Voidaan havaita, että Suomessa edelleen 930 000 yli 15-vuotiasta luottaa homeopatiaan. Väitteen ”Ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 1,7 miljoonaa aikuista suomalaista.

Vuoden 2019 tiedebarometri julkaistiin tänään. Barometri mittaa suomalaisten käsityksiä tieteestä, Suomen tieteen merkityksestä, luotettavuudesta ja tehokkuudesta.

Vuoden 2019 barometriaineisto perustuu 2209 18-70 vuotiaan henkilön kannanottoihin. Aiemmasta poiketen postitse kerättyä aineistoa (N=1063) täydennettiin verkkokyselyllä, johon sisältyy 1146 vastaajaa. Kyselyn yleinen virhemarginaali on 2 % suuntaansa.

Kysymyksenasettelu on pääosin samanlainen kuin aikaisemminkin. Sitä kuitenkin uudistettiin muutamilla ajankohtaisilla aiheilla kuten suhtautumisella rokotuksiin sekä näkemyksillä terveys- ja ravitsemustiedon luotettavista lähteistä.

Kysely on laaja eikä sitä voi paketoida kokonaisuudessaan yhteen blogikirjoitukseen. Tähän kirjoitukseen olen poiminut muutamia kiinnostavia havaintoja Terveys & Tiede –teemaan liittyen. Kaikki kirjoituksen kuvat ovat kuvankaappauksia barometrin julkaisusta.

Kiinnostaako tiede ja tutkimus suomalaisia?

Alla olevasta kuvioista käy esiin että valtaosaa (70%) suomalaisista tiede ja tutkimus kiinnostaa ja että kiinnostuksen määrä näyttäisi mittaus mittaukselta lisääntyvän. Kiinnostuksen määrä näyttäisi olevan hieman suurempi miehillä kuin naisilla, nuoremmilla sekä koulutustason noustessa.

KUINKA KIINNOSTUNUT ON/AKTIIVISESTI SEURAA ERI AIHEPIIREJÄ KOSKEVIA UUTISIA, OHJELMIA JA KIRJOITUKSIA (%).

Mistä tieteenalasta olemme kiinnostuneita?

Kiinnostavimpia tieteenaloja ovat tieteen yleinen kehitys (uudet tutkimustulokset ja keksinnöt), lääketiede ja ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto.

Mielenkiintoista mutta ei yllättävää on, että tieteen yleinen kehitys, tietotekniikka ja avaruustutkimus kiinnostavat miehiä hieman naisia enemmän. Toisaalta naiset ovat hieman miehiä kiinnostuneempia lääketieteestä, ympäristön tutkimuksesta sekä geenitutkimuksesta.

Mistä tietoa haetaan ja mihin luotetaan?

Televisio ja radio näyttäisivät edelleen olevan yleisin tiedon hakemisen lähde mutta internet ja some ovat lähes tasoissa. Myös sanomalehdet ovat vielä merkittäviä.

Poimin alle myös vuoden 2018 Reutersin raportista eri tietolähteiden merkityksen uutisten lähteinä. Siitä käy esiin, että tietolähteiden käyttö on hyvin ikäriippuvaista. Alle 50 vuoden ikäiset hakevat uutisensa pääasiassa internetisä ja somesta kun taas yli 50-vuotiaat käyttävät sanomalehtiä ja televisiota.

Tämä kertoo siitä, että saavuttaakseen koko väestön tiedeviestinnän tulisi olla esillä myös verkossa ja somessa eikä ainoastaan perinteisessä mediassa.

Itseäni yllätti, että kun kysyttiin luottamuksesta yhteiskunnallisiin instituutioihin, yleinen luottamus tiedotusvälineisiin ja mediaan näyttäisi olevan kasvussa. Toki noin neljännes väestöstä ei luota näihin. Tämä kertonee siitä, että vaikka yleinen luottamus tiedotusvälineisiin ei ole rapautumassa, kentällä toimii monenlaista suharia ja kaikkiin ei luoteta.

Luottamus myös tieteeseen ylipäätään (69%) sekä yliopistoihin ja korkeakouluihin (67%) on suurta ja koko ajan kasvussa. Mielenkiintoinen havainto on, että luottamus tieteeseen näyttää riippuvan vastaajan puoluekannasta. Kärjessä ovat Vihreät ja Kokoomus, alimpana Perussuomalaiset.

LUOTTAMUS YHTEISKUNNALLISIIN INSTITUUTIOIHIN VUOSINA 2001-2019 (%).

Millaisena Suomen tieteen taso koetaan?

Lääketieteen (83%), Teknologian (80%) ja maamme tieteen ja tutkimuksen laatu ja taso yleisesti ottaen (72%) koettiin olevan hyvää tai erittäin hyvää. Sen sijaan tieteestä ja sen tuloksista tiedottaminen kansalaisille sekä tutkimusrahoituksen riittävyys saivat negatiivisimmat arviot.

Myös luottamus tieteeseen sairauksien (kuten syöpä ja aids) voittamisessa, energiantuotannossa, energiaongelmien ratkaisemisessa, ihmisten eliniän pidentämisessä, aineellisen hyvinvoinnin/elintason parantamisessa ja ympäristön saastumisen estämisessä olivat korkealla.

Miten suomalaiset suhtautuvat kokemus- ja uskomushoitoja koskeviin väittämiin?

Lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvien hoitojen rinnalla on lukuisa määrä erilaisia oppi- ja uskomusjärjestelmiä. Näihin liittyviä uskomuksia mittaa barometrissa kolme terveyteen liittyvää väittämää.

Kuten alla käy esiin, on luottamus näihin väitteisiin selvästi vähentynyt kaikkien kolmen väittämän osalta. Selvimmät muutokset ovat havaittavissa homeopatiaan luottamisessa. Vuoden 2010 tasosta homeopatiaan luottavien osuus on pudonnut 32%:sta 20%:iin. Vastaavasti kysymykseen kansanparantajien tiedoista ja taidoista, täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien osuus oli vuonna 2010 47% ja vuonna 2019 34%. Luontaislääkkeiden paremmuuteen luottavien osuus oli vuonna 2010 21% ja vuonna 2019 15%.

Muutos on niin suuri ja systemaattinen, että se ei voi olla sattumaa. Veikkaan, että näistä asioista viestiminen on osaltaan vaikuttanut muutokseen. Esimerkiksi tutkimukset ovat osoittaneet homeopatian olevan tehotonta lumehoitoon verrattuna ja monissa maissa homeopatian korvattavuus on lopetettu.

Toisaalta voidaan havaita, että Suomessa edelleen 930 000 yli 15-vuotiasta luottaa homeopatiaan. Väitteen ”Ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 1,7 miljoonaa aikuista suomalaista.

Vaikka suunta on tutkitun tiedon valossa oikea ja muutos selvä, on terveysviestinnälle edelleen valtava työsarka tehtävänä.

Miten suomalaiset suhtautuvat rokotuksiin?

Lohduttava tulos barometrissa on, että ylivoimainen enemmistö suomalaisista luottaa rokotuksiin ja viranomaisten antamaan tietoon rokotuksista. Rokotusten hyödyistä ja haitoista kaivataan kuitenkin nykyistä enemmän informaatiota.

Tällainen toive liittynee somessa vellovaan perusteettomaan rokotuspelotteluun, joka saa aikaan hämmennystä ja epävarmuutta. Kuitenkaan tällainen pelottelu ei näyttäisi vielä vaikuttaneen suomalaisten luottamukseen rokotuksiin.

Tieteellisten periaatteiden ymmärtäminen

Alla olevassa kaaviossa esitetään suomalaisten tulkintaa tieteestä ja siihen liittyvien ilmiöiden ymmärtämisestä. Valtaosalle tieteeseen kiinteästi liittyvät ilmiöt ovat selvillä. Tieteelle ominainen kyseenalaistaminen ja haastaminen näyttäisi olevan laajalti tiedossa ja ymmärretty.

Yhteenveto

Odotettu vuoden 2019 Tiedebarometri sisältää valtavan määrän tietoa siitä miten suomalaiset suhtautuvat tutkimukseen ja tieteeseen. Tässä kirjoituksessa raapaisin vain pintaa.

Suomalaisten luottamus lääketieteeseen on varsin korkealla ja myös suomalaiseen lääketieteen tutkimukseen luotetaan.

Muutokset kolmeen uskomushoitokysymykseen myös viestivät, että yhä harvemmat suomalaiset luottavat tutkimattomiin taikka tutkitusti vaikuttamattomiin hoitoihin. Vaikka muutos on selvä, on edelleen Suomessa suuri määrä ihmisiä, jotka luottavat myös aivan päivänselvään huuhaa-hoitoon kuten homeopatiaan.

Mielenkiintoinen ilmiö on, että vaikka 85% suomalaisista luottaa lääketieteeseen ratkaista terveysongelmia, 20% luottaa edelleen homeopatiaan ja 34% kansanparantajiin. Tämä tarkoittanee, että merkittävällä osalla suomalaisista täytyy olla oma käsitys siitä mikä on lääketiedettä ja mikä ei.