”Kokonaisvaltaisuus on nerokas huuhaan markkinointikikka”
”Kokonaisvaltainen” tarkoittaa sanakirjan mukaan ”kokonainen, holistinen, laaja”. Toisaalla se on määritelty tilanteeksi, jossa kokonaisuus on osia tärkeämpi, muuta kuin osiensa summa.
Kun väitetään jonkin palvelun tai toiminnan olevan kokonaisvaltainen, väitetään samalla epäsuorasti, että tämä kyseinen palvelu tai toiminto olisi jotenkin parempi, kattavampi ja laajempi kuin tavanomaiset muut vastaavat palvelut. Tätä ei kuitenkaan verrata suoraan mihinkään toiseen vastaavaan.
Kyseessä on nerokas markkinointikikka. Kun ei verrata suoraan mihinkään, sitä on vaikea kritisoida ja väitteitä ei tarvitse perustella.
Kokonaisvaltainen-termin käyttö
On kokonaisvaltaista näöntutkimusta, hiuspohjan tutkimusta, sote-uudistusta, pallovalmennusta, Hathajoogaa, fysioterapiaa ja myös kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tunnettu jääkiekkoilija nimettiin jopa kokonaisvaltaiseksi nilkiksi.
Terveyden ja lääketieteen alueella tyypillisesti tätä termiä käyttävät uskomushoitojen tuottajat kuten esimerkiksi homeopaatit. Ns funktionaalinen lääketiede väittää olevansa myös kokonaisvaltaista.
Mitä termin käyttämisellä pyritään väittämään?
Tavallisin väite on se, että lääketiede ei ota ihmistä kokonaisuutena. Väitteiden mukaan lääkärit vain hoitavat oireita taikka keskittyvät yhteen asiaan. Kuitenkin jo ensimmäisenä vuonna lääkärikoulu aloitetaan kertomalla, että ihminen ei ole vain tietty tauti taikka elin vaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Koulutuksessa korostetaan lukuisia kertoja, että potilas on yksilö, jonka kokonaistilanne tulee ottaa huomioon. Siten ainakaan koulutuksessa potilaan kokonaistilannetta ei ole unohdettu.
Toisaalta voi ymmärtää, mistä tällaiset väitteet kumpuavat. Julkisesti rahoitetussa terveydenhuollossa resurssit ovat niukat ja aikaa potilasta kohden on hyvin vähän. Lääketiede on monimutkaistunut. Vaadimme tänään huippuosaamista kaikiin vaivoihin. Vaadimme, että monimutkaisten sairauksien diagnostiikka tehdään parhaimman ja uusimman tiedon mukaan. Tästä on seurannut hyvin laajalle levinnyt erikoistuminen ja lääketieteellisen osaamisen pirstaloituminen. Tästä voi syntyä tuntuma, että potilas kokonaisuutena jää huomiotta.
Pitäisikö kaiken lääketieteelisen hoidon olla kokonaisvaltaista?
Pikaisesti reagoituna vastaus olisi myönteinen.
Toisaalta suuri osa lääketieteestä on sellaista, että keskittyminen kyseiseen sairauteen antaa parhaan lopputuloksen. Kun polven ristiside repeää, on tärkeintä, että hoidon toteuttaa se, joka tietää tämän vamman hoidon parhaiten eikä potilaan psyykkis-sosiaalisella tilanteella ole keskeistä roolia kunhan vain kuntoutus saadaan hoidon jälkeen onnistumaan.
Sama pätee periaatteessa myös suureen osaan muista vaativista hoidoista ja koko akuuttilääketieteeseen. Aivokasvainten hoidot, sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset ja muut vaativat toimenpiteet ovat sellaisia, joissa ensisijainen laaduntarkkailun kohde on itse toimenpide eikä sen sosiaaliset ulottuvuudet.
Kuitenkin toisaalta monien operatiivisten toimenpiteiden onnistuminen vaatii laajaa yksilön kokonaistilanteen kartoitusta. Vanhuksen lonkkamurtuman korjausleikkauksen onnistuminen sisältää myös sen, että potilas kuntoutuu omatoimiseksi ja pääsee takaisin kotiinsa. Sama tilanne on monien kroonisten sairauksien hoidossa. Tällöin on aivan selvää, että pelkästään puhdas lääketieteellinen laatu ei ratkaise lopputuloksen laatua.
Onko uskomushoitojen kokonaisvaltaisuus-väittessä mitään perää?
Kokonaisvaltaisessa näöntutkimuksessa kuvataan myös silmänpohjat mutta epäilen, että se tekisi siitä olennaisesti paremmaksi. Hiuspohjan tutkimuksessa katsotaan kameralla päänahan ihon huokosia mutta ei siitä katsomisesta ole mitään todettua hyötyä.
Homeopatian kokonaisvaltaisuus suorastaan ristiriidassa sen kanssa mitä tarjotaan. Koko homeopatiahan perustuu pelkästään oireiden perusteella valittujen tuotteiden tarjoamiseen. Vaikka valintatilanteessa kyseltäisiinkin hyvin perusteellisesti tutkittavan oirekuvaa, on hoidon perusteena edelleen vain tuo oirekuva. Ei siinä oteta huomioon ihmistä kokonaisuutena eikä edes diagnoosia tarvita. On vaikea ymmärtää mistä väitteet homeopatian kokonaisvaltaisuudesta ovat peräisin.
Ns. funktionaalisen lääketieteen väitetään olevan kokonaisvaltaista. Suomen Terveystaidon sivustoilla kokonaisvaltaisella lääketieteellä tarkoitetaan funktionaalisen ja täydentävän lääketieteen lähestymistapaa terveydellisiin ongelmiin. Sivustoilta saa sen käsityksen, että vastaanotolla käytetään runsaasti aikaa ja potilasta haastatellaan perusteellisesti. Tähän saakka tilanne vaikuttaakin lupaavalta.
Näkemys muuttuu, kun katsoo mihin hoidoissa keskitytään. Itse asiassa kyseessä näyttäisi olevan lääketieteen päälle liimatuista uskomushoidoista sekä yleisesti hyväksyttyjen lääketieellisten hoitojen kanssa ristiriidassa olevan diagnostiikan ja hoidon tarjoamisesta.
Perusteluina käytetään kliseisesti tuhansien vuosien kokemusta ja tarjotaan mm. intialaista Ayurveda-lääkintää ja kiinalaista lääketiedettä. Muut käytetyt termit ovat mm. naturopatia ja antroposofinen lääketiede.
Virallinen lääketiede leimataan kovaksi. Sivuilla arvostellaan mm. sairaalaverkoston perustamista aikanaan Suomeen. Sairaalalaitoksen vaihtoehtona olisi sivuston mukaan ollut luonnollisempi ja kasvispainottenen ruokavalio sekä väärin lannoitetun ruoan välttäminen.
Tavallisimmat hoitokohteet näyttäisivät tänään olevan kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito, hiivasyndrooma, kemikaaliyliherkkyys, nivelreuma ja borrelioosi. Kaikki nämä alueet ovat juuri niitä, joihin on viime aikoina liittynyt some-kuohuntaa. Kaikkiin näihin sairauksiin funktionaalinen lääketiede väittää tarjoavansa paremman diagnostiikan ja hoidon, vaikka tutkittu tieto ei näitä väitteitä tukisikaan. Samalla aikaisemmin annettu hoito todetaan virheelliseksi ja näin saadaan potilas sitoutumaan uuteen hoitomuotoon.
Erikoista on myös se, että funktionaalisen lääketieteen palveluja tarjoavat ihmiset joko eivät ole saaneet lääketieellistä koulutusta taikka heillä ei ainakaan ole sitä näiden kyseisten sairauksien osalta. He ovat siis itse nimenneet itsensä näiden sairauksien asiantuntijoiksi.
Millainen on hyvä tutkimus ja hoito?
Hyvä lääketieteellinen hoito sisältää automaattisesti kokonaisvaltaisen luonteen. Ensimmäinen edellytys kuitenkin on, että hoidon tulee perustua parhaimpaan saatavissa olevaan tietoon ja kokemukseen. Parasta hoitoa ei takaa se, että potilaalta kysellään kaikista asioista maan ja taivaan väliltä, jos niillä ei kuitenkaan ole todellista vaikutusta hoitoon. Sitä ei takaa myöskään se, että annetaan potilaalle helppoja vastauksia vaikeisiin ja epäselviin asioihin.
Väitän, että nykyinen lääketiede on jo lähtökohdiltaan kokonaisvaltaista. Hyvä lääketieteellinen hoito mahdollistuisi kuitenkin paremmin, jos vastaanotolla on riittävästi aikaa perehtyä potilaan ongelmiin. Tämä ei näytä tänään toteutuvan riittävän hyvin.
Jälkipuhe
Tämän blogikirjoituksen alkuperäinen nimi oli ”Kokonaisvaltainen kirjoitus”. Kokonaisvaltainen-termi näyttäisi kuitenkin liittyvän pääasiassa perusteettomiin lupauksiin. Todennäköisyys sille, että väite on huuhaata, on hyvin suuri kun havaitsee termin. Tämän vuoksi muutin kirjoitukseni otsikon nykyiseen muotoon.
—-
Kirjoitusta on päivitetty 9.11.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Holistic-health.jpg
http://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001017/huomenta-suomen-uutiset/539955
http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/laakari–terveydenhoito-liian-kapea-alaista/2417596
Kuka tahansa voi nousta esiin tuolla väitteellä ja olla myös osittain oikeassa. On aivan totta, että kiireessä ei kokonaisuutta ehdi aina selvittää. Tämän on jokainen huomannut kun käy vastaanotolla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lääketiede ei ottaisi kokonaisuutta huomioon. Se tarkoittaa sitä, että nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme ei suosi toimintamallia, jossa kokonaistilanne olisi paremmin keskiössä.
Toisin kuin mitä Sovijärvi väittää funktionaalisesta lääketieteestä, heidän omat nettisivustonsa kyllä viestivät aivan erilaisesta linjasta. Kyllä se linja sisältään massiivisen paketin erilaisia uskomushoitoja ja myös poikkeavia tulkintoja eri sairauksista. Jo se, että omitaan pari yleistermiä omaan käyttöön on jo sinänsä harhaanjohtavaa. Kokonaisvaltaisuuden lisäksi myös on omittu ”funktionaalisuus”. Sehän tarkoittaa, että tuo lääketiede on ”toiminnallista” ja ilmeisesti muu on sitten ei-toimivaa tai perustuu ei-toiminnallisuuteen.
Kyseessä on minun mielestäni ovela sanaleikki, jolla saadaan lääketieteen tieteellinen uskottavuus ja poikkevat hoidot ja uskomushoidot niputettua samaan kauniiseen myytävään pakettiin.
”Erikoista on myös se, että funktionaalisen lääketieteen palveluja tarjoavat ihmiset joko eivät ole saaneet lääketieellistä koulutusta taikka heillä ei ainakaan ole sitä näiden kyseisten sairauksien osalta.”
He ovat kyllä lääkäreitä kaikki jotka ovat käyneet lääketieellisen koulutuksen ja joilla on lupa harjoittaa lääkärin ammattia. Heidän vastaanotoille on pitkät jonot, 1-2v, ja jotkut ei edes kykene ottamaan enää uusia potilaita. Sit on niitä erikoislääkäreitä sekä ”asiantuntijoita” joille saa ajan heti samalle päivälle jos halua, ja se kertoo jo aika paljon. Ihmiset menee sinne mistä saavat apua, ei sinne mistä saavat huuhaata tai hampuukkia.
Lääketieelle aika moni asia on ollut aluksi hampuukkia, ja nyt yleisessä käytössä. Lääketiede käyttäää myös itse aika paljon välineitä mitä tutkimukset ovat osoittaneet huuhaaksi. Niinkuin esim. rasvattomat maitotuotteet, margariini, kalkki, kolesterolli- ja ssri-lääkkeet.
Siten mitä kokonaisvaltaseen hoitoon tulee, lääketieteessä se tarkoittaa ottaa potilas huomioon niin fyysiseti, psyykkisesti, henkisesti että hengellisesti, mukaan lukien myös potilaan elämäntilanne, jopa taloudellisella tasolla, ja se ei ole mitä funktionaallinen lääketiede ajaa takaa. Funktionaallinen lääketiede ottaa kaikki FYYSISET OIREET sekä potilaan elämäntavat ja sairastamishistorian huomioon ja etsii ongelman juurta sekä oireiden aiheuttajaa, eikä lääkitse pelkkiä oireita selvitämättä mistä ne johtuu ja ajttelematta yhtään miten se vaikuttaa muihin kehon osiin sekä psyykkeeseen. Homeopaatit ja hierojat ovat asioita erikseen ja heitä ei verratta funktionaaliseen LÄÄKÄRIIN.
Tosta viittauksesta joogaan on pakko sanoa sen verran, että intialainen ja kiinalainen lääketiede tiesi, että suolistolla ja aivoilla on selvä yhteys ja länsimaalainen lääketeide löysi sen yhteyden vasta nyt, herran vuonna 2015, kuten myös sen, että imusuonisto ulottuu myös aivoihin. Kaikesta teknologiasta huolimatta mitä on olllut käytössä jo pitkään.
Lopuksi on pakko ihmettellä, että jos lääketieteellinen koulutus heti alussa kertoo tuleville lääkäreille, että potilas a.k.a IHMINNEN on yksilö ja oma kokonaisuus, miksi sitä ei harjoittella oikeassa elämässä? Eläinlääkäritkin tekee sen ja monet lemmikit saavat suomessa parempaa hoitoa mitä ihmiset. Vuodesta 1994 Suomessa lääkärinvallan vannominen on ollut vapaavalintainen, olisiko siinä ehkä enemmän osuutta asiaan mitä resurssi/aikapulaan?
PS: Täältä on poistettu yksi tosi pitkä ja osuva kommentti. Erittäin eettistä toimintaa lääketieteen professorita. Katsotaan kuinka kauan tämä komentti pysyy täällä. Kiitos ja näkemiin.
Jos tutustut funktionaalisen lääketieteen yhdistyksen sivuille, tulee selväksi, että kaikki funktionaalisen lääketieteen toimijat eivät suinkaan ole koulutukseltaan lääkäreitä.
Jonojen pituus ei todellisuudessa kerro mitään osaamisesta taikka ammattitaidosta. Se kertoo kyllä siitä että bisnes on menestyvää. Kun potilaiden käsityksiä hoidon laadusta on tutkittu, esille nousee pääasiassa lääketieteellisten seikkojen ulkopuolella olevia asioita kuten ystävällisyys, huomiointi, kuunteleleminen, jne. Nämä ovat sinänsä valtavan myönteisiä asioita mutta kertovat siitä, että miksi kaikenlaisen huuhaan tarjoajat menestyvät; kunhan vain toimivat tuolla tavalla. Tämä kertoo myös että on taloudellisesti houkuttelevaa siirtyä tarjoamaan ”vaihtoehtoisia” hoitoja.
Jokainen uskomushoitoja tarjoava nostaa aina esille tuon kliseen, että historiassa on ollut hoitoja jotka on myöhemmin hylätty ja toisaalta sen, että opitaan uusia hoitoja. Mielestäni se todistaa vain sen, että lääketiede kehittyy ja uusiutuu kun tieto lisääntyy. Sillä ei voi kuitenkaan perustella uskomuksiin perustuvia hoitoja, nehän pitäisi voida todistaa ihan omanaan ja niiden pitäisi myös perustua tutkittuun tietoon. Kommenttisi sisältämä lista niistä hoidoista/asioista, jotka mielestäsi ovat osoittautuneet vääriksi, kertoo enemmän sinusta ja uskomuksistasi kuin faktoista. Nämähän ovat juuri niitä samoja joita uskomushoitojen tarjoajat väittävät.
Lääkärin eettisissä ohjeissa sanotaan seuraavaa: ”Hänen tulee käyttää ja suositella vain tutkimuksia ja hoitoja, jotka ovat lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen perusteella vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia.” Siten lääkärin oikeudet omaava henkilö, joka esimerkiksi teettää laboratoriotutkimuksia taikka antaa hoitoja, joita tutkittu tieto ei tue, toimii lääkärien eettisiä ohjeita vastaan.
Kommentoijan tulisi ehkä perehtyä lääkärin koulutukseen ennen kuin kommentoi asiaa virheellisesti. Kyllä lääkäriksi opieskelevat varsin varhaisessa vaiheessa ovat vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa. Tosin he eivät voi tehdä sitä itsenäisesti potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Sinulla on myös virheellinen käsitys lääkärin valasta. Se oli välillä kirjallinen eikä varsinaista valatilaisuutta järjestetty mutta nyt siihen on palattu. Tämä tilaisuuden järjestäminen ei kuitenkaan ole sama kuin vapaaehtoinen vala.
Täältä blogista on poistettu vain reilut 10 kpl täysin asiattomia tai parjaavia kommentteja. Kokonaismäärän ollessa yli 1000, se on hyvin pieni määrä. Mikäli minulle kerrotaan mikä oli tuo tärkeä kommentti, jonka olen poistanut, voin selvittää asian.
Kaikki samat kokeet mitä funktionaalliset lääkärit teettää löytyy myös HUSin labralistalta, paitsi nyt rT3 joka siellä myös oli vuosi tai kaksi sitten. Sieltä ne on sen kokeen alunperin revinytkin, siis ihan lääketieteestä, ei heidän omista päistä. Ravinto on taas erittäin tärkeä kehon kehitykselle ja ravintoaineiden pitkäaikaiset puutteet voi lievänäkin, ja etenkin vakavina, aiheuttaa kaikenlaisia oireita ja johtaa monenlaisiin ongelmiin sekä sairauksiin Ei vain raudan tai b-12 vit puutteet, vaan kaikki muut noiden ja kaliumin, natriumin tai magnesiumin sekä kalsiumin lisäksi, vaikka nuo jälkimmäiset kertoo enemmän kehon kriisitilanteista. Esm. mikäli d-vit mittaus sisältysi perusverenkuvaan ja vielä viitearvolla 70-100, tai b-12 500-1000 lääkärit säästyisivät monelta tyytymättömältä potilaalta jotka vuosia valitta erilisiä kroonisia oireita ja kokevat ettei heitä oteta vakavasti ja ettei heitä haluta tutkia tai hoitaa. Tai jos kaikki lääkärit tietäisivät mikä on piilevä raudan puute ja ymmärtäisivät, että nykyajan ruokateollisuus tarjoaa paljon halpaa, ravintoa tyhjää ruokaa. (Puhun ihan omista henk koht. kokemuksista, nimimerkki mm. ostemalacia a.k.a aikuisiän riisitauti ja vuosi on mitä, 2015 ac.)
En tiedä mikä funktionaallinen yhdistys semmoinenkin on, mutta ellei ole lääkiksestä valmistunut ei ole lääkäri, ei tavallinen eikä funktionaallinen.
Potilaat saavat funktionaalliselta lääkäriltä apua ja kaikki ne asiat, mitä lääkärinvala sisältää, ei vain ystävällisyyttä ja huomiota. Kuten myös hoitoja jotka perustuu viimeisiin ja ajankohtaisiin tutkimuksiin. Funktionaalliset lääkärit kun seura mitä maailmalla tapahtuu, ne käy konferensseissa ulkomailla ja lukevat arvostettuja lääketietteelisiä julkaisuja. He pysyvät ajan tasalla jatkuvasti koulutautamalla itse itseään ja päivittämällä tietonsa. He tietävät mistä modernin ihmisen terveysongelmat johtuu ja ovat hyvin perillä autoimmuunisairauksista sekä niiden mahdollisista aiheuttajista. Funktionaallinen lääketiede ei tukahduta oireita, vaa hoitaa oireiden syitä ja sitä kautta oireet häviää eikä vaadi loppuelämän lääkitystä ja/tai kärsimystä. He eivät hoida kuolemansairaita eikä syöpäpotilaita, vaan lievempiä tapauksiä joille elämäntavan tai ruokavalion muutos voi tuoda suurta helpotusta sekä parantaa semmosten potilaiden elämänlaatua. Semmoset potilaat ovat tippuneet kokonaan terveydenhuollon piiristä, he ovat täysin heitteille jätettyjä ja luulosairaiksi tai masentuneeksi leimattuja. Niillä ihmisille ei ole mitää paikkaa minne tai ketää kenen puoleen kääntyä, koska kukaan lääkäri ei ota heitä vakavasti eikä halua tutkia saati hoitaa heitä koska kaikki heidän perusverenkuvat ovat viitteissä, hemoglobiinia myöten. Joten kyllä, markkinarako on syntynyt, ja se on syntyny kysynnästä, ei rahastamisen toivossa. Vaikka tietenkin kaikenlaisia huijareita löytyy, niin perus, kuten funktionaallisen lääketieteen piiristä.
Lopuksi tässä se lääkärinvala kokonaisuudessaan
”Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.
Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.
Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua.
Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.
Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti.”
Mikäli kaikki tämä olisi nykypäivän todellisuus, muissa kuin syöpäsairaiden tai vakavasti sairaiden ja kuolevien potilaiden kohdalla, funktionaallisille lääkäreille ei olisi tarvetta.
PS. Se poistettu komentti ei näy täällä enää koska se on poistettu, niin minulla ei ole enää mahdollisuutta kopioida sitä teille.
Kiitos vastauksesta. Kuten vastauksestasikin käy esiin kysymys ei ole siitä, etteikö itse laboratoriomittaukset olisi useimmiten asiallisesti toteutettu vaan siitä, että niitä määritetään tilanteissa ja tulkitaan tavalla, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon. Esim. mitataan vitamiinien ja hivenaineiden pitoisuuksia ja niistä tehdään päätelmiä, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon.
Markkinarako syntyy luonnollisesti kysynnästä. Mutta sen hyödyntäminen on helppoa kunhan vain antaa helppoja vastauksia vaikeisiin ja monimutkaisiin ongelmiin.
Vetoat siihen, että mainitsemasi lääkärit käyväöt koulutuksissa. Tarkoitatko sitä, että muut eivät pitäisi huolta ammattitaidostaan? Kaiketi myös koulutuksen sisällöllä on merkitystä?
Jos kerrot mitä kommentti sisälsi, voin katsoa nuo poistetut läpi. Kuka oli lähettäjä?
Kommentistasi jää sellainen mielikuva ettei perusterveydenhuolto kykene löytämään syytä tai sairautta – vaan ihmisen/potilaan tulisi osata itse kertoa mitä hän sairastaa.
Se voi olla vaikeaa jos lääkäri ei kykene määräämään kokeita otettaviksi. Käsitykseni mukaan hyvin pieni määrä potilaista on professoreita.. Vielä pienempi määrä näistä on lääketieteen professoreita?
Vähän sama asia kun ”sähköyliherkän” tulisi osata sanoa, onko ”kenttä” päällä vai ei. Se olisi paljon helpompaa jos samaan aikaan palaisi merkkivalo. Eivät ne (potilaat) kuitenkaan mitään meedioita ole.
Piilevä raudan puute = varastorauta.
Lääketieteessä on käsitykseni mukaan käyty jonkun verran keskustelua siitä että hoidetaanko oireita vai sairauksia. Lääkärin vala näyttää kertovan sairauksista.
Mistähän kommentista sinä sait tuollaisen kuvan? En ole kyllä ymmärtänyt tuollaista viestiväni. Mitä ihmettä oikein tarkoitat?
Potilas Nr 289546124 11.11.2015 klo 00:20
Tuosta em. – ei sinun kommentista.
Julkisen terveydenhuollon määritelmää tulisi pikaisesti tarkastaa.
Tuleva valinnanvapaus ja kolmannenkin osapuolen (mielipide) palveluiden tarjoaminen kun erottuisi näin paremmin julkistamattomasta terveydenhuollosta…
http://www.karitaaaltonen.fi/uskalla-parantua-blogi/viisas-elama-2015-olli-posti
Asu viisaasti Suomessa.
Tuolla sivustolla on kyllä jos vaikka mitä huuhaata ja perusteettomia väitteitä esillä. Kuten myös muissa kanavissa ja yhteyksissä, missä rouva esiintyy. Juuri sitä kaupallistettua humpuukia, josta Juhani Knuuti kirjoittaa. Ei kestä yhtään kriittistä tarkastelua. Heti kun kyseenalaistat tai osoitat ristiriitaisuuksia, rouva poistaa kirjoituksiaan tai blokkaa kysyjän ulos. Sieltä löytyvät niin funktionaalinen- kuin energialääketiedekin yms vaihtoehdot suloisena sekamelskana.
Mikäs suhde lääkärinvalalla ja vakuutuslääkärin velvollisuuksilla on?
Vakuutuslääkäreille kun on oikein Suomen lakiin kirjoitettu erioikeus, siis velvollisuus, puhua ja kirjoittaa mitä puppua vaan. Muilta lääkäreiltä edellytetään sentään kunniaa ja omaatuntoa, vaan ei vakuutuslääkäreiltä.
Koko tapaturmavakuutuslaki, jossa vakuutuslääkäreiden erioikeudet määrättiin voimaan 90-luvun alussa, pantiin suurremonttiin vuoden alussa nyt vuonna 2015. Laki muutettiin ja nimi vaihdettiin, mutta vakuutuslääkäreille annettu lupa tehtailla tosiseikoista eriytettyjä/eriytettäviä lausuntoja vakuutus- ja eläkevakuutusyhtiöiden eduksi säilytettiin tässä kiireellä ja salaa totutetussa tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistuksessa.
Uusi laki ja sitä sivuavat korjatut monet muut lait astuvat voimaan vuodenvaihteessa. Tällaisen tahdonilmauksen Suomen eduskunta on Suomen lakiin viime toukokuussa kirjannut. Vakuutuslääkärit pidetään edelleen kaikkien lakien yläpuolella. Poliisikaan heidän tekemisiään ei voi tutkia, koska heillä on lakiin kirjattu erioikeus vaikka valehdella ja väärentää, mitä ”ilman kunniaa ja omaatuntoa” käytännössä merkitsee.
Tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistus tehtiin kaikessa hiljaisuudessa ja suurelta yleisöltä salaa. Luulenpa, että syynä siihen oli vielä voimassa olevan tapaturmavakuutuslain 41 d §, jonka olemassaolosta harva tietää ja jonka säätämistä poliitikot osaavat sentään hävetä. Eiväthän he muuten ujuttaisi sitä salaa piilotetusti suuren lakimuutoksen joukkoon.
Mitenhän tässä käy, kun sote-alueudistus tulee voimaan ja jos niiden kunkin johtoon valitaan vakuutuslääkäri? Se on kai sitten pärstäkerroin ja lompakko, joka potilaan paikan ja statuksen tutkimus- ja hoitojonossa ja vakuutuskorvauksien saajana määrää.
Oletettavaa on, että vakuutusturvan piiriin kuuluvat vammautuneet ja sairastuneet ja periaatteessa mutta vain periaatteessa työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutetut pysyvät Suomessa kovin vähälukuisina edelleen. Työläisten lienee ihan turha luulla pääsevänsä terveysperusteisen vakuutusturvan piiriin ihan oikeasti muuten kuin vakuutusmaksujen maksajan roolissa. Korvaukset jäävät haaveeksi, satukoon heille mitä tahansa.
Yli 6500 suomalaista on jo ollut samaa mieltä, mitä tässä addressissa vaaditaan. Joukossa on myös nimekkäitä allekirjoittajia:
http://www.adressit.com/vakuutuslaakarit_on_asetettava_totuusvelvoitteen_piiriin
Lakiteitse asioista tulee helposti monimutkaisempia kuin ne ovat.
Mahdollistaako potilaan oikeudet pyytää lausuntoa jossa vakuutetaan tietojen olevan oikein? Tai ainakin saada perusteet lausunnolle? Tämä tuli mieleeni kun luin joku aika sitten henkilöstä jolle oli vaihdettu keuhkot. Patologi totesi löytäneensä asbestia. Vakuutuslääkäri oli kuulemma kirjoittanut että tämän henkilön keuhkoissa ei voinut sitä olla ja että patologi on nyt kyllä erehtynyt pahemman kerran.
Erehtyminen on inhimillistä. Kenellä sitä asbestia ei nyt olisi. Kummallisempaa olisi ollut ettei löydy mitään.
Nyt bloggaajan kahteen viimeiseen kommenttiin ei voi vastata vaikka niissä kysytään asioita. Niistä puuttuu kokonaan tuo ”Vastaa kommenttiin” linkki. No, jatkan keskustelua näin.
” Juhani Knuuti 11.11.2015 klo 12:46
Kiitos vastauksesta. Kuten vastauksestasikin käy esiin kysymys ei ole siitä, etteikö itse laboratoriomittaukset olisi useimmiten asiallisesti toteutettu vaan siitä, että niitä määritetään tilanteissa ja tulkitaan tavalla, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon. Esim. mitataan vitamiinien ja hivenaineiden pitoisuuksia ja niistä tehdään päätelmiä, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon.
Markkinarako syntyy luonnollisesti kysynnästä. Mutta sen hyödyntäminen on helppoa kunhan vain antaa helppoja vastauksia vaikeisiin ja monimutkaisiin ongelmiin.
Vetoat siihen, että mainitsemasi lääkärit käyväöt koulutuksissa. Tarkoitatko sitä, että muut eivät pitäisi huolta ammattitaidostaan? Kaiketi myös koulutuksen sisällöllä on merkitystä?
Jos kerrot mitä kommentti sisälsi, voin katsoa nuo poistetut läpi. Kuka oli lähettäjä?”
Nyt on kyllä aika paha väärinkäsitys koko funktionaalisesta lääketieteestä. Sana on ehkä hassu, mutta kai ne halusi erottua jollakin tavalla niistä jotka tarjoavat uskomus- ja vaihtoehtohoitoja koska ovat ihan oikeita LÄÄKÄREITÄ. Ja se sana funktionaalinen siinä yhteydessä ei todellakaan meinaa sitä, että se olisi toimiva ja joku muu ei olisi toimiva, se sana viittaa ihmiseen ja toiminnallisiin sairauksiin/häiriöihin. Moni lääkäri, niin yksityisellä kuten julkisella puolella, harjoittaa amattiaan ihan samalla periaatteella ja ajatelutavalla kutsumatta itseään funktionaaliseksi lääkäriksi. Moni lääkäri on taas jämähtäny paikalle ja ei edes lue mitään oman alan julkaisuja saati käy missään koulutuksessa, ja jos käyvät se on korkeintaan joku calcichew infotilaisuus jossa edelleen opetetan, että kalsium on yksi ja ainoa aine joka ehkäisee murtumia sekä osteoporoosia. Outoa kyllä koska tutkimukset ovat soitaneet sen vääräksi, luusto tarvitsee paljon muutakin kuin pelkkää kalsiumia ja jopa tosi vanhassa endokrinologian kirjassa lukee, että d-vit on vältämätön, jotta kalsium imeytyisi suolesta. Sit sitä d-vit mittausta ei tehdä edes osteoporoosipotilaille vaan heille määrätään pelkkää kalsiumia, selvitämättä edes mistä esim. sekundarinen osteoporoosi edes johtuu, mikä on vastoin Käypähoitosuosituksia. ja näin maassa missä sitä d-vitamiinia ei saa edes kesäauringosta tarpeesi saati sit ravinnosta. Ja sit on niin monta muuta ainetta ja biokemiallista vaikutusta asiaan kuin asiaan. Semmoset lääkärit eivät halua edes määrätä mitään labroja mitä eivät osaa tulkita. ihan kuin eivät voisi konsultoida kolleegaa joka osaa. He eivät halua edes noudattaa Käypähoidonsuosituksia joissakin tapauksissa, vaan jääräpäisesti pitävät kiinni siitä vanhasta ja tutusta eivätkä hyväksy mitään uutta, edes kokeilumielessä. Ei edes silläkin uhalla, että potilas voisi vaikka hyötyä siitä ilman mitään haittavaikutusta. Kokemusta on ja liikaakin semmosista lääkäreistä.
Labrojen viitearvot päivitetään koko ajan ja uusia tulkintoja syntyy jatkuvasti. Viralliseen järjestelmään ne tulee myös, mutta pitkällä viiveellä siitä, kun uudet tutkimukset on osoittaneet/kumoneet tai todeneet jonkun asian olevan niin tai näin. Esim. D-vit viitearvo on nyt min. 50 ja se on normaali se 50 tai vaikapa 55 on täysin normaali sen mukaan, mutta kun se ei ole niin. Siihen oli ensin lisätty, että osteporoosipotilailla tavoite on 50-70 ja jos on yli 100 se on jo melkein myrkytystila. Nyt 31.8.2015 on taas muutunut tieto ja osteoporoosin osalta nousi arvo ja on nyt jopa huikeat 120. Moni lääkäri tiesi nuo asiat jo vuosia siten, jotkut ei hyväksy tota asiaa nyttekään, jotkut ei edes tiedä, että on muuttunut. Ja miksi ihmisellä kuin ihmisellä ei saisi olla hyvä ja riittävä D-vit pitoisuustaso? Miksi pitää odottaa ensin, että ihminen sairastuu? Toisekseen, me ei voida teettää jokaiselle ihmiselle kaikki mahdolliset labrat ja tutkia jokaista ihmistä vuosikausia toteakseen mitkä ovat sen ihmisen optimaalliset veriarvot yms. Sen takia onkin nuo massoille tarkoitetut viitteet ja jos mahtuu niiden väliin, ei tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Se mikä on jolleki liian vähän voi olla toiselle liian paljon, suuriin osa voi viiteen sisäpuolella olevilla arvolla hyvin eikä heillä ei ole mitään oireita, toinen taas tulee sairaaksi. Joku voi taas voida hyvin vasta ku ne arvot menee viitearvon ulkopuolelle. Ei kaikki ihmiset ole samanlaisia, eikä kaikkia ihmisiä tai vaivoja voi hoitaa samalla tavalla vaikka kuinka olisi kyse yhdestä ja samasta sairaudesta. Sen takia lääketieteessäkin on vaihtoehtoja, eikä yhtä ainoata hoitoa per sairaus.
Siitä poistetusta kommentista. En muistaja nimimerkkiä enkä kaikkea mitä siinä luki, mutta siinä oli annettu oikea kuva funktionaalisestä lääketieteestä ja kysyty mm. mistä semmonen käsitys monella lääkärillä, että potilaat ovat tyhmiä ja johdettavissa.
Onneksi nykyään jokaisella on lääketeiteelliset tutkimustulokset ulottuvilla ja jokainen voi tarkistaa onko jotain totta vai tarua ja mikä käytäntö oman sairauden hoidossa on virallinen linja muuolla, niin suomessa kuin ulkomailla. Ja onneksi potilat osaa nykyään kyseenalaistaa ja vaatia sekä etsiä toisten lääkäreiden mielipiteitä jos omaan vaivaan ei saa apua omalta lääkäriltä tai hänen kautta.
Tämä väärä käsitykseni on tullut Fuktionaalisen lääketieteen yhdistyksen kotisivuilta: http://fms.fi/
Kyllä ainakin tämän sivuston perusteella voi todeta, että idea on poimia erilaisia kroonisia sairauksia ja tehdä niistä kiistanalaisia vaikka kiistaa ei olisikaan ja sitten hoitaa vaivoja hoidoilla, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon.
Vastakkainasettelua voisi välttää poistamalla Ajankohtaista -osiosta jotain.. Ainakin sanan ”kiista”.
Lnkki lääkäreihiin törröttää tyhjää ja tänä vuonna sinne ei ole mitään muuta laitettu kuin vuosikokouskutsu. Kaikki muu on viime vuodelta. Taitaa olla kuollu ja kuopattu tuo yhdistys? http://fms.fi/laakarit/
Mitkä on ne FT-lääkäreiden hoidot/tutkimukset mitkä ei perustu tutkituun tietoon? Vitamiinit ja hivenaineet ne ei voi olla, koska niitä on tutkittu jo yllin kyllin sekä todistettu mitä niiden puutteet tai myrkytykset aiheuttaa. Semmosia ei olisi sairaaloiden labroissa mahdollista tehdä mikäli ovat vain huuhaata. Ruokavalio se ei voi olla myöskään, eikä liikunta. Tai ärsykkeiden ja stressin välttäminen.
Nykyään kiistetään kaikesta, esim. kilpirauhasvajaatoiminnasta on koko endokrinologinen lääkärikunta jakautunut kahtia. Ovatko nekin kaikki professorit ja endokrinogit sit uskomushoitoja tarjoavia huijareita jotka väittää, että esim. piilevä ja lievä kr-vajaatoiminta on olemassa ja että siitä on tutkttua tietoa eikä se vältämättä näy aina verikokeissa?
Eikö tuosta kilpirauhasasiasta ole jo kulunut vuosia? Muistaakseni siinä ei ollut kyse vajaatoiminnasta – vaan lääkityksestä?
Samalla perusteella ”diabetes” tyyppi 2 ei ole ”diabetestä” vaan haiman mahdollista vajaatoimintaa. Kuitenkin sitä hoidetaan lääkkeillä. Lääkehoitoa annetaan, vaikka hoitovaste on tutkitusti huono. Tyypin 2 diabetestä sairastavat eivät siis usko olevansa sairaita kun hoitotasapaino on – ja pysyy huonona.
Kyseistä sairautta kun ei olisi ollenkaan jos hoitotasapaino olisi hyvä. Diagnoosi ei ole myöskään näyttöön perustuvaa lääketiedettä. Myöskään erilaisten kipuilujen diagnoosi – harvemmin ainakaan – perustuu näyttöön. Voihan sitä silti olla..
Tehdään oletus.
On olemassa kahta erilaista insuliinia. Toinen on synteettinen ja toinen eläinperäinen? Onko vaikuttavuudessa tai aineiden mahdollisessa metaboliassa eroja?
Eläinperäinen aine voi hyvinkin sisältää eläinallergeenin. Sikaa, hevosta ehkä lehmää. Jotain.
Synteettinen valmiste. Onko kyseessä ”tehoaine” joka sisältää vain purkin kylkeen isolla tekstillä painettua ainetta. Entä jos kyseessä onkin geneerinen valmiste jonka koostumus on tyystin erilainen? Lääkärin vaihtokiellolle on varmasti olemassa todelliset syyt.
Entä jos resurssit ovat rajalliset ja joudutaan priorisoidoimaan – kummalle potilasryhmälle eläinperäinen insuliinivalmiste kuuluu? Tyypille 1, jonka haima ei enää tuota lainkaan insuliinia – vai tyypille 2, jolla on mahdollinen vajaatoiminta?
Vai lapsille?
Porkkana ja d-vitamiini. Porkkanan voitaisiin ajatella olevan alkuperäinen d-vitamiinin lähde. Teollisesti ja synteettisesti valmistettua porkkanaa ei kuitenkaan ole olemassa joten verrataan seuraavaan geneetiseen valmisteeseen eli purkista otettavaan d-vitamiiniin.
D-vitamiinin saannin ravintokoostumus porkkanassa on erilainen kuin geneerisessä – synteettisessä, purkista otettavassa porkkanassa. Kummassa koostumus tukee terveyttä? Voidaanko näitä kahta tuotetta arvioida samoilla perusteilla – varsinkaan, jos emme tunne alkuperäisen valmisteen, porkkanan, vaikutusmekanismia ja kaikkia sen sisältämiä aineita.
Kiistely on turhaa niin kauan kuin on olemassa perusteet jotka ovat vertailukelpoiset.
Mr Painille: Kyllä tyyppi 2 diabetes on diabetesta eikä lainkaan sama kuin ”haiman mahdollinen vajaatoiminta”. Hoitovaste voi olla mielestäsi huono mutta se ei pidä paikkaansa. Lääkehoidolla voidaan korjata osa diabeteksen aiheuttamista ongelmista mutta niillä ei sairautta paranneta. Ylipainon vähentämisellä ja liikunnalla tosin voidaan oikeastikin vaikuttaa mutta kun sairaus on edennyt pidemmälle, kyllä lääkehoitoa tarvitaan. Väität, että diagnoosi ei olisi näyttöön perustuvaa lääketiedettä. Erikoinen virheellinen väite, jota ei perusteltu.
Insuliinin osalta ehkä kannattaisi perehtyä biokemiaan. Kyseessä on peptidi eli koostuu aminohapoista ketjussa. Jos kyseessä on ns. ihmisinsuliini, se on identtinen riippumatta siitä miten se on tuotettu. Ei siinä ole eläinallergeeneja ja se tuotetaan bioteknisesti. Eläininsuliineissa 1 tai useampi aminohappo on erilainen ja tämä ero voi saada aikaan vasta-aineita. Lisäksi on muokattuja ihmisinsuliineja joilla saadaan aikaan pidempi vaikutusaika. Kaikki nämä kuitenkin vaikuttavat saman insuliinireseptorin kautta.
D-vitamiinin osalta sekoitat kaksi asiaa: D-vitamiinin ja beetakaroteenin, joka on A-vitamiinin esiaste. Porkkanassa ei ole D-vitamiinia.
Perustelu:
Diabeteksen määritelmänä on, että ”verensokeri” eli veriplasman glukoosipitoisuus on pysyvästi yön paaston jälkeen 7,0 mmol/l tai sitä suurempi. Tämä glukoosipitoisuus johtuu juuri insuliinen erityksen alentuneesta tasosta. Se, mikä sitten lopulta aiheuttaa tämän insuliinitason heikkenemisen, on vielä osittain epäselvä.
”Se-mikä-aiheuttaa” ja ”epäselvä” tarkoittaa minulle että asia ei perustu näyttöön perustuvaan lääketieteeseen – vaan sopimukseen, että tällä tavoin määritetyä sairautta hoidetaan kuvaamallasi tavalla.
Suosittelen perehtymään asiaan syvemmin. Asia on paljon monitahoisempi kuin vain, että insuliinin eritys alentuisi. Kudostasolla tulee ensiksi insuliiniresistenssi ja alkuun insuliininen eritys on jopa suurempaa kuin terveillä. Diebeteksen diagnostiikkaan liittyy muutakin kuin pelkkä veren sokeripitoisuuden määritys. Toki se on yksi kulmakivistä.
Ok. Muistatko milloin diabeteksen (tyyppi 2) diagnostinen määrittely on tehty jotta voin pyytää asiakirjoja tätä koskien.
Mr Pain porkkanalla ja d-vitamiinilla ei ole mitään tekemistä keskenään, karotiini muuntuu a-vitamiiniksi. Diabeteksesta sen verran, että eikö turussa tutkijat selvittäneet, että 2-tyypin diabetes johtuu enteroviruksen aihuttamasta tulehduksesta ja siihen on kehitteillä rokote? Lääkkeet mitkä alentavat verensokeriarvoja on hyöty/haitasuhteen nähden huonot. Ja siihen veriarvoon monessa tapauksessa paremmin auttaa ruokavalion muutos ja liikunta sekä terveet elämäntavat.
Enterovirus on yksi hypoteesi, ei vielä todistettua tietoa.
En ole etsimässä tuota porkkanaa.
Vitamiinit ja hivenaineet: Ei niiden tarpeellisuus ole kiistanalaista. Se, että mittaamalla lukuisien vitamiinien ja hivenaineiden pitoisuuksia ja sitten täydentämällä niiden suhteellista puutetta useimmissa tilanteissa on todellakin kiistanalaista. Meillä nimittäin ei ole monien niiden osalta luotettaavaa tietoa tarkasta normaalialueesta. Lisäksi olen nähnyt niitä tulkittavan myös niin että keskiarvoa alempi taso olisi jo vajausta. Todellisuudessa kaikissa mittauksissa on tietty alue, jonka sisälle mahtuu 95% terveestä väestöstä ja sen sisällä olevia arvoja on perusteetonta lähteä arvoja korjaamaan. Tämän lisäksi 5% väestössä AINA (ihan määritelmän mukaisesti) sijaitsee tuon alueen ulkopuolella vaikka olisivatkin täysin terveitä. Näiden faktojen lisäksi, vaikka olisikin suhteellinen vajaus jostakin, niiden korjaaminen lisillä tulisi perustua siihen, että hyöty tutkitaan. Monet itsestään selvinä pidetyt asiat eivät aina ole sitä Myös hivenaineet ja vitamiinit voivat olla haitallisia, jos niitä saa yli tarpeen. Yksi esimerkki on E-vitamiini, joka osoittautui haitalliseksi lisäystutkimuksissa. Ei ole siis itsestään selvää, että lisäämällä hivenaineita ja vitamiineja, terveys paranee.
Kipirauhasen vajaatoiminnan hoidossa ei todellakaan ole endokrinologikunta jakaantunut kahtia. Kyseessä on ns. vaihtoehtoporukan luoma harha. Tämä on vähän kuin ilmastonmuutos. Lähes kaikki ilmastontutkijat ovat samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos on totta vaikka mediasta saa toisen käsityksen. Sama tilanne on myös endokrinologien käsityksissä ns. kiistanalaiseen tyroksiinihoitoon. Kyseessä on Amerikasta levinnyt villitys, jossa muutama (ei-kilpirauhasasiantuntija) on hurahtanut tuohon uskomukseen ja kopioinut kohun Suomeen. Kyllä tässä todellisuudessa kyse on tästä tutusta valetassapinosta, jossa yksittäisten lääkäreiden poikkeavasta käsityksistä on tehty muka oppiriita ja media on haukkana tarttunut asiaan ja luonut harhan siitä, että endokrinologit olisivat jakaantuneet kahteen ryhmään, jotka kiistelevät asiasta. Yhdysvalloissa terveydenhuolto toimii business edellä, jolloin oikeastikin syntyy suuriakin klikkejä ja jopa yhdistyksiä jonkun kiistanalaisen aiheen ympärille.
Mikään ei ole itsestäänselvää ja vedestäkin sekä ilmasta voi aiheuttua vaaraa mikäli sitä annostelee vääriin. Funktionaalinen lääkäri etsii neulaa heinäsuovasta ja se ei tee hänestä huijaria, eikä rikko lääkänvallaa, etenkin koska ravintoaineiden mittaukset ja tulkinnat mitä avarakatseiset lääkärit seuraa ovat viimeisintä tutkimustietoa. Ravintoaineiden vajausten korjaamiset nimenomaan perustuukin tutkituun hyötyyn vaikka ne ei tietenkään ole merkityksellisia joka ihmisen kohdalla. Siitä ei kuitenkaan ole vaaraa kokeilla ja katsoa onko potilaalla siitä hyötyä vai ei. Ainakin mm. raudan, seleenin b12, d-vit ja jodin arvojen korjaamiset ajankohtaiseen viitearvoon ovat vähentäneet tai kokonaan poistaneet monen kilpirauhasvaivaisen thyroxiinin tarvetta. Siitä on tutkittua tietoa. Kuten myös siitä, mitä aineita ei sa ottaa samanaikaiseti thyroxiinin kanssa koska ne estää/vähentää thyroxiinin imeytymistä/tehoa. Tutkitua tietoa sekin ja puhdasta faktaa kuten myös sekin, että länsimaalaisilla on paljon imeytymishäiriöitä joihin pitäisi kiinnittä enemmän huomiota.
Niin moni endokrinologi on julkisuuteen päästänyt artikkeleitä ja puhunut asiasta myös radiossa ja tv.ssa joten kaikki tietää, että heillä on omat seuraajaat. Endokrinologit itse kertovat asiasta, se ei ole median kesintö, että kunta on jakautunut kahta. Niin mitä viitearvoihin, että mitä t3.sen käyttöön tulee, yhdessä ja/tai erikseen. Outoa kyllä, että myös tsh.n viitearvon ylärajaa pudotetaan koko ajan pikku hiljaa alaspäin täällä suomessakin, jos kyse on vain yksitysipuolen bisneksista ja trendista joka tuli tänne amerikasta. Kuten myös, että Käypähoito on lisäny vuoden alusta omegarasvakapselit ennältäehkäisemään skitsofreniapotilaiden psykoosijaksoja. Ja joo, apteekit on myyneet kliinnisisä ravintolisiä ja palmu/kokosöjlyä julkisen puolen lääkärin reseptilla jo ikuisuuden ja KELA on myös jo ikuisuuden korvanut ne. Ei kai ilman lääketieteellistä näyttöä????
Ton ajattelutavan mukaa monet autoimmuunisairaudet ja toiminnalliset häiriöt sekä idiopaatiset vaivat ei saisi hoitaa missään eikä kenenkään toimesta koska niistä ei ole mitään tutkittua tietoa joihin ne hoidot perustuu tai jotka todistaisi koko sairauden olemassaolon. Joten on pakko ihmetellä miksi lääketeide diagnosoi ja hoitaa sairauksia joiden olemastaolosta ja hoidosta ei ole mitään tieteellistä näyttöä? Ja niitä hoidetaan kuitenkin ihan julkisella puolella ja Turkuun on avautumassa jopa joku Harvinnaiset sairauden instittuutti vai mikä lie, vai onkohan se jo avattu. Lääkärit jotka hoitaa esim. CFS.ää ja monta muuta oireyhtymää julkisella puolella toimivat kaikki funktionaallisen lääkärin tavoin koska se on tutkitusti ainoa asia mitä niiden potilaiden eteen voi tällä hetkellä tehdä.
Jos jostakin yksisyiskohdasta ei ole tutkittua tietoa, ei se johda siihen, että sairautta ei hoideta. Tietenkin sitä hoidetaan parhaan sen hetkisen tidon mukaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisi ihan vapaasti keksiä oman teoriansa ja alkaa hoitamaan sen perusteella. Tämän takia tehdään erilaisia guidelineseja ja käypä hoito -ohjeita, joilla asiantuntijat pyrkivät tuomaan ajantasaisen tiedon ohjeeksi tavalliselle lääkärille jolla ei ole mahdollisuutta paneutua joka asiaan. Luonnollisesti näissä ohjeissa ei hötkyillä yksittäisten tutkimustulosten perusteella. Muutoin on suuri vaara, että annetaan myös virheellisiä ohjeita. Varmasti on erilaisia hypoteeseja, joista osa osoittautuu todeksi kun niitä myöhemmin tutkitaan. Kaikki eivät kuitenkaan osoittaudu. Jälkikäteen on helppo nostaa asia esille ”mitäs minä sanoin” tyyliin ja samalla unohtaa ne kymmenet muut hypoteesit, jotka on sillä välin kumottu.
Kuvaat toisessa kappaleessa edelleen ilmiötä nimeltä ”valetasapaino”. Kirjoitin siitä ihan erillisen blogin hiljattain. Median tapa toimia tuottaa keinotekoisia vastakkainasetteluja, joista sitten saadaan keinotekoisia oppiriitoja. Ilmastonmuutos on tästä hyvä esimerkki. Jos otamme satunnaisesti 100 endokrinologia, moniko heistä jakaa nämä ns vaihtoehtoiset diagnostiikat ja hoidot? Varmaan joku, mutta jos osuus on hyvin pieni, voiko silloin puhua oppiriidasta?
Kysyin tämän keskustelun vuoksi endokrinologeilta, onko heidän piirissään oppiriita kilpirauhassairauksien diagnostiikan ja hoidon osalta. Sain selvän vastauksen, että ei todellakaan ole. Oppiriitaa ei siis ole olemassa niiden lääkäreiden keskuudessa, jotka ovat erikoistuneet kilpirauhassairauksiin. Tämä oppiriita on siis kilpirauhassairauksien vaihtoehtohoitoja tarjoavien ja endokrinologien välillä.
Mietin vähän aikaa mistä tuo 95/5 prosentin sääntö tulee ja missä olin sen aiemmin nähnyt – kyseessä lienee Edward Shorterin klassikoksi muodostunut kaikkiin sairauksiin (pl. trauma) sopiva viisaus, missä tietty osa oireilee AINA todennettavuuden tuolla puolen.
Mikä/mitä/missä/milloin tämä Turun klinikka on? Trooppisten ym. sairauksien klinikka löytyy Lontoosta.
Kyllä ”pitkää rautaa” tutkitaan poissulkumielessä Yliopistosairaaloissakin mutten tiedä miten yleistä se on. Entäs ne statiinit?
95% vs 5% on yleisesti käytetty tilastollisen analyysin pohjalla. Siinä hyväksytään, että saa olla 5% virhe kun esimerkiksi verrataan hoidon tehoa. Eli tulos on totta 95% todennäköisyydellä. Samasta syystä joka 20:s tutkimus antaa keskimäärin poikkeavan tuloksen vaikka poikkeavuutta ei olisikaan. Tämän vuoksi yksittäisen tutkimuksen tulokseen tulee suhtaua kriittisesti sillä se poikeava voi olla aivan hyvin se ensimmäinenkin.
Harvinaisten sairauksien yksikkö on aloittamassa. Jos haluatte siitä enemmän tietoa, varmaan googlaamalla löytää harvinaisen sairauden määritelmän ja myös tietoa tästä yksiköstä.
https://hypotyreoosi.wordpress.com/2014/12/22/valvira-havisi-toisen-kerran-hallinto-oikeudessa/
Nyt tarjottiin linkki sivuille, jossa toistetaan samaa värittynyttä tietoa mitä media on muutenkin suoltanut. Kykeneekö siis Helsingin hallinto-oikeus muka päättämään tai ylipäätään ottamaan edes kantaa siihen onko jokin hoito oikeaa vai väärää? Eivät nämä oikeuden päätökset todista asiassa mitään muuta kuin sen oliko Valviran päätös juridisesti pätevä vai ei.
Kysymys ei ole siitä etteikö kilpirauhasen vajaatoiminnassa yhdistelmäterapiaa toisinaan tarvittaisi. Kysymys on siitä, että missä tilanteessa ja millä tavalla hoitoa annetaan. Väitteet siitä, että olisi vain muutama potilas saanut lieviä sivuvaikutuksia, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ei muuten näitä potilaita hoitavat lääkärit olisi kannelleet viranomaisille ja viranomaiset alkaneen toimia. Eivät lääkärit pelkän erilaisen näkemyksen tai oppiriidan vuoksi lähde tällaiseen prosessiin. Kyllä todellisuudessa on kysymys on ollut vakavista, jopa henkeä uhkaavista tilanteista. Kummallista on lisäksi se, että kun normaalisti väitetään, että lääkärit suojelevat toisiaan ja salaavat asioita mutta nyt kun kannellaan aidosta huolesta johtuen, se onkin väärin ja vain oppiriita.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta tilanne on hankala sillä hyvin monet oireet ovat epämääräisiä ja voivat liittyä lukuisiin muihinkin sairausiin ja vaivoihin. Mikäli hoidot aloitetaan kovin heppoisin perustein taikka käytetään lääkeyhdistelmiä tuntematta niiden toimintaa tarkkaan, voidaan aiheuttaa suurtakin haittaa ja todellista vaaraa potilaalle. Kilpirauhashormonit ovat ikään kuin koko elimistön kaasupoljin ja liiat kierrokset ovat haitallisia vaikka jonkinlaista voinnin kohenemista voisikin lyhyellä aikavälillä tulla. Vaarana on myös, että muut sairaudet, jotka voisivat olla oireiden taustalla voivat jäädä havaitsematta.
Minä näen tässä myös paljon tuota medikalisaatiota, jossa hyvin tavallisille oireille, kuten väsymys, haetaan tieteelliseltä kuulostava selitys hienoine koodeineen ja hoidetaan monimutkaisilla hormonihoidoilla, joista saadaankin tilapäinen helpotus.
”Kyllä todellisuudessa on kysymys on ollut vakavista, jopa henkeä uhkaavista tilanteista.”
+
”Parin viimeisen vuoden aikana T3-lääkkeestä on tehty 2-3 lievää haittailmoitusta.”
= ?
Tulkitsen tämän siten että kilpirauhasen vajaatoiminnan asialliseen tutkimiseen soveltuvia paikkoja ei ole.
Tulkintasi on kaikkea muuta kuin looginen. Et ottanut huomioon, että toinen noista virkkeistä ei olisi totta. Olen itsekin tietoinen sairaalassani vakavista tilanteista.
Asia ymmärretty
”Minä näen tässä myös paljon tuota medikalisaatiota”
Juhani on aivan oikeassa.
Pitäisin vähintäänkin surkuhupaisana, että tahot (mm. Heikkilä) jotka paasaavat medikalisaatiosta silloin kun kyse on asioista joissa heidän mielestään lääkehoitoa ei tarvita (esim. sv-taudit, diabetes), ovat sitten tuputtamassa TURHAA lääkehoitoa toisissa kysymyksissä. Ihan vain siksi, että pitää olla eri mieltä koska oma kanta nyt vain on se ainoa oikea, piste – viis siitä ettei sen tueksi löydy sellaista tutkimusnäyttöä kuin pitäisi.
http://www.anttiheikkila.com/blogi/kilpirauhasongelmasta/
Tämä täältä vielä puuttuikin: Kaikkitietävää, ylimielistä ja muita parjaavaa kirjoittelua!
Tuo blogin kertomus kilpirauhasen diagnostiikasta on karua luettavaa. Siinähän suositellaan että, jos EPÄILEE, että potilas sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja vaikka kaikki laboratorioarvot ovat täysin normaalit (niin siinä oli tosiaan kirjoitettu) kannattaa kokeilla tyroksin-hoitoa. Tällä logiikalla suurin osa suomalaisista söisi tyroksiinia. On totta, että tyroksiini on varovasti ja oikein käytettynä turvallista mutta miten ihmeessä voi olla perusteltua määrätä sitä ilman kunnon perusteita? Jos terveelle ihmiselle annetaan tyroksiinia, aistii aivolisäke tämän ja hillitsee sitten kilpirauhasen omaa tuotantoa. Tällä tavoin korvataan siis vain omaa tuotantoa suun kautta otettavalla tabletilla. Ja sitten, jos tämä ei auta, apu saadaan (yllätys yllätys) vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. On tuo VHH-ruokavalio sitten ihmeellinen taikahoito mihin tahansa vaivaan!
En pidä itseäni kilpirauhassairauksien asiantuntijana eikä blogini sitä nyt edes käsitellyt. Antaisin kuitenkin kilpirauhassairauteni hoitaa henkilöt, jotka siihen ovat perehtyneet ja koko kirjon nähneet. Nyt kommentoijan linkkaamat tahot eivät sitä ole.
Suosittelen ystävällisesti blogin kirjoittajaa lukemaan ajatuksella nuo linkit. Kilpirauhassairauksien hoitoon todella perehtyneiltä lääkäreiltä on kohta luvat pois 🙂 Ja löytyy niitä vieläkin parempia linkkejä, mutta henkilölle jolla on valmiit asenteet asioihin ei kannata aikaa tuhlata…
Mielenkiintoinen käsitys kommentoijalla kilpirauhassairauksien asiantuntijoista. Tämän voisi tulkinta niin, että parhaat asiantuntijat kilpirauhasen suhteen ovat nuo ortopedit ja verisuonikirurgit, jotka erikoisilla hoidoillaan uhkaavat menettää lupansa. Taas ne lääkärit, jotka ovat erikoistuneet 6 vuotta endokrinologiaan eivät ilmeisesti osaa hoitaa kilpirauhasta oikein. Kyllä onkin haastava tilanne.
Menin ja kysyin tämän keskustelun vuoksi endokrinologeilta, onko heidän piirissään oppiriita kilpirauhassairauksien diagnostiikan ja hoidon osalta. Sain selvän vastauksen, että ei todellakaan ole. Oppiriitaa ei siis ole olemassa niiden lääkäreiden keskuudessa, jotka ovat erikoistuneet kilpirauhassairauksiin. Tämä oppiriita on siis kilpirauhassairauksia hoitavien kirurgien + muiden vaihtoehtohoitoja tarjoavien ja endokrinologien välillä.
Yrität kääntää vastuuta minulle, väittämällä, että minulla on valmis ennakkokäsitys. Niin onkin, mutta se käsitys tosin syntyi vasta kun perehdyin noihin funktionaalisen lääketieteen konkreettisiin toimintoihin tämän blogin aikana. Ilmeisesti kommentoija itse taas lähtee siitä, että hänellä itsellään ei ole ennakkoasennetta ja että hän ottaa huomioon tasapuolisesti erilaiset argumentit?
Miksi kysyit asiaa vain endokrinologeilta? Kun tyroksiini muuttuu maksassa (jos muuttuu) niin vatsa- ja maksasairauksien lääkäreiden mielipidettä tulisi kysyä?
Ainakin Tays:ssa vatsa- ja maksasairaudet on niputettu samaan erikoisalaan.
Endokrinologi on sisäerityssairauksiin erikoistunut lääkäri. Pohjalla on 6 vuoden normaalin lääkärikoulutuksen jälkeen 6 vuoden sisätautilääkärin koulutus (johon kuuluu nuo mainitsemasi muut elimet) ja sen jälkeen 2 vuoden lisäkoulutus perehtyen erityisesti näihin sisäerityssairauksiin kuten kilpirauhasen sairaudet. Koulutusta on siis lukion jälkeen vain 14 vuotta. Sisätautilääkäri voi myös erikoistua vatsasairauksiin, mutta kilpirauhanen ei niihin kuulu.
Eikö tämän pohjalta ole hieman huvittavaa että yleislääkäri taikka esim. verisuonikirurgi tai ortopedi hieman asiaan perehdyttyään kuvittelee olevansa tiedoissaan tämän koulutuksen saaneita parempi? Sitten näiden väitteiden pohjalta sanotaan että lääkäreiden välillä olisi oppiriita!
https://www.youtube.com/watch?v=WvIeNY1GkR4&feature=share
Kyse on ilmeisesti työtaistelusta eikä oppiriidasta. Työtaisteluun kuuluu mm. perehdyttämiskielto – näin ainakin Postissa.
Juhani kirjoitti yllä: ”Antaisin kuitenkin kilpirauhassairauteni hoitaa henkilöt, jotka siihen ovat perehtyneet ja koko kirjon nähneet. Nyt kommentoijan linkkaamat tahot eivät sitä ole.”
Kysyisin, että mitenkähän näille henkilöille jotka ovat perehtyneet ja koko kirjon nähneet… miten heidän vastaanotolleen pääsee, jos on kuvitellut itsellään olevan tällaisia oireita….?
Kyse ei ole työtaistelusta. Kysymys on mielestäni siitä, että jotkut kollegat laskelmoidusti ryhtyvät tulkitsemaan asioita omalla tavallaan saadakseen teloudellista etua. Tai sitten he yksinkertaisesti hurahtavat johonkin ja huomaavat sille olevan kysyntää. Lääkäritkin ovat erehtyväisiä ja harhautuvasia. Sen vuoksi on pyritty säätämään eettisiä ohjeita ja käypä hoito -ohjeita.
Kyllä kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito on yleislääkärin perustoimintaa eikä valtaosin edes mitään rakettitiedettä. Nyt siitä on tehty sitä kun nuo tarinat on tehty pseudotieteelisen kuuloiseksi kaiken maailman reverse-systeemeillä. Jos tavanomainen hoitomalli ei näytä toimivan, konsultoisin endokrinologia enkä verisuonikirurgia.
mr pain endokrinologit kuuluu sisätautilääkäreihin ja ne tietää miten maksa ja muunnoshommat toimii, tai ainakin jotkut 😉 biokemia ja moni muut asia on edelleen tieteelle mysteeri ja vielä on paljon tutkittavaa ja oppittavaa ja löydettävää.
” Juhani Knuuti 13.11.2015 klo 12:50
Jos jostakin yksisyiskohdasta ei ole tutkittua tietoa, ei se johda siihen, että sairautta ei hoideta. Tietenkin sitä hoidetaan parhaan sen hetkisen tidon mukaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisi ihan vapaasti keksiä oman teoriansa ja alkaa hoitamaan sen perusteella. Tämän takia tehdään erilaisia guidelineseja ja käypä hoito -ohjeita, joilla asiantuntijat pyrkivät tuomaan ajantasaisen tiedon ohjeeksi tavalliselle lääkärille jolla ei ole mahdollisuutta paneutua joka asiaan. Luonnollisesti näissä ohjeissa ei hötkyillä yksittäisten tutkimustulosten perusteella. Muutoin on suuri vaara, että annetaan myös virheellisiä ohjeita. Varmasti on erilaisia hypoteeseja, joista osa osoittautuu todeksi kun niitä myöhemmin tutkitaan. Kaikki eivät kuitenkaan osoittaudu. Jälkikäteen on helppo nostaa asia esille ”mitäs minä sanoin” tyyliin ja samalla unohtaa ne kymmenet muut hypoteesit, jotka on sillä välin kumottu.
Kuvaat toisessa kappaleessa edelleen ilmiötä nimeltä ”valetasapaino”. Kirjoitin siitä ihan erillisen blogin hiljattain. Median tapa toimia tuottaa keinotekoisia vastakkainasetteluja, joista sitten saadaan keinotekoisia oppiriitoja. Ilmastonmuutos on tästä hyvä esimerkki. Jos otamme satunnaisesti 100 endokrinologia, moniko heistä jakaa nämä ns vaihtoehtoiset diagnostiikat ja hoidot? Varmaan joku, mutta jos osuus on hyvin pieni, voiko silloin puhua oppiriidasta?
Kysyin tämän keskustelun vuoksi endokrinologeilta, onko heidän piirissään oppiriita kilpirauhassairauksien diagnostiikan ja hoidon osalta. Sain selvän vastauksen, että ei todellakaan ole. Oppiriitaa ei siis ole olemassa niiden lääkäreiden keskuudessa, jotka ovat erikoistuneet kilpirauhassairauksiin. Tämä oppiriita on siis kilpirauhassairauksien vaihtoehtohoitoja tarjoavien ja endokrinologien välillä.”
Itsekin olen kysynyt heiltä asiasta jo aikoja siten niin potilaana monen eri endokrinologin vastaanotolla kuten myös heidän mielipidettä joiden luennoissa olen käynyt. Tilanne on sama muuollakin, ei vain Suomessa. Kilirauhassairauksen ”vaihtoehtohoitoja” tarjoavat nimenomaan ja eniten endokrinologit. Jos nyt elämäntapa- ja ravintoneuvoja voi sanoa vaihtoehtohoidoksi tai Fimean/Valviran hyväksyttyjä lääkevalmisteita. Jopa endokrinologian professoritkin kehoittaa kokeilemään lääkitystä mikäli oireet viittaa siihen mutta labrat ei. Muut asiasta kiinnostuneet lääkärit seuraavat heitä ja oikeasti itse opiskelevat ja tutkivat sekä tarkistavat asioita. Tolla periaatteella kukaan muu lääkäri kuin endokrinologi ei saisi hoitaa kilpiraussairauksia mutta moni yleislääkäri kuitenkin tekee sen, niin julkisella kuin yksityspuolella, ja suurin osa heistä tekee sen ihan vääriin. Ja minkä ihmeen takia kaikki mikä poikkeaa virallisesta linjasta ja mainstreamista on vaihtoehtohoito ja huuhata, mutta VAIN silloin jos se tapahtuu yksityspuolella? Ja jos jostain yksityiskohdasta ei ole tutkittua tietoa, se saa johtaa vain tietyihin vaivojen hoitamiseen ja niin kauan kun ne tapahtuu virallisen linjan mukaan ja julkisen terveydenhoidonpiirissa? Vai niin. Sit pitääkö oikeasti odottaa 20-vuotta, että joku kansanedustaja tai WHO tai EU-direktiivi päättää jotain terveyteen liittyvästä josta on jo pitkään tiedetty olevan fakta ja sit odottaa vielä seuraavat 10-vuotta, että Valvira/THL ottaa sen käyttäntöön?
Moni lääkäri keksii tai olettaa asioita, ei tarkista, ei tutki vaan päättää et asia on niin tai näin. Ihmisille määrättään hirveästi täysin turhia ja tarpeettomia lääkkeitä asiassa kuin asiassa, tai täysin väärää lääkettä. Jos asuisin Usa.ssa olisin jo miljonääri. Kohdallani on sattunut niin monia idiotproof hoitovirhreitä ja silkkaa välinpitämättämyyttä, että voisisn kirjoittaa niistä kirjan. Joskus olen jopa miettiny, että onko ne jotkut lääkärit jotka on mua ”hoitaneet” tai ”hoitaa” nukkunu koko sen lääkiksen ajan tunneilla vai onko ne edes oikeita lääkäreitä. Sitä paitsi myös lääketeollisuus fuskaa, ja koko homma valuu koko ajan enemmän ja enemmän julkisuuteen. Niiden monet tutkimukset ovat täysin epäpäteviä ja vajaita, silti niitä lääkkeitä päästetään markkinnoille.
Jos on koko ajan noin skeptinen ihan kaikesta ja pelkkää kaikkea uutta mikä ei näy virallisissa ohjeissa vielä ei se tuo mitään positiivista muutosta mihinkään. Plus tommonen asenne voidaan tulkita helposti välinpitämyytenä potilaita kohtaan ja se loukkaa ihmisiä jotka on oikeasti elänyt sen helvetin läpi epäpätevien lääkäreiden käsissä ja ovat saaneet apua vaikkapa niin yksinkertäisestä asiaista niinkuin rautalisä tai pieni lääkkeen annosmuutos. Joka pv saa lukea jostain rööristä tosielämän potilastarinoita jotka on sairastelleet tyyliin 20-vuotta ja jotka ovat menettäneet suuren osan elämästään niiden niin pätevien ja 6-vuotta opiskeleiden erikoislääkäreiden hoidosta huolimatta. Sit tulee joku silmälääkäri tai ortopedi vastaan ja antaa niille niiden elämän takaisin. Ja ne ei koskaan enään palaa sen niin omaa erikoisalaa oppineen lääkärin luo, mutta jäävät katkeraksi koko loppuelämän ja miettimään miksi juuri heille kävi noin ja miten se on edes mahdollista. Joten kyllä, ei kaikki endokrinologit tai erikoislääkärit ole niin perehtyneet niiden omaan alaan niinkuin niiden pitäisi olla, ikävä, mutta totta. Ei nekään kaikki osaa omia juttujaan tai edes annostella sitä thyroksiiniä eikä huomaa missä on vika niin on potilaita jotka ovat koko ajan joko vajaalla tai liikatoiminnalla, sitä oikeaoppisesta ja tieteellisesti todistetusta hoidosta huolimatta. Mut onneksi meillä on kuitenkin paljon hyviä lääkäreitä olemassa.
Maapallolla elää muuten vieläkin ihmisiä jotka ei usko, että maa on pyöreä, heillä on monta eri seuraa ympäri palloo joihin voi liittyä. Flat Earth Society on esim 1 niistä ja ne etsii uusia jäseniä koko ajan. (Tämä viimeinen, vaikka tosi juttu, on ihan vain huumorin takia ja kaikella kunnioituksella.)
Hyvää huumoria. Tähän tietysti joku alan asiantuntija kommentoi että sellaiset ihmiset jotka asuvat suhteellisen tasaisella paikalla – on helppo kuvitella maapallon olevan pannukakku ja nämä ihmiset unohtavat että maapallo pyörii ja että vain maan vetovoima estää meitä sinkoutumasta kiertoradalle. Mutta tällä ei ole mitään tekemistä magneettikenttien kanssa, tällä pyörimisellä… Maapallon kun on todettu jatkavan edelleen pyörimistään vaikka Pohjois-napa liikkuu. Etelä-navalla ei ole voitu käydä, eli sieltä ei ole tutkittua tietoa, koska siellä on niin kylmä.
Puhutko pohjoisnavasta pyörimisen suhteen vai magneettisesta navasta. Jälkimmäinen kyllä liikkuu paljonkin mutta pyörimisnapa ei nyt sentään kovin merkittävästi.
Pyörimisessä on kait ihan tavanomaista vuosittaista ja vuodenaikoihin kuuluvaa huojuntaa – mutta olisi mielenkiintoista tietää magneettisten napojen liikkeistä. Onko kukaan, edes teoreettisesti, laskenut maapallon magnetoimisvirtaa? Mistä suunnasta/suuntaan tämän magnetoimiseen tarvittava/käytettävä loisteho menee tai mistä se tulee ja miten se on kompensoitu – vai onko mitenkään josta syystä navat nyt liikkuisivat?
Asiasta kyllä löytyy tietoa netistä. Kyseessä on rautaytimen muodostama magneettikenttä jonka navat siirtyvät ihan merkittävästi ja tietyn aikavälein myös vaihtavat puolia eli jossakin vaiheessa kompassin neula alkaa osoittaa etelään.
Löytyi dynamo -teoria ja jäännösvirta.
Autotallissa on kaksi sähköjohtokieppiä.
Toinen on käyttämätön – toinen käytetty. Käyttämättömässä ei ole virtaa. Käytetyssä on ns. jäännösvirtaa – jonka voi käyttää, se ”melkein” loppuu, mutta siihen jokaisen ”käytön” jälkeen siihen palaa heikko sähkövirta. En tiedä millä mekanismilla, mutta todennäköisesti virtaa indusoituu johtoon yhä uudelleen kun se on kerran magnetisoitunut. Käyttämätön pysyy virrattomana.
Dynamoteoria kuulostaa hienolta mutta ei taida olla avuksi fuusioenergian kehittelyssä. Ihan kuin maapallo olisi mistään riippumaton energialähde. Ymmärsin teoriasta sen verran että magnetismia ”muodostuisi” maapallon sisällä jatkuvasti joka selittäisi kentän. Veikkaisin asiaa tuntemattomana – että magnetoituminen johtuu kyllä auringosta eikä maapallon sisällä vellovista sulasta raudasta ja ulommasta kuoresta. Eli magnetoitumiseen ja pyörimiseen tarvittava ”loissähkö” on peräisin auringosta.
URSA voisi kehitellä vastaavan sivuston kuin tämä. Tosin varmaankin turhautuisivat aika nopeasti selittelemään ettei dynamo-teoriaa ole kukaan pystynyt kaatamaan. Se vaan se dynamo toimii tuolla kuoren alla ja me vaan katsellaan revontulia.
Piti ihan tarkastaa, mihin kaikkeen ”kokonaisvallattomuus” johtaa.
No, maapallon magneettinen kenttä näyttääkin johtuvan merivirroista
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/63427-uusi-selitys-maan-magneettikentalle#comments
Ilmeisesti mikään tieteenala ei ole vapaa vallattomuudesta. Vähän tuli kyllä huono omatunto, kun Tähtitieteellisen Ursan sivuilla keinovaloa pidettiin ympäristöongelmana..
Ehkä tuon kommentin perusteella en menisi kyllä veikkaamaan merivirtojen puolesta. Jotenkin vain tuo rautasydän tuntuisi uskottavammalta.
Ursan näkövinkkelistä keinovalo on saastetta joka hankaloittaa tähtien katsomista. Eivät kai he muutoin ole valoa ympäristöongelmaksi nimenneet?
Tosin voihan tuo keinovalo olla eläimille ja hyönteisille myös haitallista?
Rautasydän on mielestäni looginen ”löydös” mutta hyväksytystä Dynamo-teoriasta puuttuu oleellisia tietoja jotka tietysti voidaan supertietokoneilla mallintaa ja etsiä teoriassa olevat virheet. ”Fuusioenergiaa” ei ole saatu toimimaan joka on tästä hyvä esimerkki.
Keinovalosta on varmasti ”haittaa”. Omia havaintoja ym.
-hanhet jäävät paikalleen yöllä, sumuisella säällä kiertämään ympyrää
-hyönteiset hakeutuvat valon lähdettä kohti
-tiettyjä lammasrotuja ei saada tiinnehtymään kesällä, jos ei saada aikaiseksi ns. pimeäsykliä
-kana munii luonnostaan yhden munan / vrk. Jos vuorokausi saadaan lyhennettyä 12 tuntiin – saadaan kaksi munaa vuorokaudessa…
-C4 -kasveilla *tomaatti, ei ole hyötyä yli 12h valotuksesta
-siniset LED-valonlähteet aiheuttaa verkkokalvorappeumaa
-suurpedot eivät jostain syystä halua valoon, vaan jäljet lumessa päätyvät varjon puolelle
-ihmisiä on kidutettu vankiloissa pitämällä valot päällä yötä päivää.
Niin. Kiitos vinkistä. Koettu haitta voi olla keinovalon avulla saavutettu vuorokauden pituus joka voi edesauttaa esim. kirvojen lisääntymistä. Tutkimusten etsimiseen siis… 😉 Tietysti valonjakaumallakin voi olla merkitystä muillekin kuin kasveille.
Pitkä tarinasi on mielenkiintoinen mutta sisäisesti ristiriidassa. Sekoitat kaksi asiaa: a) Mielipiteeseen perustuva asioiden riitauttaminen ja b) tutkittuun tietoon perustuva asioiden riitauttaminen. Logiikkasi mukaan myös ensinmainittu on ok. Minusta ei.
Asioita pitää ja saa kyseenalaistaa, juuri tästä tieteessä on kysymys. Mutta nämä kyseenalaistamiset tulee jotenkin uskottavasti perustella. Ei riitä, että on eri mieltä. Vain tämä takaa sen, että asiat kehittyvät suotuisaan suuntaan. Ei mielipiteille riitä perusteeksi se, että historiassa on monta kertaa jokin yllättävä väite osoittautunutkin todeksi vaikka se aikanaan kiistettiin. Kopernikus ei tuonut väitettäään mielipiteenä. Hänellä oli siihen todisteet, jotka osoittivat hänen olevan oikeassa. Siihen aikaan uskonnon vahva voima vain esti asian hyväksymisen. Minä en siis näe yhteyttä terveen kriittisyyden ja asioiden yksioikoisen kieltämisen kanssa, päin vastoin.
Sekoitat myös kaksi muutakin asiaa. Endokrinologien tarjoamat hoidot sisältävät myös näitä sinun määrittämiäsi ”vaihtoehtohoitoja” sillä ne ovat normaalia lääketiedettä. Kysymys on siitä millä kriteereillä, perusteilla ja miten hoidot aloitetaan. Yhdessä jakamassasi linkissä kehotettiin kokeilemaan hoitoa vaikka kaikki labrat olisivat täysin normaalit, kuhan vain epäilee kilpirauhasen vajaatoimintaa! Uskomatonta medikalisointia; ja mikä on riski, että jokin muu sairaus jää hoitamatta.
Vaikka toisin väität, hoidot eivät ole vaarattomia. Harha syntyy siitä, että lyhyellä aikavälillä lääkityksestä tunnutaan saavan apua. Pitkällä aikavälillä liiallisen kilpirauhashormonien antaminen aiheuttaa vakavia haittoja. Nämä tarinat eivät vain näy niillä ”vaihtoehtoluennoilla” eikä niitä löydy näistä potilaskertomuksista. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Ne, jotka välttyvät haitoilta, ovat tyytyväisiä ja pahimmillaan alkavat levittää omaa propagandaansa oman yksittäisen tapauksensa perusteella. Ne, joille haittoja tulee, häpeävät omaa hurahdustaan ja ovat hiljaa. Heitä ei näy luennoilla esitelmöimässä ihmeistä eikä vaihtoehtohoitoja antavat lääkärit heitä näe. Ehkä kilpirauhasen vaihtoehtohoitojen uhrien tulisi järjestäytyä, kuten uskontojen uhrit ovat tehneet.
Harmi, että tämä menee tällaiseksi. Seuraavaksi Duodecim tietysti kirjoittaa, ettei kilpirauhassairauksien syytä tiedetä ja sen jälkeen kaikki hoitaminen jämähtää siihen.
Syyksi kerrotaan, että tarvitaan lisää tutkimusta ja että on kyseessä selkeästi usean tekijän aiheuttama syndrooma, jossa oleellista on myös genetiikka ja psykosomatia. Ja että yksiselittäistä sairastumisriskiä ei voida ennakoida, koska vaihteluväli oireellisilla on niin suuri. Jollakin oireet tulevat ilman minkäänlaista rakenteellista dokumentoitua ongelmaa. Toiset voivat sairastaa oireetta kymmeniä vuosia ja että tarvitaan monitieteistä prosessia.
Tämä teksti on plagioitu kokonaisuudessaan.
Heh, en tiedä millainen pilke kirjoittajalla oli silmäkulmassa mutta koko tarinassa ei ollut päätä eikä häntää.
Oliko tuo siis jostakin kopioitu vai kirjoittajan oma mielipide?
Tuo oli Hesarista jonkun mielipiteestä ja ihan muusta aiheesta reväistynä – vaihdoin siihen vain muutaman sanan. Alkuperäinen teksti voi löytyä googlaamalla sopiva tekstin pätkä.
Muutama viikko sitten, olisiko olleet BBC:n toimittajat asialla -plagioivat Hitlerin puheita (maahanmuuttoon liittyvää tekstiä). Todettiin että jotakuinkin täydestä meni. Kyseinen Adolf oli ilmeisen taitava puhuja. Nettivideoita ”puheista” löytyy jopa metsäkonekoulu-aiheisiin asti.
Plagiointia näyttää harrastavan erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan poliitikot. Perinteet näyttää siis jatkuvan.
Tämmöinenkin on;
http://puppulausegeneraattori.fi/
”Jos jostakin yksisyiskohdasta ei ole tutkittua tietoa, ei se johda siihen, että sairautta ei hoideta. Tietenkin sitä hoidetaan parhaan sen hetkisen tidon mukaan.”
Jep. Eli syötetään tyroksiinia, joka ei auta potilasta mitenkään ja sitten kahdenkymmenen vuoden päästä, kun skeptikot ovat hävinneet, todetaan, että hups, se kilpparihormonien toiminta olikin vähän monimutkaisempaa kuin kuviteltiin. Lopputuloksena 20 vuotta elämästä hukkaan potilaalta ja huonosti hoidetun sairauden poikimat kolmet muuta ja elämä pilalla.
Tai niin kuin minun suolistosairauteni. Tungetaan täyteen kortisonia, joka aiheuttaa työkyvyttömyyteen johtavat oireet eikä edes auta kuin pariksi kuukaudeksi kerrallaan ja loppupeleissä funktionaalinen lääketiede, suoliston hoitaminen autoimmuunipaleoruokavaliolla ja tasapainottamalla bakteerikannan vei taudin remissioon vuosiksi.
Ottamatta kantaa yksittäisiin sivustoihin tai toimijoihin, kiinnittäisin huomion pariin seikkaan yo. kirjoituksessa.
1. Näennäisnokkeluus, holhoava ote ja vähättelevä sävy. Miksi?
2. Olematon tieto asioista joita kommentoidaan. Mitä tosiasiassa tarkoitetaan ja mihin pyritään kun viljellään termejä kuten holistinen, huuhaa, näennäishoito jne, negatiiviseen sävyyn, useita eri lähestymistapoja yhteen niputtaen
3. Sikäli kun holistinen ote pyrkii huomioimaan mentaalisten ja psyykkisten tapojen, tottumusten, mallien ja prosessien merkityksen sairauden hoidossa, ravinnon, levon ja stressin merkityksestä puhumattakaan, se ansaitsee varmasti asiallisen kommentoinnin ja neutraalin tarkastelun.
4. Useissa sairauksissa, mm. autoimmuunisarauksissa subjektiivinen kokemus sairaudesta on ratkaiseva paranemisen kannalta. Mitä kirjoittaja tietää tästä, omakohtaisesti? Seurannut tulehdusarvojen kohoamista yhtäaikaa stressitason kohoamisen kanssa? Ajatus siitä että allopatia olisi ’objektiivisena’ jotenkin ylivertainen muihin artikkelissa mainittuihin verrattuna on todellista uskomusajattelua ja huuhaata, ja lääkärin tai muun vastaavan auktoriteetin esittämänä äärimmäisen vahingollista. Totuus on että ’objektiivisuus’ näiden sairauksien kohdalla merkitsee tilastotieteellistä otetta, jonka mukaan x määrä ihmisiä paranee metodilla y, x määrä metodilla z jne kunnes tullaan tilanteeseen jossa paradigmaattisesti edennyt hoitoprosessi on kokeillut useita eri hoitotapoja, lähinnä lääkeyhdistelmiä, jonka jälkeen päädytään leikkaukseen tai muuhun vakavaan interventioon, edelleen tuntematta sairauden todellista aiheuttajaa, etenemismekanismeja ja yleensä myöskään yksilöllistä responssia muuten kuin epäonnistuneiden lääkekokeilujen osalta.
Suomeksi, kyse on hakuammunnasta joka tapahtuu tiettyjen standardien ja alustavien tulosten perusteella, tilastollisten tosdennäköisyyksien mukaan, yksilöllinen vaste lähinnöä laboratoriotestien kautta huomioiden.
Tässä tilanteessa yksilön oma kokemus jyrätään poikkeuksetta – kuka asettuu vakavan sairauden edessä uhmaamaan läketieteellisiä suosituksia?
Paranemisesta näissä ei puhu kukaan, vain oireiden hillitsemisestä ja ’elämänlaadusta’. Jotain kertoo että ihmisiä manipuloidaan kertomaan elämästään ja kehumaan elämänlaatuaan julkisesti kun valtaosa suolistosta on poistettu (IBD) tmv. Surullista roskaa.
Esimerkiksi Auyrvedan lähtökohta on puhtaasti empiirinen, uskomushoitoa siitä ei saa millään ilveellä. Täysin eri asia on miten tuhnaisa vuosia testattu mentelmä tehoaa länsimaiseen elämänrytmiin ja ajatteluun tottuneella ihmisellä. Ayurvedan lähtökohtana on aina elämäntavat ja siihen liittyvät ajattelun ja toiminnan mallit, joihin kiinnittämällä huomio tuodaan potilaalle kokemus terveydestä oma kehon osalta, pelkän oireiden vähenemisen sijaan.
Holhoavan vähättelevä asenne on tietysti helppo tapa esittää asiantuntijaa, olletikin kun omasta terveyden kokemuksestaan kiinni pitävillä ihmisllä harvoin on kompetenssia tai energiaa puolustaa näkemyksiään.
Vaihtoehtoja tarjotaan koska niille on ilmiselvää tilausta ja holhoava asenne kuten yllä on varmin keino lisätä mahdollisten puoskarien vaikutusvaltaa, asiallisten osaajien kustannuksella ja kaikkien tappioksi, niin potilaiden, lääkärien kuin vaihtoehtoisia malleja tarjoavienkin
Kiitos holhoavasta kommentista 🙂
Kommentoija näyttää tulkitsevan rivien välit omalla tavallaan ja sitten hyökkää näitä kuviteltuja väittämiäni vastaan. Tätä kutsutaan yleisesti olkinukke-hyökkäykseksi, jossa toisen sanomaksi väitetään jotain ja sitten hyökätään sitä vastaan. Kommenttisi on klassinen esimerkki tästä ilmiöstä.
Kirjoituksieni tavoitteena ei ole vähätellä tai parjata eikä edes olla negatiivinen vaan mahdollisimman neutraali. On helppo nähdä asenteellisuutta silloin, kun oma kanta eroaa. Kirjoituksieni ei tarvitse miellyttää kaikkia eikä kaikkien tarvitse olla samaa mieltä. Tämän kyseisen kirjoituksen pääviesti on se, että sanaa ”kokonaisvaltainen” käytetään tyhjänä jargonina ikään kuin taikasanana, jolla pyritään erottautumaan ”koululääketieteestä”. Tämä käyttämäsi termi ”allopatia” on myös esimerkki tästä ilmiöstä. Siinä pyritään nimeämään tutkittuun tietoon perustuva lääketieteellinen hoito tietyllä nimellä ja liittämään siihen ominaisuuksia, joita voidaan sitten kritisoida.
Nostat esiin Ayrvedan, joka mielestäsi on sitten ilmeisesti kokonaisvaltaista ja empiiristä eikä uskomushoitoa. Harmi vain, että kyseisten hoitojen tehosta ei näytä olevan mitään tukea tutkimuksista silloin, kun niitä testataan tutkimusasetelmissa, joissa toinen ryhmä saa kyseistä hoitoa ja toinen lumetta. Tällaiset hoidot voidaan luokitella uskomushoidoiksi sillä ne perustuvat uskomukseen eikä tietoon. Toki tällaiset hoidot voidaan lukea hyvinvointia tukeviksi, jos ne saavat aikaan tuntemuksen hyvinvoinnin paranemisesta. Mutta on ihan eri asia hoitaa noilla keinoin oikeita sairauksia. Nämä hoidot eivät ole vaihtoehtoja, mutta niillä voi parhaimmillaan olla täydentävä ominaisuus.
Väität, että näitä tarvitaan. Kysymys ei ole vain tarpeesta vaan tarjonnan ja virheellisen tiedon levittämisestä syntyneestä kysynnästä, jolla on kaupallinen tavoite. Esimerkiksi käy tuo väitteesi siitä, että IBD-potilailta leikattaisiin säännöllisesti suolisto pois. Väite on juuri sitä surullista roskaa, jota manaat. Voidaanko muka Ayrvedalla hoitaa vaikea-asteinen tulehduksellinen suolistosairaus ja välttää toisinaan valitettavasti tarvittava leikkaus? On helppo heitellä puskista anonyymisti rehvakkaita kommentteja, kun ei ole oikeasti tietoa potilaiden hädästä. Vihjaat myös, että pitäisi olla omakohtainen kokemus tietyistä sairauksista, jotta niitä osaisi hoitaa. Ei pidä. Mutta kokemusta tarvitaan toki.
”Tavallisin väite on se, että lääketiede ei ota ihmistä kokonaisuutena. Väitteiden mukaan lääkärit vain hoitavat oireita taikka keskittyvät yhteen asiaan.”
Miten suhtaudut masennuslääkkeisiin? Luin juuri masennuslääkeriippuvuudesta artikkelin ja itseä alkoi hirvittämään vallitseva hoitotapa masennukseen. ”Ota näitä pillereitä ja syö niitä X-aikaa niin se auttaa sitten jossain vaiheessa”-tyyli. (Artikkeli: https://www.mielipalvelut.fi/artikkelit/vaiettu-kansantauti-eli-masennuslaakeriippuvuus/)
Olen kuullut tuon väitteen monta kertaa mutta se on kyllä vain keino vähätellä lääketiedettä niin, että voisi sitten tarjota omaa ”kokonaisvaltaista” hoitoa.
Kyllä lääketieteeseen kuuluu ehkäisevät toimet, terveyden edistäminen, sairauksien hoito ja kuntoutus. Mitä siitä nyt puuttuu? Mutta on tietenkin totta, että rajallisilla julkisilla resursseilla ei kattavaa hoitoa kyetä tarjoamaan. On syytä erottaa lääketiede ja terveydenhuolto. Jälkimmäinen on poliittis-taloudellinen.
Monet lääketieteen ulkopuoliset hoidot usein väittävät lääketieteen hoitavan oireita vaikka juuri lääketieteen ydin on hakea sairauden syytä ja hoitaa nimenomaan sitä. Lääketieteen ulkopuoliset hoidot ovat itse asiassa juuri oireiden hoitoa.
Masennuslääkkeet eivät ole helposti parilla rivillä käsiteltäviä. Kysymys ei ole niin yksinkertaisesta asiasta että voisi olla puolesta tai vastaan. Oikein käytettynä niistä on hyötyä. Mutta myös niiden lopettaminen aikanaan tulee osata tehdä oikein. Ei vastaus ole mustavalkoinen. Somessa helposti löytää vain yhden näkökulman asiaan ja aina kannattaa katsoa esittäjän tausta, koulutus ja mahdolliset motiivit.