Edellisessä blogissani kuvasin, miten kirjani synnytti toinen toistaan älyttömämpiä virheväitteitä. Oikeat kirjan virheet ja perättömät väitteet olen käsitellyt tässä jatkuvasti päivittyvässä kirjoituksessa. Toistaiseksi mitään olennaista keskeisiin viesteihin liittyvää virhettä ei ole tullut esiin.

Osasin toki odottaa rajua hyökkäystä kirjani julkistamisen jälkeen. Osasin myös odottaa, että itse sisällön sijaan myös henkilöäni vastaan hyökätään.

Viime viikolla sain tietää, että eräs ravintolisäkauppias on tehnyt tietopyynnön Turun yliopistolle. Tietopyynnön keskeinen sisältö on esitetty alla.

Pyydän lähettämään asiakirjat liittyen kaikkeen Turun yliopiston kautta kanavoituun rahoitukseen, joka liittyy professori Juhani Knuutiin. Käsite ”rahoitus” tarkoittaa tässä yhteydessä kaikenlaista varainsiirtoa oikeus- ja luonnollisilta henkilöiltä käyttötarkoituksesta riippumatta. Asiankirjoista on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: 1) rahoituksen antaja; 2) rahoituksen ajankohta; 3) rahoituksen arvo; ja 4) rahoituksen käyttötarkoitus.

Optimistina luonnollisesti oletin, että kysymys on silkasta uteliaisuudesta. Tietopyyntö on tietenkin täysin ok. Minulla ei ole mitään salattavaa tässäkään asiassa.

Vaikka uskon pääsääntöisesti ihmisten vilpittömyyteen, pieni epäilys hiipi mieleen myös, että tietopyynnön motiivi ei ehkä olisikaan vilpitön. Olihan tietopyynnön tekijä ravintolisäkauppias, jonka liiketoimintaan liittyviä seikkoja blogissani ja kirjassani käsitellään. Kaikki kirjani viestit eivät olleet ehkä mieluisia?

Sidonnaisuuksista

Oma linjani on sidonnaisuuksien osalta täysin selvä. Toimin avoimesti. Niinpä olen myös julkistanut ja jatkuvasti päivittänyt listaa sidonnaisuuksistani WordPress-sivuillani.

Sidonnaisuus ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että kyseessä olisi eturistiriita. Sidonnaisuuksien avoin julkistaminen antaa kuitenkin arvioijalle mahdollisuuden todeta, onko viestinnässä jotain sellaista, joka antaisi aiheen epäillä viestin olevan jollain tavalla vinoutunut sidonnaisuuksien seurauksena.

Sidonnaisuuksien eri tyypeistä ja merkityksestä voi lukea laajemmin ansiokkaasta kirjoituksesta Tervettä skeptisyyttä blogissa.

Omat sidonnaisuuteni

Ensinnäkin on syytä mainita, että blogitoimintaani ja kirjahankkeeseeni en ole saanut minkäänlaista tukea. Sivuillani ei ole myöskään ole mainoksia eikä myydä mitään tuotteita. En ole palvelussuhteessa lääketeollisuuteen eikä minulla ole omistuksia lääketeollisuudessa.

Alla on lueteltu kaikki sidonnaisuuteni. Ne kaikki siis löytyvät myös WordPress-sivuiltani.

• TYKS, tutkimusrahoitusta;
• Turun yliopisto, tutkimusrahoitusta;
• Åbo Akademi, tutkimusrahoitusta;
• Suomen Akatemia, tutkimusrahoitusta
• EU:n tutkimusrahoitusta;
• TEKES tutkimusrahoitusta;
• Eri yhdistykset ja koulutusten järjestäjät: Matkakulut luentojen pitämiseksi.
• Luentopalkkiot: GE Healthcare, Bayer, Lundbeck, Merck
• Tutkimussuunnitelman kommentointi: GE Healthcare, AstraZeneca
• Olen kirjoittanut kirjan Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa.

Olen siis julkisten rahoittajaorganisaatioiden tutkimusrahoituksen lisäksi saanut palkkioita luentojen pitämisestä yhdistyksiltä ja koulutusten järjestäjiltä sekä mainituilta neljältä yritykseltä. Lisäksi olen kommentoinut kahden yrityksen kuvantamistutkimuksen tutkimussuunnitelmaa ja saanut siitä maksun. Olen julkaissut tänä vuonna kirjan.

Tietopyynnön mukainen raportti Turun yliopistosta

Yliopiston hallinto luonnollisesti toimitti vaaditun raportin pyytäjälle. Jotta raportin käyttäminen väärin olisi vaikeampaa, julkistan raportin nyt kokonaisuudessaan alla.

Kuten raportista käy esiin lähes kaikki tutkimusrahoitus on julkista kilpailtua rahoitusta. Raportin avulla villejä väitteitä eturistiriidoista on vaikea perustella.

Lopuksi

Sidonnaisuudet ovat haastava aihe somessa. Ymmärrän, että niiden julkistamisella pyritään läpinäkyvyyteen, mikä on tänään itsestään selvä tavoite.

Niitä kuitenkin käytetään myös perättömien syytösten esittämiseen. Tavoitteena lienee usein kohteen mustamaalaaminen, jolla toivotaan voitavan kyseenalaistaa viestiä silloin, kun viesti ei miellytä.

Haasteista huolimatta olen sidonnaisuuksien avoimen julkaisun kannalla. Se on ainoa tapa ehkäistä perättömiä syytöksiä niihin liittyen silläkin uhalla, että niitä ei osata tulkita asianmukaisesti.

On tärkeää pitää mielessä, että sidonnaisuus on kokonaan eri asia kuin eturistiriita. Sidonnaisuus voi toki johtaa eturistiriitaan mutta ei automaattisesti.

Sidonnaisuuden seuraukset riippuvat rahoittajan ja saajan suhteesta ja rahamäärän suuruudesta. Vaikea kuvitella, että muutaman sadan euron asiantuntijan luentopalkkio saisi aikaan merkittävän eturistiriidan.

Kiinnostavaa on, että erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten sidonnaisuudet tuntuvat olevan somessa kritiikin kohteena. Toistaiseksi lääkärikunta on kuitenkin ainoa ammattiryhmä, joka on päätynyt avoimeen sidonnaisuuksien julkistamiseen. Muiden ammattiryhmien osalta (juristit, ekonomit, insinöörit, ym.) vastaavaa käytäntöä ei tietääkseni ole olemassa. Yhteiskunnan palveluksessa olevat luottamushenkilöt julkaisevat sidonnaisuutensa.

Erikoista on, että juuri se porukka, jolla on kaikkein merkittävimmät sidonnaisuudet, eivät näe siinä ongelmaa omalta osaltaan. Esimerkiksi tietopyynnön tekijä on ravintolisäkauppias, jonka tulot ovat suoraan riippuvaisia ravintolisien myynnistä. En äkkiseltään keksi mitään merkittävämpää ja yhtä selvää eturistiriitaa.

Verkkokurssien ja verkossa myytävien palveluiden ja tuotteiden kaupittelijat ovat toistaiseksi olleet hanakampia muiden toimijoiden sidonnaisuuksien esille nostajia, vaikka juuri heillä on kyseessä päivänselvä eturistiriita.

ps.

Tämän blogin kirjoittamisen aikana ikävät epäilykseni osoittautuivat todeksi. Kyseinen henkilö levitti törkeitä valheita ja perättömiä väitteitä sidonnaisuuksistani somessa. Koska kyseessä on normaalia parjaamista vakavampia väitteitä, jatkotoimet niiden osalta on suunnitteilla.