Edellisessä blogissani kuvasin, miten kirjani synnytti toinen toistaan älyttömämpiä virheväitteitä. Oikeat kirjan virheet ja perättömät väitteet olen käsitellyt tässä jatkuvasti päivittyvässä kirjoituksessa. Toistaiseksi mitään olennaista keskeisiin viesteihin liittyvää virhettä ei ole tullut esiin.
Osasin toki odottaa rajua hyökkäystä kirjani julkistamisen jälkeen. Osasin myös odottaa, että itse sisällön sijaan myös henkilöäni vastaan hyökätään.
Viime viikolla sain tietää, että eräs ravintolisäkauppias on tehnyt tietopyynnön Turun yliopistolle. Tietopyynnön keskeinen sisältö on esitetty alla.
Pyydän lähettämään asiakirjat liittyen kaikkeen Turun yliopiston kautta kanavoituun rahoitukseen, joka liittyy professori Juhani Knuutiin. Käsite ”rahoitus” tarkoittaa tässä yhteydessä kaikenlaista varainsiirtoa oikeus- ja luonnollisilta henkilöiltä käyttötarkoituksesta riippumatta. Asiankirjoista on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: 1) rahoituksen antaja; 2) rahoituksen ajankohta; 3) rahoituksen arvo; ja 4) rahoituksen käyttötarkoitus.
Optimistina luonnollisesti oletin, että kysymys on silkasta uteliaisuudesta. Tietopyyntö on tietenkin täysin ok. Minulla ei ole mitään salattavaa tässäkään asiassa.
Vaikka uskon pääsääntöisesti ihmisten vilpittömyyteen, pieni epäilys hiipi mieleen myös, että tietopyynnön motiivi ei ehkä olisikaan vilpitön. Olihan tietopyynnön tekijä ravintolisäkauppias, jonka liiketoimintaan liittyviä seikkoja blogissani ja kirjassani käsitellään. Kaikki kirjani viestit eivät olleet ehkä mieluisia?
Sidonnaisuuksista
Oma linjani on sidonnaisuuksien osalta täysin selvä. Toimin avoimesti. Niinpä olen myös julkistanut ja jatkuvasti päivittänyt listaa sidonnaisuuksistani WordPress-sivuillani.
Sidonnaisuus ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että kyseessä olisi eturistiriita. Sidonnaisuuksien avoin julkistaminen antaa kuitenkin arvioijalle mahdollisuuden todeta, onko viestinnässä jotain sellaista, joka antaisi aiheen epäillä viestin olevan jollain tavalla vinoutunut sidonnaisuuksien seurauksena.
Sidonnaisuuksien eri tyypeistä ja merkityksestä voi lukea laajemmin ansiokkaasta kirjoituksesta Tervettä skeptisyyttä blogissa.
Omat sidonnaisuuteni
Ensinnäkin on syytä mainita, että blogitoimintaani ja kirjahankkeeseeni en ole saanut minkäänlaista tukea. Sivuillani ei ole myöskään ole mainoksia eikä myydä mitään tuotteita. En ole palvelussuhteessa lääketeollisuuteen eikä minulla ole omistuksia lääketeollisuudessa.
Alla on lueteltu kaikki sidonnaisuuteni. Ne kaikki siis löytyvät myös WordPress-sivuiltani.
- TYKS, tutkimusrahoitusta;
- Turun yliopisto, tutkimusrahoitusta;
- Åbo Akademi, tutkimusrahoitusta;
- Suomen Akatemia, tutkimusrahoitusta
- EU:n tutkimusrahoitusta;
- TEKES tutkimusrahoitusta;
- Eri yhdistykset ja koulutusten järjestäjät: Matkakulut luentojen pitämiseksi.
- Luentopalkkiot: GE Healthcare, Bayer, Lundbeck, Merck
- Tutkimussuunnitelman kommentointi: GE Healthcare, AstraZeneca
- Olen kirjoittanut kirjan Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa.
Olen siis julkisten rahoittajaorganisaatioiden tutkimusrahoituksen lisäksi saanut palkkioita luentojen pitämisestä yhdistyksiltä ja koulutusten järjestäjiltä sekä mainituilta neljältä yritykseltä. Lisäksi olen kommentoinut kahden yrityksen kuvantamistutkimuksen tutkimussuunnitelmaa ja saanut siitä maksun. Olen julkaissut tänä vuonna kirjan.
Tietopyynnön mukainen raportti Turun yliopistosta
Yliopiston hallinto luonnollisesti toimitti vaaditun raportin pyytäjälle. Jotta raportin käyttäminen väärin olisi vaikeampaa, julkistan raportin nyt kokonaisuudessaan alla.
Kuten raportista käy esiin lähes kaikki tutkimusrahoitus on julkista kilpailtua rahoitusta. Raportin avulla villejä väitteitä eturistiriidoista on vaikea perustella.
Lopuksi
Sidonnaisuudet ovat haastava aihe somessa. Ymmärrän, että niiden julkistamisella pyritään läpinäkyvyyteen, mikä on tänään itsestään selvä tavoite.
Niitä kuitenkin käytetään myös perättömien syytösten esittämiseen. Tavoitteena lienee usein kohteen mustamaalaaminen, jolla toivotaan voitavan kyseenalaistaa viestiä silloin, kun viesti ei miellytä.
Haasteista huolimatta olen sidonnaisuuksien avoimen julkaisun kannalla. Se on ainoa tapa ehkäistä perättömiä syytöksiä niihin liittyen silläkin uhalla, että niitä ei osata tulkita asianmukaisesti.
On tärkeää pitää mielessä, että sidonnaisuus on kokonaan eri asia kuin eturistiriita. Sidonnaisuus voi toki johtaa eturistiriitaan mutta ei automaattisesti.
Sidonnaisuuden seuraukset riippuvat rahoittajan ja saajan suhteesta ja rahamäärän suuruudesta. Vaikea kuvitella, että muutaman sadan euron asiantuntijan luentopalkkio saisi aikaan merkittävän eturistiriidan.
Kiinnostavaa on, että erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten sidonnaisuudet tuntuvat olevan somessa kritiikin kohteena. Toistaiseksi lääkärikunta on kuitenkin ainoa ammattiryhmä, joka on päätynyt avoimeen sidonnaisuuksien julkistamiseen. Muiden ammattiryhmien osalta (juristit, ekonomit, insinöörit, ym.) vastaavaa käytäntöä ei tietääkseni ole olemassa. Yhteiskunnan palveluksessa olevat luottamushenkilöt julkaisevat sidonnaisuutensa.
Erikoista on, että juuri se porukka, jolla on kaikkein merkittävimmät sidonnaisuudet, eivät näe siinä ongelmaa omalta osaltaan. Esimerkiksi tietopyynnön tekijä on ravintolisäkauppias, jonka tulot ovat suoraan riippuvaisia ravintolisien myynnistä. En äkkiseltään keksi mitään merkittävämpää ja yhtä selvää eturistiriitaa.
Verkkokurssien ja verkossa myytävien palveluiden ja tuotteiden kaupittelijat ovat toistaiseksi olleet hanakampia muiden toimijoiden sidonnaisuuksien esille nostajia, vaikka juuri heillä on kyseessä päivänselvä eturistiriita.
ps.
Tämän blogin kirjoittamisen aikana ikävät epäilykseni osoittautuivat todeksi. Kyseinen henkilö levitti törkeitä valheita ja perättömiä väitteitä sidonnaisuuksistani somessa. Koska kyseessä on normaalia parjaamista vakavampia väitteitä, jatkotoimet niiden osalta on suunnitteilla.
Tsemppiä, Juhani! Jatka hyvää työtäsi tässä toivottomien pikkutrumppien siirtomaassa, jossa tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
Tulipa surullinen olo. Toivottavasti silti jaksat jatkaa tätä tärkeää työtä. Voimia!
Kiitos
Hei !
On hyvä, että on kanttia oikoa näiden väärän tiedon lähettiläiden vääriä terveys väittämiä.
Varmasti tulee lokaa niskaan, mutta varsinkin näin netti aikana väärä tieto saadaan levitettyä tehokkaasti ja joka voi olla hengen vaarallista tietoa.
Esim. Rokotukset ja kolestroli lääke , niistä jaetaan mutu tietoa joka on todella vaarallista.
Esim. Ystäväni lopetti kolestroli lääkkeen syönnin, kun toinen ystävä niin neuvoi. Itse sanoin, että älä lopeta missään nimessä niiden syömistä, koska voi olla vaarallista.
Kaveri soitti reilun vuoden perästä minulle, kun tuli minun neuvo mieleen. Oli saanut aivohalvauksen ja sanoi, että nyt uskoo minua. En ole alan asiantuntija, mutta uskon tutkimukseen ja lääkäreihin, että jos meinaa hengissä pysyä niin niitä lääkkeitä on syötävä.
Minulle tehtiin pallolaajennus 2014 LOM ja Lad suoneen ja kolestrolilääkettä syön niin kuin on määrätty.
Ps. Hyvää työtä teet kun toimit vastavoimana kaiken laisille puoskareille.
Kiitos palautteesta.
Teet hienoa työtä!
Odotan innolla että pääsen lukemaan kirjaasi.
Kiitos hyvästä blogista! Me lääkärit käytämme yhteiskunnallista valtaa, ja demokraattisessa järjestelmässä siitä seuraa avoimuuden vaatimus. Kuten totesit, ammattikuntana olemme olleet tien avaajia sidonnaisuuksien ilmoittamisessa. Sidonnaisuus – huono sana sinällään – ei todellakaan tarkoita olemassa olevaa eturistiriitaa. Itse ymmärrän sen tilanteeksi, jossa ulkopuolinen henkilö voisi ajatella mahdollisen olemassa olevan eturistiriidan, ja siksi haluaa tietää siitä tehdäkseen itse päätelmiä. Englannin kielinen ilmaisu ”Declaration of Interests” ei oikein käänny suomeksi, mutta sopisi omaan ajatteluuni.
Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä käytetään sosiaalisessa mediassa väärin, mutta se on vain siedettävä.
Jatkuvasti törmään tutkimuksiin, joissa tutkimusasetelma on selkeästi tiettyyn tulokseen tähtääväksi suunniteltu, tuloksista on poimittu esille primaarikohteen sijaan jokin yksittäinen sivulöydös ja/tai johtopäätökset on muotoiltu rahoittajien intressien mukaisiksi. Silti loppuun laitetaan kaksi rutiinilauseketta: ”The sponsors had no role in study design…” ja ”No conflicts of interests.”
Esimerkiksi maailmanlaajuisen maitoteollisuusverkoston (The Global Dairy Platform) viestinnän ja tieteellisen neuvonnan lautakunnan jäsenenä toiminut professori johtaa yhden yliopiston ravitsemustieteen laitosta ja konsultoi toisen liikuntatieteen laitosta. Hän on toiminut useiden arvostettujen tiedejulkaisujen (mm. American Journal of Clinical Nutrition) toimituskunnissa. Hän (ryhmineen) on tuottanut valtavan määrän (myönteistä) maitotutkimusta. Nämä tutkimukset sitten kertautuvat toisten tutkijoiden meta-analyyseissä. Sama lääkäri vaikuttaa useiden lääke- ja elintarvikeyritysten ohjausryhmissä sekä julkisrahoitteisissa organisaatioissa. Maitotuotteiden ohella ylipaino, diabetes ja verisuonisairaudet ovat hänen sydäntään lähellä. Mutta ”No conflicts of interests”.
Verkostoituminen, jota somemaailmassa taloudelliseksi yhteistyöksi kutsuttaisiin, on sääntö – ei poikkeus. Readingin yliopiston nettisivuilla kerrotaan yhteistyöstä (Collaborative Training Partnerships, CTPs), edelleen linkin kautta näin:
”The Biotechnology and Biological Sciences Research Council (BBSRC), in partnership with the Medical Research Council (MRC) and the Engineering and Physical Sciences Research Council (EPSRC), established DRINC in 2007 to encourage increased engagement in the UK research base with the challenges surrounding diet and health.”
”The Diet and Health Research Industry Club (DRINC) is a BBSRC led investment programme which enables the UK research base to contribute to the substantial innovation opportunities connected to the challenge of delivering of a healthier diet to the UK population.–
— In partnership with a consortium of leading food and drink companies, over £19 M has been awarded to enable high quality research within UK universities and research institutes.”
Joka ei näitä lyhenteitä tunne, eikä jaksa googlailla, tuskin tulee ajatelleeksi teollisuuden taustarahoituksen osuutta. Lääketieteen tohtori Juha Lempiäinen käsitteli sidonnaisuusaihetta Aallonpituuksia -blogissaan toukokuussa.
Ennaltaehkäisevään lääketieteeseen perehtynyt professori David Katz käsitteli sidonnaisuuksien eri aspekteja Hippokrates -instituutissa antamassaan todella mielenkiintoisessa haastattelussa (YouTube: Off stage Interview 2020 – Author David Katz – The Truth About Food 18.8.2020).
Katz suree sitä, ettei vedenpitävää näyttöä ”Blue Zone” -vyöhykkeiden (80-100 % kasviperäistä ja korkeintaan niukasti prosessoitua ravintoa sisältävien) ruokavalioiden terveellisyydestä hyödynnetä. Sen sijaan elintarviketeollisuus aivopesee väestöä, ja on rahoituksellaan saanut akateemiset tutkijat suoltamaan tutkimuksia, joiden lopputulema on parhaimmillaankin: ”Ruoka-aine X ei edistä terveyttä, mutta se ei ehkä olekaan niin haitallinen kuin on luultu. ”
Ruokakulttuurin radikaali muutos säästäisi ihmiset valtavalta määrältä kärsimystä ja ennenaikaista kuolemaa, puhumattakaan sairaudenhoitokustannuksista. Katz ottaa esille myös Pohjois-Karjala -projektin, ja kuinka sen opit ovat Suomessa unohtuneet.
Käsi ylös, joka tutkimuksen lopussa on nähnyt rehdin maininnan ”Rahoittajat vaikuttivat tutkimusasetelmaan, valittuun tilastomenetelmään, tulosten tulkintaan ja/tai johtopäätöksiin.”
Huolestuttavampaa olisi ellei kukaan kommentoisi tai ärsyyntyisi 😁. Ymmärrän kyllä erimielisiäkin; hitaasti tutkimustulokset osoittavat sen, mikä on jo vuosia ollut tiedossa meillä huolettomimmin esim. ravintolisiin suhtautuvilla. Aina ärsyttää kun suurena uutisena tulee tietoa ja/tai tutkimustulos , jonka Paula Heinonen jo 10 vuotta sitten kertoi. Viimeksi NAC ja krapula..
Ilmiö on sama kuin nyt on nähty koronan yhteydessä. Vajaalla tutkimusnäytöllä tehdään johtopäätöksiä, jotka sitten kumoutuvat ajan saatossa. Tämän vuoksi kriittiset arvioijat ovat varovaisia tekemään selviä johtopäätöksiä hataran näytön perusteella. Esimerkkisi NAC:stä ei ole osuva. Vastaavia muita väitteitä on ollut lukuisia ja kun sitten ne ovat vähin äänin hävinneet, emme muista enää niitä. Muistamme vain sen tapauksen kun ennustus osoittautui todeksi. Jos väittää paljon, todennäköisesti tulee joskus osuneeksi oikeaankin. Ei tuon perusteella voida sanoa, että olisi pitänyt uskoa tai että oli oikeassa jo 10 vuotta aiemmin. Tähän sopii vitsi siitä mitä luulosairaan hautakivessä lukee, kun hän kuoli 90-vuotiaana? ”Mitä minä sanoin!”
NAC:n osalta olen vieläkin varsin kriittinen. Näyttö ei ole lainkaan vakuuttavaa vaikkakin lupaavaa.
Näinhän se on mutta eikö lumevaikutus ole todettu varsin hyödylliseksi. Tällaisissä ei-vaarallisissa kuten NAC ei ole niin väliä kumpi hyödyttää itse tuote vai usko.
Tottakai lumevaikutus kannattaa maksimoida. Eikä hoidettavalle ole väliä tuleeko vaikutus lumeesta vai oikeasta vaikutuksesta. On kuitenkin tärkeää tietää onko oikeaa vaikutusta olemassa. Ei nimittäin ole eettisesti oikein myydä vain lumevaikutuksen omaavaa tuotetta.
Hei, vähän vanha juttu, mutta oletteko Turussa tällaiseen törmänneet?
https://www.sannamarin.net/blogi/2009/09/03/15/?page2&fbclid=IwAR1mrrycGFG-yH0huVtTy4VR0S44LM1wevvFIG5obeRkAhfIiZsEvpIL1DA#.X-mb1fDbr4w.facebook
Hienoa tekstiä. Olen nyt muutaman blogin kahlannut ja sen verran vakuuttunut, että jaoin jo linkin teinityttärilleni, joista 13-vuotiaalla on vaikuttaa olevan varsin kritiikitön suhtautuminen lennokkaisiin nettiväitteisiin.
Kiitos
24.8.20 kommenttiini liittyen, tässä mainio esimerkki kuinka tyhjästä nyhjäistään. Arvostetussa The Lancet Psychiatry -lehdessä 7/20 julkaistun tutkimuksen mukaan 400 milligramman ja 800 milligramman annokset (kannabidiolia=CBD) olivat turvallisia ja plaseboa tehokkaampia kannabiksen käytön vähentämisessä. Katsotaanpas.
Tutkijat olivat aiemmin todenneet päivittäisen 200 mg CBD-annoksen tehottomaksi päihdyttävästä kannabiksesta eroon pääsemisessä. Tuplavahvalla CBD annostuksella kannabiksen käyttöä mittaavan laboratoriotuloksen taso laski 12 viikossa lumeeseen verrattuna 5.6 % enemmän.
Viikottaista kannabisvapaata aikaa oli 12 viikon seurannan lopussa (up to final follow up) 400 mg CBD -ryhmässä 0.03 vuorokautta (= 43 min viikossa) enemmän kuin placeboa saaneilla. CBD 800 mg puolestaan oli lumetta 29 minuuttia heikompi.
Pittsburgh Sleep Quality indeksillä (PSQI) mitattu unen laatu heikkeni placeboon verrattuna enemmän CBD 400 mg -ryhmäläisillä. Tämä artikkelissa myönnetään: ”– compared with placebo, cannabidiol 400 mg increased Pittsburgh Sleep Quality Index scores during treatment and follow-up, indicating poorer sleep quality in participants receiving cannabidiol (table 3).”
Mutta tutkijoiden johtopäätökset CBD:n toimivuudesta vieroitus- ja ahdistusoireisiin olivat sanoisinko, liiotellut: Vieroitusoirekyselyssä 800 mg -annoksen ero lumeeseen oli vain yksi vaivainen prosentti (- 1 %), 400 mg -annoksella ei ollut eroa. Tutkijat kuvailevat tulosta: ”Compared with placebo, cannabidiol 800 mg reduced Cannabis Withdrawal Scale scores during treatment and follow-up, indicating a reduction in cannabis withdrawal symptoms with cannabidiol. ”
Interventioviikkojen aikana ahdistusta oli 400 mg kannabidiolia saaneilla hitusen enemmän (BAI +1.4/63 p.) kuin lumeryhmäläisillä, 800 mg saaneilla puolestaan 1.3 pistettä vähemmän. Lopussa 800 mg käyttäneillä tulos oli – 0.5 p/ 63 p. (= 0.8 % ! ) parempi kuin lumeryhmässä. Ja johtopäätös oli: ”Compared with placebo, cannabidiol 800 mg also reduced Beck Anxiety Inventory scores during treatment and follow-up, indicating a reduction in anxiety symptoms with cannabidiol (table 3).”
CBD-pitoisuus seerumissa vaihteli melkoisesti: Interventioviikkojen 2-12 aikana 400mg annoksella 24 henkilön 95% vaihteluvälin alimman ( 0.06 ng/mL) ja korkeimman ( 61.72 ng/mL) pitoisuuden välinen ero oli yli tuhatkertainen ! Keskimääräinenkin veripitoisuus tässä ryhmässä vaihteli 212 -kertaisesti kymmenen viikon aikana. 800 mg -annoksen osalta vaihteluväli 2-12 viikon aikajaksolla 95% sisällä oli 0.14 ng/mL – 100.7 ng/mL, 719 -kertainen. Tutkijat toteavat rauhallisesti: ”We observed dose-response increases in plasma cannabidiol concentrations during treatment (table 4).”
Todettujen maksahaittojen takia, EU:n novel food -prosessin yhteydessä 70-kiloiselle aikuiselle turvalliseksi CBD:n päiväannokseksi suun kautta nautittuna asetettiin alustavasti 6 mg /vrk. Entäpä tutkijoiden kannanotto: ”The excellent safety and tolerability data and exceptionally high retention rates in our trial suggest that these doses of cannabidiol offer a safe and acceptable treatment for this population.”
Halvalla ei THC:sta kannabidiolilla eroon pääse. ” It is important to be aware that this dose range (400 mg to 800 mg) is considerably higher than concentrations found in cannabidiol products widely available without a prescription (eg, 25 mg per day). These products have inadequate quality assurance and should not be used for medicinal purposes.”
Synteettinen CBD Suomessa lasten epilepsiaan indisoituna Epidyolex-valmisteena maksaa 92 euroa / 400 mg, 644 euroa viikossa. Lumeeseen verrattuna saavutettavan kannabisvapaan tunnin hinnaksi tulisi siten 899 euroa.
Tutkijoiden sanakäänteistä huolimatta rahoittajat vetäytyivät hankkeesta ennen aikojaan: ”The final follow-up assessment was done on June 5, 2017. Because of lack of funding, a subsequent phase 2b stage was not initiated and the trial ended on May 30, 2018.”
Freeman T, Hindocha C, Baio G, Shaban N, Thomas E, Astbury D, Freeman A, Lees R, Craft S, Morrison P, Bloomfield M, O’Ryan D, Kinghorn J, Morgan C, Mofeez A, Curran H. Cannabidiol for the treatment of cannabis use disorder: a phase 2a, double-blind, placebo-controlled, randomised, adaptive Bayesian trial. The Lancet Psychiatry 2020. S221503662030290X–. doi:10.1016/S2215-0366(20)30290-X. Sidonnaisuudet: Spectrum Therapeutics on tukenut Bloomfieldiä taloudellisesti tähän tutkimukseen liittymättä. Muut tutkijat ilmoittavat ettei heillä ole sidonnaisuuksia. Data sharing ja rahoitus: This trial was supported by a UK Medical Research Council Developmental Pathway Funding Scheme award (MR/K015524/1) to HVC, CJAM, GB, TPF, and JK. As part of their Developmental Pathway Funding Scheme, the Medical Research Council panel provide expert guidance on clinical trial design. TPF was supported by a Senior Academic Fellowship from the Society for the Study of Addiction.
url to share this paper:
https://sci-hub.mksa.top/ (luettu 25.5.2021).
Ravitsemustieteen opinnoissa useampikin opettaja totesi minulle, että kiinnitän liikaa huomiota mahdollisiin sidonnaisuuksiin. Ryhmäämme kehotettiin säätämään PubMed -haku vain meta-analyysien poimintaan. Mutta, kuten tämäkin esimerkki osoittaa, tieteellistä näyttöä etsivän on syytä perehtyä tutkimusartikkeleihin seikkaperäisemmin. Varoitus: PubMed aiheuttaa riippuvuutta : )
Jos jotakuta kannabidioli enemmänkin kiinnostaa, siitä päihdelääkäreille pitämäni luento on YouTubessa katsottavissa ei-kaupallisella Kasasen kootut -kanavalla.