analyysi paljastaa veresi tulehdustilan, epätasapainotilat ja kehosi mahdolliset toimintahäiriöt.”
”Kuivaverianalyysin avulla pystyt seuraamaan omaa kehosi terveydentilaa ja vaikuttamaan ja reagoimaan siihen ennaltaehkäisevästi ja korjaavasti.”
Tällaisilla virkkeillä mainostetaan analyysiä, jossa tippa sormenpäästä otettua verta annetaan kuivua lasilevylle ja sitä tutkaillaan mikroskoopilla. Mittausta mainostetaan ”Sydänkohtauksen saaneen sarjayrittäjän herätteenä” ja ”MM-suunnistajan kiinnostumisella”.
Analyysin väitetään paikallistavan kehon puutostiloja, esimerkiksi magnesium- ja kalsiumpuutoksen sekä muita ongelmia kuten vatsanalueen ongelmat sekä lisämunuaisen stressitilan.
Analyysin myyjien mukaan se on tarkoitettu ”kaikille, jotka ovat kiinnostuneita terveydestään ja haluavat vaikuttaa siihen mutta erityisesti yrittäjille oman työkyvyn ja terveyden ylläpitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, urheilijoille suorituskyvyn parantamiseen, kehon palautumiseen ja puutostiloihin, laihduttajille kehon happamuuden ja aineenvaihdunnan korjaamiseen ja vanhuksille elämänlaadun parantamiseen, unihäiriöiden, stressin ja unen laadun hallintaan ravitsemuksen sekä kehon kuuntelun avulla sekä jännitystiloihin ja myös masentuneille ravinteiden, vitamiinien ja hivenaineiden imeytymiseen.”
Lista on hengästyttävä. Lopulta kuitenkin mainitaan, että kuivaverianalyysi kuuluu täydentävien hoitomuotojen piiriin.
Mistä on kysymys?
Testin nimi kuvaa myös analyysiä: Sormenpäästä otetun veritipan annetaan kuivua lasilevylle. Tätä kuivunutta tippaa mikroskoopilla analysoimalla sitten tehdään erilaisia päätelmiä ja annetaan hoito-ohjeita.
On hyvä erottaa tämä testi toisesta samannimisestä testistä, jossa paperiin imeytetystä veripisarasta mitataan esimerkiksi rasvahappoja laboratoriomenetelmillä. Tässä kuivaveritestissä verestä ei mitata mitään.
Kuivaverianalyysissä määritetään veren ”puhtaus” (0 – 100 %) sekä veressä havaittavat ”kuivaveripiirteet”. Keskeinen tulos on siis veren ”puhtausaste” ja tämän väitetään ilmaisevan kehon puutostiloja. Alhainen puhtausaste merkitsee tulehdustilaa ja alttiutta sairauksille. Testin perusteella sitten annetaan ohjeita siitä, millä tavalla veren puhtausastetta voidaan parantaa. Hinta on 75 euroa.
Normaalin veren väitetään kuivuvan pelkästään tasaisesti. Jos kuivuminen on epätasaista, veressä sanotaan olevan ylimääräisiä ”kuona-aineita”.
Markkinoija väittää mm: ”Kuivaverianalyysissähän keskeisin hyöty on se, että tulehdustilat saadaan aiemmin tarkastelun alle ja siten voi johtaa aiempaan diagnoosiin jne. kuin mitä nykyinen terveydenhuolto tarjoaa. Esimerkkinä vaikka rintasyövän havainnointi. Kuivaveritestissä voidaan paikallistaa, että veri on tulehdustilassa vaikka diagnoosia ei olisikaan vielä terveydenhuollosta saatu.”
Mitä tutkittu tieto kertoo kuivaverianalyysistä?
Kuivaverikoe sai alkunsa pyrkimyksenä luoda nopeampi menetelmä Laskon (tunnetaan myös nimellä senkka) mittaamiseen. Ensimmäinen julkaisu on vuodelta 1939. Joitakin muita tutkimuksia on tehty 40- ja 50-luvuilla.
Tällä vuosituhannella ainoa tiedossani oleva tätä testiä selvittänyt tieteellinen julkaisu on Kimmo Aarnin vuonna 2014 tehty Liikuntafysiologian pro gradu –tutkielma Jyväskylän yliopistossa. Siinä kuivaveren analyysin liittyviä muuttujia on verrattu Lasko-testiin. En perehtynyt gradun muihin yksityiskohtiin sen enempää vaan hain esiin kyseisten mittausten tulokset.
Mittauksen toistettavuutta oli analysoitu gradussa. Alla olevassa kuvaajassa näkyy pistejoukkona hajonta, kun mittaus tehdään kahteen kertaan. Vaikka korrelaatio on selvä, on hajonta merkittävää. Jos ensimmäinen mittaus on esim 15%, toinen mittaustulos voi olla mitä vain 10% ja 20% välillä. Kuivaverimittaajan sivuilla on lisäksi vastaava jakaumakuva, mutta sitä ei ole julkaistu missään muualla, eikä sitä voi tarkemmin analysoida.
Toinen keskeinen mitattu asia oli kuivaveren valkoisten alueiden määrän korrelaatio Lasko-testiin. Havaittu korrelaatio ja jakauma on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuten kuvasta voi havaita, jonkinlainen korrelaatio (0.47) on havaittavissa mutta hajonta on valtavaa. Kuvasta voi havaita, että Laskon ollessa lähellä nollaa, voi valkoisten alueiden määrä vaihdella 10%:sta 22%:iin. Kääntäen veren puhtausaste voi siis vaihdella 78%-90% vaikka Lasko on käytännössä nolla.
Kun vertaamme Laskon normaalin vaihtelualueen lukuja kuivaveren puhtausasteeseen, testin epäluotettavuus tulee selvästi esiin. Esimerkiksi terveillä 50-59 vuotiailla normaali Laskoarvo on miehillä alle 25 mm/h ja naisilla alle 30 mm/h. Tämän normaalin Laskoalueen sisällä kuivaveren valkoisten alueiden osuus voi vaihdella 10% ja 25% välillä ja siten puhtausaste 75% ja 90% välillä.
Iäkkäämmillä tilanne on vielä hankalampi, sillä normaali Laskon yläraja on korkeampi, joten käytännössä vain poikkeustilanteissa kuivaveren puhtausaste kertoo Laskon tasosta mitään. Lasko nousee normaalistikin iän mukana ja sen vuoksi myös veren ”puhtausastekin huononee” kuivaveritestissä vaikka tulkinta pysyy samana iästä riippumatta.
Tutkimuksessa mittauspisteitä oli vain 50 kpl. Näin pienellä otannalla koko tutkimuksen luotettavuus voidaan kyseenalaistaa. Normaalisti laboratoriotestit validoidaan suurella määrällä (satoja tai tuhansia) mittauksia ja niiden perusteella luodaan ns. viitearvot, joiden välissä mittaustuloksen tulisi olla terveillä. Tuotetun kuvaajan perustella voi arvioida, että kahta korkeinta arvoa lukuunottamatta kaikki arvot ovat oikeasti normaalialueella. Normaalialueen sisällä olevalla vaihtelulla ei ole merkitystä.
Tämän analyysin perusteella kuivaveritesti on epäluotettava mittaus, jonka yhteys oikeaan Lasko-mittaukseen on vain viitteellinen.
Mitä Lasko kertoo?
Kokonaan toinen asia on se, mitä edes mitatun Laskon avulla voidaan päätellä? Lasko oli aikanaan laajasti käytössä lääketieteessä mutta parempien ja tarkempien mittausten, kuten CRP:n tullessa käyttöön, se on suurelta osin syrjäytynyt. Sitä käytetään lähinnä reumaattisten sairauksien aktiivisuuden seurannassa ja toisinaan myös muun diagnostiikan lisänä.
Lasko tarkoittaa yksinkertaisesti sitä millimetrimäärää, kuinka paljon punasolumassa laskeutuu koeputkessa tunnin odotuksen aikana (Laskon normaaliarvot ovat kirjoituksen lopussa). Siten ei ole mitenkään yllättävää, että Lasko ja verisolujen kokkaroituminen pisaran kuivuessa hieman korreloivat. Siihen tarkoitukseenhan pisaratestiä aikanaan kehitettiinkin mutta se ei saavuttanut laajempaa käyttöä lääketieteessä. Edellä kuvatun analyysin perusteella tämä ei ole yllättävää.
Jos varsinainen Lasko olisi hyvä mittaus kuivaverimittauksessa väitettyihin asioihin, se olisi laajassa käytössä, koska testi on halpa, helppo ja nopea. Kannattaa kysyä, miksi se ei enää ole?
Kuivaverinäytteiden villi tulkinta
Ellei kysymyksessä olisi vakavissaan tehtävästä liiketoiminnasta, kuivaveren lisäanalyysit voisi kuitata hymähtämällä.
Oheisella tulkintalomakkeella on esitetty asioita, joita väitetään voitavan arvioida kuivunutta veritippaa katselemalla. Listassa mainitaan mm. kilpirauhasen toiminta, magnesiumin ja kalsiumin puutos, verenpaine, kolesteroli, lymfajärjestelmä, allergiat, lisämunuaisen stressi ja parasiitit, puhumattakaan tulehdustiloista.
Mistään näistä ei ole vähäisintäkään näyttöä ja ne ovat todellisuudessa mahdottomia kohteita. Jos tippaa katselemalla voitaisiin tehdä mittauksia noista asioista, olisi tämä Nobelin arvoinen havainto. Siinä tapauksessa olisimme rakentaneet kaikki kalliit laboratoriot ihan turhaan.
Ehkä huolestuttavin väite on se, että kuivaveren avulla voisi arvioida syöpää. Syövistä mainitaan erikseen rintasyöpä. Jokaiselle lääkärille on selvää, että syöpää ei edes Laskon avulla diagnosoida. Lasko voi olla täysin normaali laajalle levinneessä syövässä ja useimmiten kohonneen Laskon syy ei ole syöpä. Väitän, että kuivaverianalyysi on syövän toteamisessa huonompi kuin kolikon heitto.
Ehkä huvittavin tulkinta kuivaverestä on ns. Syntimittari. Siinä samasta veripisarasta ja samalla analyysillä todetaan, oletko syntinen tai vanhurskas, tai peräti siunattu. Tulee sääli kaikkien reumaatikoiden puolesta sillä Lasko pyrkii heillä olemaan koholla ja heistä väkisinkin tulee syntisiä. Myös ikääntyminen vääjäämättä lisää syntisyyttä.
Mitä kuivaveritestin perusteella tarjotaan hoidoksi?
Kuivaveritestin jälkeiset tavalliset hoitosuositukset sisältävät kehon emäksisöintiä (ks. kirjoitus Onnellinen pH) ja puhdistautumista (ks. kirjoitus Detox), jotta ”myrkyt” saadaan elimistöstä pois. Lisäksi suositellaan lymfaliikuntaa, savea (syötävää sellaista), viherjauhetta ja merisuolaa.
On vaikea saada käsitystä, kuinka suuresta liiketoiminnasta on kysymys. Droppi Veripalvelu Oy:n taloustiedot viittaavat siihen, että ainakaan toiminnan käynnistänyt yritys ei ole erityisen menestynyt.
Mittauksia kuitenkin tehdään kaikissa suurimmissa kaupungeissa ja niihin törmää myös erilaisilla messuilla. Dropper Veripalvelun verkkosivujen perusteella palvelun tuottajia on monia.
Mikäli on halua haaskata rahojaan täysin hyödyttömään mittaamiseen, ”Dropperistit” löytyvät täältä. Bonuksena analyysistä saa samalla myös tietää, onko syntinen vai vanhurskas.
Kuivaverianalyysejä näyttää tarjoavan myös sairaanhoitaja vastaanotollaan. Mahtaako Valvira olla asiasta tietoinen?
Koska meidän kirjoittajien viimeksi mitattu oma Laskomme oli normaali, olemme ilmeisesti ”autuaita” tästä kriittisestä kirjoituksesta huolimatta.
—————————
Laskon viitearvot :
17–29-vuotiaat miehet alle 10 mm/h ja naiset alle 20 mm/h (millimetriä tunnissa)
30–39-vuotiaat miehet alle 15 mm/h ja naiset alle 25 mm/h
40–49-vuotiaat miehet alle 20 mm/h ja naiset alle 25 mm/h
50–59-vuotiaat miehet alle 25 mm/h ja naiset alle 30 mm/h
60–69-vuotiaat miehet alle 25 mm/h ja naiset alle 35 mm/h
70–79-vuotiaat miehet alle 30 mm/h ja naiset alle 40 mm/h
alkaen 80 v miehet alle 35 mm/h
alkaen 80 v naiset alle 45 mm/h
Kappas, tämähän on mielenkiintoista. Mietin tuossa että mitenköhän on kun raskaan snägariaterian jälkeen plasmani on rasvasta valkoisenaan, näkyykö se lisääntyneenä syntinä näytelevyllä? Ylensyöntihän taitaa olla syntiä, joten eihän tuo ihan tuulesta temmattua ole.
Ja mitä sitten tapahtuu ajan myötä kun rasva siirtyy vartalolle? Onko synnin määrä laskeva ajan kuluessa? Siitäkö syystä huono omatunto ei enää soimaa viimekuista parkkisakkoa?
Knuuti väitti MOT-ohjelmassa ihan pokkana, että omegaindeksistä ei ole tutkimuksia. Ei näköjään tiedä mitään Omega-3-indeksistä?
Harris WS, von Schacky C. The Omega-3 Index: a new risk factor for death from coronary heart disease? Prev Med. 2004 Jul;39(1):212-20. PubMed
Harris WS. The omega-3 index as a risk factor for coronary heart disease. American Journal of Clinical Nutrition 2008;87 (6 )1997S-2002S
Köhler A, Bittner D, Löw A, von Schacky C. Effects of a convenience drink fortified with n-3 fatty acids on the n-3 index. British Journal of Nutrition. 2010 Sep;104(5):729-36. doi: 10.1017/S0007114510001054.
von Schacky C. Omega-3 Index and Sudden Cardiac Death. Nutrients. 2010; 2(3), 375-388
von Schacky C. Omega-3 Index and Cardiovascular Health. Review. Nutrients 2014, 6(2), 799-814.
Hoge A, Bernardy F, Donneau AF, et al. Low omega-3-index values and monounsaturated fatty acid levels in early pregnancy: an analysis of maternal erythrocytes fatty acids. Lipids in Health and Disease. 2018 Apr 2;17(1):63.
MOT-ohjelman toimittaja ei sen vertaa? Jo otsikko on harhaanjohtava
Tiedettä vai taitavaa markkinointia – kuluttaja ”vitamiiniviidakossa”
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/09/tiedetta-vai-taitavaa-markkinointia-kuluttaja-vitamiiniviidakossa?utm_source=twitter-share&utm_medium=social
Asiantuntijana ohjelmassa käytettiin Marina Heinosta,joka ei ole lääkäri.
Hän loihti lausumaan:Terve ihminen ei tarvitse ravintolisiä. Kiva kiva,mutta kuka on terve? Sairaat ilmeisesti tarvitsevat ravintolisiä tuon perusteella?
Näköjään Knuuti ei ole edes hajua aiheesta,kun käyttää jopa ravintolisistä väärää termiä ”lisäravinteet”??
Mitähän tämä kommentti tekee tässä jutussa? Ei liity asiaan lainkaan.
Tottakai kaikesta löytyy julkaisuja. Mutta listaapas yksi ainoa julkaisu, jossa tämän indeksin perusteella olisi tehty suosituksia ja sitten vaikutettu johonkin muuhun asiaan kuin tuohon indeksiin. Ei löydy. Tuo indeksi on lisäksi tutkitusti harhaanjohtava sillä se perustuu omega-6-rasvahappojen demonisointiin ja sille ei taas löydy enää perusteita, ja lähes kaikilla indeksi pielessä. Lisäksi tavoitearvoksi EPA+DHA-tasolle on asetettu 8%, jolloin 95% väestöstä ovat puutteessa ja tarvitsevat tuotetta.
Jokainen tietää, että TV-ohjelmassa haastatellaan paljon ja vain pieni osa jää jäljelle. Tässä tapauksessa kaikki tausta ja perustelut jäivät pois, joten asiaan pitää palata muussa mediassa.
Vaikkakin huvittavaa niin tämä on kyllä totta: ”Myös ikääntyminen vääjäämättä lisää syntisyyttä.”
Kyllähän syntisyys yleensä ikääntyessä lisääntyykin, enemmän aikaa tehdä pahoja 🙂
Olisipa kiinnostavaa tietää mikä on syntisyyden mittayksikkö. Entä viitearvot?
Surullista että tällaisia yrityksiä ei saada kuriin. Ei voi olla laillista markkinoida lääketieteellistä diagnostiikkaa joka ei ole osoitettu toimivaksi. Eikö näillä ihmisillä myöskään ole minkäänlaista moraalia? Tässä leikitään ihmisten hengillä. Voiko tällaisia jotenkin ilmiantaa valviraan? Eikö heitä kiinnosta tai eivätkö he voi tehdä asialle mitään? Erityisesesti jos tuota tarjoaa ihan sairaanhoitaja, niin luvat pois?
Ei ole kyllä mitenkään ennenkuulumatonta että terveydenhoidon ammattilaiset tarjoavat ihmeellisiä hoitoja. Esim. yksi Diacorin yleislääkäri ehdotti minulle aikoinaan otsooniperäruiskeita kasvojen tali-ihottumaan. Sillä kuulemma lähtee kaikki ihovaivat. En voinut kyllä uskoa kuulemaani. En ole edes koskaan kuullut vastaavasta hoidosta. Onko se muka joku oikea juttu? Ei varmaankaan ole saavuttanut suosiota vaihtoehtohoitonakaan sen epämukavuuden vuoksi. Eikö otsooni olisi todella myrkyllistäkin jos sitä kehoon tungettaisiin?
Suomen lainsäädännöstä puuttuu mahdollisuudet vaikuttaa mihinkään terveystoimintaan silloin kun ei ole terveydenhuollon rekisteröity ammatinharjoittaja. Suomessa saa tehdä mitä vain. Ongelmat ovat kuluttaja-asioita, eli jos asiakas valittaa, kuluttajaviranomaiset voivat puuttua. Lisäksi, jos voidaan todistaa olevan laitonta lääkärintoimen harjoittamista, viranomaiset voivat puuttua. Muutoin ei.
Valvira voi puuttua vain ammattilaisiin. Mukana toiminassa on tosiaan myös sairaanhoitaja ja jos hän tarjoaa tuota oman ammattinsa harjoittajana, puuttuminen voisi olla mahdollista.
Ehkä tässä olisi kansalaisaloitteen paikka. Ei vain omat paukut riitä sellaisen tuottamiseen
Sanotaanpa tähän nyt sekin, etteivät Käypä hoito -suosituksetkaan kuulu julkisen valvonnan piiriin, koska ovat yksityisen yhdistyksen tuottamia ohjeita.
Tuossa lainsäädännössä on selvä kehittämisen paikka. Esimerkiksi lomaosakekaupan tai eläkevakuutuskaupan aiemmin hyvin hurjat toimintatavat on saatu säätelyllä siistimmiksi. Pelkään, että tuossa haluttomuudessa lainsäädännöllisiin toimiin on taustalla ajatus ”money talks bullshit walks”.
On jotenkin hämmentävää, että ihmisen tärkeimmällä ominaisuudella terveydellä saa käydä hurjaa pelleilyä. Nyt näyttää riittävän, että huuhaahan ei kuole, lompan tyhjeneminen shittiin ei kiinnosta ketään, joitakin yksilöitä lukuunottamatta.
Käypähoitosuositukset perustuvat kuitenkin alan parhaiksi yleensä arvioitujen asiantuntijoiden konsensukseen. Mitään ”Jumalan” sanaa ne eivät ole. Ja kuten tieteessä yleensä ne ovat asiantuntijoiden jatkuvan kriittisen arvioinnin kohteena. Niitä myös päivitetään. Yksikääm ihminen ei edes lääketieteen professori voi hallita koko lääketiedettä. Ihmisiä lääkäritkin on.
Käypähoitosuositukset on käsittääkseni tarkoitettu helpottamaan tavallisen lääkärin työtä ja ne ovat julkisia. Hyväänkin hoitokäytäntöön voi käsittääkseni kuulua poiketa niistä kun tiede ja kliininen kokemus antaa siihen perustellun syyn. Käypähoitosuositukset ovat vain lyhyitä tiivistelmiä tiedosta. Sinänsä ymmärtääkseni mainioita apuvälineitä käytännön lääkäreille ja mikä
maallikon kannalta parasta täysin avoimesti luettavissa. Ja kuten tieteeseen kuuluu altiistavat itsensä asiantunteville ja vähän vähemmän asiantuntemattomille hyökkäyksille. Niitä siis päivitetään, lääketiede(kään) ei ole kokonaan loppunkäsitelty ja valmis. Eikä sellaiseksi koskaan tule.
Keksit varmaan itse tuon konsensuksen?
En sitten tiedä, onko potilaan tullessa vastaanotolle hoitosuositus kriittisen tarkastelun kohteena vai mikä.. ehkä kuitenkin mieluummin potilas.
En luule keksineeni. Tutkimusten enemmistö ja ns. tiedeyhteisön enemmistö on tuo, jota kutsutaan konsensukseksi. Esimerkiksi se, että pehmeä rasva on sydänterveellisempää on tiedeyhteisön konsensus.
Hyvällä moraalilla, kuten valtava enemmistö lääkäreistä toimii, potilaan yksilöllinen tilanne suhteutetaan tieteelliseen tietoon. Ei esimerkiksi niin, että vaivaan kuin vaivaan kokeillaan 4 viikon viljattomuutta ja jos se ei tehoa, sitten kyse ei ole viljoista 🙂
Mutta tunnen oloni vieraaksi maallikkona kertoa miten lääkäri toimii. Sitä paitsi blogitekstin aiheeseen tuo ei liity.
Se on sinun mielipiteesi eikä minulla ole siihen lisättävää. Samoin hoitosuositus on tietyn kansalaisjärjestön mielipide. Tässä oli kuitenkin kyse siitä, ettei niitä (hoitosuosituksia) koske julkinen valvonta. Ammatinharjoittajia koskee.
Vastaava instituutio on ylioppilaslautakunta (jota ei artikkelin mukaan koske myöskään julkinen valvonta);
https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/2dba6025-f335-419a-a591-a1d05d7b951a
En oikeastaan haluaisi kommentoida enää. Mutta se nyt vielä puuttuisi, että tiedettä alkaisi kontrolloimaan julkinen valta. Stalinismilta tuollainen vaikuttaisi. Tulokset esimerkiksi perinnöllisyystieteessä tunnetaan (hankitut ominaisuudet periytyvät). Tiedetttä kontrolloi tiedeyhteisö. Tämä ei ole vain minun yksityinen mielipide. Tiedeyhteisöön pääsee kai tekemällä vertaisarvioituja tutkimuksia. Jokainen voi käydä tarkistamassa vaikka väitöstilaisuudessa millaisen seulan tiedeyhteisöön jäseneksi ajautuvat käyvät. Loistavankin väitöskirjan väitöstilaisuus voi vaikutttaa teurastukselta. Hyvää viihdyttäkin parhaillaan. Suosittelen.
En valitettavasti ymmärrä mitä tarkoitat sanomalla, että tiedettä kontrolloisi julkinen valta. Tarkoitin ainoastaan hoitosuositusten (laillisuus)valvontaa. Mutta et nähtävästi ymmärrä mitä laillisuusvalvonnalla tarkoitetaan?
Minusta kyse on instituutioista eikä konsensuksesta. Wikipediassa konsensuksesta sanotaan mm. seuraavaa; ”konsensus-päätöksenteko pyrkii vähimmäistämään vastustuksen, se on suosittu kansalaisjärjestöissä, joissa päätöksiä noudatetaan mieluiten, jos niillä on suurin mahdollinen tuki.”
Voi tietysti olla että olen itse ymmärtänyt jotain väärin konsensuksesta tai institutionaalista asioista.
Omassa mielipiteessäni en ymmärrä kuviota, millä perusteella kansalaisjärjestö vastaisi Valtiollisista päätöksenteosta, koska laillisuusvalvontaa ei ole edes mahdollista toteuttaa kuin valvomalla suosituksen yksittäisiä käyttäjiä. Ei esimerkiksi lainkaan tahoja, jotka käyttävät hoitosuositusta kansalaista vastaan omassa päätöksenteossaan. Näiltä osin järjestelmästä puuttuu itsesäätely, jota ei lääketieteellisillä tutkimuksilla korjata – vaan korjaamalla lainsäädäntöä. Esimerkkinä korjaavista toimenpiteistä (Miettinen ja Kuosmanen, 2006), Hyvän hallinnon vaatimuksista puuttuu Suomessa kohta, jossa viranomainen pyytäisi anteeksi virheellistä menettelyään.
Jos viranomainen ei pyydä anteeksi virheellistä menettelyään niin miten tämä asia lisätään yhdistyksen velvollisuuksiin? Hyvään hallintoon se on mahdollista lisätä niin ettei siitä ole ainakaan mitään haittaa.
Kuluttaja-asiakkaan kohdalla kyse on vaikkapa hoitopolun toteutumisesta. Jos hoitopolkua ei ole olemassakaan, onko se yksilön, yhdistyksen vai yhteisön vika?
Olen myös eri mieltä hankittujen ominaisuuksien periytymisestä. KAIKKI hankitut ominaisuudet eivät käsitykseni mukaan periydy. Se mikä on jäännyt mielestäni liian vähälle huomiolle, on evoluution osuus perimästä; geneettisesti nuorimmat sisarukset voivat olla enemmän ”sukua” vanhimmalle sisarukselleen kuin vanhemmilleen. Siirtymistä tapahtuu kantasolujen osalta myös sikiöstä äitiin.
Vaikka lienee lähinnä vitsiksi tarkoitettu että on asioita jotka lapset periyttävät vanhemmilleen; mutta tuossa asiassa se on käsittääkseni totta.
Juristina luulen tietäväni jotain siitä, mitä laillisuusvalvonnalla tarkoitetaan. Lääkäreihin, ei hoitosuosituksiin kohdistuu laillisuusvalvonta. En ymmärrä hoitosuositusten demonisointia,
koska niiden tarkoitus on, kuten suosituksissakin todetaan vain helpottaa terveydenhoito-henkilökunnan työtä antaa potilaalle hyvää hoitoa. Ne perustuvat myös tieteeseen. Esimerkiksi masennuksen käypähoitosusituksessa on yli 450 lähdeviitettä. Tutkimusten ja näytön tasoakin muistaakseni arvioidaan. Pitäisikö lääkäreiden ammattilehtiinkin kohdistua laillisuusvalvonta?
Sieltäkin he ammentavat tietoa hyvistä hoitokäytännöistä, kun täyttävät eettisen velvollisuutensa
ammattitaitonsa ylläpitoon.
Suositukset eivät myöskään ole määräyksiä. Yksittäistapauksessa voi olla täysin hyvien hoitokäytäntöjen mukaista poiketa niistä. Myös kokeellinen hoito voi olla täysin hyväksyttävän
hoitokäytännön mukaista. Lääkäreiden vastuuta arvioidaan hyväksyttävien hoitokätäntöjen mukaan (näin esimerkiksi Hoppu-Achte: Lääkärin taitovirhe ja vahingonkorvausvastuu).
Nyt kuitenkin lopetan jankutuksen aiheen ohi, sillä alan tuntemaan itseni ”lääketieteelliseksi tapaukseksi”.
Heippa!
Tänne pyydettiin kommentoimaan kuivaverianalyysistä, joten tässä on muutamia oikaisuja perättömiin väitteisiinne.
Ensinnäkin onkohan teitä montakin kirjoittajaa, kun mainitsette monikossa vai onko arvon professori vain teitittelyasteella? Ette kuitenkaan ole autuaita koska Syntimittarihan määrittelee yli 90% verenpuhtaudet autuaiksi ja se mitataan alle 1.7 mm/h laskoarvoilla (eikä siis laskon viitearvoilla niinkuin virheellisesti väitätte). Synnin palkka on myös kuolema ja se koittaa vanhuksille huomattavasti aiemmin kuin nuoremmille. Ihan perusfysiologista faktaa, jonka kyllä pitäisi professoritasoisen tietää.
Väitätte myös, että syöpien nappaaminen kiinni kuivaveritestillä olisi heikompaa kuin kolikon heitto. Hehheh. Ettekö tunne esimerkiksi Bolen testiä? Ks. esim: http://dropperbot.com/wp-content/uploads/2012/06/1952-White.pdf
Siinä asiassa olette oikeassa, että kliininen validointi puuttuu useimmista muista kuivaveritestin piirteistä koska konenäköalgoritmeja niihin ei ole. Sen vuoksi kuivaverianalyysi kuuluukin vielä täydentäviin hoitomuotoihin.
Mainitsette myös että CRP olisi tarkempi mutta sehän on vain nopeampi, helpompi ja halvempi tapa mitata tulehdustiloja kuin mitä lasko on perinteisillä menetelmillä mitattuna. On esimerkiksi paljon tilanteita joissa lasko värähtää mutta CRP ei. Lasko on siis diagnostisesti CRP:tä parempi testi. Mutta kuka jaksaisikaan mm. odotella tunteja saadakseen maailman eniten käytettyä tulehdustilamarkkeria selville? Parempi vaan ottaa sormenpäästä kuivaverinäyte ja tsekata se 10 minuutissa.
Ette ole siis perehtyneet kuivaverestä tehtyyn tutkimukseen. Esimerkiksi Oulun yliopiston julkaisu on jäänyt lukematta. Siinähän osoitetaan veren puhtauden olevan vaihteluväliltään hemoglobiinin tasoinen muuttuja: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201304051151
Terveisin,
Marko Vapa
Toimitusjohtaja
Droppi Veripalvelu Oy
marko@dropper.fi
+358405388132
Kiitos palautteesta. Mistä tiedät että laskoni ei olisi alle 1,7 mm/h?
Puhut täydentävistä hoidoista mutta mitä täydentävää hoitoa tällainen heikko testi oikein antaa?
Toisitko keskusteluun oiketa tutkimuksia, joissa kuivaveritestillä olisi diagnosoitu syöpää?
Minä olen kyllä eri mieltä Laskon ja CRP:n vertailustasi. Ne mittaavat eri asioita eikä niitä voi yleisesti verrata. Niiden luotettavuutta voi verrata kussakin tilanteessa erikseen. Valitettavasti olen myös vahvasti eri mieltä siitä, että laskon voisi korvata teidän kuivaveritestillänne. Päinvastoin, testiin liittyvät tutkimukset kertovat että testi on epäluotettava ja vain viitteellinen. Minä ainakin jaksan odottaa tunnin, jotta saisin luotettavan tuloksen kuin vain epämääräisen. Mihin kenelläkään on niin kiire, ettei jaksa odottaa luotettavaa tulosta, kun tuona aikana ei nyt mitään sellaista ehdi tapahtua, johon Laskon tietämisellä olisi vaikutusta?
Et siis ole lukenut Bolenia. Bolen testi seuloo noin 80%:sti syövät kiinni.
Käsitin, että laskon viitearvot lopussa viittasivat Syntimittariin ja omiin mittauksiinne muttei vissiin.
t. Marko
Oletko pohtinut miksi tuota Bolenin testiä ei ole käytetty kymmeniin vuosiin lääketieteessä, jos se on niin hyvä? Sen vuoksi kun monet muut ovat palejon parempia. Lisäksi voin kyllä kertoa, että mikään testi, ei tuo Bolen tai mikään muukaan kykene seulomaan syöpiä 80%:sti
Monesta eri syystä. Bolen testi ei ole syöpäspesifi (moni muukin vakava sairaus alentaa veren puhtautta), vaati koulutettua tulkitsijaa/ihmissilmää, erilaista näytettä ja näytteen käsittelyä jne. Vasta vuodesta 2012 lähtien Bolenia on voitu mitata konenäöllä. Tutustu Boleniin. Esim. Hawk, Thoma & Inkley: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14821953
Mites on Marko? Sun velihän opiskelee tampereen ammattikorkeakoulussa bioanalytiikkaa. Miksi hän on siirtynyt vihollisen leiriin?
Minkä vihollisen? Mikko on opiskellut bioanalytiikkaa TAMK:ssa aiempien tutkintojen jatkeeksi. Käsittääkseni hän haluaa tuntea tarkasti koko verianalytiikan kentän jos vaikka esimerkiksi sotejärjestelmää jossain vaiheessa päätetään remontoida myös käytössä olevien tutkimusmenetelmien osalta. Nythän soteuudistukset on olleet lähinnä poliitikkojen laatikkoleikkejä.
Tiedoksi Marko, että tutkimusmenetelmiä tarkastellaan ja remontoidaan koko ajan. Tämä perustuu tutkimuksiin. Sote ei vaikuta tutkimuksiin millään tavalla.
Ei se, mitä laboratoriotutkimusta käytetään lääketieteellisissä tutkimuksissa, perustu politiikkaan lainkaan. On turha siis odottaa, että kuivaveri jotenkin tulisi käyttöön, ellei syntyisi jotain oikeata tutkimusnäyttöä siihen, että kyseisellä testillä olisi todellista lääketieteellistä hyötyä.
On politiikalla väliä koska sairaaloiden etäisyydet vaikuttaa siihen mitä diagnostiikkaa voidaan käyttää. Jos päätetään tehä mobiilisote niin siinä on eri jutut käytössä mitä kiinteässä sotessa. Kuivaverihän toimii hyvin mobiiliversiossa mutta huonosti sairaalaolosuhteissa koska esimerkiksi putkiloverinäytteen muuntolaite kuivaverinäytteeksi puuttuu.
Kuivaveri ei toimi hyvin missään olosuhteissa. Jos väität noin, todistustaakka on sinulla.
Oletko käynyt _mitään_ tieteellisen argumentoinnin perusteita kun feilaat ihan perustermeissä? Esimerkiksi tuo sanasi _missään_ osoittaa ettet ole sisäistänyt heikkoa positiotasi väitteissäsi.
Missään-sana kumoutuu jo pelkästään vaikka tuolla Bolenilta. Et siis joko ole lukenut sitä tai et ymmärrä lukemaasi koska Bolen testi otetaan sormenpäästä. Tämä tarkoittaa, että testin voi tehdä melkein _missä vaan_ eli vaikkapa sairaalan ulkopuolella, ostoskeskuksissa, asukastuvilla jne. missä potentiaaliset syöpäläiset liikuskelevat.
Ehdotan, että palaat hetimiten takaisin koulun penkille ja tulet takaisin sitten kyselemään kun olet saanut selvitettyä pääsi. Nyt kun sulla mopo keulii heti kun vähänkään kuivaa verta näet niin eihän sellasella mitään järkevää tule.
T. Marko
Asia on juuri päinvastoin kuin sanot: Sinulla on todistustaakka. Minun ei tarvitse todistaa toimimattomuutta vaan sinun pitää todistaa, että menetelmäsi toimii. Toistaiseksi näyttö puuttuu tai tukee sitä tulkintaa, että menetelmäsi ei toimi.
Tarvitsee sinun Juhani pitää sanoistasi kiinni koska muuten et voi vaatia muilta käytännössä juuri mitään. Jos esität vaikka kysymyksiä että mikä menetelmässä toimii tai mikä ei toimi niin olet jo huomattavasti pidemmällä.
Bolen testi, Goldbergerin pikalasko ja Jyväskylän yliopiston gradu osoittavat, että kuivaverellä saadaan korkean laskon väkeä kiinni. Testi siis toimii ainakin tulehdusperäisten sairauksien seulontaan jollain tasolla.
Se mitä kuivaveren analyysistä ei vielä tiedetä on korrelaatiot muihin kuivaveren analyysistä esitettyihin ongelmaprofiileihin. Sen vuoksi kuivaveren analyysi kuuluu täydentäviin hoitomuotoihin eikä voikaan olla osana esimerkiksi julkista sotejärjestelmää ennenkuin nuo yhteydet on tarkemmin selvitetty.
Tietenkin pidän sanoistani kiinni. Mutta ei minulla ole mitään velvollisuutta toistaa loputtomasti samoja asioita, mitä olen jo itse kirjoituksessani jo sanonut. Lue kirjoitus.
Fakta on se, että tutkimusnäyttö, joka kuivaveritestiin liittyy on ylipäätään olematonta ja täysin riittämätöntä osoittamaan mitään kliinistä merkitystä mihinkään väittämääsi asiaan. Olen tutkimusnäyttöä analysoinut. Tulos on se, että testi on käytännössä kliinisesti merkityksetön. Minun ei tarvitse verrata esihistorialliseen aikaan, jolloin diagnostiikka oli kehittymätön.
Miksi on niin vaikea ymmärtää ihan perusasioita tutkimusnäytön osalta?
Jos jokin testi olisi helppo ja toimiva, se otettaisiin tietenkin heti käyttöön. Miksi näin ei ole, vaan takavuosien kokeilujen jälkeen on luovuttu sen hyödyntämisestä ja kehittämisestä?
On ehkä hyvä myös muistaa, että sinulla on hyvin vahva sidonnaisuus tähän asiaan, sillä testin käyttäminen toisi sinulle suoraan tuloja.
Kyllä sinulla on velvollisuus olla rehellinen. Heti kun puhut itsesi pussiin niin sanomasi menettää merkityksen. Varo siis esimerkiksi noita (taas kommentissasi esiintyviä) mitään-, täysin- ja mihinkään-sanoja koska ne on vaan niin helppo kaataa. Jos aiot joskus käydä merkittävää tieteellistä debattia sun täytyy oppia ilmaisemaan tarkasti itseäsi nykyisen leväperäisen heittelyn sijaan.
Droppi Veripalvelu Oy:n toimitusjohtajana olen sidonnainen Dropperista esitettyihin väitteisiin. Emme esimerkiksi enää julkaise omia tutkimuksia koska niiden käytännön merkitys on vähäinen juuri sen vuoksi, että julkaisijana tai rahoittajana on yritys itse. Emme siis toimi niinkuin esimerkiksi THL joka julkaisee merkittävimpinä rokotejulkaisuina rokotevalmistajien itse rahoittamia tutkimuksia (esim. https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/hyodyt-ja-haitat/rokotetutkimus/merkittavat-hankkeet-rokotetutkimuksessa). Tuollaiset hankkeet kun sattuvat olemaan aina lähtökohtaisesti jääviä. Puolueettomaa tutkimusta varten tarjoamme ainoastaan Dropperin datalaskennan eri tutkimusorganisaatioiden käyttöön ilmaiseksi. Julkaisevat sitten mitä julkaisevat jos aihe heitä kiinnostaa.
Veren puhtauden ja laskon korrelaatio on Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa osoitettu pienellä ännällä, joten kliinisesti validimman väitteen siitä voisi helposti joku tutkijaryhmä osoittaa. Ouluhan todisti, että veren puhtaus on vakaa markkeri eli A- ja B-näytteen välinen korrelaatio on kova.
Jos jokin testi on helppo ja toimiva niin sen ottavat käyttöön jotkut ryhmittymät ja toisaalta kyseistä menetelmää vastaan nousee oppositio etenkin niistä ryhmittymistä, jonka menetelmiä ja teknologioita uusi testi syrjäyttää. Kun esimerkiksi laskoa voi mitata sormenpäästä niin se syrjäyttäisi pelkän laskon mittaamisen kyynärtaipeesta, jos sellainen menetelmä olisi laajasti käytössä. Tällä hetkellä kuitenkaan tietojeni mukaan mikään taho ei mittaa pelkkää laskoa kyynärtaipeesta vaan samasta näytteestä otetaan ulos muitakin arvoja.
Väität ettei sinun tarvitse verrata tutkimustuloksia aiempaan tutkimusnäyttöön koska ne ovat vuosien takaa. Se on aika iso missi tieteellistä työtä tekevällä ja kertoo todennäköisesti kiireestä tai vastaavasta asenteesta työn tekemistä kohtaan. Käytännössä ilmaiset ettei aiemmalla tutkimusnäytöllä olisi lainkaan merkitystä sahaten koko tieteen tekemisen peruspilareita vastaan. Tottakai sinun tulee ottaa huomioon aiempi tutkimusnäyttö, sen mahdolliset puutteet ja korjata ne jos tarkempaa tietoa tähän maailmaan aiot tuottaa.
Kiitos kun opetat minua tutkimusten tulkinnassa ja ohjeistat käymään tieteellistä debattia. 😉
Väität taas minun väittävän jotain muuta kuin mitä olen väittänyt. Perussääntö on, että uudet hoidot ja diagnostiikka tulee olla parempaa kuin nykyinen tai muutoin tuoda jotain etua. Sen vuoksi lähtötilanne 50 vuotta sitten oli eri kuin tänään, eikä noihin aikoihin voi vedota.
Muutoinkin jatkat erilaisia väitteitä ”kovasta” korrelaatiosta. Sellaista en todellaan ole missään nähnyt, ainoastaan heikkoja korrelaatioita. Korrelaatioiden perusteella ei kuitenkaan testejä arvioida. Ehdotan, että tulet kertomaan lisää väitteitäsi vasta sitten, kun sinulla on jotain uutta näyttöä jo blogissani analysoitujen tutkimusten lisäksi. Muutoin kierrämme kehää.
Juu, jossei _missään_ oo silmiisi asti kovaa korrelaatiota vielä näkynyt niin et ehkä ole lukenut Oulun yliopiston julkaisua, jossa Huttunen (2013) toteaa 1840 kuivaverinäytteen varmuudella että veren puhtaus on vakaa biomarkkeri. Kahden näytteen välinen veren puhtauden korrelaatio on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Korrelaatio on 0,813, p-luku < 0,0001 ja keskimääräinen kahden näytteen välinen veren puhtauden ero 4,5%. Julkaisu löytyy Jultikasta http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201304051151 ja Dropperin sivuilta myös ladattavassa muodossa: http://dropperbot.com/wp-content/uploads/2017/04/Diplomity%C3%B6AkiHuttunen.pdf
Olen kyllä eri mieltä korrelaatioiden hyvyydestä. Lisäksi pelkkä korrelaatio ei kerro testin toimimisesta mitään.
Halveksitko matikkaakin? Kyseinen korrelaatio osoittaa testin vakauden mutta ei toki yksistään kerro testin toimivuudesta esim. seulonnassa.
hohhoijaa.
Nyt Marko sitä tieteellistä näyttöä esiin kuivaveren toimivuudesta. Sehän on hylätty jo 50-luvulla epämääräisyytensä takia, kun löydettiin toimiva tapa mitata laskoa.
Ahaa, tänne on tullut joku kommentti josta ei olekaan ilmoitusta sähköpostiini tullut vaikka ruksi on ilmoituskohdassa. Bolen testi ja Goldbergerin pikalasko himmailivat pois kuvioista koneiden tultua sotemarkkinoille. Hyvä niin koska ihmissilmään perustuvat analyysit ovat kuitenkin työläitä ja kalliita eikä niitä kannata tehdä, ellei niistä saada jotain merkittävää lisähyötyä koneella tehtäviin versioihin verrattuna. 2012 vuodesta lähtien ollaan kuitenkin päästy sitten taas koneellisesti laskoa mittaamaan nopeasti sormenpäästä niin on ainakin jotain käyttöä testille.
Hei, kiitos tohtori väsymättömästä taistelusta huuhaata vastaan. Pienenä huomiona viitteeseen graduntekijästä: etunimi on Aarni, sukunimi Kimmo 🙂
Mielenkiintoinen juttu, kiitos siitä. Näin maallikkona olisi mukava tietää, että kun yleensä verinäytteitä otetaan niin ne näytepullot pyörivät jonkinlaisessa härvelissä ja niitä säilytetään kylmässä, kun taas nämä erään verkostomarkkinointifirman kuivaveritestit lähetetään Norjaan testattavaksi ja kuivaverinäyte on monta päivää helteessä sekä mahdollisesti viikonlopun makaa postin varastolla, niin luulisi jo sen perusteella, että näytteestä ei täysin luotettavasti voi kovin tarkkaa analyysiä tehdä?
Veri on kuivunutta, joten ei kai sillä ole suurta väliä. Labrassa menetelmä on eri kun mitataan tuoreesta verestä. Tämä mikroskopointi tehdään paikan päällä, rasvahappomittaukset esim Norjassa.
Juhani, katos jossain vaiheessa toi vanhan viestiketjun dippatyö – täähä on iha silkkaa huumoria kun tarkkaan kattoo 😀 Hyvin oot kuitenki jaksanu pitää lämpöö päällä kommenteis
”Oulun yliopiston julkaisu” kuulostaa kai legitimmält kuin kuivaverinarikan maksama lappu kuvankäsittelyautomaatista mikä filtteröi kuivuneet läiskät ja sit arpoo tietynvärisille tuloksii jotka firman täti povaa korteista ja kahvinporoista asiakkaalle maksua vastaan.
Kummasti tää lappu on hävinny googlesta, rajattu julkaisukin jultikas :D:D
Mitä lääketieteellisii meriittejä tällä sit ois, otetaas suorat lainaukset ite ”julkaisusta”: ”analyysi on yleisesti vielä melko heikosti tunnettu, eikä siitä juurikaan löydy vertaisarvioitua lääketieteellistä tutkimusta”
”Erityisesti kuivaveren analyysiin liittyviä konenäköön perustuvia sovelluksia ei vielä löytynyt tätä työtä tehdessä.”
”Automaattisen kuva-analyysin avulla verianalyysiin voidaan tuoda toistettavuutta” (palataan tähän kohta 😀 :D)
”Kun pisarat ovat kuivuneet, tuloksena näkyvästä fib riiniverkostosta etsitään tiettyjä piirteitä. Kyseisistä piirteistä voi lukea lisää esimerkiksi kirjasta [4].” (nelonen viittaa tietenkin koijarien ikiomaan niteeseen kuuluisan huuhaa Lootus kirjan julkaisemana)
Parhaat jutut sit tarinan lopus kun tutkimuksen tekijääki alkanu kuumottaa mihin sotkeutunu:
”Jatkotutkimusten selvitettäväksi jäävät – – veren puhtauden yhteys ihmisen terveydentilaan. Näihin yhteyksiin ei oteta tässä työssä kantaa, sillä niiden selvittäminen vaatii kattavia lääketieteellisiä tutkimuksia”
Voi vaa kuvitella sitä tappeluu tutkijan ja maksajapään kesken kun näitä disclaimereit kirjoteltu Norjalaiset tajunnu kierrättää ’tutkimukset’ sentää ulkomaisten postimyyntiprofessorien kautta, näyttää huuhaamessuilla hienommalta :D:D
Photoshopist tuttu koneoppiminen tuli hommaan mukaan ku tajusivat haluta keskenää samannäkösille suttukuville samanlaisii tuloksii ettei jäis yhtä helposti kii siitä ku tää Norjalainen käärmeöljyfirma taannoin et saman näytteenoton eri suttukuvat ei ees keskenään palauttais samanlaisii arvoja. Ei vatupassinkaa toivois samalta pinnalta antavan perättäisil mittauskerroil eri tuloksii, siitä vois jo tyhmemmätki tajuta huomauttaa 😀
”Kahden näytteen [tuloksen] erotuksen itseisarvo oli keskimäärin 3,01 prosenttiyksikköä, mikä sekin osaltaan viittaa siihen, että kaksi samalla näytteenottokerralla otettua näytettä ovat – – varsin samankaltaisia”
Jos jatkais vielä samalla kuvauksella, taitaa vatupassist olla näille janttereille lapiosta vasaraksi kun maksajia riittää. Ilmankos näyttääki mitä kulloinkin halutaa.
Ei tarvi tehtyy työtä hukkaa heittää 😀 tekisin täst viel kuitenki mobiiliappsin joka näyttäis kuinka syntisen hyvää mun just vetämä pepperoni oli.
Oulun yliopiston julkasus on näyttöö siitä et lauantaimakkara ei mee läpi