Terveys & tiede

Onko rokotevastaisuus ja rokote-epäröinti todellinen uhka Suomessa?

WHO on nimennyt rokote-epäröinnin yhdeksi kymmenestä tärkeimmästä globaalista terveysuhasta. Meneillään olevan epidemian aikana rokotevastaisuus on noussut poikkeuksellisen näkyväksi ilmiöksi, etenkin somessa.

Mutta kuinka suuri osuus suomalaisista on todellisuudessa rokotevastaisia? Entä rokote-epäröijiä?

Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että suoranaisesti rokotevastaisia on vain 1–2 prosenttia väestöstä. Tämä pieni vähemmistö on kuitenkin hyvin aktiivinen toiminnassaan ja viestinnässä ja saa aikaan kuvan itseään merkittävämmästä toimijasta.

En ole saanut käsiini luotettavaa tietoa rokotevastaisten määrästä Suomessa mutta ei ole syytä olettaa, että Suomessa tilanne olisi ainakaan huonompi. Tavallisesti Suomessa rokotemyönteisyys on ollut keskimääräistä parempi.

Rokotevastaisten sijaan suurempi ongelma rokotuskattavuudelle on rokote-epäröijät. Koronarokotteen tämänhetkisen kattavuuden perusteella ei kuitenkaan voida saada luotettavaa kuvaa siitä, kuinka moni rokottamattomista on oikeasti rokote-epäröijä, sillä kaikki halukkaat eivät ole vielä voineet saada rokotettaan.

Heinäkuussa julkaistussa EK:n Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä selvitettiin sitä, kuinka moni on ottanut tai aikoo ottaa rokotteen. Vastaajista 92 prosenttia oli joko saanut rokotteen tai aikoi sen ottaa. Rokotetta ei aikonut ottaa 6 prosenttia ja 2 prosenttia oli asiasta epävarma.

Elokuun Kansalaispulssissa vain 4 prosenttia ilmoitti, ettei aikonut ottaa rokotetta. Lisäksi 4 prosenttia epäröi.

Lääkäreistä lähes kaikki ovat ottaneet tai aikovat ottaa rokotteen. Lääkäriliiton toimeksiannosta tehdyssä kyselytutkimuksessa tänä vuonna vain 1 prosentti lääkäreistä ei aikonut ottaa rokotetta. Tällä yhdellä prosentilla voi olla myös hyvä peruste rokottamattomuuteen.

Elokuun lopussa yli 50-vuotiaista noin 90 prosenttia oli ottanut ensimmäisen rokoteannoksen ja lähes kaikki heistä jo myös toisenkin annoksen. Nuoremmissa ikäluokissa kattavuus on selvästi matalampi, mutta tämä johtuu rokotusjärjestelmästä, sillä nuoremmat ikäluokat ovat olleet rokotusjärjestyksessä viimeisiä. Ikäluokissa 16-40 vuotta rokotuskattavuus on nyt kuitenkin jo yli 70 prosenttia ensimmäisen annoksen osalta.

Lukujen perusteella voi arvioida, että rokote-epäröijiä koronarokotteeseen liittyen olisi Suomessa alle 10% väestöstä. Tosin nuoremmissa ikäluokissa heitä voi olla enemmän, sillä heillä koronainfektio on tunnetusti lievempi ja he voivat arvioida rokotteen vähemmän tarpeelliseksi.

Ennustan, että aikuisväestön rokotuskattavuus tulee olemaan keskimäärin 90 prosenttia siten, että ikääntyneissä ja riskiryhmissä se ylittää 90 prosenttia ja nuorissa jää hieman 90 prosentin alle.

Vaikka rokote-epäröijien osuus väestöstä on suhteellisen pieni, 10 prosenttia väestöstä tarkoittaisi kuitenkin 460 000 yli 14-vuotiasta suomalaista.

Vaikka heistä vain hyvin pieni osa lienee aktiivisia rokotevastaisessa viestinnässä, ryhmän koko on merkittävä ja rokotevastaisten viestien näkyvyys somessa ja mediassa on huomattava. Tilannetta vinouttanee myös tuon ryhmän yliedustavuus, sillä harva rokotemyönteinen kokee tarvetta mesota rokotekannastaan somessa.

Rokotevastustus ja -epäröinti ei näytä olevan merkittävä uhka Suomessa juuri tällä hetkellä. Rokote-epäröijien määrää on kuitenkin syytä seurata ja tarvittaessa reagoida tuottamalla luotettavaa ja asiallista tietoa rokotteista.

Rokote-epäröinnin taustasta ja epäröintiin vaikuttamisen muista keinoista olen kirjoittanut hiljattain Professoriliiton blogissa.

57 kommenttia

  1. Hyvä kirjoitus mutta epäilen että hiukan enemmän kuin 10% jättää ottamatta rokotteen ja deltavariantti tarttuu herkästi ja alle 12-vuotiaita ei rokoteta niin sairastuneita voi olla paljonkin.

    Kirjoituksessa saattaa olla typo kun puhutaan 14-vuotiaista.

    1. Aika näyttää onko ennuste kohdallaan.

      Tilastoissa väestön osalta tosiaan on 14-vuoden raja.

      Tämä kirjoitus ei edes pohtinut sitä, kuinka paljon tulee sairastuneita. On tietenkin totta, että ajan kuluessa iso osa rokottamattomista tulee saamaan koronatartunnan ja sairastuvat joko lievästi tai vakavammin. Näitä alttiita tulisi idealitilanteessakin olemaan tuo 10% eli 460 000 + kaikki alle 12-vuotiaat, ellei rokotusta aloiteta myös lapsiin sekä ne joille rokotus ei anna kunnon suojaa.
      Onneksi monet nuoret ja lapset pääsääntöisesti saa lievän tautimuodon. Tottakai pienikin riski nousee merkittäväksi, jos sairastuneita on paljon.

      Tällä hetkellä vain reilu 2% väestöstä on sairastanut tämän infektion. Jos vaikka tuosta 10% osuudesta puolet sairastuisi, se tarkoittaisi 2,5-kertaista sairastuneiden määrää nykyiseen verrattuna.

      1. Näinpä. Jos 20% ei ota rokotetta ja kaikki sairastuvat niin puhutaan 10-kertaisesta sairastumisesta. Jossain näiden ääripäiden välillä liikutaan ja lisäksi rokotetut jotka sairastuvat.

        USAssa on aika paljon rokottamattomia. ”Mielenkiintoinen” sosiaalinen koe on siis menossa siellä ja sikäläinen terveydenhuolto ei ole pärjännyt koronan kanssa yhtä hyvin kuin meikäläinen.

      2. Meitä on melko monta jotka sairastimme koronan jo keväällä 2020, silloin kun vain ulkomailla käyneet, rajusti oireilevat ja yli 70- vuotiaat pääsivät testeihin. Meille silloin lievän koronan saaneille kerrottiin vaan että sinulla on varmaan influenssa, pysy kotona. 2% taitaa olla todettuja tartuntoja. Infektiotauti tuskin lähti vanhuskodeista leviämään yhteiskuntaan maaliskuussa 2020, vaan todettiin vanhuksissa silloin. Nuoremmissa sitä on siinä vaiheessa laajaltikin ja useimmiten lievästi.

  2. Usassa tilanne on paljon pahempi kuin Suomessa. Jos katsoo rokotuskattavuuskarttaa, se on melkein samanlainen kun presidentin vaaleissa. Meillä tuota ei ole onnistuttu politisoimaan, vaikka yritys on ollut kova.

  3. Kansalaispulssin kysymyksistä kiinnitin huomiota kohtaan 11a (”Kuinka luotettavana pidät seuraavien ryhmien edustajien julkisuudessa antamia tietoja koronakriisistä”).

    Terveydenhuollon työntekijöihin, johtaviin asiantuntijoihin ja tutkimusmaailman edustajiin luottaa melko paljon tai täydellisesti 80-90 % vastanneista. Toisessa ääripäässä ovat sosiaalisen median mielipidevaikuttajat, joihin ilmoittaa vastaavasti luottavansa 8 % vastanneista.

    Tuo jälkimmäinen luku on (sattumalta tai ei) samaa suuruusluokkaa kuin se osuus vastanneista, joka ei aio ottaa rokotetta tai vielä epäröi. Tosin tuossa raportissa ei taideta missään käsitellä eri kysymyksiin annettujen kysymysten välisiä korrelaatioita, joten ilman pääsyä lähdeaineistoon tällaisillä yhtäläisyyksillä voi lähinnä spekuloida.

  4. Koska ainakin osa korona-rokotteista perustuu uuteen teknologiaan (mRNA), niin varmasti olisi hyvä kirjoittaa siitä paljon enemmän ja yleistajuisesti- miksi se on turvallinen (itse pidän sitä turvallisempana kuin perinteiset rokotteet); ei ole aivan uusi asia; kliiniset kokeet tehtiin ihan huolellisesti, vaikka aikataulu vaikutti kiireiseltä jne. Toisaalta osa rokotevastaisuudesta on niin tunnetasolla, että sekin pitäisi kohdata – muistan rokotevastaisuusdokumentista, että rokotevasteiset kieltäytyivät faktoista, ”koska niitä ei tarvita”- silloin näytettiin sairaita lapsia ja kaikki laitettiin rokotusten piikkiin. Miten voi keskustella henkilön kanssa, joka todella uskoo siihen, että koronarokotteessa on siru ja myös vetoaa Ilmestyskirjaan?

    1. Erinomaisia kysymyksiä, joihin minulla ei tietenkään ole vastausta. Minusta reagointi disinformaatioon tavoittelee niitä rokote-epäröijiä, ei vastustajia, joille faktat eivät enää auta.

    2. Olen nimenomaan nähnyt kommentteja joissa mRNA-rokotetta väitetään ”geeniterapiaksi”.

      Ihan oman ja tuttavan (erinomainen otos, eikö totta) kokemuksen perusteella COVID-rokotteet tuntuvat kyllä olevan ”ärhäkämpiä” kuin vakiintuneemmat (ja enemmän siinäkin mielessä testatut?) rokotteet. Tulin ottaneeksi TBE-rokotteen vahvisteen tässä keväällä koronapiikkien välissä, ja se ei aiheuttanut mitään oireita. Koronarokotteen jälkeen olkapää oli arka (piti nukkua toisella kyljellä pari yötä).
      Tuttava oli saanut rajunpuoleisen allergisen reaktion jälkimmäisestä piikistä. Onneksi myös nopean hoidon siihen (ja oli sitä mieltä että mieluummin sekin kuin se korona).

      1. Kysymys ei välttämättä ole siitä onko rokote mRNA-tyyppinen vai ei. Eri taudinaiheuttajia vastaan tehdyt rokotteet voivat aiheuttaa erilaisen rokotusreaktion.

      2. Ovatko ihmiset todellakin niin heikkoja, että vaivautuvat edes mainitsemaan parin päivän pienestä arkuudesta? Ja mieluumminko sairastutaan vakavammin koronan vuoksi? Itselläni on kaikkien rokotuksien jälkeen tullut arkuutta ja voimattomuutta rokotettuun käteen, mutta se on hyvin pientä verrattuna itse tautiin, jota vastaan rokote on.

    3. Harva on niin tyhmä että uskoo rokottessa olevaan siruun,nyt olet lukenut liikaa jenkkihömppää ja vedät yleistyksiä kristittyihin. Mutta miten keskustella kaltaisesi kanssa joka kieltäytyy näkemästä ilmeistä; koronapassin eriarvoistavan ja jakavan kansalaisia ja johtavan ( pian) pakotettuun,käteisvapaaseen valvontayhteiskuntaan ylimitoitetun pandemian varjolla? Miten keskustella kun median hiljaisuus pitäisi olla ilmeistä mutta terve kriittisyys puuttuu rokotemyönteisten ajattelusta ja massapsykoosilla mennään?

      1. Koronapassi on arvioitu monelta kantilta, sekä oikeudellisesti että eettisesti. Se ei ole nähty ongelmaksi. Nythän ei tarvitse olla rokotettu, jotta passin saa. Myös testi riittää.

      2. Määrittelepä ”terve kriittisyys”. Kuuluuko siihen myös omien uskomusten kriittinen tarkastelu vai kohdistuuko se vain siihen, mitä vastaan olet?

    4. Mihin faktaan perustelet väiteesi ”kliiniset kokeet tehtiin ihan huolellisesti”? Tiedätkö mitä vaiheita rokotteiden ja lääkkeiden kehittämisessä on? Koronarokotteiden kehittämisessä on oiottu pharmakodynamiikan ja pharmakokinetiikan osalta. Näin ollen rokotteiden turvallisuudesta ei voi sanoa, että ne ovat turvallisia.

      1. Koronarokotteet ovat tutkittu aivan samoin kriteerein kuin muutkin rokotteet. Ajan säästö tuli samanaikaisista vaiheista sekä siitä, että epidemian aikana kliiniset kokeet etenivät nopeasti kun potilaita oli väestössä paljon.
        Lisää tietoa tästä: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2020/12/duo15641

  5. Ainakin ennen rokoteet otettiin siinä uskossa, että se tuottaa immuniteetin siihen sairauteen, johon rokote annetaan.

    Tuottaako nyt kyseessa oleva, annettava rokote immuniteetin siihen sairauteen, johon se annetaan, on kysymys johon epäröijät haluavat mielestäni ”lääketieteeseen” , siis tutkittuun tietoon perustuvan vastauksen.

    1. Rokotteen tuottamasta immuunireaktiosta ja sen vahvuudesta ja pysyvyydestä on massiivinen määrä tutkimusnäyttöä. Etkö muka sitä löydä?
      On kiistattomasti todistettu, että rokotteet synnyttävät immuniteetin koronasairauteen. Immuunireaktio ei ole kuitenkaan ON-OFF vaan voimakkuus vaihtelee jkv yksilöstä toiseen ja myös muuttuu ajan kanssa. Myös virusten muuntuessa, immuunirekation suojavaikutus voi muuttua. Sama immuniteetin muuttuminen ajan kuluessa tapahtuu myös infektion jälkeen. Ihminenhän voi sairastua COVIDiin uudestaankin.

      1. Tutkimuksen mukaan luonnollinen immuniteetti tarjoaa pitkäaikaisemman ja vahvemman suojan Delta-variantin aiheuttamia infektioita, oireita ja sairaanhoitoa vastaan, kuin se, mitä saadaan aikaan kahden annoksen rokotteella. Näin ollen, eikö tuosta voi vetää sen johtopäätöksen, että rokotteet huonontavat immuniteettia?

        Ainakin USA:ssa päätöstä buusteriannoksesta ei ole tulossa vähään aikaan, ja jos joku muuta luulee, niin mopo on karannut käsistä.

      2. Martti R ei maininnut, mihin tutkimukseen viittaa, mutta veikkaisin että kyseessä on vakava väärinymmärrys tästä Israelista tulevasta selvityksestä ”Comparing SARS-CoV-2 natural immunity to vaccine-induced immunity: reinfections versus breakthrough infections” (pre-print, ei vertaisarvioitu):

        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.08.24.21262415v1

        Kyseisessä tutkimuksessa vertaillaan rekisteritietojen perusteella tartuntoja väestöryhmissä, jotka olivat ennen seuranta-aikaa joko

        1.) saaneet SARS-CoV-2 virustartunnan mutta eivät saaneet yhtään rokotusta
        2.) saaneet SARS-CoV-2 virustartunnan ja sen lisäksi saaneet yhden rokotuksen
        3.) eivät aikaisemmin saaneet SARS-CoV-2 virustartuntaa mutta saaneet kaksi rokotusta

        Sen sijaan tuossa selvityksessä ei ole mukana henkilöitä, joilla ei ole ole aikaisemmin ollut virustartuntaa, ja jotka eivät ole ottaneet rokotetta. (Sen sijaan maailmassa on jo aika monta muuta tutkimusta, jossa tällaisia ihmisiä on verrattu eri rokotuksia saaneisiin.)

        Sekaannusta voi aiheuttaa tuo käytetty termi ”luontainen immuniteetti”, jolla tässä viitataan siihen immuunivasteeseen, joka kehittyy kun ihminen altistuu virukselle elimistössään. Kyseessä ei siis ole sama asia kuin se perustason immuunipuolustus, joka on ihmisellä, jota ei ole rokotettu ja joka ei ole luontaisesti altistunut virukselle (tällaisella henkilöllä ei ole elimistössä vasta-aineita kyseistä virusta vastaan).

        Johtopäätöksistä kannattaa huomata myös se kohta, jossa mainitaan rokotteen parantavan myös jo virustartunnan saaneiden immuniteettia.

      3. Risto Koivuselle, kiitos kommenteistasi.

        Olet oikeassa siinä, että kyseessä on mainitsemasi tutkimus, mutta oletko oikeassa siinä, että olen vakavasti väärinymmärtänyt kyseisen tutkimuksen, jos sanon, että olen siitä samaa mieltä kanssasi?

        Mielestäni kyseinen tutkimus antaa vastauksia, pohdintoja siihen, pitäisikö vai ei, myös kyseisen taudin sairastaneet rokottaa?

        Kirjoitit: ”Kyseessä ei siis ole sama asia kuin se perustason immuunipuolustus, joka on ihmisellä, jota ei ole rokotettu ja joka ei ole luontaisesti altistunut virukselle (tällaisella henkilöllä ei ole elimistössä vasta-aineita kyseistä virusta vastaan).”

        Muistaakseni tästä, että aika monella, prosenttuaalisesti (70%?) on jo jonkinlainen immuunipuolustus kyseistä tautia vastaan, jo ennen tätä nykyistä virusesiintymää saadusta viruksen kohtaamisesta, on tutkimuksia.

        Kirjoitit: ”Johtopäätöksistä kannattaa huomata myös se kohta, jossa mainitaan rokotteen parantavan myös jo virustartunnan saaneiden immuniteettia.”

        Conclusions This study demonstrated that natural immunity confers longer lasting and stronger protection against infection, symptomatic disease and hospitalization caused by the Delta variant of SARS-CoV-2, compared to the BNT162b2 two-dose vaccine-induced immunity. Individuals who were both previously infected with SARS-CoV-2 and given a single dose of the vaccine gained additional protection against the Delta variant.

        Miksikähän CDC on muuttanut lääketieteellistä määritelmää rokotteille, aika vasta? Minne on kadonnut viittaus immuniteettiin, jonka tilalle on tullut tuotteen suojaus tiettyyn tautiin?

        Ennen: Vaccination: The act of introducing a vaccine into the body to produce immunity to a specific disease.

        Nykyisin: Vaccination: The act of introducing a vaccine into the body to produce protection from a specific disease.

    2. Arvoisa Martti R, oletukseni väärinymmärryksestä perustui tuohon aikaisemmassa viestissäsi olleeseen kysymykseen: ”Näin ollen, eikö tuosta voi vetää sen johtopäätöksen, että rokotteet huonontavat immuniteettia?”.

      Siitä, että rokotteilla ei havaittu yhtä vahvaa immuunivastetta kuin SARS-CoV2-virustartunnalla, ei voi vetää johtopäätöstä, että ne heikentäisivät immuniteettia. Tällaisen johtopäätöksen vetämiseen tarvittaisiin verrokkiryhmä, joka on saanut viruksen tai oikean rokotteen sijaan pistoksen suolaliuosta tms., ja sellaista ei tuossa tutkimuksessa ole otettu mukaan.

      Kannattaa huomata, että tutkimuksessa ei myöskään käsitellä sitä, millaisen pitkän aikavälin immuunivasteen saavat nuo henkilöt, jotka kaksi pistosta saatuaan saivat vielä SARS-CoV2-virustartunnan. Eikä tälläiseen kysymykseen pysty vielä edes vastaamaan, koska tapahtumista ei ole vielä kulunut riittävästi aikaa. (Valistunut arvaus lienee, että myös tässä tilanteessa tartunnasta paraneminen tehostaa pidemmän aikavälin immuunivastetta.)

      Saa korjata jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Israelissa rokoteannoksia annettiin alkuvuodesta valmistajan suosittelemalla kolmen viikon minimivälillä. Suomessa aloitettiin myös samalla kolmen viikon välillä, mutta sitten siirryttiin 12 viikon väliin, jotta toisella annoksella saataisiin voimakkaampi immuunivaste. Tosin jo jonkin aikaa on ollut mahdollista aikaistaa tuota kakkosrokotetta. Nyt voidaan sitten seurailla, kuinka pitkä-ikäistä suojaa tuolla 12 viikon välillä saadaan.

      Liittyen SARS-CoV2-virustartunnan tuottamaan immuunivasteeseen pidemmällä aikavälillä, Suomessa on tutkittu vasta-ainepitoisuuksia keväällä 2020 sairastuneilta henkilöiltä 6 ja 12 kuukautta myöhemmin. Suomenkielinen tiivistelmä tutkimuksesta löytyy THL:n sivuilta:

      https://thl.fi/fi/-/thl-n-tutkimus-sairastetun-koronavirustaudin-tuottamia-vasta-aineita-loytyi-viela-vuoden-paasta

      Täyspitkä englanninkielinen artikkeli aiheesta (pre-print):

      https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.07.13.21260426v1.full-text

      1. Myönnän epäselvän kirjoitteluni, joten yritän uudelleen. Esitetään ongelma kysymyksen muodossa, mistä johtuu, että rokotetut sairastuvat 27-kertaa todennäköisemmin koronavirukseen kuin rokottamattomat? Mielestäni olisi helppo vastata, että rokotteet, jos tutkimuksessa mainittaisiin, että rokottamattomat sairastusivat 27-kertaa todennäköisemmin koronavirukseen, kuin rokotettut. Kuka kyseenalaistaisi sen johtopäätöksen? Linkki alempana, ja myös videoon siinä. Sekaannus johtui mielestäni alla olevasta, siinä olevassa viittauksesta toiseen tutkimukseen:

        ”Raportissa viitataan myös toiseen tutkimukseen, jonka otoksena oli 2,5 miljoonaa israelilaista. Sen perusteella rokotetut ovat saaneet 6-13 kertaa todennäköisemmin COVID-tartunnan kuin rokottamattomat henkilöt. Tutkimus myös osoitti, että rokotetut sairastuivat tartuntaansa 27-kertaa todennäköisemmin kuin rokottamattomat henkilöt.”

        Linkki, mutta se ei varmaan näy suoraan: OAN-raportti: Rokotetut sairastuvat 27-kertaa todennäköisemmin koronavirukseen kuin rokottamattomat [Video] – Uusi MV-LehtiUusi MV-Lehti (mvlehti.net)

        Kirjoitit: ”Siitä, että rokotteilla ei havaittu yhtä vahvaa immuunivastetta kuin SARS-CoV2-virustartunnalla, ei voi vetää johtopäätöstä, että ne heikentäisivät immuniteettia. Tällaisen johtopäätöksen vetämiseen tarvittaisiin verrokkiryhmä, joka on saanut viruksen tai oikean rokotteen sijaan pistoksen suolaliuosta tms., ja sellaista ei tuossa tutkimuksessa ole otettu mukaan.”

        Käykö tuolla ”ylhäällä” mainitsemasi kohta 1) saaneet SARS-CoV-2 virustartunnan mutta eivät saaneet yhtään rokotusta, verrokkiryhmästä?

        Kirjoitit: ”Liittyen SARS-CoV2-virustartunnan tuottamaan immuunivasteeseen pidemmällä aikavälillä, Suomessa on tutkittu vasta-ainepitoisuuksia keväällä 2020 sairastuneilta henkilöiltä 6 ja 12 kuukautta myöhemmin. Suomenkielinen tiivistelmä tutkimuksesta löytyy THL:n sivuilta:”

        Kiitos linkistä. Tähän lisäisin sen, että on tehty tutkimuksia, mitä vasta-aineita muodostuu ja kuinka nopeasti, rokotetuille kun heihin pistetään tavallaan virusta. Koska kyseessä pitäisi olla aivan uusi virustyyppi, pitäisi muodostua IgM vasta-aineita noin 4-viikon päästä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kaikki rokotettut reagoivat IgG ja IgA vasta-aineilla muutaman päivän sisällä rokotuksesta. Tutkimusta kommentoineen mukaan, tämä todistaa kiistattomasti, että kyseessä on muistireagointi sellaiseen, jonka immuunijärjestelmä on tunnistanut.

        Linkkikokoelma tähän löytyy videolta, mutta koska se on Tokentubessa, en laita sitä tähän näkösälle, ellei siihen anneta suostusta.

        Minä kirjoitin tuolla ylempänä. ”Muistaakseni tästä, että aika monella, prosenttuaalisesti (70%?) on jo jonkinlainen immuunipuolustus kyseistä tautia vastaan, jo ennen tätä nykyistä virusesiintymää saadusta viruksen kohtaamisesta, on tutkimuksia.”

        Korjaan sitä, ja asetan sen muotoon : Tanskalaistutkimus osoitti, että yli 99% ihmisillä on jo tämä vasta-aine tallessa, muistissa, ja heille muodostuu käytettäväksi IgG ja IgA vasta-aineita aika nopeasti kun koronvirus on tulollaan vasta kurkussa. Alla linkki, mutta se ei varmaan näy suoraan:

        SARS-CoV-2 elicits robust adaptive immune responses regardless of disease severity – ScienceDirect

      2. Tuo asia voidaan kuitata sillä, että tulkintasi on väärä. Rokotetut eivät sairastu 27-kertaa todennäköisemmin infektioon kuin rokottamattomat (ei kannata luottaa Mitä Vittua -lehteen (tämä oli MV-lehden alkuperäinen nimi)).

        Rokotetun yksilön riski saada infektio, erityisesti taudin vakava muoto on murto-osa rokottamattoman riskistä. Se, kuinka monta ihmistä sairastuu kummastakin ryhmästä, riippuu rokotuskattavuudesta sillä rokote ei ole 100% tehokas. Jos väestöstä kaikki olisivat rokotettuja, kaikki sairastuneet olisivat myös rokotettuja.
        Asiaa on myös analysoitu hiljattain Helsingin Sanomissa: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008248495.html

      3. Martti R kirjoitti: ”Esitetään ongelma kysymyksen muodossa, mistä johtuu, että rokotetut sairastuvat 27-kertaa todennäköisemmin koronavirukseen kuin rokottamattomat?”

        Ei mistään, tuossa on edelleen kyseessä virheellinen tulkinta tästä jo aikaisemmin linkittämästäni israelilaisesta tutkimuksesta:

        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.08.24.21262415v1.full-text

        Asian ymmärtämiseksi kannattaa ehkä jaotella virustartunnat kahteen eri muotoon:
        – ensimmäinen tartunta (lyhyemmin ensitartunta), jonka voi saada vain kerran
        – uusintatartunta (samasta viruksesta), jonka voi saada vasta parannuttuaan ensitartunnasta, mutta joita voi mahdollisesti saada pidemmällä aikavälillä useita entisistä parannuttuaan (SARS-CoV2-viruksen tapauksessa harva lienee vielä saanut useampaa kuin yhden uusintatartunnan)

        Vastaavasti rokotteen tehoa voidaan miettiä noiden tartuntamuotojen hallinnassa:
        1.) Miten rokote vaikuttaa ensitartunnan todennäköisyyteen, ja mahdollisen tartunnan vakavuuteen, tarkasteltavalla aikavälillä?
        2.) Miten rokote vaikuttaa uusintatartunnan todennäköisyyteen, ja mahdollisen tartunnan vakavuuteen, tarkasteltavalla aikavälillä?

        Ensitartuntojen suhteen rokotteiden tehoa testataan isossa mittakaavassa 3. vaiheen testeissä, joissa koehenkilöille (ei aiempaa virustartuntaa) annetaan osalle oikea rokote ja osalle lumerokote. Tämän jälkeen koehenkilöiden terveyttä seurataan tarkastelujaksolla systemaattisesti, ja rokotteen teho lasketaan oikean ja lumerokotteen saaneiden sairastumis-todennäköisyyksien perusteella. Monille rokotteille on myös tehty myyntiluvan saannin jälkeen jatkotutkimuksia, joissa on vastaavilla testeillä pyritty edelleen mittaamaan rokotteen tehoa uusia variantteja vastaan. Mitattu teho vaihtelee rokotteen ja virusvariantin suhteen, mutta kaikissa niissä testeissä, joista olen lukenut, on oikean rokotteen saaneiden todennäköisyys sairastua ollut alhaisempi kuin lumerokotteen saaneen vertailuryhmän.

        Uusintatartuntojen suhteen ainoa tietämäni tutkimus on tuo linkittämäni israelilainen, jossa rokote annettiin aikaisintaan 3 kuukautta ensitartunnasta toipumisen jälkeen. Tämän rokotuksen todettiin alentavan uusintatartunnan todennäköisyyttä, kun vertailuryhmänä käytettiin rekisterissä olleita ensitartunnasta toipuneita joita ei oltu rokotettu.

        Virhetulkinta taas tulee tuon israelilaisen tutkimuksen tulosten kohdasta, jossa todetaan vapaasti muotoillen, että kaksi Pfizerin rokotetta saaneiden todennäköisyys saada ensitartunta tarkastetulla ajanjaksolla oli 27-kertaa suurempi kuin ensitartunnasta parantuneiden (mutta rokottamattomien) todennäköisyys saada uusintatartunta samalla ajanjaksolla. Tuosta tuloksesta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä rokotteiden tehosta ensitartunnan ehkäisyssä. Tuollainen tulos on myös helppo uutisoida väärin, jos siitä jättää (vahingossa tai tarkoituksella) pois oleellisia yksityiskohtia.

      4. Risto Koivunen kirjoitti: ”Virhetulkinta taas tulee tuon israelilaisen tutkimuksen tulosten kohdasta, jossa todetaan vapaasti muotoillen, että kaksi Pfizerin rokotetta saaneiden todennäköisyys saada ensitartunta tarkastetulla ajanjaksolla oli 27-kertaa suurempi kuin ensitartunnasta parantuneiden (mutta rokottamattomien) todennäköisyys saada uusintatartunta samalla ajanjaksolla. Tuosta tuloksesta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä rokotteiden tehosta ensitartunnan ehkäisyssä. Tuollainen tulos on myös helppo uutisoida väärin, jos siitä jättää (vahingossa tai tarkoituksella) pois oleellisia yksityiskohtia.”

        Aluksi, kiitos selvennyksistä, ne auttoivat asian hahmottamisessa.

        Katsoin suomennoksen videosta, jossa toimittaja kertoi tuosta tutkimuksesta.
        Kirjoitan muutamia kohtia siitä, tähän alle.

        Uusi tutkimus, johon osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä, paljastaa se, että täysin rokotetuilla ihmisillä on 27 kertaa suurempi riski sairastua koronaan kuin rokottamattomilla.

        Tutkimuksessa ei tarkasteltu vain pienen joukon terveystietoja, vaan kymmenien tuhansien koronatartunnan saaneiden tietoja. Kyse on tähän asti laajimmasta koronavirustutkimuksesta ja siitä selvisi: Koronasta parantuneet, joille kehittyi luonnollinen immuniteetti, saivat paljon epätodennäköisemmin tartunnan uudelleen kuin ne, jotka olivat täysin rokotettuja. Sekä koronaviruksen että myös deltavariantin osalta.

        Täysin rokotetut saivat myös paljon suuremmalla todennäköisyydellä sairauden oireita ja joutuivat sairaalahoitoon kuin mitä taas ne, joille oli kehittynyt luontainen immuniteetti.

        Tiedemiehet kertoivat tämän olevan oppikirjaesimerkki siitä, miten luontainen immuniteetti toimii rokotetta paremmin. Toimii paremmin kuin rokote. Nämä ovat oikeita lääkäreitä ja tutkijoita, jotka ovat tutkineet työkseen immunologiaa toisin kuin lääketeollisuuden ostamat puhujat.

        Tutkimuksen johtopäätökset ovat nähtävissä siitä julkaistussa raportissa, ja lainaan sitä: ”Tutkimus osoitti, että luontainen immuniteetti antaa pidemmän ja vahvemman suojan deltavariantin aiheuttamaa tartuntaa, oireellista tautia ja sairaalahoitoa vastaan, kun vertasimme sitä kaksi kertaa rokotettujen immuniteettiin.”

        Tutkimus toteaa vielä, että ne potilaat, jotka olivat saaneet aiemmin tartunnan ja sen lisäksi ottaneet yhden rokoteannoksen, saivat lisäsuojaa deltavarianttia vastaan.

        Toisessa analyysissa, jossa oli mukana 2,5 miljoonaa ihmistä, selvisi: Ne, jotka eivät koskaan saaneet tartuntaa ja ovat täysin rokotettuja, ovat nyt 6-13 kertaa suuremmassa vaarassa tartunnan saamisen suhteen kuin rokottamattomat, joille on kehittynyt luontainen immuniteetti. 6-13 kertaa!

        Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että rokotetut sairastuvat 27 kertaa todennäköisemmin oireelliseen koronaan ja heillä on 8-kertainen riski joutua sairaalaan luontaiseen immuniteettiin verrattuna.

        Tärkeintä on nyt ymmärtää, että lääkärit ja tiedemiehet ovat veden pitävästi todistaneet perusteellisilla tutkimuksillaan, että omat kehomme ovat paljon parempia torjumaan viruksia kuin nämä muutamassa kuukaudessa kyhätyt rokotteen tekeleet. (lainaus loppu)

        Eli, otsikossa ? on, että ….27 kertaa suurempi riski sairastua koronaan….kun taas tekstissä on….27 kertaa todennäköisemmin oireelliseen koronaan….

        Mielestäni tämä sopisi paremmin teiltä kirjoitukseni alussa lainattuun:

        Toisessa analyysissa, jossa oli mukana 2,5 miljoonaa ihmistä, selvisi: Ne, jotka eivät koskaan saaneet tartuntaa ja ovat täysin rokotettuja, ovat nyt 6-13 kertaa suuremmassa vaarassa tartunnan saamisen suhteen kuin rokottamattomat, joille on kehittynyt luontainen immuniteetti. 6-13 kertaa!

        Minkä virhetulkinnan toimittaja tekee, vai tekeekö?

      5. Arvoisa Martti R, en nyt lähde tarkemmin perkaamaan läpi tuota hieman sekavaa lainausvuortasi, mutta haluan tuoda esiin joukon näkökulmia jotka tulisi huomioida käsiteltäessä rokotteen ja luonnollisen virustartunnan antamia immuunivasteita.

        1.) Ensitartunta voi SARS-CoV2-viruksen tapauksessa johtaa vakavaan sairastumiseen tai kuolemaan. Ajoissa otettu rokote vähentää merkittävästi vakavan sairastumisen riskiä ja lisää selviytymisen todennäköisyyttä. Mahdollisuus päästä tarvittaessa hyvään, ei yli-kuormittuneeseen sairaalahoitoon myös parantaa selviytymismahdollisuuksia vakavan sairastumisen tapauksessa. (Terveelliset elintavat voivat myös ennakolta edesauttaa selviytymistä.)

        2.) Jos ensitartunnasta selviää ja parantuu, niin kehoon kehittyy merkittävä immuunivaste uusinta-tartuntoja vastaan. Niille, jotka eivät selviä, ei tästä ole iloa.

        3.) Uusinta-tartuntojen hallinnassa pidemmällä aikavälillä rokotteiden ja luonnollisten virustartuntojen aiheuttamat immuunivasteet eivät ole toisensa pois-sulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Rokotehan tavallaan simuloi virus-tartuntaa. Esimerkkinä artikkelissa osoitettiin ensitartunnan jälkeen otetun rokotteen tehostaneen entisestään tartunnasta parantumisen kehittämää immuunivastetta. Vastaavasti, myös rokotteiden ottamisen jälkeen saatu ensitartunta todennäköisesti antaa hyvän immuunivasteen uusinta-tartuntoja vastaan (tästä ei tosin vielä ole julkaistua näyttöä).

        Suomessa on tähän mennessä ollut väestötasolla melko vähän SARS-CoV2-viruksen ensitartuntoja, mutta lähitulevaisuudessa rokotekattavuuden noustessa, rajoitusten edelleen vähentyessä ja sosiaalisten kontaktien lisääntyessä virustartuntojen oletetaan kääntyvän nousuun, jolloin rokottamisella jo aikaansaatu immuunivaste tulee täydentymään luonnollisten tartuntojen kautta saadulla vasteella.

        Se, että rokotteet eivät anna yhtä hyvää immuunivastetta kuin luonnollinen tartunta, ei tarkoita että ne olisivat hyödyttömiä. Rokotteet ovat ainoa saatavilla oleva keino kehittää ennakolta spesifiä immuunivastetta SARS-CoV2-virustartuntaa vastaan.

        Lainauksissasi olleet rokotteita vähättelevät kommentit eivät ole peräisin alkuperäisen tutkimuksen israelilaisilta kirjoittajilta, jotka suhtautuvat rokotteisiin asiallisesti (katso esim. artikkelin johdanto-osio (introduction)). Alkuperäisessä tutkimuksessa ei myöskään käsitellä rokotteiden varsinaista tehoa ensitartunnan osalta, vaan tästä aiheesta löytyy useita muita tutkimuksia.

      6. Kiitos Risto perehtymisestä aiheeseen ja perustelluista kommenteista. Its en nyt ehtinyt (jaksanut). 😉

      7. Risto Koivuselle, kiitos, että kirjoitat arvoisa…, mutta eikö kirjoituksenne kuitenkin mitätöi sanan arvoisa aitouden, kun sitten kirjoitatte, että ette perehdy minun sekavaan lainausvuoreeni, joka oli mielestäni oleellinen osa pidemmästä, ilman katkoja lainattua, vaan esitätte omianne? Voisinhan minäkin sanoa kirjoituksestanne noin, mutta kohteliaisuus syistä en tee niin. Vai, miltä teistä tuntuisi, jos tekisin niin? Mutta, ei se mitään, jatketaan….

        Kohta 1) Eiköhän rokotteen tehon heikkeneminen, ajan saatossa, ole myös syy noihin virustartuntojen nousuun:

        ”Rochelle Willen Kim, joka on CDC:n johtaja, mainitsi kolme uutta tutkimusta, jotka julkaistiin CDC:n viikkolehdessä. Raporteissa todettiin, että rokotteen teho on vähentynyt ajan myötä sekä vakavien sairauksien että kuolemien ehkäisyssä.”

        Kohta 2) Olisin jättänyt maininnan ”Niille, jotka eivät selviä, ei tästä ole iloa” pois, koska myös niitä menehtyy, jotka ovat saaneet rokotuksen.

        Kohta 3) Kolmas ryhmä Israelilaisten tutkimuksessa oli 420 henkilöstä, joilla oli aiempi infektio ja jotka saivat sitten yhden annoksen Ffizerin rokotetta. Tutkijat eivät osoittaneet tilastollisesti merkitsevää määrää muutosta tässä kolmannessa ryhmässä. Joten he sanoivat, että lisää tutkimuksia on tehtävä. Ei kuitenkaan ollut tarpeeksi näyttöä, jotta olisi voinut sanoa mitään suuntaan tai toiseen.

        Kirjoitit: ”Suomessa on tähän mennessä ollut väestötasolla melko vähän SARS-CoV2-viruksen ensitartuntoja, mutta lähitulevaisuudessa rokotekattavuuden noustessa, rajoitusten edelleen vähentyessä ja sosiaalisten kontaktien lisääntyessä virustartuntojen oletetaan kääntyvän nousuun, jolloin rokottamisella jo aikaansaatu immuunivaste tulee täydentymään luonnollisten tartuntojen kautta saadulla vasteella.”

        Jos rokotekattavuus nousee ja rokotettuja ei testata, mistä havaitsemme, että virustartunnat kääntyvät nousuun?

        Kirjoitit: ”Se, että rokotteet eivät anna yhtä hyvää immuunivastetta kuin luonnollinen tartunta, ei tarkoita että ne olisivat hyödyttömiä. Rokotteet ovat ainoa saatavilla oleva keino kehittää ennakolta spesifiä immuunivastetta SARS-CoV2-virustartuntaa vastaan.”

        Olen samaa mieltä siitä, että rokotteet ovat spesifisiä tietylle virusmuunnokselle, mutta entä kun tulee se vaihtelua omaava virus? Asiantuntijoiden mukaan niitä ei immuunipuolustus havaitse, vaan ne käyvät kohteeseensa minkään niitä estämättä.

        Kirjoitit: ”Lainauksissasi olleet rokotteita vähättelevät kommentit eivät ole peräisin alkuperäisen tutkimuksen israelilaisilta kirjoittajilta, jotka suhtautuvat rokotteisiin asiallisesti (katso esim. artikkelin johdanto-osio (introduction)). Alkuperäisessä tutkimuksessa ei myöskään käsitellä rokotteiden varsinaista tehoa ensitartunnan osalta, vaan tästä aiheesta löytyy useita muita tutkimuksia.”

        Näin on, mutta eihän se kai muuta tuota ”kritiikkiä saanutta” kohtaa, että ”tutkijat havaitsivat, että ihmiset, jotka oli rokotettu täysin Pfizerin rokotteella, he sairastivat 13 kertaa todennäköisemmin delta muunnokseen, ja heillä oli 27 kertaa suurempi riski sairastua oireiseen tautiin verrattuna henkilöihin, jotka olivat toipuneet aiemmasta infektioista.” (lainaus toiselta tutkimuksen kommentoijalta) Eli, mikä on väärin kritiikkiä saaneessa kohdassa?

      8. Martti, yhteenvetona runsaisiin kommentteihin voisi todeta:
        1) Rokotteen estoteho tosiaan ajan kuluessa heikkenee. Myös sairastetun infektion estoteho heikkenee. Rokotuksella voidaan täydentää immuniteettia ja tämä viestii siitä, että jatkossakin joudumme varmaan toistamaan rokotuksia jotta suoja pysyisi riittävänä. Suoja on kyllä ollut hyvä vakavaa tautia vastaan.
        2) Isrealin data edelleen viestii aivan samaa kuin ennenkin eli rokotuksella huon erinomainen teho estää vakava tautimuoto ja kohtalainen teho estää sairastuminen. Sekavat tulkinnat johtuvat siitä, että ei huomioida kahta asiaa: 1) rokottamattomien ja rokotettujen väestöjen kokoerot ja 2) ikäjakauman erot rokottamattomien ja rokotettujen välillä. Kun nämä huomioidaan, tulee rokotteen estotehoksi hyvä.

      9. Juhani kirjoitti: Sekavat tulkinnat johtuvat siitä, että ei huomioida kahta asiaa: 1) rokottamattomien ja rokotettujen väestöjen kokoerot ja 2) ikäjakauman erot rokottamattomien ja rokotettujen välillä. Kun nämä huomioidaan, tulee rokotteen estotehoksi hyvä.

        Kiitos kommenteista. Noihin lisäisin vielä ajanjakson, jolla tutkimus on tehty, eli mm se, että Delta-variantti ilmaantui tutkimuksen loppupuolella.

      10. Aivan niin. Eri varianttien osaltta tietenkin estoteho vaihtelee vaikka onkin vielä erinomainen vakavan taudin osalta myös deltavarianttia kohtaan.

      11. Martti R: pahoittelut ja anteeksipyyntöni siitä, miten esitin asiani edellisessä viestissäni, ja miten (näin jälkeen päin ajatellen) todella tylysti ohitin tekstin, jonka kokoamiseen olit varmasti käyttänyt runsaasti aikaa ja vaivaa. Tuolla hetkellä oli hieman väsynyt, päässäni pyöri ajatuksia jotka olisin halunnut ilmaista aiemmissa viesteissäni, ja kokoamasi lainausjoukko tuntui tuolloin sekavalta (en ollut nähnyt alkuperäistä lähdettä, palataan tähän vähän myöhemmin). Lopputuloksena kirjoitin joukon kommentteja, jotka liittyivät lähinnä omiin aikaisempiin kommentteihini, eivätkä edelliseen kirjoitukseesi.

        Arvostan aidosti sitä, miten pyrit asialliseen keskusteluun nostaen esiin uusia kysymyksiä ja näkökulmia, ja osallistut keskusteluun tällä tavalla pidemmällä aikavälillä. Viimeisin vastauksesi kirjoitukseeni on mielestäni tästä erinomainen esimerkki. Tuollaista rakentavaa asennetta on mukava nähdä verkkokeskusteluissa.

        Etsin ja katsoin nyt myös videon, jolta ilmeisesti olit poiminut lainauksesi (OAN/One America News, puhujana Pearson Sharp, kesto 6:17). Minulla on muutamia kommentteja tuosta videosta ja varsinaisesta tutkimuksesta.

        a.) Videossa puhutaan kahdesta tutkimuksesta. Oikeasti lähdeaineistona on vain tuo yksi israelilaistutkimus. Toinen videossa esiintyvä ”tutkimus” on arvostetun Science-lehden kolumni (ei siis mitään alkuperäistutkimusta), jossa kommentoidaan mm. tuota aikaisempaa israelilaistutkimusta. Tämä tekee mielestäni videosta sekavan (ja sen takia koin myös siitä huolella kokoamasi lainaukset sekaviksi), eikä valitettavasti anna minulle hyvää vaikutelmaa tekijöiden huolellisesta perehtymisestä aineistoon. Videolla näkyvä Science-lehden kolumni löytyy osoitteesta:

        https://www.science.org/content/article/having-sars-cov-2-once-confers-much-greater-immunity-vaccine-vaccination-remains-vital

        b.) Videossa mainitaan kaksi eri lukua tutkimusaineiston koolle. Nämä ovat molemmat tavallaan oikein. Tutkimuksen tekijöillä on pääsy 2,5 miljoonan israelilaisen terveystietoihin, josta poimittiin vertailtavaksi kymmenien tuhansien henkilöiden otoksia. Tutkijat ilmeisesti pyrkivät valitsemaan otokset niin, että iän, terveydentilan jne. jakaumat olivat vertailuryhmillä samanlaiset.

        c.) Videolla mainitaan paljon todennäköisyyksien suhteita (6, 8, 13, 27), jotka todellakin löytyvät myös alkuperäisestä tutkimuksesta. Kuten tutkimuksille on tyypillistä, lasketut suhteet ovat sangen tarkkaan rajatuille tapauksille, joiden tarkka ilmaisu voi olla aika haastavaa. Uusi oma ja valitettavan kömpelö yritykseni noista on tässä:

        – Henkilön, jolla ei ollut aikaisemmin todettua SARS-COV2-virustartuntaa, mutta joka oli saanut tammi-helmikuussa 2021 kaksi rokoteannosta, todennäköisyys saada tarkastelujaksolla (1.6.-14.8.2021) ensitartunta (oireellinen tai oireeton) oli
        13-kertaa suurempi kuin uusintatartunnan (oireellinen tai oireeton) todennäköisyys samalla tarkastelujaksolla henkilöllä, joka ei ollut saanut yhtään rokotetta, mutta jolla oli todettu SARS-COV2-virustartunta tammi-helmikuussa 2021.
        – Jos kyseisellä tarkastelujaksolla otetaan huomioon vain oireelliset tartunnat, niin ensi/uusinta-tartuntojen suhde on 27-kertainen.
        – Vaihtoehtoisesti, jos kyseisellä tarkastelujaksolla otetaan huomioon vain sairaanhoitoa vaatineet tartunnat, niin ensi/uusinta-tartuntojen suhde on 8-kertainen. (Kommentti: tässä ryhmässä henkilöiden määrä on niin pieni, että tilastollinen merkittävyys on heikko.)
        – Jos asetelmaa laajennetaan niin, että aikaisemmin todettu SARS-COV2 virustartunta oli todettu helmikuussa 2021 tai milloin tahansa sitä ennen, niin tarkastelujaksolla ensi/uusintatartuntojen (oireellinen tai oireeton) suhde on 6-kertainen. (Kommentti: valitettavasti virustartunnan ajankohtia ei tässä tapauksessa pilkottu useampiin osiin, mutta tulos viittaa kuitenkin siihen että myös tartunnan kautta kehittynyt immuunivaste voi heikentyä ajan myötä.)

        Sikäli kuin olen tuota tutkimusta käynyt läpi, on todennäköisyyksien suhteet laskettu asianmukaisesti, ja rokotettujen tai sairastuneiden osuuksien väestössä ei pitäisi aiheuttaa harhaa tulkinnassa. Tekijät tosin huomauttavat, että tartuntoja on voinut olla oikeasti enemmän (koska henkilöitä ei testattu systemaattisesti) kuin rekisteriin kirjattu, mutta tämä tuskin aiheuttaa systemaattista virhettä?

        Mielestäni tulosten pohjalta voi ihan perustellusti todeta, että tutkimuksessa kyseessä oleva Pfizerin rokote ei saa elimistöä muodostamaan yhtä vahvaa immuunivastetta kuin varsinainen virustartunta. Jos ihanteena olisi, että rokotteen saaneen todennäköisyys saada ensitartunta olisi yhtä alhainen kuin jo virustartunnan saaneen todennäköisyys saada uusintatartunta, niin kehitystyölle on vielä tarvetta. Tällä hetkellä taitaa olla tutkimuksen alla vielä monia uusia rokotteita, mm. nenäsuihkeina annettavia (joiden toivotaan muodostavan suojaa erityisesti hengitysteiden limakalvoille, eli sinne minne virus ensimmäisenä iskee).

        Sitten vielä nopeita kommentteja muihin keskusteltuihin aiheisiin:

        1.) Martti R: ”Eiköhän rokotteen tehon heikkeneminen, ajan saatossa, ole myös syy noihin virustartuntojen nousuun.”

        Nykyisten rokotteiden tehon heikkeneminen ajan myötä on selvästi riski, senhän takia nyt onkin paljon puhetta kolmannesta rokoteannoksesta ja sen tarvetta selvitellään. EU:n kimppatilauksessa Pfizerille ja Modernalle vuosille 2022-2023 on tilausmääristä päätellen varauduttu siihen, että pahimmassa tapauksessa kaikille voidaan antaa myös neljäs, viides ja kuudes rokoteannos. Valitettavasti tuo israelilaistutkimus alustavasti viittaa siihen, että myös sairastamalla saatu immuunivaste voi heiketä, mutta tuohonkin tarvitaan lisätutkimusta.

        2.) Martti R: ”Olisin jättänyt maininnan ”Niille, jotka eivät selviä, ei tästä ole iloa” pois, koska myös niitä menehtyy, jotka ovat saaneet rokotuksen.”

        Asiallinen ja perusteltu kommentti. Tuo lisäys oli minulta aika tarpeeton.

        3.) Olen samaa mieltä, että tuosta parantuneen tartunnan ja rokotteen yhteisvaikutuksesta tarvitaan lisätutkimusta, ja siinä on erilaisia mahdollisia tapahtumajärjestyksiä huomioitavaksi.

        4.) Martti R: ”Jos rokotekattavuus nousee ja rokotettuja ei testata, mistä havaitsemme, että virustartunnat kääntyvät nousuun?”

        Hyvä kysymys – rokottamattomien tartunta-astetta voi sentään jälkikäteen arvioida mittaamalla vasta-aineita, mutta rokotettujen kohdalla tämä ei enää onnistu. Sairaalaan hakeutuvilta vakavasti sairailta otettaneen testit kuitenkin vielä pitkään (tieto sairauden laadusta auttanee hoidossa).

        5.) ”Olen samaa mieltä siitä, että rokotteet ovat spesifisiä tietylle virusmuunnokselle, mutta entä kun tulee se vaihtelua omaava virus? Asiantuntijoiden mukaan niitä ei
        immuunipuolustus havaitse, vaan ne käyvät kohteeseensa minkään niitä estämättä.”

        Käsittääkseni nykyisten rokotteiden ja sairastettujen virusmuunnosten suhteen vasta-aineet toimivat tehokkaasti ristiin kaikkia virusmuunnoksia vastaan.

        On tietysti mahdollinen riski, että jostakin ilmaantuu niin radikaali virusmuunnos, että siihen eivät tehoa väestössä jo ennestään olevat vasta-aineet. Ongelma taitaa kuitenkin olla tällöin sama sekä vanhemman variantin sairastaneille että sitä vanhempaa varianttia vastaan rokotetuille.

        Toisaalta jo kehitettyjen rokotteiden muokkaaminen uusia variantteja vastaan lienee nopeampaa kuin rokotteen alkuperäinen kehittäminen. Tällaisen muokatun rokotteen testaaminen ja siirtäminen massatuotantoon vie tietysti aikansa.

        PS. Todennäköisesti en ehdi lähiviikkoina tässä blogissa vierailemaan, enkä tiedä olisiko minulla muutenkaan enää mitään uutta lisättävää. En alun perinkään ajatellut kirjoittavani näin paljoa aiheesta, enkä halua mitenkään ”vallata” tämän blogin kommenttiosiota. Muut jatkakoon keskustelua omista näkökulmistaan. Yritän kuitenkin myöhemmin syksyllä pitää silmällä mitä uutta Juhani Knuutilla on sanottavaa – ja yritän kommentoida jos koen, että minulla on jotakin hyödyllistä lisättävää.

      12. Risto Koivunen kirjoitti: ”Martti R: pahoittelut ja anteeksipyyntöni siitä, miten esitin asiani edellisessä viestissäni, ja miten (näin jälkeen päin ajatellen) todella tylysti ohitin tekstin, jonka kokoamiseen olit varmasti käyttänyt runsaasti aikaa ja vaivaa. Tuolla hetkellä oli hieman väsynyt, päässäni pyöri ajatuksia jotka olisin halunnut ilmaista aiemmissa viesteissäni, ja kokoamasi lainausjoukko tuntui tuolloin sekavalta (en ollut nähnyt alkuperäistä lähdettä, palataan tähän vähän myöhemmin). Lopputuloksena kirjoitin joukon kommentteja, jotka liittyivät lähinnä omiin aikaisempiin kommentteihini, eivätkä edelliseen kirjoitukseesi.”

        Risto Koivuselle kiitos viestistäsi ja hyväksyn mielihyvin anteeksipyyntöni, ja tuon mainitsemanne asiallisen keskustelutyylin voin hyvin omia itselleni, kohteliaisuutena. Omasta puolestani esitän anteeksipyyntöni siitä, että kirjoitin, että ”Voisinhan minäkin sanoa kirjoituksestanne noin, mutta kohteliaisuus syistä en tee niin.” Tarkoitin tuolla lähinnä sitä, että kun linkkasit englanninkielisen tekstin, niin mainitun kielen taitoni ei ole riittävän hyvä ymmärtämään tekstiä riittävällä varmuudella. Toki konekääntäjä on olemassa.

        Ehkä alla olevassa linkissä esitetyt kuvat kuvaavat erilaisten näkökulmien kohtaamisen vaikeutta. Jos kuvasta näkee vain nuoren naisen, niin on todella vaikeuksissa keskustelussa sellaisen henkilön kanssa, joka näkee kuvasta vanhan naisen. Mielestä hyvä keskustelu vaatii näkemään sekä nuoren, että vanhan naisen. Mielestäni olemme onnistuneet siinä. (En näe alla olevan linkin tekstiä kokonaan)

        Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun” – Nyt.fi | HS.fi

        Se, mitä kirjoititte, juuri sen halusin tietää, kiitos siitä. Juuri tuo, että kyseessä oli kaksi tutkimusta, ja vain toiseen oli linkki, aiheutti vaikeuksia ymmärtää kyseistä tekstiä, enkä kehdannut sitä sitten myöntää. Kirjoitin sitten tekstin, kokeillakseni jos joku sanoisi, että kyseessä on kaksi eri tutkimusta ja avaisi sitten tutkimusta, kuten teitte ja nyt se sitten tapahtui. Ymmärsin tekstinne hyvin ja otan sen talteen.

        Alla on linkki siihen toiseen, missä kyseistä tutkimusta myös ”referoitiin”, pahoittelut, että on Tokentuben, mutta en löytänyt tähän hätään muuta kautta linkkiä siihen.

        Luonnollinen immuniteetti VS Pfizer-rokote: Faktat ratkaisee. – TokenTube

        Kirjoititte: ” …..Tällä hetkellä taitaa olla tutkimuksen alla vielä monia uusia rokotteita, mm. nenäsuihkeina annettavia (joiden toivotaan muodostavan suojaa erityisesti hengitysteiden limakalvoille, eli sinne minne virus ensimmäisenä iskee).”

        Olen lukenut tuosta nenäsuihkeena annettavasta, mutta en pääse siitä pääse lukemaan Mediuutisista, jossa siitä olisi ollut juttua. Piti lukea MV-lehdestä.

        Kirjoititte: 5.) ”Olen samaa mieltä siitä, että rokotteet ovat spesifisiä tietylle virusmuunnokselle, mutta entä kun tulee se vaihtelua omaava virus? Asiantuntijoiden mukaan niitä ei
        immuunipuolustus havaitse, vaan ne käyvät kohteeseensa minkään niitä estämättä.
        Käsittääkseni nykyisten rokotteiden ja sairastettujen virusmuunnosten suhteen vasta-aineet toimivat tehokkaasti ristiin kaikkia virusmuunnoksia vastaan.
        On tietysti mahdollinen riski, että jostakin ilmaantuu niin radikaali virusmuunnos, että siihen eivät tehoa väestössä jo ennestään olevat vasta-aineet. Ongelma taitaa kuitenkin olla tällöin sama sekä vanhemman variantin sairastaneille että sitä vanhempaa varianttia vastaan rokotetuille.
        Toisaalta jo kehitettyjen rokotteiden muokkaaminen uusia variantteja vastaan lienee nopeampaa kuin rokotteen alkuperäinen kehittäminen. Tällaisen muokatun rokotteen testaaminen ja siirtäminen massatuotantoon vie tietysti aikansa.”

        En löytänyt tähän sitä lähdettä, missä oli tuosta rokotteen ohjelmoinnista siihen yhteen tiettyyn koronavirustyyppiin, jolloin sen ei sitten huomaa muita. Mutta tuossa antamassanne linkissä oli kohta:

        Nussenzweig says the results in previously infected, vaccinated people confirm laboratory findings from a series of papers in Nature and Immunity by his group, his Rockefeller University colleague Paul Bieniasz and others—and from a preprint posted this month by Bieniasz and his team. They show, Nussenzweig says, that the immune systems of people who develop natural immunity to SARS-CoV-2 and then get vaccinated produce exceptionally broad and potent antibodies against the coronavirus. The preprint, for example, reported that people who were previously infected and then vaccinated with an mRNA vaccine had antibodies in their blood that neutralized the infectivity of another virus, harmless to humans, that was engineered to express a version of the coronavirus spike protein that contains 20 concerning mutations. Sera from vaccinated and naturally infected people could not do so.

        Eli, jos ymmärsin tekstin oikein, niin luonnollinen immuniteetti + rokote, tuottaa laajan suojan eri virusvariantteja vastaan, mutta rokote + sairastuminen virukseen ei aiheuta samalaista suojaa.

        Lopuksi, kiitos antoisista keskustelu hetkistä. Hyvää jatkoa teille.

  6. Olen pitkään epäröinyt rokotteen ottamista ja yrittänyt saada selvyyden puolesta ja vastaan lukemalla lukuisia tiedeartikkeleita rokotteista.

    Koronatartunnan saamisen riski vaikuttaa koko kuvassa aika pieneltä. Kun vasta 2 % väestöstä on sairastanut koronan näin pitkän ajan kuluessa, mietin miten suuri mahdollisuus minulla on saada tartunta, saatika vakava tauti (ikäni 50v). Siksi punnitsen tarkkaan, haluanko riskeerata terveyteni rokotuksella, jos ilman sitäkään ei olisi suurta riskiä. Laumasuojaakaan rokotuksilla ei nähtävästi uusien varianttien vuoksi saavuteta, joten yhteiskuntavastuukaan ei ole saanut minua vielä vakuutettua.

    Olen huolissani lähinnä pitkän aikavälin mahdollisista haittavaikutuksista, koska niistä ei tiedemaailmakaan voi vielä varmuudella tietää. Haluaisin asiantuntijan näkemyksen, ovatko seuraavat väittämät vakavastiotettavia mahdollisia riskejä.

    Voiko rokote sekoittaa ihmisen omaa immuniteettia ja aiheuttaa autoimmuunitautia pidemmällä tähtäimellä, esim. vuosien päästä? Tätä pohditaan mm. tässä artikkelissa:

    1) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7833091/

    Viruses are notoriously involved in the pathogenesis of autoimmune diseases [2], and the authors reasonably conclude that such a cross-reactivity might lead to the development of immune-mediated disorders in CoronaVirus Disease-19 (COVID-19) patients in the long term. The authors also suggest that a similar scenario might take place following COVID-19 vaccination.

    Tutkimus, johon artikkelissa viitataan:
    1. Vojdani A., Kharrazian D. Potential antigenic cross-reactivity between SARS-CoV-2 and human tissue with a possible link to an increase in autoimmune diseases. Clin. Immunol. 2020;217

    2) Koronarealistit -sivustolla on monia kyseenalaisiakin artikkeleita, mutta tässä yksi varteenotettava:

    https://koronarealistit.com/yli-20-laakaria-vaatii-koronarokotusten-valitonta-keskeyttamista/

    Ovatko kirjeessä kuvatut riskit todellisia? Tässä ote kirjeestä koskien esim. ADE-ilmiötä:

    Molekyylibiologiaan ja biokemiaan perehtyneet tutkijat ovat esittäneet, että nämä käytössämme olevat geeniteknologiaan perustuvat ”rokotteet” voivat aiheuttaa viiveellä vakavia, jopa hengenvaarallisia haittoja, kuten herkistymistä tuleville virusinfektioille ja neurologisia sairauksia. Ns. ADE-ilmiön vuoksi rokotetut voivat myöhemmin sairastua huomattavasti vakavampiin taudinkuviin uusia viruksia kohdatessaan kuin rokottamattomat. Tästä on olemassa eläinkokeista ja ruumiinavauslöydöksistä saatua näyttöä, joten FIMEA:lta ja THL:lta odotetaan vahvaa reagointia.

    3) Koronarokotetun kuolleen henkilön kudoksista löytyi RNA:ta. Voiko se todella kiertää ja pysyä elimistössä? Mitä se voi aiheuttaa? Eihän RNA:n tai piikkiproteiinin pitäisi yleisen vakuuttelun mukaan päätyä verenkiertoon?

    Kansainvälisen, vertaisarvioidun International Journal of Infectious Diseases -tiedelehden julkaisun mukaan 3 viikkoa aiemmin rokotetun henkilön ruumiinavauksessa oli löydetty SARS-CoV-2 -viruksen RNA:ta lähes kaikista tutkituista kudoksista ilman COVID-19-taudille tyypillisiä morfologisia muutoksia.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1201971221003647

    Tässä vain muutama esimerkki huolenaiheista, jotka ovat tähän asti estäneet minua ottamasta rokotusta. Jos vakuutun siitä, että nämä huolet ovat aiheettomia, olen valmis ottamaan rokotuksen.

    1. Kiitos kysymästä. Ilman muuta sinä itse päätät otatko rokotuksen. Itse olen arvioinut nuo samat seikat ja todennut, että rokotuksen hyödyt ylittävät selvästi sen haitat. Samoin puolisoni on rokotettu ja koko jälkikasvuni.
      Riski taudin saamiseen ei tule perustua siihen että 2% sen saa. Ensinnäkin varmaan noin puolet on vain saatu kiinni eli voisi olettaa että noin 4-5% on sen jo saanut. Kuitenkin kun yhteiskunnan sulkutoimet loppuvat ja kontaktit ihmisten välillä lisääntyvät, tartunnan todennäköisyys kasvaa huomattavasti. Asiantuntijat ovat arvioineet, että ajan kuluessa noin puolet väestöstä tulisi saamaan infektion. Näistä suuri osa tietenkin sairastaa taudin lievänä mutta osa saa vakavan taudin. Rokotuksella voidaan vähentää tämän vakavan tautimuodon riskiä n 90%.

      Kommentit kohtiin:
      1) Teoriassa mahdollista mutta todennäköisyys on hyvin pieni. Nyt rokotteita on jo annettu ihmisille yli vuoden ajan ja paljon. Tällainen haitta olisi jo tullut esiin. Yleensä harvinaisetkin pitkän aikavälin haitat tulevat esiin jo 3 kk aikana eikä yllätyksiä enää sen jälkeen ole odotettavissa. Tämän vuoksi asiantuntijat pitävät kyllä nyt olevaa seuranta-aikaa riittävänä myös pitkän ajan haittojen osalta.
      2) ADE-ilmiö on todellinen ja riski myös todellinen. Mutta nyt voidaan sanoa, että ADE-ilmiötä ei synny tämän koronarokotteen yhteydessä. Sen osalta seurantaa on jo riittävästi ja tautia niin paljon, että voidaan tämä riski sulkea jo pois.
      3) Rokotteessa oleva piikkiproteiinin RNA hajoaa muutamassa viikossa. Näin tapahtuu kaikille muillekin RNA:lle jota elimistössä muutoinkin jatkuvasti ilmenee. Tuota artikkelia on tulkittu virheellisesti. Siinähän yhden rokoteannoksen jälkeen, henkilö on SAIRASTUNUT COVIDiin. Tuo RNA on siis VIRUKSEN RNA:ta ei rokotteen RNA:ta. Se sanotaan selvästi artikkelissa. Eli artikkeli kuvaa tilannetta, jossa yhden rokotteen antamisen jäkleen henkilö sairastuu tästä yhdestä rokotteesta huolimatta COVID-virusinfektioon.

  7. Kiitokset nopeasta vastauksesta, joka antoi todella ajattelemisen aihetta. Hienoa, että on tällainen foorumi, jolla voi kysyä asiantuntijalta.

  8. Jos rokotteen pitkäaikaiset vaikutukset ilmenevät viimeistään 3kk kuluessa, niin miksi yleensäkin rokotteiden markkinoille tuonti vie vähintäänkin 5-7 vuotta? Kun lähtökohtaisestikin lääketieteessä on se ajatusmaailma, että ihmisten lääkitys on hyvä asia, niin miksi turhaa byrokratiaa ei pureta ja nopeuteta, ja tuoda uusia lääkkeitä markkinoille ihmisille niitä vaivaaviin tauteihin vastaavassa ajassa kuin koronarokote?

    1. Sen vuoksi, kun normaaliolosuhteissa noiden tutkimusten tekeminen vie pitkän aikaa. Jotta teho voidaan osoittaa, tulee tutkittavassa väestössä olla noita infektiotapauksia paljon. Jos tautia on vähän, tehon osoittaminen vie kauan aikaa.

      Ei ihmisten lääkitys ole kenenkään mielestä hyvä tai tavoiteltava asia. Tavoiteltavaa on saada apua kärsimyksiin ja sairauksiin ja niihin niitä kehitetään. Jatkova lääkitys on lisäksi eri asia kuin yksittäiset piikit tai kuurit.

  9. Juhanille vilpiitömät onnittelut alla olevan valtionpalkinnon johdosta.

    Lainaus Mediuutisten sivulta:

    ”Virheellisiä terveysväitteitä vastaan taistelevalle professori Juhani Knuutille tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

    Lääkäri, professori Juhani Knuuti palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla työstään terveysvalistajana. Knuuti on Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja ja ylilääkäri Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.”

  10. Aiemmassa kommentissa keskusteltiin koronan saamisen riskistä. Totesit että sen on todennäköisesti saanut 4% ja sen tulee saamaan todennäköisesti 50%. Onko tuo todennäköisyys edelleen tällä rokotekattavuudella todennäköistä vai onko luku vanha arvio? Mikä on todennäköisyys saada tauti tällä rokotekattavuudella jos on rokotettu? Tai rokottamaton?

    1. Kukaan ei voi antaa tarkkaa lukua altistuvien määrästä. Mutta on erittäin todennäköistä, että rajoitusten poistuessa enenmmin tai myöhemmin jokainen kansalainen altistuu virukselle. Antamani arvio 50% perustuu vain siihen oletukseen, että koskaan kaikki eivät sairastu vaain se vaihtelee taudista, virusvatiantista riippuen muutamasta kymmenestä prosentista esim 70%. En halunnut liioitella asiaa. Esim tuhkarokolla riski on paljon korkeampi. Uudet Covid-variantit voivat lisätä tarttuvuutta edelleen.
      Rokotettujen suhteellinen riski sairastua ylipäätään tai vakavaan tautiin riippuu rokotteen tehosta. Nyt estoteho vakavaan sairauteen on noin 90% luokkaa.

  11. Loogista päättelyä:

    jos en saa kyydissäni olleelta koronapotilaalta koronaa, on minun täytynyt sairastaa korona

    ja toisin päin

    koska olen sairastanut koronan, en saa sitä enää uudestaan kyydissäni istuneelta koronapotilaalta.

    Eli miksi ottaa mitään rokotetta koska vanha totuus, vain sairastamalla saa hyvän immuniteetin, pätee edellee?

    1. Looginen päättelysi on minun mielestäni hyvin epäloogista. Se, että et saanut kyydissä olevalta koronapotilaalta infektiota ei todista, että olet sairastanut sen. Ei tarttuminen ole ollenkaan varmaa sillä siihen vaikuttaa moni asia, mm. altistuksen kesto, potilaan tartuttavuus, suojautuminen jne.
      Jos et ole sairastanut, riski saada tartunta on esim seuraavan vuoden aikana huomattavan suuri, kun rajoitukset puretaan ja rokopttamattomia on edelleen paljon väestössä. Se tuleeko taudista lievä vai vaikea ei tiedä kukaan mutta riski on toki pienempi nuorilla ja perusterveillä.

  12. Mikä on lääketieteen edustajan mielestä lasten rokotusten välttämättömyyden perustelu? Miten hyödyt ovat suuremmat kuin haitat? Pitkittyneet long covid-oireet eivät riitä vastaukseksi, koska influenssassakin oireet saattavat pitkittyä, mutta pääsääntöisesti katoavat ajan saatossa.

    1. Jokaisen rokotteen osalta hyödyt ja haitat arvioidaan ja kyllä long covidkin tulee siinä ottaa huomioon, sehän on estettävissä rokotteella eikä sen huomioimatta jättämistä voi perustella sillä että muissakin sairauksissa voi olla pitkäaikaisia oireita.

      Lasten osalta on selvää, että hyöty-haitta-suhde ei ole niin hyvä kuin riskiryhmillä tai ikääntyneillä. Kuitenkin kun lapset tulevat rajoitusten poistuessa suurella todennäköisyydellä sairastumaan, niin harvinaisetkin haitat tulevat esiin merkittävissä määrin. Näin on jäynyt joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa jo nyt.
      Rokottaminen kyllä vähentää sairastumista ja levittämistäkin vaikka teho ei ole yhtä hyvä kuin vakavan taudin estossa. Sitä kautta suurempi rokotuskattavuus vähentää myös koko väestön riskiä saada infektio ja sen seurauksena monet immuunipuutteiset voivat välttää sairastumisen.
      Mitä tulee haittoihin, ovat rokotteiden haitat todettu olevan lieviä ja ohimeneviä (vaikka somessa muuta väitetään ja vaikka FIMEA:N rekisterin lukuja yritetään väärin tulkita). Tutkimuksissa vakavia haittoja ei ole lapsilla edes todettu nykyisillä rokotteilla.

  13. Kaikki ihmisen tuntemat oireet eivät välttämättä liity rokotteeseen – jotkut nyt vaan sairastuvat sattumalta rokotuksen jälkeen. Ihmisen mieli on hyvin erikoinen: kun alettiin uutisoida, että koronarokte voi aiheuttaa laskimotukoksia, vastaanotolle saapui rokotettuja, jotka oireilivat kuin heillä olisi alaraajatombi – yhtään trombia ei todellisuudessa löytynyt.

    Olisi myös hyvä muistaa, että jos saa rokotteesta ”pahoja oireita”, niin ilman rokotetta todennäköisesti tulisi tautiin sairastumaan pahasti.

  14. Minua kiinnostaisi tietää, että miten te kriittiset olette ensimmäisen kerran päätyneet lääketieteen asiantuntijoita epäilevän aineiston ääreen? Ja mikä sai teidät uskomaan siihen, hurahtamaan siihen niin, että keksitään kaikenlaisia selityksiä, jotta saisi pitää sen oman mielipiteen? Eikä sitä omaksi mielipiteeksi muodostunutta tunnuta sen enempää arvoitavan kriittisesti. Itse kun olen kyllä muuttanut mm. minulle voin ja kookosöljyn muodossa syötetyn mielipiteen toiseksi, kun huomasin, että oikeasti asian tuntevilla on loogisemmat perustelut väitteilleen. Piti vain avartaa mielensä ja kysyä: ”Miksi ajattelen näin ja miksi nuo toiset väittävät muuta?”. Kysyttekö te, kriittiset, tätä itseltänne?

    Pitäisi kai testata itse, että voisiko nämä rokotusrealistit saada mielipidettäni muuttumaan. Ainakin toistaiseksi nämä lääketieteen asiantuntijoiden epäilijät ovat kompastelleet kaikenlaisiin epäloogisuuksiin, jotka on kyllä jo selitetty auki, mutta joilta he ovat ilmeisesti ummistaneet silmänsä salaliitoista sun muista meuhkatessaan

    1. Tätä voisi vielä laajentaa koskemaan koko koronapandemian aikaista ”asiantuntijakeskustelua”, mitä somessa käydään vilkkaasti. Missä vaiheessa henkilöitä, jotka ovat 1,5 vuoden aikana hankkineet itselleen lääketieteen, biokemian, mikrobiologian, molekyylibiologian, tilastotieteen jne. asiantuntijuuden ihan netistä itse opiskelemalla ilman mitään alan koulutusta, on alettu pitämää luotettavina asiantuntijoina haastamaan maan/maaliman huippututkijat ja -asiantuntijat?

  15. Rokotepassiehdotus esiteltiin tänään. Rokottamattomat siis pääsevät tapahtumiin, kun itse maksavat testin yksityisellä. Kas kun kukaan ei ole nähnyt syrjintä ongelmaa. Testihän voi maksaa 100-150 euroa. Kyllähän nyt sokea reettakin näkee, ettei tässä ole mitään tekemistä terveyden kanssa.

  16. Kysyn vielä, että miltä tässä rokotettuja suojellaan? Eikö rokotuksen pitäisi hoitaa tehtävänsä eli suojata sairastumiselta.

    1. Viruksen vähäisempi kierto väestössä rokotusten avulla suojelee niitä ryhmiä, jotka rokotusten ansiostakaan ei saavuta riittävää immuniteettia.
      Lisäksi rokotusten kattavuudella suojellaan niitä, jotka eivät voi ottaa rokotusta sekä tietenkin inhimillisistä syistä myös niitä, jotka eivät jostain syystä halua ottaa rokotetta. Rokottamattomia myös hoidetaan aivan normaalisti sairastuessaan, vaikka olivat tahallaan jättäneet rokotuksen ottamatta.
      Lisäksi rokotukset vähentävät viruksen kiertoa ja vähentävät todennäköisyyttä, että syntyy uusia variantteja, sillä jokainen leviäminen toiseen ihmiseen lisää uuden variantin synnyn riskiä.

  17. kansanedeustaja Terhi Koulumies haluaa avata keskustelua siitä, että tarvitseeko veronmaksajien kustantaa rokottamattomien tehohoitojaksoja. Vuorokausi tehohoidossa maksaa n. 3000 euroa ja keskimääräinen hoitojakso on 14 vrk:tta eli kustannus tehohoidosta on 42000 euroa.
    Minulle käy vallan hyvin, että tässä tapauksessa omavastuuta korotetaan, jos näin toimitaan mm. alkoholin, tupakan ja ylipainon aiheuttamissa sairauksissa. Suurin tehohoidon kuormittaja on Suomessa alkoholi, joko suoraan tai välillisesti. Alkoholin aihettaman haimatulehduksen tehohoidossa voi vierähtää muutama kuukausi.
    Ja on täysin itseaiheutettu ja täysin estettävissä. Hyvin on kansanedustajalla homma hanskassa.
    Sinäkinhän viittasit edellä vähän samansuuntaisessti.

    1. En ole koskaan väittänyt tai edes viitannut noin. Ei ole eettisesti mahdollista. Se, että laitat virheellisesti sanoja suuhuni, kertoo vain sinun omasta asenteellisuudestasi.

      Olen vain todennut, että kun kaikilla on ollut mahdollisuus saada rokote, yhteiskuntaa tulee voida avata eikä jäädä rokotevastustajien panttivangiksi. Tämä on aivan eri asia kuin ehdottaa ”itse aiheutetun riskin” hoitamatta jättämistä taikka taloudellisia sanktioita.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *