Kirjoittajat: Juhani Knuuti, Hasse Karlsson*, Jyrki Korkeila*, Markus J Rantala*.
 
Kiinnostus ruokavalion ja suoliston mikrobien vaikutuksista eri sairauksiin on lisääntynyt. Toki on pidetty selvänä, että monipuolinen ravinto on ylipäätään tärkeää sekä sairauksien ennaltaehkäisylle että sairauksista paranemisen tukena. Samalla tutkimustieto suolen mikrobiomin vaikutuksista keskushermostoon ja sitä kautta psyyken toimintoihin on lisääntynyt.
Ruokavalio on itsestään selvä hoitomuoto esim. keliakiassa, ruoka-aineallergioissa ja laktoosi-intoleranssissa. Erilaisia ruokavaliota on kuitenkin suositeltu sairauden hoidoksi silloinkin, kun selvää tutkimustukea taikka mekanismia ei tunneta.
Myös psyykkisten sairauksien, kuten vakavan masennuksen ja psykoosien hoidoksi on tarjottu erilaisia ruokavalioita.
On myös väitetty, että gluteeni olisi merkittävässä roolissa erilaisissa psyykkisissä oireissa ja sairauksissa. Gluteenin on sanottu jopa aiheuttavan psykooseja. On myös ehdotettu, että psykooseja ja masennusta voitaisiin hoitaa jättämällä gluteeni pois ruokavaliosta.
Ennen syvällisempää perehtymistä noihin väitteisiin, muutaman perusasian kertaus aiheesta on paikallaan.

Keliakia ja gluteeni

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa sairastavat ovat gluteenille yliherkkiä. Heille hyvin pienikin gluteenin määrä ravinnossa on haitallista. Tämä vuoksi keliaakikoiden tulee välttää gluteenia totaalisesti.
Keliakian esiintyvyys on n 2% väestöstä. Kuitenkaan osa keliakiapotilaista ei tiedä sairastavansa keliakiaa sillä diagnosoitujen määrä on alle 1% väestöstä.
On hyvin tunnettua, että keliaakikoilla gluteenialtistus vaurioittaa suolta, aiheuttaa ripulia, painon laskua ja anemiaa. Keliaakikoilla gluteenin on todettu aiheuttavan myös monenlaisia muitakin oireita suoliston ulkopuolella ja myös psyykkisiä ongelmia.

Gluteeniherkkyys

Gluteenin on väitetty voivan aiheuttaa oireita myös ihmisillä, joilla ei ole keliakiaa. Tätä ilmiötä on kutsuttu englannin kielellä nimellä ”non-celiac gluten sensitivity”. Nimen voisi suomentaa gluteeniyliherkkyydeksi, tai ehkä paremmin gluteeniherkkyydeksi, sillä kyseessä ei ole allergia.
Ilmiön määrittelyn haasteena on, että sille ei ole mitään diagnostista testiä. Määrittämiseksi on riittänyt, että potilaan tila paranee, kun gluteeni poistetaan ruokavaliosta ja että keliakia ja vehnäallergia ovat suljettu pois.
Viimeaikaisten satunnaistettujen syöttökokeiden perusteella ilmiö näyttäisi kuitenkin liittyvän fruktaaniin ja muihin fermentoituviin hiilihydraatteihin (FODMAP) eikä varsinaisesti gluteeniin. Gluteeniherkät eivät saaneet sokkoutettuna oireita itse gluteenista, kun sitä annettiin tutkimusvalmisteena vaan FODMAPeista.
Ruokavaliokokeiluissa näitä vaikutuksia on vaikea erottaa, sillä vähentämällä gluteenia sisältäviä ruoka-aineita vähentyy myöskin FODMAPien määrä.
On kuitenkin olennaista, aiheutuvatko vaivat gluteenista vai FODMAPeista, sillä oikea gluteeniton ruokavalio on paljon tiukempi ja rajoittavampi kuin ruokavalio, jossa pyritään vain vähentämään FODMAP-määrää sellaiselle tasolle, että oireet vähenevät. Täydellinen välttäminen ei ole tarpeellista, sillä kyse ei ole allergiasta. Gluteenittomaan ruokavalioon voi liittyä myös haittoja, kuten tiettyjen ravintoaineiden ja kuidun vajausta.

Keliakia ja psyykkiset oireet

Suolisto-oireiden lisäksi keliakiaan liittyy myös muita oireita. Keliaakikoilla esiintyvien psyykkisten oireiden  on todettu heikentävän elämänlaatua. Näiden ongelmien taustaksi on ajateltu puutoksia ravitsemuksessa, immuunijärjestelmän muutoksia ja aivo-suoli-yhteyksien toimintahäiriöitä. Keliaakikoilla psyykkiset oireet normaalisti helpottuvat, kun ruokavaliossa ei ole gluteenia.
On myös havaittu, että psyykkisiä sairauksia sairastavilla on enemmän autoimmuunisairauksia (kuten keliakiaa) kuin muilla. Siten voidaan ajatella, että näillä sairauksilla voisi olla yhteisiä nimittäjiä, joita ei vielä tunneta.

Gluteeni ja psyykkiset oireet

Kuten edellä todettiin, keliaakikoilla gluteeniin voi liittyä myös psyykkisiä oireita. Havainnot gluteenin vaikutuksista ei-keliaakikon psyykkisiin oireisiin perustuvat pääasiassa yksittäisiin tapauksiin, jotka voivat olla dramaattisiakin. On kuitenkin selvää, että yksittäisten tapausten osalta on mahdotonta luotettavasti päätellä, liittyivätkö psyykkiset ongelmat todellisuudessa gluteeniin vai ei.
Seuraavassa on lyhyesti analysoitu gluteenin vaikutuksia psyykkisiin oireisiin ja sairauksiin toisaalta keliaakikoilla (joilla joka tapauksessa gluteeni pitää poistaa ravinnosta) ja toisaalta ei-keliaakikoilla.
Brietzke ym. 2017 julkaisivat systemoidun katsauksen gluteenin roolista vaikeissa psyykkisissä sairauksissa. He totesivat yhteenvedossaan, että vaikka keliaakikoilla ja gluteeniallergisilla onkin havaittu hieman lisääntynyt riski psykoosille ja masennukselle verrattuna muuhun väestöön, tutkimuksissa on merkittäviä heikkouksia, jotka tekevät tulkinnasta epäluotettavan.
Kirjoittajat toteavat lisäksi, että ei ole näyttöä sille, että psykoosipotilaille tai masentuneille voisi suositella gluteenitonta ruokavaliota ja että siitä olisi hyötyä.
Slim ym. 2018 julkaisivat systemoidun katsauksen erilaisten psyykkisten oireiden liittymisestä gluteeniin. He löysivät yhteensä 47 tutkimusta, joista 28 oli tehty aikuisilla, 8 lapsilla ja 11 sekä lapsilla että aikuisilla.
Valtaosa tutkimuksissa oli tehty keliaakikoilla, vain kahdessa julkaisuissa tutkittiin myös gluteeniherkkiä.
Tutkijat havaitsivat, että keliakiaan näyttäisi liittyvän enemmän masennusta, ahdistuneisuutta ja syömishäiriöitä. Skitsofrenian osalta ei havaittu eroa mutta nuorilla aikuisilla keliaakikoilla oli 1,8-kertainen todennäköisyys sairastua psykoosiin. Näyttö yhteydestä paniikkihäiriöihin, autismiin ja ADHD:hen oli heikkoa.
Haasteena tulkinnalle on, että tutkimukset perustuvat usein keliakian esiintyvyyteen potilailla, joilla on diagnosoitu psyykkinen sairaus. Siten tutkimusnäyttö kokonaisuutena on heikkoa.
Vain kahdessa tutkimuksessa mukana oli gluteeniyliherkkiä, joilla ei ollut keliakiaa. Jonkinlainen heikko yhteys gluteeniherkkyyden ja masennuksen välillä oli havaittu. Toisaalta nykyiset keliakian diagnostiset kriteerit eivät olleet käytössä noissa tutkimuksissa.
Porcelli ym. 2018 tutkimuksessaan selvittivät gluteenivasta-aineiden esiintymistä mielialahäiriöisillä potilailla. Tutkimuksessa 60 kaksisuuntaista mielialahäiriötä taikka masennusta sairastavaa potilasta tutkittiin ja heille valittiin 48 verrokkia perheenjäsenistä.
Kolmessa gluteeniin liittyvässä vasta-aineessa ei havaittu eroja ryhmien välillä mutta yhden (anti-tTG IgG) vasta-aineen tasot havaittiin potilailla hieman korkeammiksi kuin verrokeilla. Tasot olivat kuitenkin normaalialueella. Potilalla oli myös useammin ”gluteeniherkkyyteen viittaavia oireita”.
Mitään korrelaatiota vasta-ainetasojen, vatsavaivojen ja toisaalta psyykkisten oireiden välillä ei kuitenkaan havaittu. Tutkijat tekivät johtopäätöksen, että havaitut normaalialueelle sijoittuvat vähäisesti suuremmat tasot yhden vasta-aineen osalta eivät liittyisi gluteeniherkkyyteen vaan mahdollisesti itse psyykkiseen sairauteen.

Gluteeniton ruokavalio ei keliaakikoilla

Vaikka yhteys gluteenin ja psyykkisten ongelmien välillä ei ole vakuuttavaa edes keliaakikoilla saati sitten gluteeniherkillä, on gluteenitonta ruokavaliota tarjottu psyykkisten ongelmien kuten skitsofrenian, autismin ja masennuksen hoidoksi.
Levinta ym. (2018) julkaisivat systemoidun katsauksen gluteenittoman ruokavalion vaikutuksista skitsofreniapotilailla.
He havaitsivat, että osassa tutkimuksissa hyötyjä havaittiin mutta osassa ei. He totesivat, että:
“The findings of this systematic review should be interpreted with caution due to limitations inherent to nonrandomized trials, as well as the heterogeneity in the study design and the length of the gluten-free diet applied in each study. Publication bias is another potential limitation. Further research is required to examine the biomarkers of gluten sensitivity and inflammation to effectively target those patients with schizophrenia who will benefit most from this dietary intervention.”
Siis vakuuttavaa näyttöä gluteenittoman ruokavalion hyödyistä ei havaittu skitsofreniapotilailla.

Yhteenveto

Voidaan siis todeta, että ei ole olemassa näyttöä siitä, että gluteeni olisi merkittävässä roolissa aiheuttamassa psyykkisiä sairauksia.
Keliakiaa sairastavilla potilailla on gluteenin välttäminen joka tapauksessa aivan välttämätöntä. Sen lisäksi, että gluteeni aiheuttaa heillä suolistotulehduksen ja vaurion, se voi heillä aiheuttaa myös psyykkisiä ongelmia. Tämä voisi liittyä matala-asteiseen tulehdukseen, joka on todettu keliaakikoilla gluteenialtistuksessa.
Näyttää siltä, että päätelmät, että gluteeni olisi aiheuttamassa psykooseja tai muita psyykkisiä sairauksia on tehty virheellisesti. Gluteenin aiheuttamat ongelmat keliaakikoilla ovat perusteettomasti yleistetty koskemaan myös ei-keliaakikoita. Sitten on päätelty, että psyykkisiä sairauksia voitaisiin hoitaa välttämällä gluteenia.
Toisaalta on toki mahdollista, että joillakin potilailla on diagnosoimaton keliakia, jolloin gluteenin välttäminen olisi heillä ilman muuta perusteltua, olipa siitä apua psyykkisiin ongelmiin tai ei. Keliakiavasta-aineiden mittaamista psyykkisten sairauksien yhteydessä voisi harkita keliakian poissulkemiseksi.
Joissakin tutkimuksissa osalla psyykkisiä sairauksia sairastavilla potilailla on havaittu keliakiaan liittyviä vasta-aineita, joiden taso on kuitenkin ollut niin matala, että keliakiaa ei niiden perusteella ole voitu diagnosoida. On mahdollista, että heille on kehittymässä keliakia. Emme tiedä, olisiko heillä gluteenittomasta ruokavaliosta hyötyä. Asia vaatii lisätutkimuksia.
Koska gluteeniton ruokavalio on varsin rajoittava ja siihen voi liittyä haittoja eikä gluteeniherkkyyteen ole asianmukaista diagnostista määrittelyä, gluteenitonta ruokavaliota ei voida suositella ilman asianmukaisia tutkimuksia.
 
TL;DR
Tutkimusnäytön havainnot voi tiivistää seuraavasti:

• Keliakiaan liittyy hieman lisääntynyt psyykkisten sairauksien riski. Sen mekanismi on avoin mutta saattaa liittyä matala-asteiseen tulehdukseen gluteenialtistuksessa.
• Keliaakikoilla gluteenialtistukseen liittyy myös psyykkisiä oireita.
• Keliakian poissulkeminen vasta-ainemäärityksin psyykkisten sairauksien yhteydessä voisi olla edellä kuvatuista syistä perusteltua, vaikka tutkimusnäyttö tämän osalta on vain viitteellistä.
• Gluteeniherkkyyden syynä näyttäisi olevan ravinnon FODMAPit eikä varsinaisesti gluteeni silloin, kun potilaalla ei ole keliakiaa eikä vehnäallergiaa.
• Ihmisillä, joilla ei ole keliakiaa, gluteenialtistukseen ei näyttäisi liittyvän psyykkisen sairauden riskiä.
• Psykoosin ja psyykkisten oireiden hoidossa gluteenittomalle ruokavaliolle siirtymistä ei voi perustella ilman keliakiatutkimuksia.
• Joillakin psyykkisiä sairauksia sairastavilla potilailla on havaittu matalia keliakian vasta-ainepitoisuuksia. Niiden merkitys on epäselvä, kuten myöskin se, kannattaisiko heidän välttää ravinnon gluteenia.
• Gluteeniton ruokavalio ei ole haitaton, joten sille siirtymiselle olisi hyvä olla asialliset perusteet.

 
——-
*Hasse Karlsson on psykiatrian professori Turun yliopistossa
*Jyrki Korkeila on psykiatrian professori Turun yliopistossa
*Markus J Rantala on evoluutiopsykologi ja dosentti Turun yliopistossa