”Kun on kiire, asiat karkaavat käsistä. Tuttujen ihmisten nimet unohtuvat. Autolla ajaessa eksyy”
Näiden ongelmien väitetään mainoksessa ratkeavan käyttämällä ”mullistavaa Clear Brain –tuotetta”, jonka tehoaineena on teaniini. Mainoksessa olivat mukana pallomaiset päätä esittävät kuvat havainnollistamaan aivojen aktiivisuuden lisääntymistä tuotteen vaikutuksesta.
Mainos oli TV Maailma –lehden tammikuun numerossa. TV Maailma jaetaan ainakin Seuran ja Suomen Kuvalehden mukana. Kyseessä on siis varsin laajalevikkinen lehti.
 

Mainoksessa aika monta STIGMA-kriteeriäkin täyttyy ja sen voisi jättää huomiotta mutta mainokseen liittyy muutamia kiinnostavia ilmiöitä, joita tarkastelen tässä kirjoituksessa. Käsittelen niitä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä on teaniini? Onko teaniinilla mainoksen lupaamat tehot aivojen toimintaan?
• Perustuvatko mainostajan väitteet tutkittuun tietoon?
• Mikä on mainostajan vastuu lehdessä julkaistuista mainoksista?
• Millä tavalla lehdet arvioivat mainosten sopivuutta lehteen?

Mitä on teaniini?

Teaniini  tai oikeammin L-teaniini tai 5-N-etyyli-L-glutamiini on aminohappo, jota on teepensaan (Camellia sinensis) lehdistä uutetussa teessä. (wikipedia)
Teaniini on siis eri yhdiste kuin teiini, joka on itse asiassa aivan sama yhdiste kuin kofeiini. Joka tapauksessa teetä juomalla saamme samaan aikaan sekä kofeiinia että teaniinia.

Onko teaniinilla mainoksen lupaamat tehot aivojen toimintaan?

Teellä ja erityisesti sen teaniinilla on uskottu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Sen on väitetty toisaalta stimuloivan aivoja ja kohottavan vireystilaa, toisaalta myös rahoittavan. Mitä tutkittu tieto kertoo teaniinista?
Pienessä satunnaistetussa tutkimuksessa psykoottisilla potilailla sen havaittiin vähentävän levottomuutta mutta tutkimuksessa käytettiin samaan aikaan myös toista yhdistettä, pregnenolonia. Teaniinin omaa vaikutusta ei voida erottaa.
Yhdessä tutkimuksessa teaniinin havaittiin lievittävän masennuksen oireita. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut lainkaan vertailuryhmää, joten sen perusteella ei teaniinin tehosta oikeasti voi päätellä mitään. Tunnetusti subjektiiviseen kokemukseen perustuvat arviot ovat aina alttiina lumevaikutukselle.
Näissä tutkimuksissa johtopäätöksenä olikin, että ennen kuin tehoon voi ottaa kantaa, pitäisi tehdä lisää tutkimuksia.
Yksittäisten tutkimusten lisäksi teaniinin vaikutuksista on hiljattain julkaistu systemoitu katsaus ja meta-analyysi, jossa sen vaikutuksia on perusteellisesti selvitetty. Katsauksessa analysoitiin 11 satunnaistettua tutkimusta. Katsaus löytyy kirjoituksen lopusta.
Ongelmaksi itse teaniinin vaikutuksien selvittämisessä tuli se, että useimmiten tutkimuksissa sen annostelun yhteydessä mukana on ollut kofeiinia.
Systemoidun katsauksen tuloksen voisi tiivistää seuraavasti: Teaniinin vaikutuksista ei ole vakuuttavaa näyttöä. Tutkimuksissa havaitut lyhytaikaiset piristävät vaikutukset voivat selittyä samalla kertaa saadun ja piristäväksi todistetun kofeiinin kautta.

Perustuvatko mainostajan väitteet tutkittuun tietoon?

Mainoksessa oli useita väitteitä, jotka jo edellisen perusteella voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Mutta siinähän oli vakuuttavia kuvia aivoista, jotka ”kirkastuvat” tuotteen vaikutuksesta?
Tuotteen myyjältä sain tietää, että mainoksen tiedot ovat peräisin julkaisusta Park et. al. Julkaisun PDF-versio löytyy myös tämän kirjoituksen lopussa.
Päätin kysyä julkaisusta alan todelliselta osaajalta, akateemikko Riitta Harilta. Hän on yksi Suomen tunnetuimmista aivotutkijoista ja aivokuvantamisen asiantuntija.
Riitta Hari kommentoi tutkimusta seuraavasti:
 
”Tutkimuksessa on mitattu EEG:tä ja mainoksessa oli kaksi topografista karttaa artikkelin kuvasta 3. Sinänsä lohdullista, ettei kuvia ollut vedetty hatusta, vaikka kartat vaikuttavatkin aivan epäfysiologisilta (esim. tarkkarajainen ero etu-ja takaosien välillä).
Jostakin syystä on päädytty kvantifioimaan aivojen theta-toiminnan suhteellista osuutta koko EEG-tehosta. Alkuperäisiä signaaleja ei näytetä eikä artefaktoja, erityisesti silmänliikkeiden aiheuttamia ole poistettu tai analysoitu. Tämä on moka erityisesti kun thetan väitettiin kasvaneen selvimmin frontaalialueilla ja silmien ollessa auki sekä lukemisen aikana. Mikä tahansa kunnianarvoisa lehti edellyttäisi artefaktamahdollisuuden poissulkua.
Julkaisun kuvan 3 dramaattiset värikartat ovat ilmeisesti theta-aaltojen suhteellisen osuuden muutoksia skaalalla –6%:sta +4%iin. Varsin harhaanjohtavaa korostaa näitä minimaalisia muutaman prosentin muutoksia, kun tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä vain muutaman elektrodin kohdalla.
Se, että näytetään thetan suhteellinen osuus eikä ole kerrottu mitä muille taajuuskaistoille tapahtuu, on vähintäänkin epämääräistä. Lisäksi yleinen thetan kasvu tulkitaan useimmiten vireystason laskuun eikä kognition paranemiseen liittyväksi.
Mainoksessa on (ehkä tahattomasti) väitetty kuvassa näkyvän kuinka teaniini aktivoi ”aivojen muisti- ja keskittymiskeskuksia jotka näkyvät kuvassa punaisina”. Varsinaisessa artikkelissa ei sentään vedetä yhteyttä tiettyjen aivoalueiden ja thetan muutosten välille.
Varmasti vihreän teen juominen vaikuttaa vireystasoon (siksi sitä itsekin käytän) ja sitä kautta muutoksia näkyy myös EEG:ssä mutta mitään vireystason muutoksista riippumatonta efektiä ei ainakaan tässä tutkimuksessa osoitettu.”
 
Kun aikanaan tuotteen valmistaja on laatinut mainoksen ja tuohon tutkimukseen tukeutunut, olisi ollut paikallaan konsultoida asiantuntijaa ennen väitteiden esittämistä. Nyt ymmärrän miksi konsultaatiota ei ole tehty.
Riitta Harin pohdinta vahvistaa edelleen, tutkimukset eivät tue sitä, että teaniini aktivoisi muisti- ja keskittymiskeskuksia. Mainos on siis pseudotieteellistä höpinää.

Mikä on mainostajan vastuu lehdessä julkaistuista mainoksista?

Mainoksen laatija on vastuussa mainoksen oikeellisuudesta. Kuluttajansuojalaki velvoittaa mainostajia pysymään tosiasioissa.
 
Kuluttajansuojalaki
6 § (29.8.2008/561)
Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja
Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.
Totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti:

1. Kulutushyödykkeen olemassaoloa, saatavuutta, lajia, laatua, määrää ja muita keskeisiä ominaisuuksia;
2. Kulutushyödykkeen alkuperää, valmistustapaa ja -aikaa, käyttöä ja käytön vaikutuksia sekä hyödykkeelle tehtyjen testien tuloksia;

 
Montakohan kertaa mainostajia on oikeasti vedetty vastuuseen harhaanjohtavista mainoksista? Virheelliset mainokset ovat erityisen yleisiä nimenomaan terveystuotteiden myynnissä.

Millä tavalla lehdet arvioivat mainosten sopivuutta lehteen?

Luonnollisesti lehdet arvioivat mainosten soveltuvuutta lehden journalistiseen linjaan. Olisihan aika outoa, jos esim. Tiede-lehden sivuilla mainostettaisiin yksisarviskoulutusta. Tai Lääkärilehdessä homeopatiaa.
TV Maailma ei varmaankaan pyri olemaan tutkittua tietoa tarjoava julkaisu, joten varmaankaan kovin tiukkaa seulaa mainoksen teeman osalta ei pyritä toteuttamaan.
Tämän tapaisissa mainoksissa sisällön oikeellisuutta on todella vaikea arvioida. Minullakin siihen meni aikaa pari tuntia ja lisäksi se vaati huippuasiantuntijan konsultointia. Ei voida olettaa, että lehden toimitus tutkisi mainosten sisältöä näin tarkasti.
Ilmiöstä kiinnostuneena otin kuitenkin yhteyttä TV Maailman päätoimittajaan Tarja Hurmeeseen, joka vastasi tiedusteluuni ystävällisesti:
 
Hyvä Juhani Knuuti,
Kysymyksenne on oikeutettu ja käynkin mediamyyntimme kanssa keskustelua ilmoitushankinnan periaatteista: mitä otetaan ja mitä ei. Viikkolehden rytmi on niin tiukka, että mainonnan sisällön arviointi ei voi jäädä toimituksen loppukiireeseen (mutta usein jää), vaikka viime kädessä tietysti minun ja toimituspäälliköiden pitäisi ymmärtää, jos ilmoitus on huuhaata. 
Tv-maailma on niitattuna Seuran, yleisaikakauslehden, sisään, joten ilmoituksen aihepiiri sinänsä on mahdollinen, koska päälehdessä käsitellään myös terveys-ja hyvinvointiasioita. 
Tarja Hurme, Päätoimittaja
Seura, Viva, Kotilääkäri, TV-maailma, SuperRistikot. Otavamedia Oy
 
Vastaus on hyvin ymmärrettävä eikä minulla ole tämän suhteen mitään kritisoitavaa.  Tosin TV Maailma jaetaan myös Suomen Kuvalahden ohessa. Todellisuudessa vain ilmiselvästi virheellisiä väitteitä sisältävät mainokset voidaan toimituksessa huomata. Tämä tietenkin näkyy runsaana harhaanjohtavana mainostuksena lähes kaikissa lehdissä.

Yhteenveto

Mainoksessa esitetyille terveysväitteille ja kyseisen tuotteen vaikutuksille ei siis ole tutkitun tiedon tukea. Mainos on selvästi harhaanjohtava ja mielestäni myös kuluttajasuojalain vastainen.
Parilla kupillisella haudutettua teetä saa siis samat vaikutukset kuin Clear Brain -tuotteella.
Vaikka meillä on kuluttajia suojaava laki ja vaikka lehtien toimittajat mainoksien sisältöä tarkkailevat, on aika vähän tehokkaita keinoja vaikuttaa mainonnan kautta syntyvään kyseenalaiseen markkinointiin ja turhien tarpeiden synnyttämiseen.
 
 

 
Ps. Tuotteeseen perehtyessä huomasin, että monissa tuotteissa, joiden väitetään tehostavan aivojen toimintaa, on mukana saksanpähkinää. Oivalsin, että syynä saattaa olla se, että saksanpähkinä muistuttaa avaamattomana ihmisen päätä ja avattuna sen sisältö ihmisen aivoja. Tämä on siis vain hypoteesi eikä perustu tutkittuun tietoon. 😉
Tämän vuoksi tässä artikkelissa on kuva saksanpähkinästä.
 
 
 
Viitteet:
Mainos ClearBrain_TV-maailma_5_2017
Meta-analyysi teaniini Nutritionreviews
Park et al. jmf.2009.1374