Rokotteiden teho koronan aiheuttamaa vakavaa tautia ja kuolemia vastaan on toistaiseksi pysynyt hyvänä. Rokotteen suoja deltavariantin aiheuttamaa infektiota vastaan on heikompi kuin aikaisempia valitsevia variantteja vastaan mutta suoja vakavaa tautimuotoa vastaan on säilynyt.

Omikron variantin osalta ei tätä kirjoitettaessa ollut luotettavaa tietoa rokotteiden tehosta saatavilla. Pääsääntöisesti asiantuntijoiden kanta on kuitenkin ollut, että rokotteen suoja ei tätäkään varianttia kohtaan olisi välttämättä heikko. Havahduttava uutinen (mikäli pitää paikkansa) on, että aikaisempi sairastaminen ei suojaisi omikron-variantilta mutta rokotteiden suoja vakavaa tautia kohtaan olisi säilynyt.

Hiljattain ECDC raportoi, että rokotuksilla on jo säästetty lähes puoli miljoonaa henkeä Euroopassa yli 60-vuotiailla. Tämän lisäksi tulevat säästetyt elämät alle 60-vuotiailla sekä epäsuora hyöty leviämisen vähenemisestä rokotteiden ansiosta.

Väitteet rokotteiden aiheuttamasta kuolleisuuden lisääntymisestä muihin syihin ovat pötyä

Kun rokotteiden teho koronaan vastaan on tutkimusnäytön perusteella kiistatonta, on rokotedenialistien väitelistan kärkeen noussut väitteet rokotteiden aiheuttamasta muusta kuolleisuudesta.

Useimmiten näiden väitteiden perusteena on käytetty Fimean, EMAn tai FDA:n rokotehaittojen ilmoitusten lukuja, vaikka näin ei saisi tehdä.

Esimerkiksi Fimean sivuilla sanotaan: ”Haittavaikutusilmoitukset kuvastavat ilmoittajan havaintoja ja näkemyksiä, eivätkä tarkoita sitä, että rokotteen ja havaittujen haittojen välinen mahdollinen yhteys olisi vahvistettu. Rokotteen hyödyistä ja haitoista voidaan tehdä päätelmiä vasta, kun kaikki käytettävissä olevat tiedot ovat läpikäyneet tieteellisen arvioinnin, joka on osa rokotteen jatkuvaa turvallisuusseurantaa.”

Toinen tapa perustella väitteitä on ollut tuottaa ns. tee-se-itse -tilastoja, joihin on pyritty hakemaan lukuja, jotka tukevat uskomusta koronarokotteiden haitoista.

Miten rokottaminen vaikuttaa muihin kuolinsyihin kuin koronaan?

Kun epidemiaa on kestänyt jo liki 2 vuotta ja rokotuksiakin annettu jo yli vuoden, meillä alkaa olla luotettavaakin tietoa siitä, miten rokottaminen näkyy muissa sairauksissa ja kuolleisuudessa. Lainaan tässä kahta tutkimusta.

Yhdysvaltojen CDC:n raportissa analysoitiin 7 eri alueen kuolleisuutta suhteessa rokotustilanteeseen ajanjaksolla 14.12.2020-31.7.2021.  Seurannassa oli 11 miljoonaa kansalaista.

Rokotetuilla (ikä ja sukupuoli huomioituna) koronaan liittymättömän kuoleman suhteellinen riski oli 0,34 (95%CI 0,32-0,37) kahden Pfizer-rokotteen jälkeen. Vastaava luku Modernan kahden annoksen jälkeen oli 0,31 (95% CI = 0,30–0,33).

CDC:n raportissa koronaan liittymätön kuolleisuus oli rokotetuilla 66-69% pienempää kuin rokottamattomilla

Toisessa raportissa Britanniasta tarkasteltiin kuolemia ajanjaksolla 2.1.-24.9.2021. Rokottamattomilla kuolleisuus koronainfektioon oli 32-kertainen rokotettuihin verrattuna.

Alla olevassa taulukossa näkyy myös muuhun kuin koronaan kuolleiden tilastot. Koronakuolleisuuden lisäksi kuolleisuus myös muuhun kuin koronaan oli pienempää rokotetuilla.

Rokottamattomilla kokonaiskuolleisuus oli 2187 suhteutettuna 100 000 henkilövuoteen, yhden rokoteannoksen ryhmässä luku oli 811-1124 ja kahden annoksen ryhmässä 465-787.

Mikä selittää tee-se-itse -tilastojen ja tieteellisten julkaisujen erot?

Yksi yleisimpiä kritiikkejä edellä esitellyille havainnoille on, että tilastot olisivat vääristyneitä. Rokottamattomissa voi olla enemmän iäkkäitä, huonossa terveydentilassa olevia ihmisiä, joita ei uskalleta rokottaa ja joiden kuolleisuus on suurta. Samalla on väitetty, että nuoremmissa ikäryhmissä rokotteiden aiheuttama kuolleisuus näkyisi ilman tätä sekoittavaa tekijää.

Selitys on looginen ja ymmärrettävä. Nämä tekijät eivät kuitenkaan selitä havaintoja.

On päivänselvää, että kun verrataan rokotettuja ja rokottamattomia, tulee huomioida väestöryhmien erot. Koska rokotukset aloitettiin iäkkäistä ja riskiryhmistä, nämä ryhmät ovat yliedustettuna rokotetuissa. On myös todennäköistä, että hyvin iäkkäät ja raihnaiset voivat olla yliedustettuna rokottamattomissa.

Iän huomioiminen on aivan keskeinen seikka. Iäkkään riski kuolla on suurempi kuin nuoren ihmisen. Tämän vuoksi edellä esityt luvut olivatkin jo ikävakioituja.

Tähän liittyvä hauska esimerkki löytyy Jeffrey S Morrisin twiittiketjusta, jossa hän vertasi Ghostbuster 1 ja 2 elokuvan katsojien kuolleisuutta. Kuolleisuus 1. elokuvan (vuodelta 1984) katsoneilla on kaksinkertainen 2. elokuvan (vuodelta 2021) katsoneisiin verrattuna. Ilman ikävakiointia Ghostbuster 1 elokuva näyttäisi siis tappavan ihmisiä.

Ikävakiointi tarkoittaa sitä, että vertailtavien väestöjen ikäjakaumat saatetaan vastaamaan ns. standardiväestön jakaumaa. Ilman ikävakiointia ei väestön kuolleisuuslukuja voi mitenkään verrata keskenään.

Mikäli ikävakiointi herättää epäilyksiä, ilmiötä voi tarkastella yksinkertaisimmillaan niin, että jakaa väestön ikäryhmiin. Näin onkin tehty edellä mainitussa CDC:n raportissa, josta olen napannut alla olevan taulukon.

Taulukko esittää koronaan liittymättömän kuolleisuuden ikäryhmittäin, sukupuolen ja etnisen taustan mukaisesti jaoteltuna.

Taulukosta voi todeta, että kaikissa yli 18-vuotiaiden ryhmissä rokotettujen kuolleisuus on pienempää kuin rokottamattomien. Alle 18-vuotiaiden kuolemat ovat niin harvinaisia, että johtopäätöksiä ei voi tehdä. Siinäkään ryhmässä ei rokotetuilla ole havaittavissa lisäkuolleisuutta.

Vaikka hyvin iäkkäiden rokottamattomien joukossa olisikin enemmän elämän loppupuolella olevia ihmisiä, se voi ei selittää kuolleisuuden eroja nuoremmissa ikäryhmissä.

Yhteenveto

Tällä hetkellä tutkimusnäytön perusteella rokottaminen on tehokas tapa estää vakavan koronataudin synty ja siihen liittyvät kuolemat.

Tutkimusnäytöstä ei saa mitään tukea väitteille, että rokotetut kuolisivat muihin sairauksiin, ongelmiin tai rokotehaittoihin. Kokonaiskuolleisuus rokotetuilla on tutkimuksissa osoittautunut pienemmäksi kuin rokottamattomilla.

Näiden tilastojen perusteella ei voida kuitenkaan väittää, että koronarokotus suojaisi muilta kuolemilta.

Tilastot ovat kohorttitutkimuksista, joissa kaikkia sekoittavia tekijöitä ei voida huomioida. Vaikka tavalliset tiedossa olevat sekoittavat tekijät ovat huomioitu (ikä, sukupuoli, etnisyys) tiedossa ei ole muita terveyteen liittyviä tietoja ja riskitekijöitä. Yksilöiden terveydentila ja tarkempi sosioekonominen asema eivät olleet tiedossa. Esimerkiksi rokottamattomissa voi olla enemmän vähävaraisia tai syrjäytyneitä, joiden terveydentila on muutoinkin huonompi.

Tilastojen rajoitteista huolimatta on selvää, että väitteet koronarokotteiden aiheuttamasta lisääntyneestä koronaan liittymättömästä kuolleisuudesta eivät pidä paikkaansa.