Terveys & tiede

Kuvankaappaus AstraZenecan verkkosivuilta

Rokotusriski ja salamaniskun todennäköisyys

Viime päivinä Covid-19-rokotteisiin liittyvät haittavaikutusten riskit ovat ylittäneet uutiskynnyksen ja herättäneet laajaa keskustelua somessa. Uutisissa on kerrottu, että osa rokotettavista on kieltäytynyt AstraZenecan rokotteesta haittavaikutusten pelossa. Tällä hetkellä tätä rokotusta annetaan vain yli 65-vuotiaille.

Kuten kaikkiin rokotteisiin, myös Covid-19 rokotteisiin liittyy tunnettuja haittavaikutuksia. Valtaosa niistä on lieviä, suorastaan odotettuja ja merkkinä rokotteen aikaansaamasta immuunireaktiosta. Tyypillisesti haitat ovat muutamassa päivässä ohimeneviä rokotuskohdan paikallisreaktioita tai kuumereaktioita.

Uudet rokotteet voivat kuitenkin aiheuttaa aikaisemmin tuntemattomia haittoja. Ennen käyttöönottoa tehdyissä tutkimuksissa haittoja seurataan hyvin tarkoin kymmenillä tuhansilla rokotetuilla ja haittoja verrataan lumerokotteen saajiin.

Lisäksi rokotetehon varmistamiseksi voidaan tehdä tutkimuksia, joissa vertailuryhmä saa jonkin toisen aikaisemmin käytetyn ja turvalliseksi tiedetyn rokotteen. Tälläkin tavalla voidaan tutkia rokotteen tehoa kyseiseen sairauteen mutta vertailuryhmä ei jää ilman mitään rokotehyötyä. Tällöin kuitenkin saadaan tietoa vain vakavammista rokotehaitoista, sillä myös vertailuryhmä saa rokotteen ja edellä kuvatut lievät rokotereaktiot.

Koska alkuvaiheen rokotetutkimuksissa on ”vain” kymmeniä tuhansia tutkimushenkilöitä, on markkinoille tulon jälkeen tarpeen seurata tilannetta, jotta myös mahdolliset harvinaiset haitat tulisivat todettua.

Markkinoille tulleet Covid-rokotteet ovat osoittautuneet tutkimuksissa yllättävän tehokkaiksi ja myös turvallisiksi. Nyt kuitenkin tiettyihin rokotteisiin, kuten AstraZenecan ja Johnsson & Johnsson:in rokotteisiin on yhdistetty harvinaisia mutta vakavia haittoja.

On mahdollista, että vastaavia harvinaisia haittoja havaitaan myös muissa adenovirukseen perustuvissa rokotteissa mutta toistaiseksi mRNA-tekniikkaan perustuvissa ei ole näitä haittoja todettu. Venäläisessä Sputnik-rokotteessa käytetään myös adenovirusta mutta tehosteannoksessa on eri adenovirus.

AstraZenecan rokotteeseen liitetyt haitat ilmenevät tukoksina, jotka voivat esiintyä aivojen tai esim. suoliston laskimoissa. Kyseessä ei ole tavanomainen ”normaali” laskimotukos vaan eri mekanismilla, todennäköisesti immuunireaktiosta, syntynyt. Siihen liittyy verihyytymien esiintyminen samalla kun verihiutaleiden määrä pienenee ja vuotoriski kasvaa.

Tämän kirjoituksen tavoitteena on tarkastella AstraZenecan rokotteeseen liitettyjen vakavien haittojen riskiä ja vertaan niitä muihin arkielämän riskeihin. Vertailu auttanee hahmottaman riskin suuruuden konkreettisesti. Lopuksi pohdin näiden riskien suuruutta suhteessa rokotuksen hyötyihin.

Vakavan verihyytymän riskin suuruus

AstraZenecan rokotteeseen liittyvästä riskistä on lähteestä riippuen hieman erilaisia lukuja.

Euroopan lääkeviraston (EMA) raportissa Britannian tilaston perusteella riski joko aivojen tai suoliston alueen verihyytymään oli 3,44 tapausta miljoonaa rokotettua kohden. Saman raportin perusteella hyytymien aiheuttama kuoleman riski on 0,72 kuolemaa miljoonaa rokotettua kohden.

Raportti perustuu 25 miljoonan ihmisen rokotustilastoon. Haittojen esiintyminen on painottunut alle 60-vuotiaisiin naisiin.

Pienten riskien todennäköisyyksien arviointi on vaikeaa

On tunnetusti vaikeaa hahmottaa riskin suuruutta silloin kun riski on pieni. Henkilölle itselleen, vakavan haittatapahtuman osuessa, todennäköisyys on tietenkin 100%.

Yksi tapa konkretisoida riskejä on verrata riskejä normaaliin arkielämän toimiin. Kaikessa, mitä teemme, liittyy pieni mutta todellinen vakavan haitan tai kuoleman riski. Näihin riskeihin olemme kuitenkin tottuneet emmekä mieti niitä sen enempää.

Erilaisten arkitoimiin liittyviä kuoleman riskejä on tarkasteltu tässä julkaisussa. Kyseisen julkaisun ja edellä mainitun EMA:n raportin perusteella voidaan verrata AstraZenecan rokotteen aiheuttamaa kuoleman riskiä arkielämän riskeihin.

AstraZenecan rokotteen haittavaikutuksen aiheuttama kuoleman riski on sama kuin:

  • Auton kyydissä istuminen 72 km matkan verran
  • Vajaan yhden savukkeen polttaminen
  • Passiiviselle tupakoinnille altistuminen 1,5 h tunnin ajan (siis yhden kerran)
  • Työskentely tehtaassa 1 viikon ajan
  • Kalastaminen merellä alle 1 h tunnin ajan
  • Ehkäisyvalmisteen käyttäminen 1,5 viikon ajan
  • 1/3 viinipullollisen nauttiminen

Elinaikainen riski kuolla salamaniskuun on Yhdysvaltojen National Safety Councilin tilastojen perusteella yksi kuolema 138 849 henkilöä kohden eli 7,2 henkilöä miljoonaa kohti.

Koska AstraZenecan rokotteen kuoleman riski on 0,72 miljoonaa rokotettua kohden, voidaan arvioida, että elinikäinen todennäköisyys kuolla salamaniskuun on peräti 10 kertaa suurempi kuin tähän rokotteeseen.

Rokotuksen hyödyt

Rokotuksen riskejä on tietenkin syytä aina verrata siitä saatavaan hyötyyn, sillä ehkäisevänä toimenpiteenä rokotusten positiivien hyöty-haitta–suhde on keskeinen edellytys niiden käytölle.

Ehkäisevän toiminnan yleisenä haasteena on se, että yksilötasolla toimien hyötyjä ei havaita. Sairastumiselta välttymistä rokotusten taikka ehkäisevän lääkityksen vaikutuksesta ei voi mitenkään todeta itse, vaan vaikutukset näkyvät vain väestötasolla. Sen sijaan haitat kyllä tulee todettua yksilötasolla.

Covid-infektion estymisen hyöty syntyy sekä sairauden haittojen että kuolemien estosta. Infektioon liittyy myös merkittävä veritulppariski, joka riippuu huomattavasti sairauden vaikeusasteesta.

Tutkimuksissa Covid-infektioon on liittynyt veritulppa 911% potilaista. Sairaalaan joutuneilla veritulpat ovat olleet 1821%:lla potilaista ja tehohoidossa peräti 30%:lla potilaista.

Kaikki veritulpat eivät varmaan tule todetuksi kotioloissa. Veritulppien riski kyllä otetaan huomioon sairaalassa ja viime syksystä alkaen kaikki potilaat saavat hyytymistä estävää lääkitystä, jonka vuoksi veritulppia pitäisi syntyä vähemmän.

Sairastumisen aiheuttama kuolleisuus on voimakkaasti ikäriippuvaista niin, että Suomessa sairastuneista on kuollut THL:n tilaston mukaan alla olevan taulukon mukaisesti. Toisaalta rokotukset ovat estäneet covid-19-kuolleisuuden rokotetuilta lähes kokonaan.

Hyöty-haitta–suhde

Jatkossa tässä kirjoituksessa arvioin yksinkertaisuuden vuoksi hyöty-haitta–suhdetta käyttämällä mittarina vain kuolleisuutta. Analyysin muita kriteerejä voi tarkastella kirjoituksen lopussa olevasta listasta.

Tarkastelen hyöty-haitta–suhdetta kolmella eri tavalla.

Ensimmäisessä tarkastelussa alla olevassa kuvassa 1 verrataan suoraan itse sairastumisen aiheuttamaa kuoleman riskiä rokotteen aiheuttamaan kuoleman riskiin (pikkukuvassa nuoremmat ikäryhmät suurennettu). Kuvasta näkyy, että sairastumisen aiheuttaman kuoleman riski on suurempi jo yli 30-vuotiailla ja ero kasvaa nopeasti iän noustessa.

Ensimmäisessä tarkastelussa rajoitteena on, että todellisuudessa rokotusta käytetään ehkäisevänä toimena ja pyritään antamaan kaikille eikä tietenkään vain niille, jotka tulevat sairastumaan.

Toisessa tarkastelussa (kuva 2) verrataan tilannetta, että kaikki kansalaiset saisivat rokotteen ja tätä riskiä verrataan tilanteeseen, että väestöstä 70% sairastuisi covid-infektioon.

Kuvasta käy esiin, että rokotus olisi edelleen selvästi kannattavaa kaikilla yli 30-vuotiailla. Vaikka sairauden aiheuttama kuoleman todennäköisyys on pieni 30-39-vuotiailla aikuisilla, se ei ole nolla. Tähän mennessä covid-19-infektioon on Suomessa sairastunut yli 15 000 tämän ikäistä ja heistä 7 on kuollut.

Infektion levitessä 70 prosenttiin väestöstä, sairauteen kuolisi tässä ikäryhmässä yli 300 henkilöä. Vastaavasti iäkkäimmillä tilanne olisi vielä pahempi.

On mahdollista, että epidemia ei leviäisikään väestöön niin paljon kuin edellisessä tarkastelussa oletettiin. Tämän vuoksi Kuvassa 3 on esitetty kolmas tarkastelu tilanteissa, jossa koko väestö rokotettaisiin ja tämän riskiä verrataan tilanteeseen, jossa infektioita tapahtuisikin vain sen verran kuin tähän päivään mennessä on todettu (reilut 80 000). Tämä tarkastelu antaa mahdollisuuden verrata rokotusriskiä tilanteeseen, jossa olemme nyt olleet viimeisen vuoden ajan rajoitustoimineen.

Tässä tilanteessa infektion aiheuttamat kuolemat ovat tietenkin vähäisempiä mutta perusviesti pysyy edelleen samana: yli 30-vuotiailla koko väestön rokottaminen olisi kannattavampaa kuin rokottamatta jättäminen. Sen sijaan käy selvästi esiin, että AstraZenecan rokotuksesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä alle 30-vuotiailla.

Johtopäätökset

Tämän kirjoituksen tavoitteena oli toisaalta avata pienten riskien arviointiin liittyvä haasteita ja toisaalta tarkastella kohun kohteena olevaan AstraZenecan rokotteeseen liittyvää kuolleisuutta suhteessa arkielämän riskeihin ja itse tautiin.

Luvuista voi todeta, että itse sairauden aiheuttama riski on yli 30-vuotiailla suurempi kuin nyt tarkastelun kohteena olevan AstraZenecan rokotteen aiheuttama riski.

Puhtaasti matemaattisesti arvioituna, kaikkien yli 30 vuotta täyttäneiden rokottaminen tälläkin rokotteella olisi edullisempaa kuolleisuuden perusteella arvioituna kuin rokottamatta jättäminen.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että kyseistä AstraZenecan rokotetta kannattaisi käyttää nuorilla. Analyysi tekee kuitenkin ymmärrettäväksi sen, että joistakin maissa alaikärajana on tälle rokotteelle käytetty 50 vuotta tai jopa 30 vuotta (Britanniassa).

Haluan korostaa, että tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole puolustaa kyseistä rokotetta enkä tässä esitä rokotteen käytön laajentamista nuoriin ikäryhmiin vaan tarkastelin riskiä matemaattisesti.

Suomessa AstraZenecan rokotteen laajempi käyttö voisi olla perusteltua, jos muita rokotteita ei olisi saatavilla. Koska vaihtoehtoja on olemassa, tulee arvioida kokonaisriskiä.

Siinä otetaan huomioon epidemian tilanne ja kehittyminen, rokotusohjelman edistyminen ilman AstraZenecan rokotteen käytön laajentamista, epidemian jatkumisen epäsuorat terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset sekä myös käytön laajentamisen vaikutukset rokotushalukkuuteen.

Kokonaisriskin analyysi ja johtopäätökset jäävät onneksi muiden tehtäväksi.

———————————————-

Hyöty-haitta –suhteen arvioinnissa käytetyt kriteerit

  • Suomen infektioiden ja kuolemien määrä THL:n rekisteristä.
  • Kuolleisuus on laskettu yllämainitusta tiedosta, ei kansainvälisestä datasta
  • AstraZeneca-rokotuksen aiheuttama kuoleman riskissä on käytetty Britannian tilastoa 25 miljoonan rokotteen saajista, jonka perusteella kuoleman riski on 0,72 miljoonaa rokotettua kohden. On tiedossa, että tämä luku todennäköisesti yliarvioi riskiä miehillä ja ikääntyneillä ja aliarvioi riskia naisilla ja nuorilla. Toisaalta tarkempaa tietoa ei jakaumasta ole olemassa. Tällainen tarkempi tarkastelu ei olennaisesti vaikuta johtopäätöksiin.
  • Väestön ikäryhmien määrät ovat poimittu Tilastokeskuksen rekisteristä

34 kommenttia

  1. Olen 63-vuotias ja saanut yhden AZ-rokotteen. Toinen pitäisi antaa 24 toukokuuta, mutta taitavat vaihtaa sen toiseen rokotteeseen.
    Sairastan Diabetesta, johon menee insuliinihoidot. Sairastan myös reumaa ja Ghronin-tautia, johon menee solusalpaajalääkke ja biologinen lääke.
    Itse olen ajatellut niin, että olen valmis ottamaan kaikki rokotteet, koska jos saan koronan, se voi olla menoa. Rokotteista on mielestäni pienempi haitta kuin koronasta minun kohdallani.
    Muuten reumalääkäri sanoi, että biologinen lääke suojaa koronalta ? Onkohan näin ??

    1. Kiitos kommentista. Tuosta biologisen lääkkeen suojausvaikutuksesta en kyllä osaa sanoa.

  2. Minulla ei ole mitään eriävää mielipidettä kirjoitukseen, mutta onhan todettu, että pelkkä asia-argumentointi ei välttämättä auta, vaikka siis pidän asiallisen tiedon antamista erittäin tärkeänä.
    Ihmisen on hyvin vaikea arvioida riskejä, jotka joko ovat abstrakteja tai jotka näkyvät vuosien kuluttua. Monet tupakoivat tai käyttävät alkoholia, koska niistä ei näy välitöntä (suurempaa) haittaa – on vaikea ajatella vuosien päähän. Jopa itse SARS-Cov-2 on vähän abstrakti, kun sitä ei näe, ei haista jne ja kun sitä voi levittää jo ennen kuin tulee oireita. Se on konkreettinen vasta kun makaa sängyn pohjalla. Rokotteen aiheuttama haitta on välitön, jos on tullakseen. Toki tässä taustalla kummittelee kovasti se Pandemrixin aiheuttama narcolepsia? Mutta, olen siis samaa mieltä, että taudin todennäköisyys ja vakavuus on paljon pahempi kuin rokotteen mahdollinen haittavaikutus – joka käsittääkseni myös useimmiten on hoidettavissa. Itse olen jo saanut 1.annoksen Pfizerin rokotetta.

    1. Juuri samaa ajattelin. Hyvä ja asiallinen artikkeli. Varsinkin tuo ”matemaattinen” ote.
      Rokotteen kohdalla, jos tiedetään haitat, ei voi olla 100% varma osuvatko omalle kohdalle. Ne ovat sitten välittömiä. Ja se pelottaa. Kuin käänteistä lottoamista. Tässä pelataan todennäköisyyksillä. Ja niissä on looginen kuvio, jos saa oikeaa informaatiota. Tuhansien ihmisten somepostaukset rokotteen jälkioireista tai jopa kuolemista välittömästi rokotteen jälkeen, hämärtävät tätä todennäköisyyksien tasapainoa. En ole varma otanko rokotteen.

      1. Pari päivää sitten Tekniikan Maailmassa oli alla oleva artikkeli – voihan sen ajatella myös niin, että rokotettaessa käänteisen lottovoiton todennäköisyys voi pienentyä 1/8 -osaan. Mikäli kyse on samasta potilasryhmästä..

        https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-koronatauti-aiheuttaa-verihyytymia-aivoihin-kahdeksan-kertaa-astrazenecan-rokotetta-todennakoisemmin/

        Jos riski realisoituu, on yksilön kohdalla kyse tragediasta. Pidemmällä aikavälillä korkean riskin henkilöt (tai olosuhteet) varmasti pystytään tunnistamaan luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Joukkorokotuksissa se ei taida olla vielä mahdollista, ellei joku nykyisin käytössä oleva testi sovellettuna tähän mahdollista erottaa näitä henkilöiden korkean riskin ominaisuuksia riittävän nopeasti ja luotettavasti.

        Yksi tämmöinen nopea ja edullinen keino erottaa korkean riskin rokotustilanteet voisi olla sovellus, joka selvittäisi vaikkapa uloshengitysilman pitoisuuksista yhtäläisyyksiä korkean riskin potilaisiin. Mitä mitattavat asiat ovat – olisi selvitettävä.

        Vastauksestani varmaan näkyy, etten ole lääketieteen ammattilainen. Ideoita kai voi silti esittää jokainen.

  3. Nyt kyseistä AZ -rokotetta annetaan vain 65-70 ikäryhmän kansalaisille.
    Näetkö tässä lääkärinä mitään eettistä tai kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun tai oikeusturvaan liittyvää riskiä?
    Onko tämä mielestäsi ok.? Kuka on tämän päätöksen allekirjoittaja?

    1. Rajaus oli alkuun vain turvallisuusmielessä sillä noita vakavia haittoja on ollut vain nuoremmilla. Sikäli siis ok antaa. Mutta jos tarkoitat, ettei anneta nuoremmille, niin siinä taas kysymys lienee kokonaisharkinnasta.

  4. Näetkö tässä 65-70 vuotiaiden ikärajauksessa lääkärinä mitään eettistä tai kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun tai oikeusturvaan liittyvää epäkohtaa?

    1. Ilpo, oletko lukenut asiaa kattavasti käsittelevän perustelumuistion?

      Löytyy googlaamalla. Haun tuloksissa näkyy:

      ”Muistio 1.4.2021 pdf 467 kB Valtioneuvosto”

      STM:n koronarokotesivu on päivitetty 3 päivää sitten:

      1. Hei, en tiedä löysinkö oikean dokumentin, tätä lueskelin, mutta en löytänyt mielestäni etsimääni tästä. Kuten olen edellä kysynyt ja tarkoitan kysmykselläni nimenomaan sitä, että miten ja missä on määritelty 65-70 vuotiaden AstraZenecalla rokottamine. Alle ja yli ko. ikäryhmäläisen saavat Pfizerin rokotteen. Rokotteilla on selkeä ero, haittavaikutuksissa ja tehossa.
        Haluan vastauksen nimenomaan edellä esittämääni kysymyksen nimenomaan näiden kriteerien valossa. Onko eettisesti oikein, tasa-arvon ja oikeusturvan mukainen tapa järjestellä ihmisiä terveysturvallisuuden suhteen eri positioihin?

        Riittää helppo vastauskin Kyllä/Ei. Ja mielellään lyhyt perustelu, ainakaan tuosta muistiosta en sitä löytänyt.

        https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/68292325/Muistio+1.4.2021+rokotusasetuksen+muuttaminen.pdf/d1cfb72c-09e9-cf39-1795-1c91ad20d9a8/Muistio+1.4.2021+rokotusasetuksen+muuttaminen.pdf?t=1617286316427

  5. Hyvä kirjoitus, joka maallikolle saattaa avata hieman todennäköisyyksien merkityksiä. Suhtaudun yleisesti ottaen rokotteisiin myönteisesti, mutta haluaisin kuitenkin tuoda esille yhden seikan joka saattaa puoltaa rokottamattomuutta ainakin omassa ikäluokassani (olen 32-vuotias). Kirjoituksessa on kerrottu, että 30-39-vuotiaiden kuolleisuus on 0,05 %, ja tämän perusteella on laskettu kannattaako rokote ottaa vai ei. Minulla ei ole tilastoja antaa tästä, mutta luulen, että tässä ikäryhmässä kuolleet ovat hyvin todennäköisesti joko lihavia, tupakoitsijoita tai heillä on jokin perussairaus. Näin ollen perusterveen ja hyväkuntoisen 30-39-vuotiaan todennäköisyys kuolla koronaan on äärimmäisen pieni, joten rokotetta ei välttämättä kannata todennäköisyyksien perusteella edes tässä tapauksessa ottaa.

    1. Olet varmaan tässä pohdinnassasi oikeassa. Mutta voi olla, että kun tiedämme rokotehaitoista enemmän, voi olla että myös nuoret kannattaa rokottaa, jolloin saadan epidemia paremmin hallintaan. Vaikka sinä itse et sairastu vakavasti, kuulut ryhmään joka levittää tautia.

  6. ”Higher risk associated with AstraZeneca vaccine than from COVID-19 disease in Norway”

    Calculations have been performed based on Norwegian data where the risk of dying from COVID-19 disease among the different age groups is compared with the risk of dying from the severe, but rare, condition with severe blood clots observed after AstraZeneca vaccination.

    https://www.fhi.no/en/news/2021/astrazeneca-vaccine-removed-from-coronavirus-immunisation-programme-in-norw/

    1. Suomessakin sama tilanne alle 30-vuotiailla. Hyöty-haitta-suhde riippuu epidemian esiintyvyydestä.

  7. Oletko Juhani valmis ottamaan vastuun testaamattoman rokotteen aiheuttamista haitoista? Minkä takia tautiin josta on 99.7% selviytymismahdollisuus pitää ottaa rokote jolla ei ole edes oikeaa myyntilupaa vaan hätämyyntilupa?

    1. Kysymyksesi on pakko olla huono vitsi.

      Ensinnäkin rokotteita on tutkittu samoin kuin muitakin rokotteita ja niitä on annettu sadoille miljoonille ihmisille.
      Kirjoituksessani kerroin matemaattisista riskeistä sairauteen ja rokotuksiin enkä edes ottanut kantaa pitäisikö rokotetta käyttää. Ylipäätään, millä perusteella minun pitäisi ottaa vastuuta asiasta, josta en edes päätä.

      Lisäksi väitteesi myyntiluvasta ei kestä kritiikkiä. Luvat ovat kaikilla rokotteilla tässä tilanteessa alustavia, se ei tarkoita, että lupien kriteerit olisivat olleet olennaisesti heikommat.

      Mitä tulee selviytymistodennäköisyyteen, se pätee vain kuolemiin ja vain alle 60-vuotiaisiin. Sairaalahoitoa ja tehohoitoa sekä pitkään jatkuneita jälkioireita tuo todennäköisyys ei koske. Hyvä muistaa myös, että niiidenkin, joiden riski kuolla on pieni, rokottaminen vaikuttaa taudin leviämiseen yhteiskunnassa ja sitä kautta tulee niiden riskiryhmien hyödyksi, jotka eivät voi rokotetta ottaa tai joilla rokotusvaste jää heikoksi.

      1. Minusta tuo ikäkriteeri kyllä ontuu pahasti.
        Sairauden vakavuus johtuu sairastuneen fysiologiasta, ei iästä.
        Lihavuus, diabetes, antioksidattien puutos, vitamiinien puutostilat, verenpainetauti etc, etc..
        Ikä ei tuo näitä tiloja ihmiseen itsestäänselvästi, elintavat ovat päällimäisessä roolissa. Siksi taudin vaaralisuutta ja riskiä / rokotusohjemaa ei tulisi mitata ikään liittyvänä, vaan yksilöllisemmin fysiologisiin ominaisuuksiin liittyvänä.

        Ikään suoraan liitettynä, kyse on enemmän ikärasismista. Kuten 65-70 vuotiaille yksinomaan määrätty Astra Zenecan rokote.

      2. Olen kyllä tästä eri mieltä. Kun eri riskitekijöitä on tutkimuksissa selvitetty, nimenomaan ikä nousee keskeisenä seikkaan esiin, yli muiden tekijöiden. Kyseessä ei ole ikärasismia vaan silkka fakta. Ei paheksuminen voi tosiasioita muuttaa.

  8. ”kadonneen suhteellisuustajun metsästys”.
    kiitos tästä asioiden tärkeysjärjestyksen merkitystä korostavasta kirjoituksesta.
    JR original

  9. Totta on, että kuoleman todennäköisyys iän myötä kasvaa. Joskus se sitten napsahtaa kohdalle ja mitä kuluttavammin elämme, sitä nopeammin se tulee. Toissa vuonna 91-vuotias äitini selvisi melko helposti muutaman päivän sairaalareissulla pneumokokoin aihettamasta kuumeettomasta keuhkokuumeesta. Nyt voi -93 vuotiaana kuolla jo pikku infektioonkin.
    Eilen THLn lääkäriasiantuntija ei osannut A-studiossa antaa mitään varmaa tietoa, että miksi nuoret ihmiset saa long-covidin. Puhutaan kymmenistä prosenteista. Ikä ei siinä olekaan ilmeisesti ratkaiseva?

    Tässä päivitettyä listaa noista vakavamman tautimuodon altisteista. Pitkä on.
    https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/need-extra-precautions/people-with-medical-conditions.html

    1. Ikä on ratkaiseva kuolemalle ja vakavalle muodolle. Jälkioireisiin ei niinkään, toki sekin riippuu taudin vaikeusasteesta.

  10. Onkohan tuohon rokotteen vaihtamiseen olemassa tutkimusta, vai mennäänkö kokeilumielellä. Annetaan AZ- rokotteen saaneelle toisella kertaa rnma-rokotetta ja katsotaan sitten kuis äijän kävi?

    1. Ei tietenkään siitä ole tutkimustietoa. Mutta miksi toisen rokotteen antamisesta olisi erityistä haittaa? Annetaanhan normaalistikin monia rokotteita samoissakin piikeissä. Ei ole todennäköisesti 0dotetttavissa mitään ongelmaa. Keskeisempi kysymys on, tuleeko immuniteetista yhtä hyvä, kuin kahdella annoksella samaa rokotetta. Veikkaan, että ei ihan yhtä hyvä tule mutta toisaalta eri rokotteissa on hieman eri profiili samaan virukseen, joten teopriassa siitä voisi tulla kattavampikin. Mutta tutkimustietoa ei tosiaan ole.

      1. Kiitos vastauksesta.
        Toivotaan, että saamme tutkimuksen kautta vahvistettua tietoa hyvin pikaisesti.
        Nimittäin tutkimuksen ja kokemuksen puute tässä huolettaa ja juuri noin kun totesit, lähinnä immuniteetin syntymisen osalta. Samalla järjellä ajattelen, että jos ensimmäinen AZ-rokote oli kerrassaan loistava, jopa niin huomaamaton, että epäilin käynnistyikö elimistössä mitään.
        Tätä taustaa vasten, en näe estettä toiselle AZ-rokotteelle, ajatellen juuri emboliaan liittyvää riskiä.
        Joku viisas voisi avata eri rokotteella rokottamista ja mekanismia esim. Immuniteetin syntymisen osalta.
        Minulle on syntynyt käsitys, että näitä rokottamiseen liittyviä ikärajoja yms. heitellään aika kevyellä rokottamisen kokemuksella ja käännöksiä tehdään pelkästään Euroopassa useissa maissa erirytmissä.

      2. Aihe on herkkä ja jos vähänkin herää epäily, että suosituksissa vähätellään riskejä, se voi vaikuttaa rokotushalukkuuteen. Tämä selittää ”ylireagoinnin”.

  11. Todella hyvä kirjoitus! Juuri tällaista analyysiä todennäköisyyksillä olen kaivannut asiantuntijakeskusteluissakin.
    Itse olen saanut alle 65-vuotiaana AstraZeneca -rokotteen, odottaen toista annosta. Olisin mieluiten ottanut myös toisen annoksen AstraZenecaa mutta tämä liioiteltu riski verenhyytymän saamisesta tod.näk. estää tämän. Tilastollisesti taitaa Turun väestössä esiintyä yli 15 tällaista verihyytymätapausta per vuosi ilman Covid-19 -rokotuksia. Joten tilastollisesti muutos ei tule edes näkymään, vaikka kaikki aikuiset turkulaiset rokotettaisiin AstraZenecalla.
    Toivottavasti me halukkaat voisimme saada AstraZeneca -rokotteen toisen annoksen eikä näitä jo Suomessa olevia rokoteannoksia jouduttaisi hävittämään…

    Miten suhtaudut tähän rokottamisen yhteydessä tapahtuvaan aspirointiin? WHO:n ohjeen mukaan tätä lihakseen annettavaa rokotetta ei aspiroidan. Tanskassa annettiin terveydenhuollolle pikaisesti ohjeet aspiroida jottei rokote vahingossakaan tulisi annetuksi käsivarren suoneen tai laskimoon (nyttemmin Tanska lopettanut AZ:n käytön). Pelko tällaisen adenovirusvektoriin perustuvan rokotteen haitoista jouduttuaan suoraan suoneen/laskimoon, perustunee Kanadassa jo vuonna 2008 tehtyyn hiirikokeeseen jossa adenovirukseen perustuva rokote aiheutti verihyytymiä kokeissa.
    Vaikka rokote annetaan käsivarren lihakseen (Deltaan), on aina pieni mahdollisuus että rokotteen saajalla on poikkeava anatomia lihaksessa ja rokote ei jäisi lihakseen liukenemaan hitaasti kuten sen on tarkoitus?

    1. En tiedä. aspiroidaanko Suomessa, perinteisesti aina lihakseen annettaessa suositus on aspiroida.

  12. Hei. Olen lukenut AstraZenevan ja Pfizer/Biontechin raportit. Ymmärtääkseni kummassakaan ei tutkittu, estääkö rokote viruksen tarttumista rokotteen saajaan tai sen tartuttamista rokotteen saannin jälkeen toisiin, vaan tutkimuksen kohteena oli taudin oireiden vähentäminen/estäminen keskivaikeissa tautitapauksissa. Nyt näyttää, että rokotteet vähentävät oireita erityisesti vakavien tapausten kohdalla. Tartunnan saamisen ja tarttuvuuden estämisen suhteen ei kaiketi ole vielä kunnon dataa?

    Esim. TS uutisoi tällä viikolla, että pelkästään Turussa yli rokotteen saanutta on sairastunut (https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5287423/Yli+sata+turkulaista+sairastunut+rokotteesta+huolimatta+koronaan++osa+saanut+vakavia+oireita) ja maaliskuun lopussa THL:n mukaan koko Suomessa yhteensä yli 400 (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007889597.html).

    Minua huolestuttaa se, että jos noin usea on sairastunut (eli ilmeisesti oireiden vuoksi hakeutunut rokotteen saamisen jälkeen testiin, ja tartunta on siten tosiasiallisesti vahvistettu), kuinka paljon rokotteen saaneista voi olla ns. oireettomia kantajia, joista on varoiteltu muutenkin koronakriisin aikana. Voiko olla niin, että rokotteen suoja jää kahden rokoteannoksenkin jälkeen heikoksi siten, että saaja ei voi turvallisesti olla kanssakäymisissä läheisten kanssa tartunnan pelosta?

    1. Tartuttavuuden osalta ei ole noiden firmojen dataa vaan sitä ovat raportoineet maat, joissa rokotteita on käytetty, kuten esim Israel. Minusta noiden tietojen perusteella rokottaminen vähentää tartuttavuutta.
      Suurin osa infektion rokotuksen saaneista on saanut sen pian eka annoksen jälkeen, jolloin jo ennestään tiedetään, että immuniteetti ei ole kehittynyt. Myös toisen annoksen jälkeen voi sairastua mutta riski on huomattavasti pienempi kuin ilman rokotusta. Eihän missään ole väitettu, että rokotus olisi 100% tehokas. Jos esim teho on 90%, 100 000 henkilön rokottaminen jättää heikolle suojalle näistä 10 000 ihmistä.

    1. Voin uskoa, että Bill Gates on asiantuntijoiden ympäröimänä ja pääsee monien tietojen lähteille. Hän tukee taloudellisesti väestön rokottamista laajasti eri sairauksiin, erityisesti kehittyvissä maissa. Tämä toiminta on arvostettavaa.

      Salaliittoteoriaa ei koskaan tee se, että jokin nimi mainitaan, vaan tietenkin se, mitä tuohon nimeen liittyen väitetään. Minusta tuossa jutussa ei ole mitään salaliittoväitteitä.

  13. Iltasanomat uutisoi, että Saksassa aiotaan poistaa rajoitukset kahden roketeannoksen saaneilta ja myös koronan sairastaneilta. Eli tapahtuu se, mikä oli odotettavissa, eli rokottamattomien oikeuksia rajataan. Rokotus on siis periaatteessa vapaaehtoinen, mutta ilman sitä olet yhteiskunnan ulkopuolella.
    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007918248.html
    Saksa siis aikoo toimia tätä Euroopan neuvoston koronarokotepäätöslauselmaa vastaan:
    7.3 rokotteiden hyväksynnän varmistaminen:
    7.3.1 on varmistettava, että kansalaisille ilmoitetaan, että rokottaminen EI ole pakollista ja että ketään ei painosteta poliittisesti, sosiaalisesti tai muutenkaan ottamaan rokotetta, jos he eivät halua sitä itse;
    7.3.2 on varmistettava, että ketään ei syrjitä rokottamattomuudesta, mahdollisten terveysriskien vuoksi tai koska hän ei halua rokotusta;

    1. Olen kyllä ymmärtänyt, että rokottaminen ei edelleenkään ole edellytys oikeuksille vaan aina on vaihtoehtoja. Esim korotusten sijaan sairastettu tauti, negatiivinen testi tms. kelpaavat.

      Kun puhutaan oikeuksien rajaamisesta ja niiden syrjimisvaikutuksista, tulee aina pohtia ilmiötä laajemmin. Esim. tupakoinnin rajoittaminen eri tiloissa, turvavyöpakko autoissa, talvirengaspakko Suomessa, työpaikoilla työtehtävien vaatimukset, terveydenhuollon tehtävissä toimimisen edellytykset, jne. Keltakuumerokotus tulee olla joihinkin maihin matkustettaessa. Jos HIV-potilaana on suojaamattomassa seksisuhteessa tietoisesti jonkin kanssa, voi saada tuomion. Meillä on lukuisia tilanteita, joissa yksilön oikeuksia joudutaan rajaamaan, toisinaan muiden ja toisinaan henkilön oman turvallisuuden takaamiseksi.

      Miksi koronaan liittyvät rajoitteet olisivat jotenkin erilaisia näihin verrattuna?

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *