Millä kriteereillä voi erottaa huuhaa-kirjoituksen asiallisesta? Mistä tietää onko terveysväitteessä perää?
Olen myös aikaisemmin käsitellyt aihetta ja esittänyt erilaisia kriteereitä ja tunnusmerkkkejä epäluotettavan kirjoituksen havaitsemiseksi.
Ehkä tiivistettynä voisi todeta, että mikä tahansa asia, joka näyttää liian hyvältä ollakseen totta, ei ole totta.
Jos kuitenkin haluaa lähestyä ongelmaa systemaattisemmin, tarvitaan hieman enemmän kriteerejä. Kehitin muistisäännön luotettavuuden arviointiin. Muistisäännön nimi on STIGMA.
Sen lisäksi, että sanalla stigma on oma merkityksensä sen kirjaimista muodostuu muistisäännön perusta.

Stigma – kirjainten merkitys

Ensimmäinen kirjain: S niin kuin salaliitto. S siis viittaa salaliittoväitteisiin, joiden esiintyminen on selvä tunnusmerkki siitä, että kirjoittajalla saattaa mielikuvitus ja todellisuus mennä sekaisin.
Toinen kirjain: T niin kuin tutkimukset. Onko oikeasti väitteen taustalla tutkimuksia? Vielä tärkeämpää on, että esitetään sellaisia tutkimuksia, jotka tukevat väitettä. Toisinaan väite voi olla selkeässä ristiriidassa annetun tutkimusviitteen kanssa.
Kolmas kirjan: I niin kuin ihme. I siis viittaa ihmeellisiin ja mullistaviin tuloksiin. Mullistavat tulokset ovat harvinaisia. Jos väite on kovin ihmeellinen ja hämmästyttävä, se useimmiten ei pidä paikkaansa.
Neljäs kirjan: G niin kuin guru. Gurun nimellä ratsastaminen on tavallinen huuhaan tunnusmerkki. Tyypillisesti gurun nimellä ei löydy mitään merkittävää tutkimustietoa mutta titteli kalskahtaa vaikuttavilta. Tieteessä ei ole sinänsä merkitystä nimillä vaan ainoastaan tutkimustuloksilla. Useimmiten kirjoittajien nimiä ei tieteellisessä tekstissä edes mainita muualla kuin viiteluettelossa.
Viides kirjan: M niin kuin myynti. Voiko väitteen esittäjä saada taloudellista hyötyä väitteen kautta? Myykö hän jotain tuotetta samalla kun kertoo kannastaan?
Viimeinen kirjain: A niin kuin asiantuntemus. Onko väitteen esittäjällä laisinkaan asiantuntemusta aiheessa? Koulutuksen arviointi auttaa havainnoimaan, ovatko kirjoittajalla edes perustiedot kunnossa.

Miten käytän Stigmaa?

Heti alkuun on todettava, että mitään tutkimusnäyttöä STIGMAn toimivuudesta terveysväitteiden arvioinnissa ei ole minulla ole. 😉 Siispä sen käyttö nojautuu vain ja ainoastaan omaan kokemukseeni.
Itse käytän sitä seuraavalla tavalla:

• Jos yksi kriteeri täytyy, havahdun tarkastelemaan väitettä kriittisesti. Se ei vielä tee väitteestä automaattisesti epäuskottavaa. Voihan olla, että havainto onkin oikeasti mullistava. Voihan olla, että väittäjä on hyvin perehtynyt aiheeseen vaikka hänellä ei ole koulutuksen tuomaa asiantuntemusta
• Jos kaksi kuudesta toteutuu, todennäköisyys on suuri, että väite ei pidä paikkaansa.
• Jos useampi kuin kaksi toteutuu, väite on mitä suurimmalla todennäköisyydellä huuhaata.

Siis:

• 1 STIGMA-piste: Havahdu tarkastelemaan terveysväitettä kriittisesti
• 2 STIGMA-pistettä: Suuri riski, että väite on virheellinen
• >2 STIGMA-pistettä: Terveysväite on todennäköisesti huuhaata

 
 
ps. Stigma sanana viittaa polttomerkki-ilmiöön ja sen vastakohta on halo- tai sädekehä-ilmiö. Pitäisikö sitten positiivisuuden nimissä laatia STIGMAn vastakohdaksi HALO-mittari? Siinä saisi tietenkin pisteitä, kun noita kriteereitä ei ole terveysväitteeseen liittettäväksi. Lopputulos lienee kuitenkin sama.