Joka kolmas vuosi toteutettava tiedebarometri on jälleen julkaistu. Se antaa mielenkiintoista pohdittavaa suomalaisten suhteesta tieteeseen. Tässä kirjoituksessa tuon esiin muutaman kiinnostavan havainnon. Tarkemman analyysin teen tuonnempana.

Suomalaisten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on edelleen suurta. Yli 80% väestöstä luottaa puolustusvoimiin, poliisiin ja yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Huomionarvoista on, että luottamus on lisääntynyt (ehkä poliisia lukuun ottamatta) vaikka jo edellisessä Tiedebarometrisssa Suomi oli hyvin vahvasti luottamusyhteiskunta. Hieman itselleeni yllättävästi luottamus mediaan on myös selvästi parantunut. Olisikohan väestö oppinut olemaan luottamatta somen ”vaihtoehtomediaan”?

Suorastaan tiedettä imartelevaa on havainto, että suomalaiset luottavat tieteeseen hyvin vahvasti. 85% vastanneista luottaa tieteeseen ja vain 11% ei luota. Vuoden 2019 barometrissa 69% luotti tieteeseen eli muutos on huomattava (+16%). Todennäköisesti pandemian seurauksena tietoisuus tieteestä ja sen merkityksestä on kasvanut.

Toinen erityisen mielenkiintoinen havainto on, millä tavoin koronaepidemia on vaikuttanut luottamukseen. Somen seuraamisen perusteella syntyy vahva tunne, että koronaepidemia olisi rapauttanut huomattavasti väestön luottamusta. Tiedebarometri selvästi korjaa tämän virhekokemuksen.

Pääsääntoisesti epidemia on lisännyt luottamusta tieteeseen (+66%:lla) ja tutkijoihin (+65%:lla). Somekokemukseen peilattuna yllättäen myös terveysviranomaisiin kohdistuva luottamus on lisääntynyt 57%:lla vastaajista ja vähentynyt 25%:lla vastaajista. Polarisaatiota voi tosin olla tapahtunut.

Jälleen kerran voi todeta, että kokemus somen pöhinästä ei juurikaan kerro väestön kannoista. Äänekkäimmät ovat yliedustettuna. Lohduttavaa on myös, että luottamus Terveysviranomaisia kritisoiviin vaikuttajiin on vähenyt peräti 62%:lla vastaajista ja lisääntynyt vain 16%:lla vastaajista. Suomalaisten hyvä tieteen ymmärrys ja tilannetaju sai minut jälleen vaikuttuneeksi.

Alla olevasta kuvasta voi myös todeta, että suomalaiset ymmärtävät tieteen ilmiöitä hyvin. Tieteen luonteeseen kuuluu kriittisyys ja jatkuva kyseenalaistaminen ja vanhojen havaintojen haastaminen uusin tutkimuksin. Jokaisen hetken tieto on epätäydellistä ja se täydentyy uusien tutkimusten kautta. Näyttäisi, että tämä ymmärretään pääsääntöisesti hyvin.

Hieman huolta aiheuttaa melko yleinen (yleisesti virheellinen) käsitys, että tutkijat olisivat riippuvaisia rahoittajistaan, jotka voisivat vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin. Ylivoimaisesti suurin osa tutkimuksista on julkisesti tai säätiöiden rahoittamaa eikä vaikuttaminen voi tulla kysymykseen.