Terveys & tiede

Särkynyt sydän

Reilun viidenkymmenen ikäinen aiemmin terve nainen tuodaan sairaalan ensiapuun kovien rintakipujen ja hengenahdistuksen vuoksi. Ensiavussa häneltä tutkittiin EKG ja siinä havaittiin laajat sydäninfarktiin sopivat muutokset. Verinäytteissä havaittiin sydänlihasvaurioon sopivia muutoksia. Sydämen ultraäänitutkimuksessa nähtiin, että vasemman kammion etuseinämä ja kärki eivät toimineet kunnolla.
Potilaalle tehtiin päivystyksenä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus aikomuksena avata tukkeutunut sepelvaltimo, koska tilanne näytti äkilliseltä sydäninfarktilta. Suonet olivat kuitenkin aivan terveet. Mitään tukosta ei löytynyt eikä suonissa muutenkaan ollut plakkeja. Mistä on kysymys?
Kysyttäessä oireiden alkamiseen liittyviä tapahtumia, potilas kertoi saaneensa juuri kuulla läheisen omaisen sairastuneen hyvin vakavasti.
Tässä vaiheessa diagnoosi on yleensä selvä. Kyseessä on ns. Takotsubo kardiomyopatia. Nimi tulee japaninkielisestä kuvauksesta, jossa poikkeavasti toimiva sydämen vasen kammio muistuttaa muodoltaan mustekalan päätä (tako tsubo).

Takotsubo kardiomyopatia (A: potilaan vasemman kammion supistuminen nuolten kohdata huono, B: normaali sydän)
Takotsubo kardiomyopatia (A: potilaan vasemman kammion supistuminen nuolten kohdata huono, B: normaali sydän) Lähde Wikimedia commons

Sairaudella on monta muutakin kutsumanimeä. Englannin kielessä käytetään nimeä stress cardiomyopathy ja broken-heart syndome. Suomeksi nimi voisi siis olla särkynyt sydän.
Vaikka sairaus ei ole kovin tunnettu, se ei ole harvinainen. Se on noin 1%:lla äkillisen sydäninfarktiepäilyn vuoksi sairaalaan saapuneista potilaista. Yhdeksän kymmenestä potilaasta on vaihdevuosi-iän ohittanut nainen.
Suurimmalla osalla sairastumista edeltää voimakas järkytys mutta sairaus voi alkaa myös ilman järkyttävää tapahtumaa. Laukaisevia tapahtumia voivat olla mm. läheisen kuolema, esiintymisjännitys ja kotiriita.
Lohduttavaa tilanteessa on se, että potilaat varsin harvoin saavat tilanteessa vakavia komplikaatioita. He yleensä selviävät tilanteesta nopeasti ja sydämen toiminta palautuu normaaliksi muutamissa viikoissa. Hoitona on sydämen toimintaa tukeva lääkitys ja seuranta.
Edelleen on epäselvää mikä on sairauden mekanismi. Syntyyn liittyy järkytyksen laukaisema voimakas stressihormonien kuten adrenaliinin eritysmyrsky, jonka uskotaan aiheuttavan tiettyjä muutoksia sydämen toiminnassa. Sydänlihas voi lamaantua liiasta adrenaliinista ja myös sepelvaltimot voivat supistua. Näiden ajatellaan laukaisevan suojamekanismit sydänlihaksessa ja se ne taas johtavat supistumistoiminnan lamaantumiseen. Yhteyttä myös estrogeeniin on tutkittu sillä sairaus painottuu niin vahvasti vaihdevuodet ylittäneisiin naisiin.
Siispä sellainen sairaus kuin särkynyt sydän on siis oikeasti olemassa. Tosin se ei liity perinteisiin sydänsuruihin. Sairaus on siis järkyttävän tapahtuman jälkeen syntynyt sydänlihaksen palautuva toiminnanhäiriö. Onneksi tästäkin sydämen särkymisestä selvitään usemmiten ilman pysyviä vaurioita.

Kommentointi on suljettu.