”Kokonaisvaltaisuus on nerokas huuhaan markkinointikikka”
 
”Kokonaisvaltainen” tarkoittaa sanakirjan mukaan ”kokonainen, holistinen, laaja”. Toisaalla se on määritelty tilanteeksi, jossa kokonaisuus on osia tärkeämpi, muuta kuin osiensa summa.
Kun väitetään jonkin palvelun tai toiminnan olevan kokonaisvaltainen, väitetään samalla epäsuorasti, että tämä kyseinen palvelu tai toiminto olisi jotenkin parempi, kattavampi ja laajempi kuin tavanomaiset muut vastaavat palvelut. Tätä ei kuitenkaan verrata suoraan mihinkään toiseen vastaavaan.
Kyseessä on nerokas markkinointikikka. Kun ei verrata suoraan mihinkään, sitä on vaikea kritisoida ja väitteitä ei tarvitse perustella.
Kokonaisvaltainen-termin käyttö
On kokonaisvaltaista näöntutkimusta, hiuspohjan tutkimusta, sote-uudistusta, pallovalmennusta, Hathajoogaa, fysioterapiaa ja myös kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tunnettu jääkiekkoilija nimettiin jopa kokonaisvaltaiseksi nilkiksi.
Terveyden ja lääketieteen alueella tyypillisesti tätä termiä käyttävät uskomushoitojen tuottajat kuten esimerkiksi homeopaatit. Ns funktionaalinen lääketiede väittää olevansa myös kokonaisvaltaista.
Mitä termin käyttämisellä pyritään väittämään?
Tavallisin väite on se, että lääketiede ei ota ihmistä kokonaisuutena. Väitteiden mukaan lääkärit vain hoitavat oireita taikka keskittyvät yhteen asiaan. Kuitenkin jo ensimmäisenä vuonna lääkärikoulu aloitetaan kertomalla, että ihminen ei ole vain tietty tauti taikka elin vaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Koulutuksessa korostetaan lukuisia kertoja, että potilas on yksilö, jonka kokonaistilanne tulee ottaa huomioon. Siten ainakaan koulutuksessa potilaan kokonaistilannetta ei ole unohdettu.
Toisaalta voi ymmärtää, mistä tällaiset väitteet kumpuavat. Julkisesti rahoitetussa terveydenhuollossa resurssit ovat niukat ja aikaa potilasta kohden on hyvin vähän. Lääketiede on monimutkaistunut. Vaadimme tänään huippuosaamista kaikiin vaivoihin. Vaadimme, että monimutkaisten sairauksien diagnostiikka tehdään parhaimman ja uusimman tiedon mukaan. Tästä on seurannut hyvin laajalle levinnyt erikoistuminen ja lääketieteellisen osaamisen pirstaloituminen. Tästä voi syntyä tuntuma, että potilas kokonaisuutena jää huomiotta.
Pitäisikö kaiken lääketieteelisen hoidon olla kokonaisvaltaista?
Pikaisesti reagoituna vastaus olisi myönteinen.
Toisaalta suuri osa lääketieteestä on sellaista, että keskittyminen kyseiseen sairauteen antaa parhaan lopputuloksen. Kun polven ristiside repeää, on tärkeintä, että hoidon toteuttaa se, joka tietää tämän vamman hoidon parhaiten eikä potilaan psyykkis-sosiaalisella tilanteella ole keskeistä roolia kunhan vain kuntoutus saadaan hoidon jälkeen onnistumaan.
Sama pätee periaatteessa myös suureen osaan muista vaativista hoidoista ja koko akuuttilääketieteeseen. Aivokasvainten hoidot, sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset ja muut vaativat toimenpiteet ovat sellaisia, joissa ensisijainen laaduntarkkailun kohde on itse toimenpide eikä sen sosiaaliset ulottuvuudet.
Kuitenkin toisaalta monien operatiivisten toimenpiteiden onnistuminen vaatii laajaa yksilön kokonaistilanteen kartoitusta. Vanhuksen lonkkamurtuman korjausleikkauksen onnistuminen sisältää myös sen, että potilas kuntoutuu omatoimiseksi ja pääsee takaisin kotiinsa. Sama tilanne on monien kroonisten sairauksien hoidossa. Tällöin on aivan selvää, että pelkästään puhdas lääketieteellinen laatu ei ratkaise lopputuloksen laatua.
Onko uskomushoitojen kokonaisvaltaisuus-väittessä mitään perää?
Kokonaisvaltaisessa näöntutkimuksessa kuvataan myös silmänpohjat mutta epäilen, että se tekisi siitä olennaisesti paremmaksi. Hiuspohjan tutkimuksessa katsotaan kameralla päänahan ihon huokosia mutta ei siitä katsomisesta ole mitään todettua hyötyä.
Homeopatian kokonaisvaltaisuus suorastaan ristiriidassa sen kanssa mitä tarjotaan. Koko homeopatiahan perustuu pelkästään oireiden perusteella valittujen tuotteiden tarjoamiseen. Vaikka valintatilanteessa kyseltäisiinkin hyvin perusteellisesti tutkittavan oirekuvaa, on hoidon perusteena edelleen vain tuo oirekuva. Ei siinä oteta huomioon ihmistä kokonaisuutena eikä edes diagnoosia tarvita. On vaikea ymmärtää mistä väitteet homeopatian kokonaisvaltaisuudesta ovat peräisin.
Ns. funktionaalisen lääketieteen väitetään olevan kokonaisvaltaista. Suomen Terveystaidon sivustoilla kokonaisvaltaisella lääketieteellä tarkoitetaan funktionaalisen ja täydentävän lääketieteen lähestymistapaa terveydellisiin ongelmiin. Sivustoilta saa sen käsityksen, että vastaanotolla käytetään runsaasti aikaa ja potilasta haastatellaan perusteellisesti. Tähän saakka tilanne vaikuttaakin lupaavalta.
Näkemys muuttuu, kun katsoo mihin hoidoissa keskitytään. Itse asiassa kyseessä näyttäisi olevan lääketieteen päälle liimatuista uskomushoidoista sekä yleisesti hyväksyttyjen lääketieellisten hoitojen kanssa ristiriidassa olevan diagnostiikan ja hoidon tarjoamisesta.
Perusteluina käytetään kliseisesti tuhansien vuosien kokemusta ja tarjotaan mm. intialaista Ayurveda-lääkintää ja kiinalaista lääketiedettä. Muut käytetyt termit ovat mm. naturopatia ja antroposofinen lääketiede.
Virallinen lääketiede leimataan kovaksi. Sivuilla arvostellaan mm. sairaalaverkoston perustamista aikanaan Suomeen. Sairaalalaitoksen vaihtoehtona olisi sivuston mukaan ollut luonnollisempi ja kasvispainottenen ruokavalio sekä väärin lannoitetun ruoan välttäminen.
Tavallisimmat hoitokohteet näyttäisivät tänään olevan kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito, hiivasyndrooma, kemikaaliyliherkkyys, nivelreuma ja borrelioosi. Kaikki nämä alueet ovat juuri niitä, joihin on viime aikoina liittynyt some-kuohuntaa. Kaikkiin näihin sairauksiin funktionaalinen lääketiede väittää tarjoavansa paremman diagnostiikan ja hoidon, vaikka tutkittu tieto ei näitä väitteitä tukisikaan. Samalla aikaisemmin annettu hoito todetaan virheelliseksi ja näin saadaan potilas sitoutumaan uuteen hoitomuotoon.
Erikoista on myös se, että funktionaalisen lääketieteen palveluja tarjoavat ihmiset joko eivät ole saaneet lääketieellistä koulutusta taikka heillä ei ainakaan ole sitä näiden kyseisten sairauksien osalta. He ovat siis itse nimenneet itsensä näiden sairauksien asiantuntijoiksi.
Millainen on hyvä tutkimus ja hoito?
Hyvä lääketieteellinen hoito sisältää automaattisesti kokonaisvaltaisen luonteen. Ensimmäinen edellytys kuitenkin on, että hoidon tulee perustua parhaimpaan saatavissa olevaan tietoon ja kokemukseen. Parasta hoitoa ei takaa se, että potilaalta kysellään kaikista asioista maan ja taivaan väliltä, jos niillä ei kuitenkaan ole todellista vaikutusta hoitoon. Sitä ei takaa myöskään se, että annetaan potilaalle helppoja vastauksia vaikeisiin ja epäselviin asioihin.
Väitän, että nykyinen lääketiede on jo lähtökohdiltaan kokonaisvaltaista. Hyvä lääketieteellinen hoito mahdollistuisi kuitenkin paremmin, jos vastaanotolla on riittävästi aikaa perehtyä potilaan ongelmiin. Tämä ei näytä tänään toteutuvan riittävän hyvin.
Jälkipuhe
Tämän blogikirjoituksen alkuperäinen nimi oli ”Kokonaisvaltainen kirjoitus”. Kokonaisvaltainen-termi näyttäisi kuitenkin liittyvän pääasiassa perusteettomiin lupauksiin. Todennäköisyys sille, että väite on huuhaata, on hyvin suuri kun havaitsee termin. Tämän vuoksi muutin kirjoitukseni otsikon nykyiseen muotoon.
 
—-
Kirjoitusta on päivitetty 9.11.