Terveys & tiede

Moni sairastuu ja kuolee koronarokotuksen jälkeen

Otsikko on tarkoituksellisesti muotoiltu provosoivaksi. Mutta se on myös totta.

Toisin kuin rokotustutkimuksissa, väestöä laajasti rokotettaessa ei enää olekaan vertailuryhmää, johon rokotettuja voisi verrata.

Vaarana on, että yhteiskunnassa normaalistikin tapahtuvat sairastumiset ja kuolemat yhdistetään rokotuksiin vain sen perusteella, että ne tapahtuvat rokotuksen antamisen jälkeen.

Suomessa kuolee reilu tuhat ihmistä joka viikko. Nämä kuolemat tapahtuvat sekä ennen väestön rokottamisen alkamista että sen jälkeen. Emme voi tietenkään päätellä, että rokotuksen jälkeen tapahtuvat kuolemat liittyisivät rokotuksiin.

Näin kuitenkin koko ajan somessa tehdään erityisesti rokotusvastustajien toimesta. Sama ilmiöhän on ollut havaittavissa HPV-rokotusten yhteydessä, jossa vain ajallinen sattuma on riittänyt väitteisiin, että rokotus aiheuttaisi POTSia tai muita rokotusikäisillä esiintyviä sairauksia. Tutkimusten perusteella rokotetuilla ei ole kuitenkaan näitä sairauksia enempää kuin rokottamattomilla.

Ajallinen yhteys ei ole osoitus syy-seuraus-suhteesta.

Alla oleva Olli Haatajan laatima kuva sisältää tiivistetysti tämän ilmiön kuvauksen.

Lähde ja lupa: Olli Haataja Twitter: @ohaataja

Koronaa vastaan kehitetyistä rokotteista, niiden ominaisuuksista ja turvallisuudesta voi lukea lisää THL:n sivuilta.

Covid-19-rokotusten haittavaikutukset

Kaikilla rokotteilla on haittavaikutuksia. Tyypillisesti haitat ovat paikallinen injektiokohdan arkuus, flunssan tyyppiset oireet ja kuumereaktio. Nämä ovat itse asiassa odotettuja reaktioita, sillä ne kertovat rokotuksen synnyttäneen immuunireaktion.

Lisäksi harvoin voi syntyä voimakkaampi allerginen reaktio, joka on helposti hoidettavissa. Tämän vuoksi rokotettua seurataan piikin jälkeen vartin ajan.

THL:n tiedotteissa julkaistaan jatkuvasti Covid-19-rokotteiden todettuja haittoja. Tietoa haitoista on myös FIMEA:n sivuilla. Myös muiden maiden vastaavissa palveluissa on jatkuva seuranta. Rokotteita on annettu jo miljoonia, joten haittaprofiili alkaa olla luotettava.

Rokotteiden turvallisuuden seurannasta ja varmistusmenetelmistä yleisesti voi lukea lisää FIMEA:n sivuilta.

Nyt käytössä olevilla Covid-19-rokotteilla on todettu juuri edellä kuvattuja odotettuja haittoja. Joitakin allergisia reaktioita on myös havaittu. Toistaiseksi rokotteiden aiheuttamia kuolemantapauksia ei ole todettu. Uusintarokotuksissa edellä kuvatut haitat tulevat todennäköisesti olemaan voimakkaampia, koska ne ovat merkki voimakkaammasta immuunireaktiosta.

Joissakin maissa on rokotettu myös hyvin raihnaisia hoivakotien potilaita ja on epäilty, että rokotereaktiona syntynyt kuume olisi ollut nopeuttamassa kuolemaa. Tämän vuoksi on nyt pohdittu, että aivan elämän loppuvaiheessa olevien potilaiden rokottaminen ei liene järkevää, sillä saatava hyöty mahdollisiin haittoihin suhteutettuna ei ole edullinen.

Laumasuojasta

Kaikille lienee jo tullut selväksi, että yhteiskuntamme ei kestä tilannetta, jossa väestön laumasuoja hankittaisiin koronainfektio sairastamalla. Kuolleisuus olisi yksinkertaisesti liian suuri.

Rokottaminen on siis ainoa vaihtoehto laumasuojan synnyttämiseksi. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat kohdistuneet rokotusten tehoon ja haittoihin. Rokotusten teho on osoittautunut erinomaiseksi oireisen infektion, vakavan taudin ja kuolemien estossa.

Koska tutkimukset ovat suunniteltu näiden kysymysten mukaan, niiden perusteella ei ole mahdollista päätellä, estääkö rokotus myös tartuttavuuden. Tämä tieto on tärkeää, koska kaikkia ei voida rokottaa ja laumasuoja suojaisi myös rokottamattomia. Tämä selviää kuitenkin vasta väestön riittävän rokotuskattavuuden perusteella.

Nyt somessa on kuitenkin pidetty jo varmana, että nykyiset rokotteet eivät estäisi tarttumista ja leviämistä. Todellisuudessa meillä ei vain vielä ole tutkimusnäyttöä asiasta.

Näytön puuttuminen ei ole sama asia kuin tehon puuttuminen

Puuttuvan tutkimusnäytön käyttäminen näyttönä on argumentaatiovirhe, jossa väite todetaan todeksi tai epätodeksi vetoamalla todisteiden puutteeseen. Se tarkoittaa käytännössä samaa kuin käänteinen todistustaakka: syyllinen, kunnes toisin todistetaan.

Näytön puuttuminen ei tässäkään tilanteessa todista, että Covid-19-rokotuksilla ei saataisi laumasuojaa myös tartunnoilta. Sitä ei vain vielä luotettavasti tiedetä.

Useimmiten tarttuvien tautien osalta rokotuksilla on saavutettu myös tartuttavuuden esto. Pian nähdään onko tämä ilmiö olemassa myös nykyisillä Covid-19-rokotuksilla.

Mikäli tätä ei ole, rokotuksen teho muistuttaisi lähinnä jäykkäkouristusrokotteen tilannetta. Sehän suojaa vain ainoastaan rokotettuja. Tällaisessa tilanteessa vain rokotetut olisivat suojattu Covid-19-infektiolta ja sairauden vuoksi rokottamattomat sekä rokotuskieltäytyjät jäisivät ilman suojaa.

108 kommenttia

  1. Olen suhtautunut epäillen siihen, että ihmisten rokotuksiin tai lääketieteellisiin hoitoihin liittyvää epäröintiä tai pelkoja voitaisiin hälventää ja heidän kantaansa pyörtää pelkästään faktoja ja tutkimusnäyttöjä esittämällä. Asiasta on tehty myös tutkimusta. HS:n artikkeliin, josta lainaus alla, on haastateltu Tampereen yliopiston sosiologian dosentti Pia Vuolantoa sekä Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveria. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007744819.html

    ”MITEN koronarokotteisiin epäröiden suhtautuvia tulisi sitten lähestyä?
    Pia Vuolanto korostaa, että heidät tulee kohdata eikä vain sivuuttaa heidän näkemyksiään huuhaana. Hänen mukaansa jokaisen on kyettävä altistamaan itsensä keskustelulle.
    Oleellista on perustella terveyteen liittyvät asiat henkilökohtaisella tasolla, koska päätöksetkin tehdään siellä.
    ”Ja tämähän pätee kelle tahansa tieteen puolustajalle. Eli ei vähäteltäisi tai pyrittäisi mitätöimään toisen ihmisen ajattelutapaa tai -kulkua”, Vuolanto sanoo.
    Koronarokote-epäröinti ei välttämättä perustu tietämättömyyteen. Siksi Anna Soveri ei lähestyisi sitä pelkällä faktavyörytyksellä.
    ”Tiedetään, että jos ihmisillä on vahvaa epäröintiä, niin vankkojen faktojen antaminen saattaa vain pahentaa tilannetta”, Soveri sanoo.”

    1. Ei kirjoitukseni ole tuon kuvauksen kanssa ristiriidassa.
      Toin esille vain etukäteen sitä, että kun virheelliset someväitteet alkavat pian lisääntyvästi leviämään, ihmiset olisivat tietoisia tietyistä faktoista.
      Mielestäni kirjoituksessani ei mitätöity ketään.

      1. ”Vaarana on, että yhteiskunnassa normaalistikin tapahtuvat sairastumiset ja kuolemat yhdistetään rokotuksiin vain sen perusteella, että ne tapahtuvat rokotuksen antamisen jälkeen.”

        Kuinka yksipuolista.. nyt on nimittäin ollut niin että koko vuoden on tilastoitu koronakuolemia mitkä ei ole välttämättä edes koronasta johtuvia😁😁😁

      2. Normaalien kuolemien ja sairastumisten sekoittaminen rokotehaittoihin oli aiheena.

        Koronan aiheuttamaa kuolleisuutta tässä ei käsitelty. Siitä on ihan erillistä materiaalia, jossa on havaittavissa, että maissa, joissa epidemia on levinnyt kokonaiskuolleisuus on noussut epidemian aikana. Tämä näkyy mm Ruotsissa ja myös monissa muissa maissa. Käy katsomasta Twitterissä Markku Peltosen käyrästöjä. Tämän vuoksi kysysmyksessä ei ole vain se, että muka kuolemia olisi keinotekoisesti luokiteltu koronakuolemiksi.

      3. Ei ole `muka` vaan THL:n ohjeet ovat yksiselitteiset. THL.”käskyttää” merkitsemään monisairaan kuoleman Covid-19 aiheuttamaksi jos se tällä erittäin epäluotettavalla PCR-menetelmällä todetaan vaikka potilas on kuollut mihin muuhun vaan tai ylittänyt oletetun keskimääräisen eliniän?
        Testin nykymuotoon kehittänyt jo edesmennyt Kary Mullis kertoo ettei PCR- testi sovi ollenkaan patogeenin määrittämiseen tai aiheuttaako se ihmiselle sairautta? Video on alhaalla olevien linkkien videoissa. Tämä jättihuijauksen työkalu on tämä erittäin epäilyttävä testausmenetelmä. Näyttää ettei viruksia oikein voi testata luotettavasti eikä niitä tunneta tarpeeksi.
        Ukkeli palkittiin Nobelilla. No se on ihmisten keksintö mutta Mullis korostaa testin olevan niin herkkä tunnistaen yhden moekyylin ja toinen tutkijasälli kertoo että sillä saadaan mistä vaan positiivinen kun tarpeeksi toistetaan. Nämä ovat ilmeisesti jotain harjottelijoita koska puhuvat näin hassuja eikö niin?

      4. Väitteesi ei perustu faktoihin. Lääkärit tekevät kuolinsyiden arvioinnin eikä THL. Ei potilaita, jotka kuolevat johon muuhun laiteta covid-kuolemiksi keinotekoisesti.
        Väitteesi PCR-testistä on myös virheellinen. Vetoat vanhaan ja viraaliin väitteeseen testistä vaikka sen jälkeen tuon testin toimivuus on lukuisia kertoja varmistettu.
        (otin pois linkit, jotka johtivat virheelliseen tietoon)

    2. Varmasti näinkin, mutta mistä riittää resurssit kohdata jokainen rokotuksia vastustava yksilönä? Saattaisi osa olla jopa terapian tarpeessa taustasyihin vedoten. Käytännössä ainoa tapa vaikuttaa on tuoda faktat esiin. Sillä saataneen kuitenkin osa luottamaan rokotusten tehoon ja turvallisuuteen.

      1. Jos mietit asiaa mielen kautta, niin yksi tapa ajatella asiaa on, että jokainen haluaa tuntea kuuluvansa yhteisöön. Tämä tuo toteutuessaan turvallisuuden tunnetta. Viestinnässä tätä voitaisiin käyttää siten, että kansallinen tapamme on rokottautumisesta huolehtiminen. Viesti olisi, että rokotuksen ottamalla kuulut joukkoomme.

        Toinen asia on toivo. Toivo sisältää yleensä lupauksen paremmasta. Vaikka moni miettii, että vanhat ajat olivat parempia, ei ole kovin paljon halukkuutta palata vanhoihin olosuhteisiin. Korona toi mukanaan epävarmuuden. Rokotus tuo onnistuessaan mukanaan toivon.

        Lisäisin kolmantena mukaan vielä optimismin. Tätä voidaan kansantajuistaa taloudellisesta näkökulmasta. Pahin skenaario on, että korona jää kiertämään maailmaa, viruksesta tulee endeeminen. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa epidemia pulpahtaa aika ajoin esiin kausi-influenssan tapaan.

        Taloudellisinta ja tehokkainta on saavuttaa mahdolisimman hyvä rokotuskattavuus lyhyellä aikavälillä, koska se voi pienentää tätä riskiä.

        Rokotukset voivat säilyttää, ajan kulumisesta riippumatta tehonsa, mutta ydinkysymys tulee kustannuksista, joita endeeminen esiintyvyys aiheuttaisi kaikkine lieveilmiöineen ja yhteiskunnan sulkemisineen. Selitän vähän.

        Lääkeyhtiöt ovat luvanneet valmistaa ja jaella koronarokotteen nyt voittoa tuottamatta. Toiminta on siis taloudellisesti katteetonta. Selvää on, etteivät yritykset voi toimia pitkiä aikoja tuottamatta voittoa. Jollain aikavälillä ihmiset tulevat hyväksymään, ettei tämän kaltainen toiminta voi olla ilmaista. Rokotusta vastustavat voivat toiminnallaan aiheuttaa sen, että koronarokotuksesta tulee aikanaan hyväkatteista liiketoimintaa. Tätä näkökulmaa ei ole mielestäni otettu huomioon riittävästi, koska sidonnaisuudet.

        Optimismi on näin ollen kahtiajakoinen.

      2. Terapian tarpeessa voi olla myös rokotuksia puolustava henkilö. Koronarokotteita ei ole testattu eläimillä, vain ihmisillä, ja ihmiskoe on menossa tällä hetkellä.

      3. Väitteesi ei kestä kritiikkiä ja on virheellinen.
        Käyttöön tulleita covid-rokotteita on testattu täysin normaalisti sekä eläimillä että ihmisillä. Rokotteet ovat käyneet läpi kaikki normaalit tutkimuksen faasit 1-3 sekä niitä ennen tehdyt eläinkokeet.
        Asiasta voi lukea: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/koronarokotteiden-kehittaminen

        Nyt sitten tutkimusten jälkeen on annettu satoja miljoonia rokoteannoksia, eikä mitään hälyttävää ole havaittu.

    3. Normi turkulaisen kyky lukea ja sisäistää tieteellistä aineistoa on aika mitätön. Mutta luvataan rokotteen ottajille ilmainen Wiklundin muoviämpäri, niin jo alkaa tapahtumaan!
      Idea vapaasti käytettävissä.

  2. En tarkoittanut vain tätä kirjoitustasi. Mielestäni olet aikaisemmin esittänyt selvästi kannan, jonka mukaan pitää jakaa nimenomaan tietoa ja faktoja. Ei ole kyse pelkästään asiallisesta kielenkäytöstä, vaan siitä, että ottaa ihmisten huolet tosissaan ja pyrkii ymmärtämään heidän ajatteluaan. Vielä lainaus toisen HS:n artikkelin lukijakommenteista, artikkeli käsitteli rokotteita ja kommentoija oli joidenkin kokemustensa vuoksi vahvasti rokotevastainen. Hän kuitenkin esitti ajatuksia herättävän perustelun: ”Olisiko aika alkaa näkemään ihmiset ihmisinä, oman historiansa tuloksina? Asenteet, arvot ja mielipiteet voivat heidän omista lähtökohdistaan katsottuna olla hyvin loogisia reaktioita vallitseviin olosuhteisiin.”

    1. En ymmärrä nyt kommenttisi sisältöä. Kritisoitko minua siitä, että kun tuon esiin tutkittua tietoa, en arvosta ihmisten huolta enkä ottaisi inhimillisiä tekijöitä huomioon? Vai toteatko yleisesti, että tuota inhimillistä puoltakin tulisi huomioida myös?

      1. Totean yleisesti, että inhimillinen puoli pitäisi huomioida. Mutta tutkittu tietokin pitäisi tuoda esiin ilman muunlaisen ajattelun vähättelemistä. Jo puheet terveyshömpästä tai huuhaasta ovat vähätteleviä. Samalla voin todeta, että keskustelu ei aina ole helppoa. Minullakin on joskus mennyt kuppi nurin, olen ilmaissut kantani liian kärjekkäästi ja saanut toisen osapuolen vetäytymään keskustelusta. Yritän kuitenkin ajatella, että ei tarvitse yrittää saada omaa kantaansa läpi vaan pitää keskusteluyhteyttä yllä.

      2. Näkisin mielelläni sinut keskustelemassa esim. mikrobiologi Sucharit Bhakdin kanssa. Tiedän, että hän on kiistelty persoona, mutta monessa asiassa hänen kritiikkinsä on validia. Esim. ihmisen oma immuunipuolustus vs. koronarokotteet. Kunnon debatti vertaistasi vastaan olisi mielenkiintoisempaa ja tieteelisestikin rakentavampaa kuin tietämättömien alasampuminen omalla palstallasi. Toki ainahan voi vedota ”väärän tiedon levittämiseen” ja jättää sillä varjolla myös hyvinkin pätevät asiantuntijat huomioimatta.

    2. Eli siis jos päätän sinnikkäästi uskoa, että kaikki on pinkkiä, niin muiden ihmisten tulee nähdä tämä loogisena reaktiona vallitseviin olosuhteisin ja heidän tulee pyrkiä ymmärtämään ajatteluani? Ei. Olen pahoillani Therese. Se että ennakkoluuloja, uskomuksia ja perustelemattomia mielipiteitä kohdellaan faktojen veroisia ei kyllä vie meitä eteenpäin missään asiassa. Ei vaikka siitä tulisi kuinka mukavan pörröinen olo.

      1. Sattumalta löysin oman HS-artikkeliin kirjoittamani kommentin täällä siteerattuna. On jopa epätodellinen olo lukea sitä täältä. Kiitos hänelle, joka on hetkeksi pysähtynyt miettimään, miten monimutkaisesta asiasta oikeasti on kysymys. Lightpathille tiedoksi, en ole ”sinnikkäästi päättänyt uskoa” yhtään mitään, en vain voi ajattelutavalleni mitään historiastani johtuen. Voi kun olisikin helppoa kuulua kaiken tieteellisen tiedon kritiikittömästi ottavaan 95% enemmistöön! En edusta rokotekriittisten äärilaitaa, vaikka tuskin sen fanaatikkoja yhtään lohduttaa.

      2. Kiitokset pahoittelusta Lightpath mutta ei olisi tarvinnut. Se että pyrkii ymmärtämään toisten ajattelua ja mahdollisuuksien mukaan sen lähtökohtia ei mitenkään tarkoita, että kaikki käsitykset olisivat tiedollisesti samanarvoisia. Teit ajatusloikan toisten ymmärtämisestä kaikkien käsitysten samanarvoistamiseen, mutta sellaista en siis tarkoittanut.

    3. Pystyisitkö Therese tarkentamaan millä tavoin ihmisten huolien vakavasti ottamisen ja kuuntelemisen pitäisi muokata esimerkiksi tämän Juhanin kirjoittaman kirjoituksen sisältöä tai esitystapaa? Koen siis jollain tapaa ymmärtäväni mitä tarkoitat ja olen samalla kannalla. Mutta miten esittäisit että tällaisia kirjoituksia pitäisi mielestäsi kirjoittaa em. pointit huomioiden?

      1. Therese ei näytä vastaavan.

        En tiedä, onko tästä havainnosta apua: Arvelen että suunnittelijan koulutuksen omaavat voisivat osata avata tuota. Tarkoitan siis akateemisen suunnittelijan koulutuksen saaneita, en muusta ympäristöstä suunnittelijoiksi valittuja…

  3. Otatko vastuun rokotehaitoista ja kuolemista? Nämä kahden tuottajan kokeelliset rokotteet tulee niittämään porukkaa varsinkin toisen kierroksen jälkeen oikean viruksen osuessa kohdalle.
    Brittien ja Israelin käyrät ei lupaa hyvää. Nää aloitti ensimmäisenä.
    Et näe ongelmaa siinä että kaikki positiivisen testituloksen jälkeiset kuolemat merkataan covid-kuolemiksi ja tilastot nousee?
    Kun PCR-testihuijaus paljastuu kaikille on monella alan ihmisellä varmaan tarve kaivautua maan alle. Osa joutuu vastuuseen.

    1. Koronakuolleisuudesta on turha kiistellä. Olennaista on kokonaiskuolleisuus. Ja nyt meillä on tietoa, että niissä maissa jossa epidemia on ollut vaikea, on aivan selvää ylikuolleisuutta. Tämä ei riipu lainkaan siitä, onko kuolema oikein luokiteltu koronakuolemaksi vai ei.

      Rokotukset eivät näillä näkymin tule aiheuttamaan merkittävää ylikuoleisuutta, kysymys on enemmän siitä tuleeko niitä lainkaan. Nyt kun rokotetaan myös nuoria aikuisia, ei ole mahdollista sekottaa niitä ”luonnollisiin” kuolemiin.

      1. Jos II -tyypin diabeetikko kuoleen koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, niin ilmeisesti luokitellaan koronakuolemaksi. Suomessa on n. 1/2 miljoonaa II-tyypin diabeetikkoa.
        Lääketieteen tulisi panostaa diabeteksen parantamiseen, eikä sairauden oireiden lievittämiseen lääkityksellä. Itse ongelmahan ei sillä poistu. Pandemioita tulee ja perussairauksista kärsivät ovat aina kuolemanvaarassa. Mitä terveempi kansa, sitä vaarattomampia virukset ihmisille ovat.
        Ihmisten yksitellen rokottaminen on tuntuu todella vanhanaikaiselta ja jäykältä prosessilta pandemian ehkäisyyn. Nähtävästi tiede ei vielä parempaan pysty.

      2. Kuolinsyyn määrittäminen ei ole noin yksiviivainen. Sen merkitys riippuu siitä onko kyseessä muuten terve viiskymppinen vai 87-vuotias monisairas diabeetikko, mikä merkitys infektiolla kuolemassa on. Toki kummallakin se voi olla ratkaiseva kuoleman aiheuttaja.
        Väitätkö, että lääketiede ei pyri parantamaan diabetesta? Kuulostaa absurdilta mutta on toki totta, että koska tauti on ihmisten omilla elintavoillaan hankkima, parantaminen vaatii paljon muutakin kuin lääketiedettä.
        Rokotukset ovat ehdottomasti tehokkain ja paras tapa synnyttää yksilössä valmis immuunireaktio. Rokotuksilla on pelastettu satoja miljoonia ihmisiä tartuntataudeilta. Mutta olet oikeassa, että mitään muuta taikakeinoa ei ole olemassa, jolla voisi saada aikaan immuunireaktion ilman rokotuksia yksilötasolla. Jos se on jäykkä ja vanhanaikainen, on toki mahdollista ehdottaa joustavampaa ja uudempaa.

      3. Toivottavasti näin. Ehkä Floridalaislääkäri Gregory Michaelilla oli vain huono tuuri tai ne nelisenkymmentä norjalaista oli vaan vanhoja. Mutta kokonaisuus ratkaisee.

        Mikä on muuten mielipiteesi Ivermektiinistä?
        ”You will not get sick if you take Ivermectin”. Dr. Pierre Cory
        FLCCC.net

      4. Ivermektinin osalta on laaja konsensus, että sen tehosta ei ole olemassa riittävää näyttöä, ei puolesta eikä vastaan.

    2. On tietysti ihan yhtä lailla suuri argumentaatiovirhe johtaa puuttuvasta tutkimustiedosta päätelmä, että laumaimmuniteetti olisi saavutettavissa, vaikka somessa tällaista totena sanotaankin. Viruksen eri mutaatiot, rokotusnopeus vs. immuniteetin kesto, R-numero jne. ovat kaikki melko tuntemattomia tekijöitä.

      1. Niihän sanoinkin: Emme tiedä tuleeko laumasuojaa vai ei. Mutta emme myöskään voi sanoa ettei tulisi. Todennäköisempää kuitenkin on, että se tulee kuin ei tule. Tällä hetkellä tämä on kuitenkin vain toive.

  4. Kun monisairas joka on antanut positiivisen pcr testin ja kuolee mihin tahansa 1kk sisään tuosta testistä kuolinsyyksi kirjataan korona, mutta kun rokotteen jälkeen kuolee, nii kuolee monisairauteen, rokotteella ei millään muotoa voi olla mitään tekemistä kuoleman kanssa. Ottakoon ken tahtoo, itse pyrin välttämään natsi-saksan lääketieteen kaltaisia ihmiskokeita! Kannattaa miettiä jokaisen tahollaan minkälaiseen kokeeseen on osallistumassa!

    1. Koronakuolleisuudesta on turha kiistellä. Olennaista on kokonaiskuolleisuus. Ja nyt meillä on tietoa, että niissä maissa jossa epidemia on ollut vaikea, on aivan selvää ylikuolleisuutta. Tämä ei riipu lainkaan siitä, onko kuolema oikein luokiteltu koronakuolemaksi vai ei.

      Rokotukset eivät näillä näkymin tule aiheuttamaan merkittävää ylikuoleisuutta, kysymys on enemmän siitä tuleeko niitä lainkaan. Nyt kun rokotetaan myös nuoria aikuisia, ei ole mahdollista sekottaa niitä ”luonnollisiin” kuolemiin.

      1. Tamikuussa uutisoitiin rokotteen jälkeisistä vanhusten kuolemista. Rokotusten aiheuttama immuunireaktio ilmenee oireiluna, joka voi olla monisairaille kuolemanvaarallista. Suomessa harkitaan hyvin heikkokuntoisten potilaiden rokottamista. Rokotteita kehitetään edelleen ja vaikka WHO esimerkiksi Norjassa tapahtuviin useampiin rokotteeseen liittyvien selkeiden kuolemantapausten jälkeen edelleen väitti rokotetta turvalliseksi, on tämä edelleen kokeilua ihmisillä. Pfizer Biontech-rokote ei ole täysin turvallinen heikoimmille vanhuksille. Näin videon jossa sairaanhoitaja kertoo miten hoitokodin potilaat kuolevat hänen silmiensä edessä rokotteen jälkeen. Johtoporras hokee syyksi vain sitä, että super tarttuva covid9 on aiheuttanut ne. Hyssyttelyä tapahtuu. Miksi?

      2. Kuten kirjoitin tässä jutussa ihmisiä kuolee sekä ilman rokotusta että rokotusten jälkeen, rokotuksista riippumatta. Esim Suomessa hoitokodeissa kuolee 400 ihmistä joka viikko rokotuksista riippumatta.
        Viranomaistan ohjeet ovatkin nyt, että esim saattohoidossa olevia potilaita ei rokotettaisi ja myös hyvin hauraiden potilaiden rokotusta harkittaisiin huolellisesti. Vaikka itse rokotuksesta ei seurausi muuta haittavaikutusta kuin normaali rokotukseen aina kuuluva immuunireaktio, se voi olla hauraalle potilaalle liikaa. Immuunireaktiohan on se, mitä rokotuksilla tavoitellaan.
        Mainitset somessa levinneitä huhuja rokotteiden aiheuttamista kuolemista. Suosittelen ottamaan paremmin selvää. Norjan väitetty tapaus ei pitänyt paikkaansa vaan todettiin, että rokotukset eivät olleet noita kuolemia aiheuttaneet. Suosittelen olemaan myös katsomatta videoita, joiden oikeellisuutta ei mitenkään voi selvittää. Monia, juuri videoita, sepitetään tavoiteena pelotella ihmisiä rokotevastaisuuteen ilman, että ne olisivat totta. Tätä tekevät suomalaiset ja muut eurooppalaiset rokotusvastustajat ja on myös muita ulkomaalaisia toimijoita epäillään. Video ei ole minkäänlainen todiste ilman todellista näyttöä. Kuka tahansa voi laatio kohuvideon.

      3. Olettaminen ja uskomukset (toivotuista rokotuksen vaikutuksista) ei ole tieteellistä ja pätevä perustelu. Rokotetutkimukset vie aikaa noin 5-15 vuotta. Ei ole normaali tieteen käytäntö rokottaa ilman että tarvittavat rokotetutkimukset siis on tehty (eläin ja ihmiskokeet). Oletko itse ryhtymässä koekaniiniksi kuin ei tiedä kuinka käy? Ilmeisesti vain toivot ja luulet parasta? Tieteellinen perustelu ja faktat ontuu nyt pahasti. Lääkäriltä luulisi fiksumpia perusteita kuin toivotaan, toivotaan meininkiä. Tieteen kanssa sellaisella ei ole mitään tekemistä. Rokotteiden turvallisuus tulee perustua tutkittuun tietoon, ei toivomuksiin taikka oletuksiin.

        Myöskin, et ottanut kantaa mainittuihin tapauksiin vaan toistat samaa mantraa joka hyvin ympäripyöreää mitä sillä tarkoitatkin. Niitä tilastojakin pitää osata oikein tulkita ja on tullut selväksi sitä taitoa puuttuu. Myöskin kun johonkin viittaa niin viittaako jo jonkun muun tulkitsemaan näissä tilastoissa esim. Tähän voisi tuoda ihan faktoja eikä vain tätä epämääräistä viittailua jonnekin.

      4. Kommenttisi, tai oikeammin purkauksesi ei kestä kritiikkiä lainkaan. Tässä kirjoituksessa kerroin vain sen absoluuttisen tosiasian, että ihmisiä kuolee ja sairastuu sekä ennen rokotuksia että niiden jälkeen. Tämä argumentti ei ole mielipide eikä sinulla voi olla mitään keinoa tätä kiistää. Siitä taas seuraa se yksinkertainen fakta, että pelkästään sillä, että rokotuksen jälkeen joku sairastuu tai kuolee, ei voida todeta, että syynä oli rokotus.

        Mitä tulee rokotusten tutkimuksiin, fakta on myös se, että nyt käytössä olevat rokotteet ovat aivan yhtä hyvin tutkittu kuin muutkin aikaisemmat rokoteet. Tätä on kyllä kerrottu laajasti, jos vain haluaa viestin omaksua. Esimerkiksi tässä: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/koronarokotteiden-kehittaminen-ja-turvallisuus

        On varmaan kiva tulla leikkimään tilastoasiantuntijaa nimimerkin takaa ja kertoa satoja tutkimuksia julkaiseelle tutkijalle, että ei osaa tulkita tilastojakaan?

  5. Itse odottaisin vain ja ainoastaan tasavertaista kohtelua rokotekuolemien ja koronakuolemien kesken ammattilaisilta ja medialta. Nyt kun vallitseva käytäntö on, että 28 päivän sisällä PCR positiivisena kuollut merkitään kokonaan kuolleeksi, jonka jälkeen kuolleiden lukumäärä löytyy kissankokoisilla kaikista isoista medioista, niin olisi enemmän kuin reilua, että rokotteen jälkeen 28 päivän sisällä kuolleille merkittäisiin kuolinsyyksi rokote ja media pitäisi kirjaa ja kauhistelisi asialla, vaikka kuolleisuus ei nousisikaan.

    Samat pelisäännöt siis, tuskin toteutuu silti.

    1. Koronakuolleisuudesta on turha kiistellä. Olennaista on kokonaiskuolleisuus. Ja nyt meillä on tietoa, että niissä maissa jossa epidemia on ollut vaikea, on aivan selvää ylikuolleisuutta. Tämä ei riipu lainkaan siitä, onko kuolema oikein luokiteltu koronakuolemaksi vai ei.

      Rokotukset eivät näillä näkymin tule aiheuttamaan merkittävää ylikuoleisuutta, kysymys on enemmän siitä tuleeko niitä lainkaan. Nyt kun rokotetaan myös nuoria aikuisia, ei ole mahdollista sekottaa niitä ”luonnollisiin” kuolemiin.

      1. Kokonaiskuolleisuus on ainakin Euroopassa ja Suomessa ihan normaalissa trendissä. Mihin maihin viittaat ylikuolleisuudella?

      2. Esimerkiksi Ruotsi. Ks Markku Peltosen Twiitit aiheesta. Muissa maissa, jossa paljon koronaa, sama ilmiö kuten esim USA:ssa.

  6. Kirjoituksestasi: Alla oleva Olli Haatajan laatima kuva sisältää tiivistetysti tämän ilmiön kuvauksen.

    Kuvan mukaan keittosuola ”rokote” poistaisi myös kuolemat, joiden aiheuttajaan Covid-19-rokotte on, joten miksi rokottaa kyseisellä Covid-19-rokotteella?

    1. Nyt olet varmaan ymmärtänyt kuvan väärin. Sehän vain kertoo että ilman rokoutksiakin tapahtuu monenlaista.

      1. ”Nyt olet varmaan ymmärtänyt kuvan väärin. Sehän vain kertoo että ilman rokoutksiakin tapahtuu monenlaista.”

        No jaa, on totta, että ilman rokotuksia tapahtuu monenlaista, ja oman mielipiteen mukaan kohta puolin lopetetaan jokapäiväinen ilmoitus koronaan sairastuneista ja siihen kuolleista. Myös testaaminen lopetetaan.

    2. Yli 3 miljoonaa suomalaista syö hiilihydraattia pursuavan kaurapuuron. Seuraavan 24 tunnin sisällä heistä noin 90 menehtyy. Mutta suhteessa sama osuus menehtyy niistäkin jotka ei syö. Kaurapuuro ei ole tappava myrkky eikä syyllinen noihin menehtymisiin.

      No, paitsi ehkä joskus aniharvoin on syyllinenkin mutta takana on sitten jo muitakin perussyitä kuten ALS tms jossa menee väärään kurkkuun ja tulee keuhkoihin tulehdus ja semmosta.

  7. Hyvä kirjoitus, mutta se ei käsittele koronarokotteeseen kuolleiden tilastollista määrää vaan lähinnä siitä uutisointia. Kuva on kiva, mutta se ei kerro kuinka moninkertaiseksi nuo luvut nousevat sitten, kun koko kansa on rokotettu.

    Koronakuolemista uutisointihan on nimenomaan juuri ratsastanut tuolla tilastolla. Jos verestäsi löytyy vähänkin koronavirusta, niin se automaattisesti merkataan koronakuolemaksi. Jenkeissä homma on lähtenyt aivan käsistä. Jos saat positiivisen koronatestituloksen ja 1 kk sisällä kuolet ihan mihin vaan, esim. auto-onnettomuudessa, niin se tilastoidaan koronakuolemaksi.

    Niin korona- kuin koronarokotekuolemien uutisoinnissa on vielä todella paljon kehitettävää.

    1. Koronakuolleisuudesta on turha kiistellä. Olennaista on kokonaiskuolleisuus. Ja nyt meillä on tietoa, että niissä maissa jossa epidemia on ollut vaikea, on aivan selvää ylikuolleisuutta. Tämä ei riipu lainkaan siitä, onko kuolema oikein luokiteltu koronakuolemaksi vai ei.

      Kuva ei yritäkään kertoa sitä kuinka suureksi kuolleisuus nousisi rokotusten seurauksena vaan sitä, että noita sairastumisia ja kuolemia tulee joka tapauksessa eikä niitä voi laittaa rokotuksen syyksi.

    2. Joka tapauksessa kokonaiskuolleisuus on USAssa viime vuonna n. 3,1 miljoonaa. Vuosina 2018 ja 2019 se oli n. 2,8 miljoonaa. Jostain tuo ylikuolleisuus on tullut kuitenkin

  8. hyvä otsikko, hyviä kirjoitus ja hyvä kuva.
    ihmisille tulee kaikenlaisia ikäviä ”päätetapahtumia” ilman rokotusta ja sen kanssa.
    Esimerkiksi kuollaan koronan kanssa tai johdosta. Ero ei aina ole kai selvä.
    1000 normaalia poistumaa viikossa tarkoittaa sitä, että puolen viikon verran on ollut ylimääräistä poistumaa – 40 viikon aikana johdosta ja kanssa. Mukana on yksi ystävä n. eläke ikäisenä.
    Ehkäpä rokote taklaa tämän ylimäärän, JA ELÄMÄ PALAUTUU?
    Suhtaudun rokotteeseen positiivisesti.
    JR

  9. Ohessa on Jani Kaaron vanha kirjoitus, joka on varmaan entistä ajankohtaisempi.
    https://www.rapport.fi/journalistit/jani-kaaro/rokoteskepsiksesta-kriittisiin-kysymyksiin-opetuksia-toimittajille

    Tarkoitus ei ole keikuttaa venettä koronarokotteen äärellä (itsekin otan rokotteen heti, kun se vain on mahdollista), mutta on hyvä muistaa, että on ihan perusteltuja syitä, mistä epäluulo esimerkiksi suuria lääfirmoja kohtaan kumpuaa. Niin ikävää kuin bisneksen kannalta saattaa joskus ollakin, niin avoimuus ja rehellisyys ovat parhaat aseet tässä taistelussa.

      1. Onpa hyvä kirjoitus. Asiasisällön ohella ihastuin, että pyrittäisiin vastakkainasettelun poistoon ja avoimuuteen.
        Ketään ihmistä tai toisinajattelevaa ihmisryhmää ei pidä väheksyä tai ylenkatsoa. Siitä on politiikassakin tuomittu.
        Kiitos.

    1. Olet oikeassa, että avoimuus on aivan keskeistä sillä salaaminen saa aikaan epäilyksen, että olisi jotain salattavaa(vaikka monien Kaaron jutun argumenteista en ole samalla linjalla). Toisaalta, millä tavalla sitten pitäisi voida reagoida perusteettomiin väitteisiin esimerkiksi HPV-rokotuksista, joiden ainoa peruste on ajallinen yhteys ja vaikka tiedämme, että juuri tuonikäisillä noita muitakin sairauksia esiintyy?

      1. Minusta tuossa Jani Kaaron kirjoituksessa pointti ei ole ollenkaan, siinä että voidaanko jonkin tietyn rokotteen haittoja linkittää rokotteeseen, vaan siitä, että ns. ammattilaispiireissä sellaista keskustelua ei voi edes käydä, vaan se tarkoittaa mahdollisesti ammatillista itsemurhaa, kuten Janin esimerkit osoittavat. Kuitenkin avoin keskustelu ja avoin data ovat ainoat mahdolliset keinot saada luottamusta parannettua. Ja kyllä se kysymys esimerkiksi HPV-rokotteen panos/tuotos-suhteesta on ihan aiheellinen. Ovatko kriteerit, millä joku rokote pääsee osaksi kansallista rokotusohjelmaa julkisia? Mitkä ovat hyväksyttävät kustannukset/haittavaikutukset vs. torjuttu syöpien määrä?

      2. Olen toki kuullut vastaavia tarinoita ennenkin, että jonkun kollegan on väitetty sanoneen, ettei uskalla avata suutaan jostakin asiasta. Noihin on vaikea ottaa kantaa, kun ovat toisen käden tietoa ja voihan ollakin, että joku kollega kokee niin. Mutta tuollaisista tapauksista ei kyllä voi tehdä sitä johtopäätöstä, että olisi jokin suurikin ongelma, että pitäisi jättää asialliset asiat sanomatta jostakin pelosta johtuen.

        Olen itsekin todennut lukuisia kertoja monista asioista sellaisia, jotka eivät ole aivan yleisen käsityksen mukaisia (viimeksi d-vitamiinista) enkä ole kertaakaan saanut mitään ikävää palautetta tai kritiikkiä kollegoilta taikka viranomaisilta. Tämän vuoksi en voi jakaa Kaaron tarinan ydintä.

        Mitä tulee rokotusten kustannustehokkuuteen, on virhe ajatella, että asiaa ei asiallisesti ja avoimesti pohdittaisi ja arvioitaisi. Minä ainakin luotan ao. viranomaisten asialliseen ja vastuulliseen arviointiin näistä asioista. Rokotukset keskimäärin ovat helposti kustannustehokkaita sillä kyseessä on tavallisesti kerta-annos (tai 2-3) ja sillä saadaan immuniteetti synnytettyä ja taudinaiheuttajien leviäminen estettyä. Olen kirjoittanut HPV-rokotuksista kahsi eri kertaa ja kyllä nyt alkaa olla riittävää näyttöä siitä, että HPV-rokotuksen hyödyt ylittävät selvästi haitat ja kustannukset.

      3. HPV rokotteen osalta tosiaan on tullut tietoa tuon Kaaron tekstin jälkeenkin ja hyvä niin:
        https://www.mediuutiset.fi/uutiset/liian-kallista-nain-rokotusten-kustannuksia-arvioidaan/fb9d4aeb-5058-3898-b9c1-f71185a1f8d5

        On tietysti hyvä, jos koet asian niin, että kaikista asioista voit keskustella ilman pelkoa oman ammattiyhteisön vastareaktioita. En osaa asiaa kommentoida, kun en ole lääketieteen ammattilainen, mutta vastakkaisiakin esimerkkejä tuntuu kuitenkin olevan eikä se minua hämmästytä.

        D-vitamiinista keskusteleminen on siinä mielessä huono esimerkki, kun siihen ei liity minkään tahon voimakkaita taloudellisia intressejä, kun se on halpaa eikä kenelläkään ole siihen patenttia. Lisäksi aihe on ollut tapetilla Suomessakin jo ainakin 10 vuotta ja monet lääkäritkin ovat jo kauan suosittaneet isompaa D-vitamiiniannostusta kuin suositus, joten tämä oli aika matalan kynnyksen aihe.

      4. Niin ei varmaan Sikaflunssa rokotteella ja narkolepsiallakaan mitään yhteyttä ollut, eihän.
        Itse en ottanut ko. piikkiä ja sairastin n. viikon. Tuttava otti ja nyt perusterveellä ihmisellä on narkolepsia, jonka olemassaolo on lähes kielletty ja Valvira on vienyt esim. häntä hoitaneen lääkärin oikeudet. Mitään korvauksia ei ole tietenkään saanut.
        Ja sitten pitäisi ottaa täällainen juosten kustu rokote. Ei ikinä.

        Ps Paljonko sinulla on ko. lääkefirman osakkeita?

      5. En väittänyt mitään noista mitä väität. Muutkin kommentit ovat kuin somesta poimitut. Keneltä muka olisi lääkärin oikeudet tuon vuoksi viety?
        Oma selviämisesti ei ole osoitus siitä, että tauti olisi yleisesti vaaraton. Ne, jotka menehtyvät, eivät ole siitä kertomassa.
        Mutta, ole huoletta, rokotus on vapaaehtoinen.

        Minulla ei ole yhdenkään lääkefirman osakkeita.

  10. Entä jos lisättäisiin rokotetta huomaamatta jokaiseen kaljatuoppiin? Viikossa niin suuri osa kansasta olisi jo saanut annoksensa että laumasuoja olisi fakta.
    Nimimerkillä: ”Yritän vain auttaa”

  11. Selkeä ja informatiivinen kolumni, muistutus siitä että asiat eivät aina ole niin kuin ne näyttävät olevan. Asiapainotteinen teksti saattaa antaa vaikutelman, että siitä puuttuu inhimillinen konteksti. Saattaa jopa tulla olo, että kirjoittaja ei halua kuunnella tai kohdata yksittäistä ihmistä. Mielestäni on syvästi ihmistä huomioivaa ja arvostavaa, kun tarjoilee heille hyvää tietoa sopivasti annosteltuna. Toisin ajattelemisen aihetta. Niin teki myös therese tässä ketjussa, vaikka kriittinen nuoli ei osunutkaan oikeaan kohteeseen: Juhani ei dissannut ketään sen enempää kuin kehunutkaan. Hän vain toi selkeitä asioita päivänvaloon. Sitä paitsi, jos kolumnissaan alkaa pokkuroimaan diplomaattisesti sinne tänne, tulee lässynläätekstiä, eikä se tylsyytensä takia kiinnosta ketään eikä edistä julkista keskustelua. Voi ottaa vain yhden kannan kerrallaan.

    Kaaron kolumni oli kyllä hyvä, kannattaa lukea.

  12. Kiitos linkistä Kaaron juttuun. Tuli eilen luettua kaikki tuolla alustalla olevat hänen jutut. Varsin lääketiedekielteisiä minusta, mutta toisin kuin 99 % kritiikistä sangen asiallista.

    En ole samaa mieltä, mutta tuo ei ole ongelma. HPV:n kustannustehokkuuden arviointi oli pieni riman alitus, jossa esimerkiksi papa-kokeet ilmeisesti katsottiin ilmaisiksi. Ei ole ja jos niiden väliä esimerkiksi voi hiukan harventaa, kustannuksia säästyy melko paljon. Maallikkokäsitykseni on, että lääketieteellisesti varsin tavallinen kerran vuodessa, on tarpeettoman usein ilman rokotettakin.

    1. Papa-seulonta tapahtuu nykyisin viiden vuoden välein. Viisi vuotta on todella pitkä väliaika syöpäseulonnalle, joten en kannata testien harventamista.

      Suuresti arvostamani Jani Kaaro ei myöskään maininnut kirjoituksessaan, miksi myös poikien rokottamista pidetään tarpeellisena. Se ei ole suinkaan liioittelua, sillä papilloma-virus tarttuu myös suuseksissä, ja aiheuttaa suu- ja nielusyöpää.

  13. Hei,

    Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksestasi! Olen näin rivikansalaisena yrittänyt hahmottaa tilannetta niin rokotusten kuin rokottamalla hankitun laumasuojankin osalta ja tähän liittyen itseäni on jäänyt askarruttamaan muutama kysymys.

    Rokotteiden teho, siten kun sitä on määritetty tutkimuksissa (esim. [1], [2]), on perustunut käytännössä oireisen koronavirusinfektion määrän vähenemiseen. Mielenkiintoista on tosiaan se, miten rokote mahdollisesti estää jatkotartuntoja. Tätä kirjoituksessasi käsitteletkin.

    Onko mahdollista, että jatkotartunnat estyvät tai vähenevät, vaikka koronavirusinfektio ilmenisi rokotetulla henkilöllä oireisena? Pitäisikö siis rokotteiden tutkimuksissa määritettyä tehoa pitää jonkinlaisena ylärajana tartuttavuuden estämisen teholle vai voiko tartuttavuuden eston osalta teho olla vielä tätäkin korkeampi?

    Periaatteessa kai rokote voi ainakin lyhentää oireiden kestoa ja siten vähentää tartuttavuutta, mutta toisaalta sitten taas tartuttavuus (ainakin rokottamattomilla) taitaa olla merkittävää jo ennen oireiden alkamista ja heti oireiden alkamisen jälkeen. Ja ennen oireiden alkamista tartuttavuus on kai epidemian hallinnan kannalta se petollisin osuus, koska tällöin sairastunut ei vielä itse voi tietää tartuttavansa tautia eteenpäin eikä siksi pyri rajoittamaan toimintaansa.

    Nyt maailmalla on hyväksyttynäkin käyttöön jo useampia eri tekniikalla toimivia rokotteita ja lisää aihioita on tuotekehitysputkessa. Ilmeisesti on mahdollista, että eri rokotteet toimivat eri tavoin myös jatkotartuntojen estämisen osalta. Suomessa keskustelua on ollut paljon siitä, että pääasialliset käytettävät rokotteet ovat ainakin toistaiseksi Pfizerin ja AstraZenecan rokote (jälkimmäinen sillä edellytyksellä, että EMA sen nyt hyväksyy).

    Pfizerin ja AstraZenecan rokotteiden osalta on ymmärtääkseni ainakin eläinkokeissa havaittu, että Pfizerin rokotteen käyttäminen vähentää altistuksen jälkeen ylähengitysteiden limakalvoilta löytyvien virusten määrää ([3], kuva 4) nopeammin kuin AstraZenecan rokote ([4], kuva 3). Voisiko tämä olla mahdollisesti indikaatio siitä, että Pfizerin rokote estää jatkotartuntoja tehokkaammin kuin AstraZenecan rokote?

    Jos joku rokotteista osoittautuu erityisen hyvin jatkotartuntoja estäväksi, pitäisikö yrittää panostaa sen käyttämiseen rokottamisessa? Entä pitäisikö tällaista rokotetta pyrkiä tarjoamaan erityisesti / ensisijaisesti niille, joilla on potentiaalia toimia epidemian moottoreina (esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka työnsä puolesta ovat kontaktissa lukuisten ihmisten kanssa, opettajat tms.)? Nythän rokotusstrategia etenee lähinnä ikäluokittain.

    Laumasuojan saavuttamisen kannalta mielenkiintoinen ryhmä on lapset ja nuoret. Ilmeisesti alle 16-vuotiaita ei tällä hetkellä olla rokottamassa ollenkaan (rokotteiden myyntiluvat eivät taida tätä mahdollistaa). Tällöin rokottamatta jää käytännössä voimakkaasti keskenään kontaktissa oleva osapopulaatio väestöstä. Kontaktit tulevat koulujen ja harrastusten kautta. Ja ilmeisesti ainakin uusin brittivariantti viruksesta leviää kohtuullisen tehokkaasti myös lasten ja nuorten keskuudessa.

    Miten nähdäksesi rokottamalla hankittu laumasuoja toimii tällaisessa tilanteessa? Tilanne taitaa dynamiikaltaan olla huomattavasti erilainen verrattuna siihen, jos sama määrä rokottamattomia olisi jotenkin ”ripoteltu tasaisesti” väestön keskuuteen kaikkiin ikäluokkiin.

    Sikäli kun suurin osa aktiivista työikäistä väestöstä on tarkoitus rokottaa AstraZenecan rokotteella, väestöstä ehkä 70% saadaan rokotettua (rokottamatta jäävät alle 16-vuotiaat ja joku joukko rokotteista kieltäytyviä) ja jos AstraZenecan rokotteen nykyinen arvioitu teho (noin 70%) on suunnilleen yläraja jatkotartuntojen estolle, niin tällöin kai rokottamalla saadaan jatkotartuntoja estävä immuniteetti noin 50%:lle väestöstä. Tämä ei taida vielä riittää laumasuojaan sen enempää nykyisen viruksen tai varsinkaan voimakkaasti tartuttavamman brittivariantin tapauksessa. Ja erityisesti lasten tehokas kontaktoituminen ja rokottamattomuus saattaa mutkistaa tilannetta entisestään.

    Miten todennäköistä siis on, että laumasuoja ylipäätään saadaan näistä aineksista rokottamalla aikaiseksi, vaikka jatkotartuntoja estyisi rokotteen arvioidun tehon suhteessa? Eli käyköhän tässä niin, että rokotteen keskeisin merkitys tulee väkisinkin olemaan lähinnä vakavien tautitapausten vähentäminen?

    Jos käy niin, että rokotteet eivät estä tehokkaasti jatkotartuntoja vaan lähinnä vakavia tautimuotoja ja rokottamisen jälkeen rajoitukset puretaan, niin tarjoaako tämä virukselle hyvän evoluutioalustan, jossa se voi kehittyä sellaiseksi, että se pärjää mahdollisimman tehokkaasti rokotteiden kouluttamaa immuunivastereaktiota vastaan?

    Lähteet:
    [1] https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32661-1/fulltext
    [2] https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2034577
    [3] https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.09.08.280818v1.full
    [4] https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7241103/

    1. Hyviä kommentteja, kiitos. Kysyt monia samoja kysymyksiä, joihin tällä hetkellä ei ole olemassa vastausta. Vastaus tartuttavuuteen on, että sitä ei tiedetä. Se ei tarkoita etteikö olisi vaikutusta mutta sitä ei vain tiedetä.
      Nuorten ja lasten osalta on tosiaan niin, että siinä ryhmässä leviäminen jatkuu. Toistaiseksi tätä ryhmää ei ole tutkittu, joten sen kanssa on pakko elää vaikka se laskee potentiaalista laumasuojaa. Onneksi lapset sairastavat taudin lievänä.

  14. Hei Juhani

    Katsopa Peiris; Leung: ”What can we expect from first-generation COVID-19 vaccines?” (Lancet). Ja Bleier et al. ”COVID-19 Vaccines May Not Prevent Nasal SARS-CoV-2 Infection and Asymptomatic Transmission” (Otolaryngol Head Neck Surg).

    On totta, että asia tarvitsee lisätutkimusta. Sen sijaan ei ole järkevää olettaa, että rokotteet lähtökohtaisesti estäisivät viruksen leviämistä. Saatavilla oleva tieto viittaa nimittäin siihen, että rokotteet eivät estäisi leviämistä. Jos näin on, mitään laumasuojaa ei tietenkään voi muodostua.

    1. Käsitykseni mukaan asiasta ei ole kunnollista tietoa -suuntaan tai toiseen. Spekulaatioita kyllä on, ja eläinkokeita myös kumpaankin suuntaan.

  15. Eli pitäisikö minun nyt vakavissani harkita rokotteen ottamista, joka EHKÄ estää minua saamasta viruksen ja joka EHKÄ estää minua levittämästä sitä muihin. Eihän tuossa ole päätä eikä häntää, en meinaakkaan ottaa. Miksi näiden rokotteiden yhteydessä puhutaan laumasuojasta, kun sillä ei sitä todennäköisesti saavuteta? Vai pitäisikö meidän vain mukisematta toimia koekaniineina?

    1. Kaikessa ehkäisevässä lääketieteessä on kysymys juuri tuosta asiasta. Ehkäisemme sairauksia, jotka ehkä tulevat.

      Laumasuojan saavuttamisesta tai saavuttamattomuudesta ei ole tietoa, ks alla olevat kommentit.

  16. Kiitos hyvästä ja osuvasta kirjoituksesta.
    Olin siinä uskossa, että väite, että rokotettu henkilö saattaa levittää tautia, perustuu tutkittuun tietoon. Kun muistaakseni kymmeniä tuhansia henkilöitä on tutkimusten kliinisissä vaiheissa rokotettu, niin eikö olisi voitu katsoa, ovatko ilmenneet taudit saatu jäljitettyä näihin rokotettuihin? Vai onko määrä kuitenkin liian pieni?
    Sitten pieni merityksetön huomio: Mielestäni vertaus jäykkäkouristukseen ontuu, koska jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen.
    Kiitos, jatka hienoa valistustyötäsi.

    1. Taruttavuudesta ei saada luotettavaa tietoa rokotustutkimuksissa, joissa tehoa selvitetään. Pitäisi olla merkittävä osa jostakin väestönosassa kontaktissa olevia rokotettu, jolloin näkisi pysähtyykö epidemia.

  17. Jos verrataan eri ”EHKIÄ”.
    EHKÄ rokote aiheuttaa haittoja. Lievät varmaan kohtuullisen yleisiä! Vakavat tullee olemaan harvinaisia! Koko Suomen tasolla muutamia, tuskin satamäärin.

    * EHKÄ estää saamasta edes kohtuullisen lievää tautimuodon (minä en vakavaa voi saada, ehkä). Todennäköisyydet hieman rokotteen ottamisen puolella.
    * EHKÄ estää saamasta vakavan tautimuodon, tehohoidot, jälkitaudit, kuolema (jos minä saan vakavan, niin minä todennäköisesti kuolen). Todennäköisyydet vahvasti rokotteen ottamisen puolella.
    * EHKÄ estää tartuttamasta jonkun läheisen ja edelleen hänen tehohoidot, jälkitaudit, kuoleman (jos puolisoni saa vakavan, niin hän luultavasti kuolee). Edelleen todella vahvasti rokotteen ottamisen puolella.
    * EHKÄ estää ”jonkun satunnaisen ohikulkija” vakavan tautimuodon ja edelleen hänen tehohoidot, jälkitaudit, kuoleman. Edelleen kovasti rokotteen ottamisen puolella.
    * EHKÄ voi antaa oman panoksen, jotta päästään tästä p******a pian eroon. Todennäköisyydet vahvasti rokotteen ottamisen puolella.

    Jos koko kansan annetaan sairastua vapaasti, tehohoitoja ja kuolemia tulee olemaan tuhansia.
    Siinä joukossa tulee olemaan muitakin kuin ”vanhoja ja raihnaisia” tai ”tupakoitsijoita”.
    Näin ei myöskään voida jatkaa pitkään!

    Minusta tässä ei pitäisi olla mitään epäröimistä?

  18. Jos blogisti väittää haluavansa tasapuolista keskustelua…Niin olkaa hyvä !

    1. Poistin videolinkin, joka oli vain perusteettomia salalittoväitteitä. Jos väittää, että tuon videon poistaminen on keskustelun estämistä, niin väittäjä on väärässä. Keskustelu tapahtuu täällä, ei Youtubessa, jossa ei ole lainkaan keskustelumahdollisuutta.

  19. Onko tuo kuva ihan ajan tasalla? Thl sivun mukaan lapsuusiän syöpiä löytyy 150 ja kyseisen sivun mukaan alle 15 vuotiaiden tapaukset listataan sellaisiksi.

    Lisäksi en ihan ymmärrä tuota lukua yli 17k kuolleesta. Mikä sen suhde noihin muihin on? Kuolleita Suomessa koko vuodelta se ei varmaankaan kuvaa.

  20. Juhanin Kauppatavarana terveys -kirja on iso ja hieno työ. Sitä on arvioitu mm. tietojen oikeellisuuden sekä kirjan rakenteen ja tekstin sujuvuuden kannalta ja hyväksi todettu. Nämä ovat yksi ulottuvuus. Toinen ulottuvuus on se, miten kirja vaikuttaa lukijoihin ja laajemmin ottaen terveysaiheiseen keskusteluun. Minua askarruttaa terveyskeskustelun osapuolten jakautuminen eri leireihin ja keskustelun vaikeus, sekä rokotteisiin liittyvän keskustelun että muun. Vaihtoehtoisia keinojahan tarjotaan myös rokotusten ja maskien sijaan, väitetään että vahva vastustuskyky estää tartunnan. Minua huolettaa erityisesti kaksi asiaa: Potilaat eivät halua tai uskalla kertoa lääkärille käyttämistään täydentävistä hoidoista ja toiseksi ns. puoskarilain vaikutukset, jos sellainen laki voimaan tulee. Keskustelun vaikeutta kuvaa äskettäinen eräässä päivälehdessä ilmestynyt haastattelu. Siinä reumalääkäri sanoo mm. ”Ruokavaliolla ei ole mitään merkitystä reumasairauksien estämisessä tai hoitamisessa”. Keskusteluvaraa ei jää, mutta tuo väite on myös yliyleistävä eikä tieteellisessä mielessä hyvin muotoiltu. Kenties se onkin virallisen terveydenhuollon kanta eikä puhtaasti tieteellinen. Toinen lainaus samasta haastattelusta: ”Vaihtoehtoiset hoitomuodot hyödyttävät niiden markkinoijia, jotka sepittävät uskottavia tarinoita.” Potilas todennäköisesti vaikenee käyttämistään täydentävistä hoidoista eikä se tee hyvää hoitosuhteelle eikä ehkä hoitomyöntyvyydellekään. Tällainen retoriikka toimii itseään vastaan. En tarkoita, että Juhani olisi asetellut sanojaan juuri näin, silti hänen kantansa täydentäviin hoitoihin on tullut aika vahvana esiin. Toki ihan järjettömiä väitteitä putkahtelee someen, mutta saavatko ne liikaa huomiota kun niitä aletaan näyttävästi torjua ja ne pääsevät myös valtamediaan?
    Puoskarilain tiimoilta, tietääkseni mitkään kieltolait eivät ole toimineet, vaan on ollut salakuljetusta ja -kapakoita ja kotipolttoa. Sama ilmiö toistuisi, jos luontaistuotealaa ja täydentäviä hoitoja alettaisiin voimakkaasti säännellä. On lyhyt matka hoidettavaksi Viroon, luontaistuotteita voi tilata ulkomailta tai hoitoja voi nimetä uudelleen niin, että ne kelpaavat viranomaisille. Kielletty toiminta menisi maan alle, ja se olisi huono vaihtoehto. Kenties joissakin maissa sallivampi suhtautuminen esimerkiksi homeopatiaan johtuukin siitä, että nämä hoidot halutaan pitää näkyvillä, jolloin niiden käyttöä voidaan seurata ja antaa halukkaille virallisten hoitojen lisäksi, jos ne on todettu vaarattomiksi.
    On ihmisiä, jotka eivät halua perääntyä piiruakaan omasta kannastaan, usein salaliittoteoreetikot sekä ne, jotka ammentavat terveysoppinsa Raamatusta. Joillakin taas on esimerkiksi rokottamisesta erityinen avainkokemus, joka leimaa heidän ajatteluaan ja joka on saanut heidät kääntymään rokottamista vastaan. Väitän edelleen, että ihmisten käyttäytymistä ohjaa jokin logiikka, vaikka olisi vaikeasti ymmärrettävä.
    Kaiken kaikkiaan ajattelen, että täydentävät hoidot ovat täällä jäädäkseen ja että olisi hyvä pyrkiä rauhanomaiseen rinnakkaiseloon niiden kanssa. Plasebovaikutusta tai ei, jotkut niistä voivat olla myös toimivia silloin, kun virallisella puolella ei ole annettavaa, tai sitten ne voivat olla hyvinvointia lisääviä keinoja.

  21. Vaikka nimitys puoskarilaki on huono, itse laki ei (esim. muodossa jota sitä aikoinaan esitettiin. Se ei sinänsä kiellä mitään. Itse näen, että asiallisesti toimiville se päin vastoin parantaa toimintaedellytyksiä. Nyt on varsin harmillinen tilanne. Vaihtoehtoisporukka näyttää ainakin somessa olevan yhteisessä rintamassa. He puolustavat toisiaan, vaikka itse hoito olisi täydessä ristiriidassa sen hoidon kanssa, jota he itse tarjoavat. Haetaan konfliktia lääketieteen kanssa. Varsin tyypillisesti sensuroidaan poikkipuolisia mielipiteitä.

    Kyllä varmaan rauhanomainen rinnakkaiselo olisi mahdollista.

  22. Päästiin Juhani Yle-uutisissa samalle sivulle, ni piipahdanpa tänne. Olipa mahtava löytää nämä blogit – saapi hyvää selkänojaa moniin keskusteluihin!

    Huumori on myös yksi keino lähestyä torjuvaa ja sitä lähin viikko sitten testaamaan. Sattuu liittymään aiheeseen, niin laitanpa tänne kirjeeni, jonka sisältö on tavoittanut valtavan määrän ihmisiä pienessä hetkessä. Jospa tästä ilmiöstä olisi edes hiukan apua, ennenkuin koronarokotukset ovat laajalla.

    Tätä ilmiötä saa jakaa ja soveltaa niin paljon ja tehokkaasti kuin haluaa ja millä tahansa alustalla. Ilman joutavia pyrkimyksiä tai puoluepolitiikkaa.
    T. Manu

    ”k o T o n a v i r u s
    – se parempi versio

    Muutama päivä sitten laitoin lapsia nukkumaan. Rauhallisessa hetkessä mietin, että jos koTonaviruksen saisi itämään&leviämään, se voittaisi tilaa siltä kurjalta versiolta. Annoin hyvän viruksen tarttua, nyt sitä on pitkin Suomea.

    #koTonavirus on löytänyt muutamassa päivässä presidentin kabinettiin, eduskuntaan, Hesariin, Yle-uutisten etusivulle…

    Kun minä, Sinä, ME pistämme kontaktit hetkeksi minimiin, niin meissä on joukkovoimaa. Kun koTonavirusta kantaa pian hirmu moni, se näkyy muutaman viikon päästä alamäkenä koronakäyrässä. Tule kanssamme tekemään laskumäki Kurjakäyrään!

    Nyt on Suomen lipun väriä maassa – ulkoillaan, nautitaan hangista. Ei mennä shoppailemaan, kuppiloihin, kyliin – ollaan ulkona, ollaan kotona! Syödään pakastin, kaapitkin tyhjiksi. Käytetään entisiä kuteita, onhan niitä.

    Kun kaveri kysyy kylään, sano: kiitti ei, on koTonavirus. Mennään ulos, treffataan siellä!

    Jos kengät kuluu puhki ja tarvit oikeasti uudet, etpä menekään kauppaan. Kato nettikirppikseltä, löydä hyvät halvalla ja hiero kauppaa jonkun ulko-ovella. Hänelläkin koTonavirus.

    Jos suksi ei kulje, tarvisit voiteita. Ei hätää, jos pari viikkoa suksi tökkii, se on pientä, koTonaviruksen kantaja sen kestää. Mut jos voidetta ostaessasi sen toisen version saat, voi latu jäädä ikuiseksi haaveeksi 🙁

    Hyvin olemme tähänkin mennessä toimineet mut pian koittaa pieni rutistus. Antaa viruksen tarttua, odotetaan ISOA hetkeä. Luulen, että eräs Niinistö saattaa olla jo altistunut koTonavirukselle. Hänestä voi tulla melkoinen viruslinko! Kun SE tulee julkisuuteen, niin silloin ME kaikki olemme messissä ja sairastumme vakavasti 😉

    Silloin istun illan hämyyn, annan toivon kynttilän loistaa lämpöä. Laulan hymniä:

    Oi, Suomi, katso, sinun päiväs koittaa.
    Yön uhka karkoitettu on jo pois.

    Vain kaksi viikkoa ja tauti helpottaa. Kalenteri kertoo laskiaisen lähestyvän.
    Katseet Kurjakäyrään
    teimmekö me sen
    maailman hienoimman
    laskiaismäen?!

    Anna koTonaviruksen NYT tarttua.
    Tartuta se tehokkasti mahdollisimman monelle. Tule talkoisiin tekemään kaikkien suomalaisten toivomaa yhteistä laskiaismäkeä 🙂

    t. Manu
    ison perheen isä
    röntgenhoitaja”

  23. Hei!
    Olen ihmetellyt, että miksi rokotukset aloitetaan vanhuksista, vanhusten hoitolaitoksista? He eivät kulje tuolla kaupoissa ja työelämän kontakteissa levittämässä tai saamassa tartuntaa.
    Jos rokote on tehokas ja estää taudin saamista, niin eikö rokotukset pitäisi aloittaa aktiivisesta väestöstä, joka liikkuu ja kohtaa päivittäin runsain määrin ihmiskontakteja.

    1. Jos tautia on yhteiskunnassa paljon, emme kykene suojaamaan vanhuksia ja sairaita. Koska juuri he saavat vakavia ongelmia, on syytä aloittaa rokotukset heistä.

  24. Lääkärit romuttavat koko nykyisen tiedekeskeisyyteen perustuvan maailman, mihin ei kuulu oman ajattelun käyttäminen! Jipii!!!

  25. Kiitos Juhani Knuuti työstäsi terveysväitteiden oikaisemisen saralla. Teet hyvää työtä ja voimia sinulle. Pandemiamyönteisten ja huuhaata uskovien kanssa keskusteleminen on välillä hyvinkin raskasta, sillä he ovat uskossaan vahvoja ja siinä ei faktat välttämättä auta yhtään.
    Kiitos!

  26. Theresan linkkki YLE:n juttuun ei varsinaisesti liity tähän blokitekstiin, joten tämän minunkaan kirjoituksenikaan ei sitä tee.

    Jutussa on asiantuntijoina, yksi lääkäri, kaksi yhteiskuntatieteilijää ja yksi vyöhyketerapeutti sekä kaksi henkilöä kertoo omat ”anekdoottinsa” syövistään. Ja tietenkin toimittajalla on aina merkittävä rooli, valitsee asiantuntijat ja valitsee mitä kirjoittaa.

    Koulutuksen perusteella yhteiskuntatieteilijöiden asiantuntemuksessa luulisi korostuvan ”yhteiskunnalliset ilmiöt”, mutta tässä kumpikin on minusta kirjoitettu tuon tontin ulkopuolelle.

    Toinen syöpään sairastunut otti vastaan kaiken, mitä lääketiede tarjosi ja täydensi sitä syömällä terveellisesti, liikunnalla ja myönteisellä asenteella. Tuo kai sopii ohjeeksi kaikille, vaikka ei olisikaan syöpää.

    Toinen syöpään sairastunut otti osan lääketieteen hoidoista, mutta jätti osan ottamatta. Ne hoidot, joita hän otti, olivat sellaisia, että ne pystyivät yksinkin hoitamaan ko. sairauden. Hän päätti korvata tavallaan lääketieteen tarjoamia täydentäviä tai varmistavia hoitoja lääketieteen ulkopuolisilla hoidoilla; ruokavalion muutokset, runsas happi, vitamiinihoitoja, akupunktiota ja energiahoitoja. Onko ne tässä korvaavia vaiko täydentäviä? Onko niillä ollut jotain merkitystä? On häneltä tietenkin jäänyt pois poisjätettyjen hoitojen haittavaikutukset.

    Näissä esimerkkitapauksissa on käynyt ilmeisesti hyvin, koska hehän ovat kertomassa tapauksistaan.

    Halutaanko esimerkeillä rohkaista muita ottamaan heistä mallia?

    Vyöhyketerapeutti vetoaa kokonaisvaltaisuuteen: ”Meissä on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen puoli.”

    Vaikka hengellisyydestä on kirjoitettu kirjoja, niin onko siitä kukaan koskaan saanut jotain konkreettista otetta. Mitä se on ja onko se oikeasti jotain sellaista, joka voisi oikeasti kyetä vaikuttamaan johonkin?

    Jos hoidon keskeinen ”mekanismi” liittyy hengellisyyteen, se pitäisi kertoa selvästi. Jos hoitaja vetoaa ”kokonaisvaltaisuuteen”, niin silloin pitäisi selvästi tulla esille se, jos ko. hoitaja ei oikeasti tunne jotain osa-aluetta kokonaisvaltaisuudestaan. Varmaan sen, joka uskoo henkisyyteen, pitää voida siihenkin turvautua. Mutta miksi sitä halutaan piilotella niiltä, joiden maailmankuvaan se ei mahdu?

    Asiallinenkin valistaminen halutaan esittää vastakkainasetteluna. Juhanin kirjoituksia minä pidän asiallisena valistamisena, mutta esim. osa YLE:n jutussa mukana olleista pitänee näitä vastakkainasetteluna.

  27. Kiitos Juhani Knuutille asiantuntevista ja perusteellisista kirjoituksista. Hattuani nostan korkealle siitäkin syystä, että jaksat yhtä asiallisesti vastata kommentteihin. Itse otan rokotuksen heti, kun se on mahdollisuus saada. Rokotuksien ansiosta olen yli 60-vuotisen elämäni aikana välttynyt monilta Suomessakin elämäni aikana riehuneilta ankarilta ja jopa invalidisoivilta tai tappavilta taudeilta: polio, tuberkuloosi, kurkkumätä, hinkuyskä, isorokko, muut erilaiset rokot, jäykkäkouristus, hepatiitti, kausi-influenssat ym. ym. Toivottavasti riskiryhmäläisenä vältyn ihmiskunnalle uudelta kulkutaudilta Convid-19:ltä siihen saakka, että saan rokotteen. Odotan innolla Knuutin uusia blogeja.

  28. Noh, mistähän olisi mahdollista hankkia lisätietoa etenkin näistä neurologiaan liittyvien sairauksien yleistymisestä, esimerkiksi tuo autismi, ja muuten ajallisen yhteyden selittämättömien sairauksien/oirekirjojen yleistymisestä? Kuinka aktiivisesti näitä tutkitaan mistä johtuvat?
    Jos näytön puuttuminen ei tarkoita rokotteen tehon puuttumista niin miksi näytön puuttuminen tarkoittaa että ei olisi seurausta rokotteesta?
    Kyllähän viruksen aiheuttama immuunireaktio voi jouduttaa esimerkiksi hauraan ihmisen kuolemaa (monisairas, heikentynyt vastustuskyky jne), mutta rokotteen aiheuttama immuunirektio ei?

    1. Kysymys on siitä, että näytön puuttumisesta ei voida tehdä päätelmiä kumpaakaan suuntaan.
      Ei voi siis päätellä että olisi aiheuttanut taikka ei olisi.
      Mutta rokotusten haitoista on tehty sellaisia tutkimuksia, joissa on verailuryhmä, joilloin rokotuksen vaikutukset ja haitat voidaa todeta. Kun väestöä rokotetaan, ei ole enää mitään mihin verrata ja silloin rokotettujen saamista sairauksista ei voida päätellä, onko ne aiheutuneet rokotuksista tai olisivat tulleet muutoinkin.

  29. Kiitos, Juhani Knuuti kaikesta kommentoinnistasi. En ole lääketieteen asiantuntija tai tutkija, joten en voi luottaa muuhun kuin tieteeseen. Hyväksyä täytyy myös tämänhetkinen Covid-19 tietous, koska kukaan epäilijöistä ei ole muuta tutkinut / todistanut. Mielipiteet eivät kamppaile samassa lajissa kuin nykyhetkinen tieto.

  30. Tästä ja Knuutin uusimmasta blogista käy hyvin selville, kuinka tärkeä osa lääketiedettä on tilastotiede ja todennäköisyyslaskenta. Rokotuksien tehoa tarkastellaan tilastojen perusteella ja arvioidaan tehon todennäköisyyttä prosenteilla.
    Koronaan on kuollut Suomessa 692 henkilöä (THL, Päivitetty pe 5.2. klo 15.40). Kun ensimmäinen kuolema sattui 6.3.2020, tämä on vajaan vuoden määrä.
    Verrataanpa tätä liikennekuolemiin. Liikenneturvan ennakkotiedon mukaan v. 2020 liikennekuolemia oli 220. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuosina 2010-2019 liikennekuolemia on ollut 211-270/vuosi. Mitä kaikkea liikenneturvallisuuden eteen tehdään? Liikenneympäristöä ja ajoneuvoja kehitetään koko ajan, ajokorttia edellytetään, valvontaa on, rikkomuksista määrätään seuraamuksia. Varmaan suurin osa käyttää turvavöitä, lapsilla turvaistuinta jne. Ja mitä kaikkea varusteita uusissa autoissa on turvallisuuden vuoksi. Näillä monilla keinoilla on kuolemia saatu radikaalisti vähenemään, esim. vuoden 1970 luvusta 1055 (lähde Tilastokeskus).
    Koronaan on kuollut vuodessa siis kolminkertainen määrä ihmisiä liikennekuolemiin nähden. Miksi emme koronakuolemienkin torjumiseksi käyttäisi kaikkia niitä keinoja, joita tällä hetkellä on, rokotus mukaan lukien.

    1. Ilman muuta on hyvä verrata muihin riskeihin ja myös toimiin joita tehdään. Vertaamisessa olisi kuitenkin hyvä pitää mielessä, että nyt todetut yli 600 kuolemaa on todettu rajoitusten ollessa voimassa. Ruotsissa aluksi rajoitukset olivat vähäisemmät ja siellä on kuollut jo 12 000 ihmistä ja tämä näkyy kokonaiskuolleisuudessakin.
      Jos olisimme toimineet kuin Ruotsi, olisi Suomessa ollut varmaan jotain 6000 kuollutta tähän mennessä. Voidaan siis arvioida, että torjuntaoimilla on estetty yli 5000 kuolemaa. Ja Ruotsissa on itse asiassa nyt vähintään samantasoiset rajoitukset kuin Suomessa.

  31. Tämä on ihan absurdi tilanne.
    Jos koronaan kuolleet tilastoitaisiin samalla kriteereillä kuin rokotteen haittavaikutukset. Niin vanhainkodeissa ei olisi YHTÄÄN KORONAN AIHEUTTAMAAN kuolemaa, koska kuollen vanhuksen pitäisi olla perusterve. Mielestäni on ihan käsittämätöntä että koronarokotteen mahdolliset haittavaikutukset kirjataan ihan eri kriteereillä kuin koronaan kuolleet. Eli koronan aiheuttamaksi kuolemaksi riittää, että kuolleella todetaan virus riippumatta hänen terveyden tilastaan. Korona rokotteen haitaksi kirjataan jos potilas on perusterve ja sittenkin se on vain epäilys haittavaikutuksesta.

    Rokotuksen haittavaikutus voidaan todeta vasta tilastollisesti myöhemmin. Niin kannattaa olla aika varovainen jos sanoo, että rokote on turvallinen eikä vakavia haittavaikutuksia ole.
    Lisäksi historialla on tapana toistaa itseään (sikainfluenssarokote; kiireellisellä aikataululla; piti olla turvallinen ei ollut. Lisäksi THL Hanna Nohynek ei vieläkään myönnä, että sikainfluenssarokote aiheutti suomessa narkolepsiaa. Se vie kyllä luottamuksen kyseiseen henkilöön, THL:ään ja viralliseen tietoon. Mielestäni THL:stä olisi tämän takia avainhenkilöiden olisi pitänyt erota tai erottaa virasta luottamukset palauttamiseksi ja uuden näkemyksen saamiseksi. Tietyt tahot varoittivat rokotteen vaarallisuudesta etukäteen mutta heitä ei kuunneltu).

    15.1 Norjassa puolestaan viranomaiset ovat kertoneet, että 13 vanhusta on kuollut lyhyen ajan sisällä saatuaan rokotteen ensimmäisen annoksen. (Suomessahan ei lasketa eikä tilastoida rokotteen haitaksi todetaan, että potilla oli jokin muu sairaus)

    Minun mielestäni pitäisi ehdottomasti samoilla kriteereillä tilastoida, uutisoida ja tarkastella koronaan MAHDOLLISESTI kuolleet ja korona rokotteen mahdolliset haittavaikutukset. Muutenhan se on tiedon vääristelemistä.

    1. Ikäväkseni huomaan, että toistat somessa esitettyjä perättömiä väitteitä.
      Koronaviruksen aiheuttama infektio on sairaus, joka diagnosoidaan testillä ja todetaan sen aihauttama kliinibnen tauti. Kuolinsyyn määrittäminen ei toimi kuten sanot mutta jos raihnainen ikäihminen saa kuumeisen keuhkoinfektion, todetaan positiivinen koronatesti ja kuolee tähän tautiin, on selvää, että kuolinsyy on ollut tuo infektio.
      Rokotusten osalta selvitetään kaikki tapahtumat. Kun joka tapauksessa Suomessa kuolee hoitolaitoksissa ihmisiä ilman rokotettakin, on selvää, että kaikkia tapahtumia ei voida laittaa koronan tai rokotuksen syyksi. Norjan tilanrteessakin asiaa selvitettiin ja todettiin, että kuolemat eivät liittyneet rokotuksiin.

  32. Isäni asui viimeiset kaksi vuotta 15 paikkaisessa ympärivuorokautisen hoidon yksikössä. Hänen aikanaan kaikkien muiden huoneiden asukkaat vaihtuivat vähintään kertaalleen. Joku 15:sta menehtyi keskimäärin joka kuukausi.

    Jos heidät olisi rokotettu ja joku heistä olisi kuollut seuraavien viikkojen aikana, niin minusta ei olisi ollut mitään järkeä kirjata sitä rokotteen syyksi. Paitsi jos haluaa synnyttä pelkoja. Todellinen syy olisi kuitenkin ollut liian ohut elämän lanka.

    Pitää ymmärtää, että heitä on silti koronaan kuolleiksi kirjattujen joukossa.

  33. Paskapuhetta, ettei ole syy-seuraussuhdetta….tai jonkunsortin prosentuaalista viitettä siihen.
    Otetaan mummo80vee..kenellä ei kuumetta vaikka 5 vuoteen…tms flunssia. Saa tänään rokotteen, huomenna 40 astetta kuumetta , hengitys ei kulje ja kuolee. Satavarmasti syy oli rokotteen, ja ilman rokotetta mummon kuume olisi unta vain. Mutta tokihan kotomaan fimeat ja thl ym,…..nyt kilvan pelkäävät että joku painaa paniikkinappia, eikä popula uskaltaudu rokotuksiin. Tosiasioita on turha selitellä millään typerillä kaaviokuvilla, mitkä eivät ole tieteen keinoin todennettuja. Syy,-ja seuraussuhteita kyllä löytyy……ja se että jokin Suomen oikeuslaitos toimii omilla filosofioillaan….ei ole sama, kuin että se olisi faktaa.
    Jos hyväksytään, että rapatessa roiskuu (joku kuolee siihen rokotuksen aiheuttamiin seurauksiin—-ei sitä mikään dis-info tai shitti poista).

    1. Paskapuheväitteesi on olkinukke. Kukaan ei ole edes väittänyt, että tuollainen kuvaamasi tarina ei olisi rokotteeseen liittyvä, sillä sen aiheuttaa rokotukseen luonnollisesti kuuluva ja toivottu immuunireaktio. Tämän vuoksi on ohjeistettu, että aivan elämän loppumetreillä oleville tai saattohoidossa olevielle ei rokotteita annettaisi.

      Kysymys on aivan eri asiasta. Kysymys on siitä, että kun väestöä rokotetaan, tapahtuu väestössä muutoinkin erilaisia sairastumisia ja kuolemia, rokotuksista huolimatta. Näitä ei voida automaattisesti todeta olevan rokotuksista johtuvia vaan asiaa pitää selvittää. Esim, onko olemassa jokin muu selvä syy sairastumiselle tai kuolemalle. Äärimmäinen esimerkki on se, että kuolee autokolarissa viikko rokotuksen jälkeen. Tätä ei kai kukaan liitä rokotuksiin mutta jos 60-vuotias mies saa sydäninfarktin viikko rokotuksen jälkeen, ei myöskään voi automaattisesti todeta, liittyykö tapahtuma rokotukseen. Kun rokotusta tutkitaan, saadaan käsitys siitä, onko rokotetuilla enemmän sydänifarkteja kuin rokottamattomilla ja jos havainnoille ei löydy tukea voidaan olettaa, että tuon kyseisen herran infarkti ei todennäköisesti ole rokotuksen aiheuttama.

      Haasteena on juuri se, että ilman veratiluryhmää on käytännössä mahdotonta saada luotettavaa tietoa syy-seuraus-suhteesta mutta kun jotain epäillään, voidaan tehdä jatkoselvityksiä esim jokin sairauden osalta, onko sitä esiintynyt enemmän rokotetuilla kuin rokottamattomilla. Automaattisesti ei voida todeta syy-seurausyhteyttä. Näihän tekevät rokotusvastustajat kuten esim Vaxxed-ryhmä, joka toteaa kaikki sairaudet, jotka alkavat rokotusten jälkeen, rokotuksista aiheutuneiksi. Jos 90% lapsista saa rokotuksen, tämän perusteella mikä tahansa sairaus voitaisiin automaattisesti todeta rokotusten aiheuttamaksi, mikä on tietenkin aivan älytöntä.

  34. Kun tämä kesy pandemia on lähinnä uhka heiveröisille yli 80-vuotiaille pitkäaikaissairaille, niin propaganda (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jopa-sata-nuorta-viis-veisasi-ohjeista-ja-kokoontui-paasiaisena-porissa-poliisi-aikoo-ottaa-jareammat-keinot-kayttoon-mussutusta-on-kuunneltu-nyt-tarpeeksi/7788402#gs.nr4yxu) on ottanut kovempia otteita käyttöön myös Suomessa yrittäessään todistaa taudin vaarallisuutta esim. alle 20-vuotiaille. Kumma, kun huumorinkin kieltävät (https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006460955.html) eivät vierailleet keväällä eivätkä syksyllä Suomen kouluissa tai pihoilla tarkistamassa, oliko nuoria koolla. No, poliisi ja armeija ovat silti aina valmiina (https://www.is.fi/viihde/art-2000006460844.html).

    1. On helppo väittää kaikenlaista, kun ei ole nähnyt pandemian ikäviä seuraksia.
      Juuri 1,5 kksitten perusterve viisikymppinen kollegani sairaustui covidiin ja oli 2,5 viikkoa sairaalahoidossa huonossa kunnossa. Edelleenkään ei kykene harrastamaan mitään liikunta vaikka selvisi hengissä.
      Valtaosa nuorista kyllä sairastaa taudin lievänä mutta negatiivisen loton osuessa kohdalle on leikki kaukana.

      1. 10.2.2021 Suomessa koronaan kuolleista yli 70-vuotiaita oli 87.8% ja yli 60-vuotiaita 94.6%. Yli 70-vuotiaita oli vuonna 2019 vain 15.6% väestöstä. Vanhainkodeissa kuolee joka viikko n. 400 ihmistä. On turha sulkea esim. ravintoloita ja kouluja, jotta vanhukset eivät sairastuisi koronaan ja muihin tauteihin.
        Turha epäsuosittujen poliitikkojen on räyhätä ja haukkua kaikkia ulkoilijoita idiooteiksi melko kesyn tartuntataudin takia. Epidemioiden aikana poliitikoilla ja medialla on ollut tapana maalata kauhukuvia. Vaikka 99 kärsisi lieviä oireita, niin eikö vain lehdistö mieluummin esittele sitä yhtä ja pahinta tapausta. Yksipuolinen uutisointi ja propaganda aiheuttavat myös mielenterveysongelmia. Professori Steven Taylor, joka on kirjoittanut kirjan Psychology and Pandemics, arvioi että 10-15 %:lla väestöstä elämä ei palaa normaaliksi, mielenterveyden takia. Vuoden 2003 SARS-epidemia lisäsi 30% itsemurhia yli 65-vuotiailla Hongkongissa. Mikrobiologian professori David Livermore sanoi 29.11.2020 (RT video, Worlds apart, kohta 2min20s), että Lontoossa itsemurhat ovat lisääntyneet 68%

      2. Kollegasi liikuntavaikeudet johtuvat myös liikunnan vähyydestä sairaalassa. Toivo ei ole kuitenkaan mennyttä, sillä itävaltalainen tutkimus* kertoi 7.9.2020, että kun oli kulunut 6 viikkoa sairaalasta pääsystä, 88%:lla oli yhä näkyviä keuhkovaurioita, mutta 12 viikon kuluttua luku oli 56%. Tutkittavia oli 86, ja heidän keski-ikänsä oli 61v.

        * https://www.ersnet.org/news-and-features/news/covid-19-patients-suffer-long-term-lung-and-heart-damage-but-it-can-improve-with-time/

      3. Sinun mielestäsi siis on ok että 58%:lla sairastuneista on vielä 3 kk sairauden jälkeen keuhkovaurioita? Tai että se ei olisi suuri ongelma?

        Minusta sinun kantasi perustuu vain siihen, että et omassa ympäristössäsi ole törmännyt taudin todelliseen kuvaan. Suomessahan tilanne on ollut Euroopan paras joten eihän se kovin pahalta tunnu. Mutta niissä maissa, joissa rajoituksissa ei ole onnistuttu, on tilanne moninkertaisesti huonompi ja myös nuoria perusterveitä on tautiin kuollut. Taudin leviäminen ei-riskiryhmissä myös tekee mahdottomaksi riskiryhmien suojaamisen. Olen ollut yhteydessä pahimpien huippujen aikana muiden maiden lääkäreihin ja voin sanoa, että taudin kanssa ei ole leikkimistä vaikka tähän mennessä sairastuneita on ollut väestöissä tähän mennessä alle 10%.

  35. Em. itävaltalaistutkimuksesta professori Thierry Troosters totesi, että on surullista, että yli puolella sairaalasta päässeistä on vielä vahinkoja sydämessä ja keuhkoissa 12 viikkoa sairaalasta pääsystä, mutta hyvä uutinen on se, että potilaat paranevat ja tämä varmasti kannustaa kuntoutumiseen. Kuntoutukseen perehtynyt Al Chikhanie totesi, että havaintojen mukaan kuntoutus pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain. Silloin myös parantuminen on nopeampaa.
    Suhteellisen harvat koronaan sairastuneet jotuvat sairaalaan. Heillekin on hyvä uutinen se, että tautiin menehtyy perin harva ja hoito on huimasti parantunut viime keväästä, vaikka vielä olisi parantamisen varaa. Hyvä, että huumoria ja elämäniloa ei vielä ole kielletty, vaikka leikkiminen olisi sairaana vähäisempää.
    Kirjoitit ”Taudin leviäminen ei-riskiryhmissä myös tekee mahdottomaksi riskiryhmien suojaamisen”. Hyviä tuloksia voidaan kuitenkin saada, kun noudatetaan turvavälejä ja käytetään kasvomaskeja. Suomalaiset ovat suosituksia pitkälti noudattaneet, mutta osa hyvästä sijoituksesta Euroopan koronatilastossa tulee alhaiselle väestötiheydelle.
    Ruotsissa taasen vanhusten suojelua ei kai niin ole yritetty. MTV-uutiset kertoi 2.10.2020: ”täysin leväperäinen toiminta johti siihen että yli 80-vuotiaita on kuollut noin 4000 — — Häpeäpilkku, jonka syitä ja seurauksia puidaan vielä pitkään.”
    Kirjoitit ”myös nuoria perusterveitä on tautiin kuollut” maissa, joissa on epäonnistuttu rajoituksissa. Näistä maista ja diktatuurimaista ei kannatakaan ottaa esimerkkiä. Nuoria kuolee myös moniin muihin sairauksiin, koronaan perin vähän. Ruotsissa oli 14.2.2021 ikäryhmässä 20-29v sairastunut koronaan 107,936 ja kuollut 15, eli kuolleisuus on 0.014%. Toki tässäkin ikäryhmässä on riskiryhmäläisiä.

  36. Herra Tohtori,
    Hehkutatte koronan vaarallisuutta. Korkean tilastotieteen mukaan kuolleisuus ei mitenkään poikkea normaalista flunssasta. Esim Swiss Policy Research; https://swprs.org/facts-about-covid-19/
    pitää yllä kattavan tiedekatsauksen asiasta. Olette varmaan tietoinen siitä että moni sinun lääkärikolleegasi ovat perustaneet vapaudenpuolesta-sivuston jossa tuodaan sensuroimatonta tietoa esille.
    Tutustukaa aiheeseen, Terveisin Paavo.

    1. Ensinnäkään en ole hehkuttanut koronan vaarallisuutta. Olen toki tuonut esiin tautiin liittyviä faktoja sekä nähnyt ihan itse omin silmin kuinka vakava tauti voi olla myös perusterveelle. Tokin on totta, että niissä maissa, joissa torjunnassa on onnistuttu, ei kokonaiskuolleisuudessa näy nousua (kuten Suomi). Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että tauti levitessään ei olisi vaarallinen. Tämä epidemia näkyy kyllä kuolleisuustilastoissa esim Ruotissa, Britanniassa, Italiassa, Espanjassa ja USA:ssa. Näitä faktoja on vaikea kieltää.
      Tuossa sveitsiläisessä linkissä oli paljon oikeaakin asiaa mutta sitten taas harmittavan tyypillisesti virheellistä tietoa esim lääkehoidoista, joilla tautia voitaisin estää. Noiden hoitojen tehosta ei ole kunnollista tutkimusnäyttöä, osa on jo todettu tehottomiksi.

      Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat eri mieltä. Myös sellaisia, jotka ovat eri mieltä siitä, että maapallo olisi pallon muotoinen ja sen sijaan olisi litteä.
      Olen tutustunut aiheeseen. Se, että on eri mieltä, ei tarkoita, että tieto olisi sensuroimatonta. Päinvastoin, noissa sivustoissa on tieto valikoitua ja sitten todellisuudessa sensuroiotua. On vain vaikea maallikon erottaa mikä on luotettava lähde. Vapauden puolesta on selvä huuhaa-sivusto ja jakaa virheellistä tietoa väittäen yleisen tiedon olevan sensuroitua ilman mitään perustetta. Pelkästään tuon soviston olemassaolo todistaa, että erimielisyyttä ei sensuroida. Koska en halua mainostaa huuhaasivustoja, poistin linkin ja jokainen voi halutessaan sen etsiä, jos huuhaa kiinnostaa.

  37. Kiinostaa onko kokonaiskuolleisuuden lisääntymisessä huomioitu stressin ja pelon vaikutusta ihmisten immuniteetin heikkenemisen suhteen ja ”herkkyyteen” sairastua ja kuolla. Ymmärtääkseni on olemassa dataa pitkittyneen stressin vaikutuksista terveyteen ja elinajaodotteeseen. Ymmärtääkseni myös itsemurhatilastoissa saattaa olla piikki. Onko tästä tietoa?

    1. Ei tietenkään kokonaiskuolleisuuden syitä voida tuosta tilastosta päätellä. Mutta sen ajoittuminen juuri koronakuolemien aikaan tukee niiden olevan koronan aiheuttamia. Toki samaan aikaan voi olla myös stressiä. Toisaalta esim äkilliset sydäntapahtumat vähenivät lockdownin aikana, mikä kielii enemmän pienemmästä stressistä.

  38. Kirjotat puuta heinää. Korona on täysi kusetus. ”Rokote” on vaarallinen.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *