Terveys & tiede

Saksofonitutkimus

Amatöörisoittajaksi minulle on ehkä kertynyt tarpeettoman monta saksofonia. Sopraano- ja tenorifoneja on kumpaakin vain yksi, mutta alttoja tällä hetkellä peräti kolme.

Tuorein hankinta on viime heinäkuussa hankittu uusin alttotorvi, johon tutustumisen yhteydessä julkaisin edellisen Youtube-videoni soittamalla Stingin kappaletta Shape of my heart.

Nyt ajattelin luopua yhdestä alttosaksofonista.

Jotta luopuminen olisi tieteentekijälle asianmukaisesti perusteltua, se tulisi tietenkin perustua tutkimukseen. Tässä tapauksessa se tapahtuu vertaamalla noita kolmea torvea mahdollisimman objektiivisesti.

Koska torven keskeinen tavoite on tuottaa ääntä, vertaamisessa keskeinen kriteeri on luonnollisesti millaista ääntä torvi tuottaa.

Tutkimuksen tavoite

Tutkimukseen tavoitteena on saada tukea yhden alttosaksofonin myymiselle.

Tutkimuksen hypoteesi

Tutkimuksen hypoteesi on, että kuuntelemalla torvien tuottamaa ääntä menetelmien kuvaamalla tavalla, torvet eroavat merkittävästi toisistaan ja että sen perusteella voidaan saada lisätietoa myytävän torven valinnalle.

Tutkimusmateriaali

Tutkimuksessa vertaillut vintage-alttosaksofonit ovat seuraavat:

  • 1943 C.G. Conn 6M VIII (legendaarinen Conn-altto, joka on tunnettu erinomaisesta vireestään sekä helpposoittoisuudestaan)
  • 1934 Martin Handcraft Imperial (tunnettu siitä, että ääni ei juurikaan taivu vaan pysyy helposti vireessä. Torvi on tunnettu Suomessa myös siitä, että huippufonisti Jukka Perko soittaa usein Martin-torvella)
  • 1940’s Buescher Top hat & cane (torven on tehnyt kuuluisaksi Johnny Hodges, joka taas oli tunnettu tavastaan taivuttaa ääntä todella paljon. Ja tämän torven ääni kyllä taipuu.)

Suukappale on Otto Link vintage ja lehdykkä Legere signature 2 ¾.

Ääninäytteenä on pätkiä sovitetusta versiosta Stingin Shape of my heart –kappaleesta niin että sekä alarekisteri että keskirekisteri tulevat esiin.

Soittajana tämän blogin kirjoittaja, joka on paljon huonompi soittajana kuin tieteentekijänä.

Tutkimusta varten on tuotettu kestoltaan 2 min 45 s ääninäyte. Se löytyy tästä. Ääninäytteissä säestyksen äänentasoa on tarkoituksella vaimennettu, jotta torvet tulevat paremmin esiin. Äänen efektit ovat joka näytteessä samat (vain kompressointi ja kaiku).

Tutkimuksen menetelmät

Tässä tutkimuksessa verrataan kolmea eri valmistajan tekemää vintagetorvea.

Vertaaminen tehdään niin, että kullakin torvella sama soittaja soittaa samaa kappaletta mahdollisimman samalla tavalla torven ominaisuuksia hyödyntämällä käyttäen sekä samaa suukappaletta että lehdykkää.

Blogin lukija vapaaehtoisesti kuuntelee tuon vertailun ja antaa oman suosituksensa torvien paremmuusjärjestyksestä blogin kommenttikenttään, Facebook-sivulle taikka Twitteriin.

Tulokset analysoidaan niin, että parhaan sijoituksen saanut torvi saa kolme pistettä, toiseksi tullut kaksi pistettä ja kolmas yhden pisteen. Kunkin torven saamat pisteet lasketaan yhteen.

Voittaja on se torvi, joka on saanut eniten pisteitä ja häviäjä se, joka saa vähiten pisteitä.

Tutkimuksen rajoitteet

Tutkimuksella on useita rajoitteita, jotka tullaan ottaman huomioon lopullisessa tulkinnassa.

  • Tutkimus ei ole sokkoutettu ja arvioitsija näkee kuvasta, mikä torvi kulloinkin soi. Koska oletuksena on, että valtaosalle blogin lukijoista on herttaisen yhdentekevää, mikä torvi voittaa, ei tästä syntyne vinoumaa.
  • Blogin lukijat ovat valikoitunut osa väestöstä eivätkä välttämättä edusta suomalaisia, saati sitten koko maailman väestöä. On myös todennäköistä, että vain osa blogin lukijoista jaksaa kuunnella ääninäytteet tai antaa oma pisteytyksensä. Koska tutkimuksessa ei käytetä tilastollista analyysiä, joka pystyisi imputoimaan puuttuneita vastauksia, tämän rajoitteen kanssa on vain pakko tulla toimeen.
  • Vaikka soittaja pyrkii soittamaan samalla tavalla, soittajan kokemus eri torvien soittamisessa vaihtelee. Ongelmaa voitaisiin eliminoida käyttämällä useata soittajaa, mutta taloudessa ei ollut muita saksofonin soittajia.
  • Soittaja on amatööri. Ammattilainen pystyisi saamaan äänestä enemmän esiin.
  • Valittu musiikkiääninäyte saattaa vaikuttaa arviointiin. Joku torvista voisi olla sopivampi vaikkapa metallimusiikin tai funkin soittamiseen mutta nyt ääninäytteitä on vain yhden genren musiikista.
  • Arviointi perustuu vain subjektiiviseen kokemukseen äänestä. Muut torvien ominaisuudet kuten vireen pysymisen helppous, soitettavuus, torven kauneus ja ergonomia eivät tule tutkimuksessa huomioitua.

Tutkimuksen julkaisu ja sen aikataulu

Tutkimustulokset julkaistaan tämän blogin täydennyksessä 2 viikon kuluttua.

Lopuksi

Tämä pilke silmäkulmassa suunniteltu tutkimus pyrkii havainnollistamaan tutkimuksen tekemisessä huomioon otettavia seikkoja.

Tutkimuksella tulee olla selvä tavoite ja myös etukäteen asetettu hypoteesi.

Tutkimusmateriaali ja menetelmät tulee olla kuvattu riittävän tarkasti.

Myös käytettävät menetelmät tulee olla etukäteeen määritetty sekä myös se, millä tavalla tulokset tuotetaan ja tulkitaan. Tutkimuksen tuottamia tuloksia ei tule valikoida jälkikäteen.

Tutkimuksen rajoitteet tulee olla myös huomioitu mieluiten jo ennen tutkimuksen toteuttamista.

Tästä vakavammasta tavoitteesta huolimatta, toivon lukijoiden pisteyttävän torvet.

21 kommenttia

  1. Hauska. 🙂

    Tutkimuksen rajoitteisiin lisättäköön, että osa blogin lukijoista on kaltaisiani nuottikorvattomia, rytmitajuttomia ja muutenkin keskimäärin ottaen lahjattomia.

    1. Tutkimusten mukaan jokainen on jollain tapaa musikaalinen. Lisäksi tuo soundiarviohan tulee olla ihan fiilispohjalta.

      1. Ääninäytteen instrumenttien paremmuusjärjestys on mielestäni seuraava:
        1. Martin Handcraft Imperial
        2. Conn 6M VIII
        3. Buescher Top hat & cane

  2. Tähän täytyi osallistua vaikka kuulunkin niihin nuottikorvattomiin mutta saksofoni kuuluu lempisoittimiini, ehkei vähiten siksi että tyttäreni soittaa myös saksofonia. Muutaman kerran kuuntelulla tavallisten kuulokkeiden kautta minun järjestykseni olisi tällainen;
    1. 1943 C.G Conn 6M VIII
    2. 1940’s Buescher Top hat & cane
    3. 1934 Martin Handcraft Imperial

  3. 1. 1934 Martin Handcraft Imperial
    2. 1940`s Buescher Top hat & cane
    3. 1943 C.G Conn 6M VIII

  4. Kiitos, tämä oli huippu-nerokas ja hauska.
    Koska minulla on tosi huono musiikkikorva (sanon tahallani noin, eikä sävelkorva), joka ei erota eri sovituksia, instrumenttien sointia tms, oli ensimmäinen reaktioni vastata ”en osaa sanoa”, mutta sitten otin haasteen vastaan ja tässä tulos:
    1. Martin
    2. Conn
    3. Buescher

  5. Musiikkikorvani kyllä tykkää saksofoni musiikista mutta kuuloni alkaa olla jo huono niin en voi arvostella sinun saksofonejasi paremmuus järjestykseen. Mutta miten suhtaudut tähän kuulokojeiden syrjäyttäjään ihme aineeseen joka mainostaa olevansa Suomalainen terveyssivusto Prof. Henri Karjalainsen sensaatio keksintö minkä avulla kuulo paranee jopa 98% 28 päivässä kun ostaa pienen pullon Auresoil Sensi & Securein valmistetta. Mahtaakohan olla kannattavaa ostaa tuota ihme ainetta, että kuuloni paranisi ja voisin nauttia paremmin musiikista ja äänistä ympärilläni?

    1. Valitettavasti en ole tuohon perehtynyt, mutta STIGMA-säännön perusteella kyseinen tuote vaikuttaa olevan liian hyvä ollakseen totta.

      1. Kuten totesin, en ole asiaan perehtynyt mutta JW:n linkkaama kirjoitus vaikuttaa hyvinkin uskottavalta ja sopii siihen mitä olen aikanaan kuulosta opiskellut. Vaikuttaa siis hyväuskoisten rahastukselta näin alustavasti.

    2. Tunsinpa kerran lääkärin, jonka yleislääkärin vastaanotolle tuli erittäin huonokuuloinen potilas. Mutta potilaan kuulo palautui vastaanoton aikana. Lääkäri sanoi jälkeenpäin (ironisoiden) tuntevansa itsensä ihmeidentekijäksi. Mitä hän oli tehnyt? Oli poistanut vaikut potilaan korvista.

  6. Oi miten kauniita soittimesi ovat. Kuuntelin silmät kyyneltäen.
    Soittosi, vai oliko se kappale tai ehkä sen nimi,
    joka sai minut ajattelemaan että näin on hyvä.
    Niin, en voi auttaa sinua päätöksenteossa mutta
    haluan kiittää ihanasta hetkestä.

  7. Puolalanmäen musiikkilukion Terveystiedon 3. kurssin ryhmä äänesti saksofonit äänen perusteella paremmuusjärjestykseen:

    1. 1943 C.G. Conn 6M VIII
    2. 1940’s Buescher Top hat & cane
    3. 1934 Martin Handcraft Imperial

    Kiitos tutkimusprosessin havainnollistamisesta!

    1. Mahtavaa, että hyödynsitte tämän pilke silmäkulmassa tehdyn tutkimuksen opetuksessa.

  8. Kai ergonomia väistämättä vaikuttaa soundiin. Yhdestä näytteestä se ei käy välttämättä ilmi, mutta entä jos kolmen tunnin keikka… jos kyseessä olisi sähkökitara, valitsisin mustan vaihtoehdon!(En äänestä. Kunhan nillitän. 😁)

  9. 1. 1943 C.G. Conn 6M VIII
    Puhtain ääni. Paras ”signal to noise” -suhde. Miellyttävän pehmeästi soljuva ääni.
    2. 1940 Buescher 400 Top hat & Cane
    Eniten trumpettimaista ”atakkia” ja harmonista säröä. Hyökkäävyydessään ja kurittomuudessaan hyvällä tavalla persoonallinen soundi. Ei huono.
    3. 1934 Martin Handcraft Imperial
    Tunkkaisin ja ”nuhaisin” ääni.

  10. Hei,
    Sattumoisin osuin blogillesi katsottuani Alfa Tv:n haastatteluasi uudesta kirjastasi, jonka päätin hankkia.
    Itse vanhana pasunistina en osannut millään ilveellä laittaa fonejasi paremmuusjärjestykseen. Yhtä hyviä kaikki kolme. Kiitos miellyttävästä musisoinnista!

  11. Saitko selvennystä tällä tutkimuksella myytävän torven valintaan? Itse tekisin osto/myyntipäätöksen sillä perusteella, mikä olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen omaan käyttötarpeeseen. Absoluuttisesti paras ei ole aina itselle paras. On helppo keksiä perusteluja jättää kaikki kolme itselle. Kaikki soittimet olivat niin erilaisia, että ne soveltuisivat hyvin eri tilanteisiin. Jos tykkää äänen taivuttelusta möisin Martinin, jos taas ei niin, sitten Buescher myyntiin.

    Itse tutkimusasetelmassa on mielestäni muutamia virhetekijöitä mitkä tekevät tutkimuksen tulosten käyttökelpoisuuden itse myyntipäätöksen kannalta kyseenalaiseksi.

    Äänitystilanteessa käytetty akustinen tila, mikrofonit ja niiden sijoitus, äänitystekniikka, äänen prosessointi sekä pakkaaminen, kuuntelijan äänentoistolaitteisto, akustinen kuunteluympäristö, korvalehden muoto, kuulokäyrä ja mielentila vaikuttaa siihen millaisena ääni saadaan siirrettyä esitystilanteesta kuuntelijan kokemukseksi. Kokemus on kaikille eri. Esimerkiksi äänitystilan akustinen epätasapaino sekä mikrofonin taajuusvaste tai paikka voivat värittää melkoisesti tallenteen taajuussisältöä.

    Tietysti, jos jatkossa on tarkoitus soittaa vain Youtubeen materiaalia kyseisessä tilassa. Voi tämä tutkimustapa olla hyväkin. Tärkeintä harrastelijamusisoinnissa on mielestäni se, että siitä tule itselle hyvä mieli ja saa ajatukset muualle varsinaisesta arkityöstä hetkeksi. Plussaa on jos joku kuulijakin pystyy musisoinnista nauttimaan.

    1. Kyseinen ”tutkimus” ei ollut esillä blogissa pääasiassa sen vuoksi, että uskoin sillä saatavan merkittävää tietoa osto/myyntipäätöksen tueksi. Silti sain mukavaa tietoa siitä miltä nuo kuulostivat ja se vahvisti myös omaa kokemustani.
      Olet aivan täysin oikeassa mainitsemistasi sekoittavista tekijöistä. Tuota tutkimusta ei kannata ottaa kovin tosissaan torven valinnan osalta sillä sanoin jo tekstissä sen olevan påilke silmäkulmassa tehty.

      Toisaalta kirjoitus onnistui paremmin kuin odotinkaan siinä toisessa tehtävässä eli tutkimusten virhelähteiden ja rajoitteiden pohtimisessa. Kyseisstä ”tutkimusta” oli käytetty jopa lukiossa opetusmateriaalina, vaikka tutkimukseen liittyviä rajoitteita ei tietenkään oltu kattavasti analysoitu.

Vastaa käyttäjälle Karri Koskitanner Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *