Tämä kirjoitussarja koostuu 4 erillisestä blogikirjoituksesta:

• Osa 1: Terveydenhuollon, lääketieteellisen hoitojen ja lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntely Suomessa nyt. (lue kirjoitus tästä)
• Osa 2: Lääketieteen ulkopuolisten hoitojen määrittely ja käyttö Suomessa (lue kirjoitus tästä).
• Osa 3: Ehdotus lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntelyksi Suomessa (lue kirjoitus tästä).
• Osa 4: Mitä sääntely sisältää ja mitä ei? Kysymys-vastaus –artikkeli. (tämä kirjoitus)

Tässä osassa käsittelen sääntelyehdotuksen sisältöä kysymys-vastaus –muodossa toivoen, että tämä konkretisoisi ehdotusta.

Valmisteilla oleva laki lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntelystä herättää aivan varmasti alan toimijat tuottamaan erilaisia väitteitä blogien, lobbauksen ja kansalaisaloitteiden muodossa. Tässä kirjoituksessa vastaan noihin väitteisiin etukäteen, jotta säästymme tarpeettomalta väittelyltä.

Kyseessä on siis osan 3 katekismus.  😉

Tullaanko kaikki lääketieteen ulkopuoliset hoidot kieltämään?

Ei tulla. Sääntely ei tule määrittämään kaikkia lääketieteen ulkopuolisia hoitoja huuhaaksi eikä niitä tulla kieltämään.

Voiko potilas edelleen päättää mitä hoitoja käyttää?

Potilas saa siis edelleen itse suvereenisti päättää, mitä hoitoja ottaa vastaan ja mitä ei olipa kyse lääketieteellisestä tai lääketieteen ulkopuolisesta hoidosta. Hoidon tarjoajaa säädäntö sitoo kertomaan hoidostaan säädösten mukaisesti ja esimerkiksi perusteettomat väitteet hoidon sairauksia parantavasta vaikutuksista eivät olisi sallittuja.

Voiko edelleen tarjota bioresonanssilaitteella diagnostiikkaa ja hoitoa?

Bioresonanssilaitteen diagnoosien luotettavuudesta ei ole mitään näyttöä, ei myöskään sillä annettavasta hoidosta, joten bioresonanssilaitteella ei voisi enää tehdä diagnooseja eikä antaa hoitoa.

Kielletäänkö homeopatia?

Ehdotuksessa homeopatiaa ei kielletä, mutta sillä ei voisi enää hoitaa sairauksia, vaan vain oireita voisi lievittää. Homeopatia on tietyssä mielessä erikoistapaus, sillä siitä on paljon tutkimusnäyttöä ja sitä käytetään joissakin maissa myös terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Tutkimusten mukaan homeopatia on kuitenkin lumehoitoa eikä sillä voi hoitaa sairauksia. Homeopaattiset tuotteet ovat pääasiassa turvallisia (sillä niissä on lähinnä ravistettua vettä) joten sairauksien hoitamisessa ainoastaan epäsuorat haitat ovat todennäköisiä.

Kielletäänkö energiahoito?

Energiahoitoa ei kielletä mutta sillä ei voi hoitaa sairauksia, vain oireita ja hyvinvointia.

Poistuuko hoitojen valinnanvapaus ja tasavertainen saatavuus?

Jokaisella aikuisella täysivaltaisella kansalaisella säilyy suvereeni itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus sekä lääketieteen että myös lääketieteen ulkopuolisten hoitojen suhteen. Säädännöllä puututaan hoitojen tarjoajien väitteisiin ja markkinointiin. Mikäli tutkimusnäyttö puoltaa kyseisen hoidon tehoa ja turvallisuutta, sitä voidaan käyttää sairauksien hoitoon ja se todennäköisesti siirtyy automaattisesti yhdeksi osaksi terveydenhuollon hoitoarsenaalia.

Kielletäänkö akupunktio?

Ei kielletä. Mutta koska perinteisessä neula-akupunktiossa kehoon pistetään neuloja, jotka lävistävät kaikki ihon kerrokset, ja koska akupunktioon liittyy myös osaamattomissa käsissä vakavia haittavaikutuksia, olisi asianmukaista, että akupunktion antaja on rekisteröity terveydenhuollon ammattilainen vaikka varsinaisesti kudoksiin ei injisoida mitään. Akupunktion käyttö sairauksien hoitoon rajattaisiin vain niihin käyttöaiheisiin, joihin on riittävä tutkimusnäyttö. Oireiden lievittämiseen akupunktiota voisi edelleen käyttää muissakin käyttöaiheissa.

Miksi juuri lääketieteen ulkopuolisia hoitoja pyritään nyt sääntelemään?

Toisin kuin monissa muissa maissa, kuten Pohjoismaissa, Suomesta puuttuu lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntely kokonaan. Terveydenhuoltoa, lääketiedettä ja lääketeollisuutta sen sijaan säädellään hyvin tiukasti. Sääntelyn tavoitteena on pääasiassa varmistaa myös lääketieteen ulkopuolisten hoitojen turvallisuus. Lisäksi verorahoja käytettäessä resurssien tehokas ja asianmukainen käyttö on myös sääntelyn tavoitteena.

Varmistaako tulevaan lääketieteen ulkopuolisten hoitojen rekisteriin kuuluminen, että hoito on tehokasta?

Ei. Rekisterin tavoitteena ei ole akkreditoida toimijoita, heidän pätevyyttään, koulutustaan ja hoidon laatua, tehoa ja turvallisuutta. Rekisterissä oleminen ei siis tarkoita, että valvova viranomainen olisi arvioinut toiminnan olevan tehokasta ja tutkitun tiedon mukaista, sillä tämä vaatisi valtavasti resursseja.

Rekisteröitymisprosessissa hoidon antaja sitoutuu noudattamaan lääketieteen ulkopuolisten hoitojen lainsäädännön periaatteita ja muita viranomaisten antamia ohjeita sekä ilmoittaa hoitomuodot, joita käyttää. Rekisteröiminen ei tässä vaiheessa edellytä selvitystä alan koulutuksesta eikä varsinaisia koulutusvaatimuksia. Hoitoja ei kuitenkaan saisi tarjota, ellei olisi rekisterissä.

Rekisteröityminen antaa mahdollisuuden viranomaisille seurata lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antajien määrää ja hoitojen luonnetta sekä tarvittaessa myös rajaamaan toimintaa ja sanktioimaan asiatonta toimintaa. Rekisteröinti mahdollistaa toimijoiden ohjeistamisen ja valvonnan erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta.

Miksi kosmeettiset hoidot ovat sääntelyn piirissä?

Osassa kosmeettisissa hoidoissa kudoksiin ruiskutetaan erilaisia aineita lävistämällä iho kokonaan. Pääasiassa näitä hoitoja annetaan kasvojen alueelle. Näihin toimenpiteisiin liittyy riskejä, jotka korostuvat, kun hoidon antajalla ei ole asianmukaista tietoa anatomiasta ja injektioiden riskeistä. Sen vuoksi ihon lävistävän injektiohoidon antamisen edellytyksenä olisi terveydenhuollon ammattirekisteriin kuuluminen.

Mitkä sairaudet kuuluvat sääntelyn piiriin?

Ehdotuksessa 1 esitin, että kaikki vakavien sairauksien hoito tulisi keskittää terveydenhuollon ammattilaisille mutta en määritellyt, mitkä ovat vakavia ja mitkä ei-vakavia sairauksia. Kysymys siitä, miten vakavat sairaudet määritellään ja tulisiko sääntely kattaa kaikki sairaudet ovat vielä pohdinnassa itsellenikin tässä vaiheessa.

Pitäisikö lääketieteen ulkopuolisia hoitoja kustantaa verorahoilla?

Mm. kansalaisaloitteessa on vaadittu, että lääketieteen ulkopuoliset hoidot tulisivat arvonlisäverottomiksi, tuotettavaksi julkisessa terveydenhuollossa tai että niistä saisi sairauskulukorvausta. Perusteluna on, että ihmiset niitä kuitenkin käyttävät ja kokevat, että niistä on hyötyä.

Valitettavasti nämä perustelut eivät riitä. Hoitojen teho ja turvallisuus tulee osoittaa tutkimuksin. Niitä ei voi ottaa käyttöön vain sen perusteella, että niitä halutaan käyttää ja että niistä koetaan oleva hyötyä.

Lääketiede on muutoinkin kovaa vauhtia karsimassa ja uudelleenarvioimassa hoitoja nykyisestä valikoimastaan ja tämäkin tämä tapahtuu tutkimusnäytön perusteella. Mikäli jokin tänään ei-lääketieteellinen hoito osoittautuu tutkimuksissa tehokkaaksi ja turvalliseksi, se ilman muuta kuuluu julkiseen terveydenhuoltoon, ei kuitenkaan ennen sitä.

Ehdotettu säädäntö ei akkreditoi näitä hoitoja osaksi terveydenhuoltoa vaan rekisteröinnin tarkoituksena on saada tietoa toimijoista ja samalla sitouttaa ja ohjeistaa toimijoita toimimaan säädösten mukaisesti.