Vahvistusharha on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö etsii ja havaitsee vain omia ennakkokäsityksiään tukevaa informaatiota. Sellainen tieto, joka ei ole odotusten mukaista, tulee helpommin hylättyä.
Vahvistusharhan seurauksena ihminen kerää ja muistaa asioita valikoivasti ja tulkinnasta voi tulla harhautunut ja virheellinen.
Olin Flinkkilä & Tastula: Kohtaamisia –ohjelmassa haastateltavana. Ohjelma lähetettiin 23. ja 24. helmikuuta 2019 ja on edelleen katsottavissa Areenassa.
Ohjemassa käsiteltiin erilaisia tiedon tulkintaan vaikuttavia ilmiöitä. Myös vahvistusharhasta keskusteltiin.
Tein ohjelman palautteesta koosteen todetakseni, millä tavalla vahvistusharha näkyy konkreettisesti ihmisten tulkinnoissa haastattelussa puhutuista asioista. Jokainen voi myös todentaa, mitä haastattelussa oikeasti sanottiin ja mitä ei.
Katsojapalautteesta yleisesti
Hain ohjelmaan liittyviä kommentteja sekä omasta blogistani, että erilaisilta Facebook-sivuilta ja Twitteristä. Hain kommentteja myös sivuilta, joiden arvelin suhtautuvan esiintymiseeni kriittisesti.
Kaikkikaan kommentteja löytyi satoja.
Mitään luotettavaa analyysiä palautteesta tällaisen haun perusteella ei tietenkään voi tehdä. Valtaosin palaute oli myönteistä. Osa palautteesta oli neutraalin analyyttistä ja sitten osa selkeästi kielteistä.
Karkeasti löytämäni palautteen määrä jakaantui seuraavasti: Myönteistä oli n. 75%, neutraaleja 5% ja kielteisiä 20%. Sen laajempia johtopäätöksiä ei luvuista kannattane tehdä. On hyvin tiedossa, että kommentoijat ovat aina valikoitunut joukko katsojista.
Poimittuja myönteisiä kommentteja
Seuraavassa joitakin myönteisiä kommentteja. Listaus ei ole kattava. En ole muokannut tai korjannut edes kirjoitusvirheitä, mutta varmistin, että kommentoijan henkilöllisyys ei paljastu.
- Olipa terapeuttista kuulla järjen ääntä. Kiitos.
- Mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Tämän katselu oli hyvin käytetty kolme varttia.
- Olipa hyvää keskustelua mielen vaikutuksesta ja siitä miten paljon tunteet vaikuttavat meidän itse kunkin kokemuksiin.
- Mukavasti jutusteltu, kansantajuisesti, mutta asiallisen jämäkästi. Äärettömän samaa mieltä placebo/nocebo ja potilaan kohtaaminen -akselista.
- Selkeäsanaisesti terveydestä, huuhaahoidoista ja mm. placebovaikutuksen hyödyntämisestä @JuhaniKnuuti’n vakuuttavalla ja leppoisalla tavalla. – ”Ainoa mihin tarvitsee uskoa on tutkimusnäyttö”
- Loistava tasapainoinen ohjelma missä ottetaan esille tiedä tärkeä rooli tämän hetkisen tutkittu paras totuus joka kuiten sisällö aina se mahdollisuus että huomenna tiedämme eneämmän ja totuus oletus muuta sen mukaan. Lisäksi otetaan hyvin esillä aivojen ja ruumis yhteistyötä, joka me ei vielä ymmärätään, mutta joka selitää esim lumenlääkkeidän ja lääkerin-potilas vällinen keskustelun vaikutus ja tärkeys.
- Huippu keskustelu
- Olipa mielenkiintoinen ja pysähdyttävä tv-haastattelu. Hyvää lopputalvea ja alkavaa kevättä!
- Kiitos selväsanaisesta ja kiinnostavasta puheestasi Maarit Tastulan haastattelussa! Harvoin tapaa näin perusteltua ja tervettä kriittisyyttä. Menestystä jatkossakin!
- MOI ! -Just’ seurasin Sinua tv 1 ja tuli mieleeni sanoa ! WAU ! Olit uuden ajan ajattelijana hieno tvee tuttu ja miellyin valoisaan ilmaisuusi ja siihen mitä kantoja otit esiin ! Lääkäri parhaimmillaan on vuorovaikutusuhteessa ja paranee jo hyvän fiiliksen avulla ! Mielestäni itse on jossain määrin itselleen paras ” lääkäri ” kuuntelemalla jos lääkitys sen vaikutusta ja oloa, myös sittä kertomalla kun tapaa lääkärin ne tuntemukset silloin paremmin ymmärrettävissä molemmin puolin pöytää.
- Hei, Heti laitan sinulle postia kun olit Tastulan vieraana ja katselin ohjelman. Haluan vain tuoda esille sen kuinka tyytyväinen olin sinun esiintymiseen ja ajatuksiin….. Tarkoitan siis sitä, että ajattelet ihmistä kokonaisuutena, joka tuli hienosti esiin ohjelmassa. Ajattelen, että on hienoa havaita, samanlaisia ajatuksia kuin itselläkin on ja vielä se, että tuo ne esiin hienosti.
- Kiitos valaisevasta puheenvuorosta ohjelmassa Tastula & Filnkman , miellyttävä ja rehellinen puheenvuoro , hyvin tuotu tärkeää asiaa esille , kiitos paljon !
- Kiitos selväsanaisesta ja kiinnostavasta puheestasi Maarit Tastulan haastattelussa! Harvoin tapaa näin perusteltua ja tervettä kriittisyyttä. Menestystä jatkossakin!
- Puhuitte niin järkeviä siinä ohjelmassa… Käsitykseni on, ettei lääkärit hyväksy meitä tavallisia ihmisiä, vaan ovat yläpuolella tavallisista ihmisistä. Silti kylläkin oma lääkärini on myös ystäväni.
- Fiksuja ajatuksia Sinulla Flinkkilä ja Tastula ohjelmassa!
- Arvostan työtäsi ja punnittua puhettasi ja puhetapaasi, josta minullekin avautuu ajateltavaa. Elvyttävää ja virkistävää
- Tällaiselle puheelle pitäisi antaa paljon enemmän tilaa mediassa.
- Olipas hyvä haastattelu 😃. En voi kuin ihailla tuota selkeyttä.
- Näin,kuulin !!! TV ssä Finnilä& Tastula vau super! Elikkä tässä kauniissa kotimaassa niin on Luojan kiitos ainakin yksi ihminen jolla on järki talleellä ja suuri lämmin ❤️.
- Katoin tvstä sun ”placebo”- haastattelun ja täytyy sanoa, että oli kyllä hyvää settiä!
Poimittuja neutraaleja kommentteja
- Olen seurannut kirjoituksiasi ja mielenkiintoisia kannanottojasi erilaisiin ravintolisäkeskusteluihin. Katsoin haastattelusi Ylellä, mikä oli mukavaa katseltavaa ja vaikka olen ravintolisäkauppias ja aluksi suhtautunut melko kriittisesti mielipiteisiisi, olen kuitenkin ollut monessa asiassa samaakin mieltä kanssasi. Kaikkea en allekirjoita, mutta ohjelman perusteella sain aivan erilaisen positiivisemman ja ”diplomaattisemman” kuvan sinusta henkilönä kuin blogisi ehkä antaa ymmärtää.
- Kiinnostavaa. Vaikka todennäköisesti olen täysin erimieltä.
Poimittuja kielteisiä kommentteja
- Knuuti naureskelee rokotusvaurioisille
- Knuuti jälleen mitätöi ihmisten kertomukset
- On varmasti todella loukkaavaa väittää että rokotevaurion saamat lapsia/nuoria ei ole olemassa tai että he ovat kuvakaapanneet kuvia.
- Ja että ”potilaan omaan kokemuseen ei voi luottaa”. Surullista. Mutta juuri tästä tämä vastakkainasettelu tulee. Medialla on suuri vastuu.
- Että ei näitä rokotehaitta lapsia ole olemassa vaan ne on kuvakaapattuja. Niitä on. Voin kertoa. Mua ei hymyilytä tämä asia yhtään niin kuin knuutia. Ja monista CAM-hoidoista on tieteellistä näyttöä.
- On varmasti todella loukkaavaa väittää että rokotevaurion saamat lapsia/nuoria ei ole olemassa tai että he ovat kuvakaapanneet kuvia.
- ”Ja että ”potilaan omaan kokemuseen ei voi luottaa”. Surullista. Mutta juuri tästä tämä vastakkainasettelu tulee.”
- Kaikkein törkeintä on sanoa että rokotehaittapotilaita ei ole olemassa ja että nämä ovat kuvakaappauksia. Kyllä on ja paljon! Juuri tänään kuulin jälleen todella surullisen tapauksen nuoresta joka oli saanut narkolepsian HPV rokotteesta ja on tällä hetkellä aivan kykenemätön käymään koulussa tai edes yhtään missään. Näitä tapauksia on lukemattomia!!!!!
- Virnuileva lääketehtaan mannekiini kun valittaa päätä särkee verenpaine mittausen perusteella määrää verenpaine lääke kuurin toisiksi vahvan varmuuden vuoksi joka vedettiin apteekista pois parin päivän jälkeen ei kylläkään tämä hymy poika
- Vai faktantarkastaja?! Voi pyhä ylimielisyys! Tää itsekritiikitön professorihan se vasta vaarallinen onkin. Ylimielisyydestä nyt puhumattakaan! Hei herra professori, minä akateemisesti koulutettu, älykäs ja todistetusti tervepäinenkin osaan kyllä ajatella omilla aivoillani ja silti hyödyn, en vain usko hyötyväni, vaihtoehtoisista (ei huuhaa vaan) tukihoidoista. Enkä tarvitse sinua virnuilemaan muka-suurena-lääketieteellisenä-ukko-kaikentietävänä. Wake up!
- Mitä tuo hymyilee..??Muutama vuosi eteenpäin, niin muuttuu tuokin virne…
- Miljoonia lapsia maailmassa rokotettu, eikä yksikään ole siihen kuollut, sanoi hän, virnisteli kuin mielipuoli
- Ei pystynyt kauaa kuuntelemaan…niin meni sekasin…
- Itseasiassa ei tarvinnut, kävi tuuri kun olin aamulla hoitokäynnillä erään Herran luona ja sattui just tulemaan tv:stä tää, niin kuunneltiin yhdessä. En jaksanut kyllä kauaa edes kuunnella kun jokaisessa lauseessa suorastaan paistoi lääkebisnes
En lähde tulkitsemaan kommentteja sen enempää. Totean kuitenkin, että ohjelmassa ei lainkaan käsitelty lääkkeitä eikä lääketeollisuutta, ei sanottu, etteikö rokotuksista tulisi koskaan haittoja tai että ihmisten omalla kokemuksella ei olisi merkitystä.
Jokainen voi käydä varmistamassa tästä linkistä halutessaan mitä haastattelussa sanottiin.
Yhteenveto
Kuten yllä voi havaita, täsmälleen saman ohjelman katsominen ja täsmälleen samojen sanojen kuuleminen voi synnyttää täysin päinvastaisia tulkintoja.
Sama hymy näyttäytyy toisen mielestä ystävällisenä ja leppoisana, toisen mielestä se on mielipuolista virnistelyä.
Vaikuttavaa on, että jotkut kuulivat minun oikeasti sanoneen, että rokotuksista ei koskaan tule mitään haittavaikutuksia. Todellisuudessa sellaista en todellakaan sanonut.
Minun sanottiin myös vähättelevän potilaiden kokemuksia vaikka juuri totesin aivan toisin.
Minun todettiin olevan lääketehtaiden mannekiini vaikka ohjelmassa ei edes puhuttu lääkkeistä.
Tuoreessa Suomen kuvalehden artikkelissa Olli-Pekka Heinonen ja Hermanni Hyytiälä pohtivat ilmiötä seuraavasti:
Mielen mallit ohjaavat toimintaamme, usein tiedostamattamme. Mallit kohdistavat huomiomme ja energiamme, ja jättävät toiset asiat varjoon.
Hahmotustavan ohjaamina ihmiset näkevät vain sen minkä haluavat nähdä, pitävät oikeana kerran oppimaansa ja ovat haluttomia luopumaan ennakkokäsityksistään. Myron Tribus on sanonut osuvasti: ”Se mitä näet riippuu siitä mitä ajattelit ennen kuin aloit katsomaan.”
Takerrumme argumentteihin ja informaatioon joka tukee mielipidettämme, ja sivuutamme muunlaisen tiedon.
Hyvin sanottu.
Itse en olisi niin ihastunut vahvistusharha-ilmiön jatkuvassa painottamisessa sinänsä asiallisen vaihtoehto/uskomushoidot-kritiikin yhteydessä, koska havaitsemisen ja tarkkaavaisuuden tutkimuksessa on oleellisia rajoituksia, jotta sitä voitaisiin muitta mutkitta soveltaa reaalimaailmaan. Tutkijoiden on mahdollista kyllä määritellä ja kontrolloida eksogeeniseen tarkkaavaisuuteen liittyviä ärsykkeita, mikä taas on mahdotonta kun puhutaan endogeenisestä tarkkaavaisuudesta.
Normaaliin havaintoprosessiin sisältyy aina virhemarginaali mutta tarkkavaisuuden ja tulkinnan painottumista ohjaavat myös vahvasti emootiot (mm. Eysenck ym. 1991, Calvo ja Castillo 1997).
Koska motivaatio ja emootiot ohjaavat vahvasti havaitsemista (mm. Schafer Murphy 1943, Smith Hochberg 1954) koskee tämä ”palkinnon” eli havaisemisen suuntautuminen, oli se sitten suoraa tai konstruktiivista, kaikkia ihmisiä.
Kaikki ihmiset ovat alttiita vahvistusharhalle, koska se on periaatteessa normaali kognitiininen sisäänrakennettu prosessi, jonka tavoitteena on oman minän ja maailmankuvan säilyttäminen ehjänä. Ei siis mikään uusi keksintö.
Kiitos palautteesta. Ei todellakaan ole uusi keksintö. Myös aivan selvää, että vaikuttaa kaikilla.
Ihminen on terve niin kauan kun hän kyseenalaistaa. Itsensäkin. Ja kaikki kritiikki (neg ja pos) kehittää mikäli itse sen oikein lukee.
Kiitos vielä kerran ohjelmasta: se oli kuin raikas selväpäisyyden tuulahdus kaikkialla vellovaan keskusteluun! Oli myös mielenkiintoista lukea palautteista: se vahvistaa kuulemaani edelleen. Hyvää jatkoa! ps. aloin seurata blogiasi ohjelman jälkeen:)
Lopputulos: Ihminen on yksilö syntyessään jonka älyä ja viisautta ohjaavat lapsuuden, koulumaailman, työympäristön sekä harrastusten hyvät/huonot kokemukset. Mitä hajaantunemmin tietoa, kokemuksia ja vaikutteita eletyn elämänsä varrella ”poimii” sitä enemmän se myös hajoittaa ”yhden oikean faktan totuutta”. Minä näen juuri tämän yksilön rikkautena vaihtoehtona totalitarismille jossa kansalaisen on uskottava ja tehtävä juuri niin kuin ylhäältä käsketään.
Se, miten me sopeudumme yhteiskunnan normeihin, sääntöihin ja arvoihin riippuu pitkälti siitä miten paljon me luotamme päättäjiin eli miten hyvin he asiansa meille perustelee. Jos päättäjien osaaminen on keskitasoisesti heikompaa kuin kansalaisten, ei luottamusta synny. Jos taas päättäjät ovat liian etäällä ja ”liian fiksuja” kansalaisten suhteen, niin se toimii tietyn aikaa mutta pinnan alla alkaa kyteä.
Jotta tasapaino ja yhteiskunnan päättämien sääntöjen noudattaminen toteutuu, on ne osoitettava olevan enemmistölle kansaa hyvinvoinnin edellytys. Koskaan, mikään demokraattinen valtio ei pysty kattamaan ja täyttämään 100 %sti koko kansan toiveiden ja tarpeiden tynnyriä. Mutta on osa-alueita joita voidaan määrittää kaikille pakollisiksi yhteiskunnan terveyden (rokotukset), rauhan (lait ja seuraamukset) sekä inhimillisen elämisen puitteissa (ruokahuolto, koulutus, ei katumajoitusta).
Ihmisyys on jotain mitä me opettelemme koko elämämme tutkailemalla maailmaa avoimin silmin vailla sensuroituja tai kiellettyjä aiheita. Pakko ja totalitarismi tuhoaa kaiken! Myös järkevät toiminnot.
Yksilöllisyys ja mielipiteiden kunnioittaminen ovat tietenkin hyviä asioita. Myös erilaisia näkökulmia on hyvä tarkastella, kuten myös normeja taikka sensuuria.
Kirjoituksen sisältö ei kuitenkaan kohdistunut noihin teemoihin vaan siihen, että täsmälleen samat sanat ja ilmeet saavat ihmisissä aivan erilaisen tulkinnan riippuen siitä, mitä ennakkoajatuksia asiasta on olemassa.
Jokainen taitaa tehdä näin, myös sinä? Voimme tulkita myös tutkimustuloksia erilaisten ”lasien” läpi? Missä tai mikä on totuus? Menee melko filosofiseksi…
Jokainen, myös minä. Sen vuoksi sanoin haastattelussa, että minuun ei pidä luottaa. Pitää luottaa vain tutkittuun tietoon.
hyvä Juhani
Blogisi on hyvä, missiosi on hyvä, tv-esiintymisesi oli vakuuttava. Toivon näitä kaikkia lisää. Pari palautetta ja säätötoivetta tosin…:
”Vahvistusharha on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö etsii ja havaitsee vain omia ennakkokäsityksiään tukevaa informaatiota. Sellainen tieto, joka ei ole odotusten mukaista, tulee helpommin hylättyä.
Vahvistusharhan seurauksena ihminen kerää ja muistaa asioita valikoivasti ja tulkinnasta voi tulla harhautunut ja virheellinen”
Tämä määritelmäsi mukainen esitys oli käyttämäsi lähteen koontianalyysi, jota on arvioitu turpaduunarin ”viikuna-maksa…” jutussa. Lisää siihen pari ymmärtämättömyyttä…
Toinen lähteesi ”lihavuusprofessori” näyttää systemaattisesti valikoivan läheteistään omaa kantaa tukevia asioita. Lisää tähän vaikka lukivirhe + ymmärrysvirhe pähkinöistä kertovassa jutussa, jolloin pähkinät välipaloina olivatkin kalorineutraaleja!
Please, valitse asiantuntijasi huolella, vaikka tietämyksesi olisi kuinka laaja, ei kai kukaan voi olla tiede-elmo. Tarvitaan tukijoukkoja, jotka tuottavat oikeaa tietoa eikä satuja.
JR
Kiitos kommenteista mutta en nyt oikein ymmärrä, millä perusteella olisin käyttänyt noita lähteenä? En ainakaan tietoisesti käyttänyt. Harva asia sinänsä on oikeasti uusi, jolloin voidaan todeta, että tuo on lähde. Nämä teemat olivat aika geneerisiä. Ainoa mainittu lähde oli tuo SK:n artikkeli.
Mitä tulee muihin blogeihin, käyn niitä lukemassa hyvin harvoin, joten en tiedä mikä milloinkin on muualla teemana. Kuka on tuo lihavuusprofessori, jota tarkoitat?
Sorry hieman kryptinen kommenttini, koska käytän nimimerkkiä olen hieman ujo osoittamaan toisia sormilla.
viittasit ”lääkkeetön elämä” rasvamaksa-arvioissa pariinkiin otteeseen koontianalyysiin, joka on purettu xxx
lihavuusproffan pähkinäjuttu löytyy xx
Olen siis sitä mieltä, että tarvitset parempia tukevia asiantuntijoita, ja hyvä tulee.
JR
ok. Kiitos kannustavasta palautteesta ja ehdotuksista.
Rasvamaksa-asiassa olen kyllä kerännyt kattavan analyysin ja julkaisut. Kommenttini oli vain tiivis yhteenveto asiasta sillä itse aihetta en ole käsitellyt blogissani.
Poistin tarkoitukselle vielä kommentistasi viittaukset muihin blogeihin, jotta emme tosiaan osoittelisi ketään sormella. 😉
Ohjelmassa mainittuun sikainfluenssarokotteeseen liittyen oli nimenomaan etukäteen epäilyksiä mahdollisista haittavaikutuksista. THL syytti mm. rokoteinfoa rokotuskampanjan sabotoinnista. Rokotteen valmistaja otti itselleen vastuuvapauden mahdollisista haittavaikutuksista.
Itselläni on asiasta omakohtainen ”kokemus”. Mieheni, joka ei ole terveydenhoidon ammattilainen, tutki ulkomaisia sivustoja ko. rokotteen mahdollisista haitoista (liittyen lähinnä tehosteaineeseen) ja kielsi minua ehdottomasti ottamasta rokotetta. Löytyi tutkimuksia, joiden mukaan skvaleeniyhdiste (rokotteen tehosteaine) aiheutti hiirikokeissa erilaisia autoimmuunisairauksia. Työpaikallani sairalassa oli asian suhteen painetta, mutta ei onneksi sellaista kuin nykyisin on influenssarokotteen kohdalla, ja kieltäydyin rokotteesta.
Myös se ihmetytti, että rokotehaittojen kohdalla käsiteltiin rokotteeseen kuolemista. Eihän narkolepsiaan sairastuneetkaan ole kuolleet vaan ovat mahdollisesti pysyvästi invalidejä.
Puhut valitettavasti vasten parempaa tietoa. Tehosteaine ei edes ollut haittavaikutusten aiheuttaja. Todennäköisin aiheuttaja on itse viruksen proteiini, jota oli rokotteessa. Influenssaan sellaisenaankin näyttäisi liittyvän narkolepsiariskin lisääntyminen.
Mitä tulee vastuuvapauteen, et myöskään puhu totta. Ainoa seikka oli se, että koska kyseistä rokotetta, joka oli kehitetty tavallista nopeammin uhkaavan globaalin epidemian pelossa, ei oltu vielä testattu niin kattavasti kuin tavallisesti, jolloin yritys luonnolisesti halusi, että tämä huomioidaan.
Kyllä somessa liikkuu asiasta kuin asiasta dramaattisia tarinoita. Se ei todellakaan tarkoita, että tietoa olisi ollut etukäteen saatavissa. Tuollainen väitehän antaa ymmärtää, että viranomaiset olisivat olleet tietoisia esim narkolepsiariskistä mutta silti antaneet rokottaa väestön. Aika hurja salaliittoväite.
Kyse ei ole vain somessa liikkuvista huhuista. Tietoa oli todellakin etukäteen saatavilla.
Katsopa Googlella hakusanoilla ”squalene mice autoimmune” löytyviä tutkimuksia.
”Rokotetta hankkineet maat tekivät lääkevalmistaja GlaxoSmithKlinen kanssa sikainfluenssaepidemian alla vuonna 2009 sopimuksen, joka vapauttaa yhtiön korvausvastuusta.”
https://yle.fi/uutiset/3-5416688
”Lääkeyhtiöt ovat yleensä vastuussa tuotteistaan. Tässä tapauksessa on kuitenkin tehty erillinen sopimus, jossa lääkejätti vapautettiin korvausvastuusta. Asian vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)…Sopimusten tekemisen taustalla oli pelko siitä, etteivät rokotevalmistajat innostu tuotteiden valmistamisesta, jos vaarana on saada niiden vuoksi syytteitä.”
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/194299/
Ei ole kysymys vain somessa liikkuvista huhuista ja sitten kehotat googlaamaan.
Toinen esimerkki oli juuri sitä mistä kerroin.
Päättelen nyt, että sinun mielestäsi THL jätti tahallaan kertomatta haittavaikutuksista rokotti väestön? Katso peiliin!
Jos sinä olisit tehnyt ehdottamani haun, olisi jo ensimmäiseltä tulossivulta löytynyt tämä lista tutkimuksista, joissa skvaleeni yhdistetään autoimmuunisairauksiin (alkaen 70-luvulta).
http://www.vaclib.org/basic/flu/web-swine/Squalene%20references%20for%20Edda.doc
Jo ensimmäinen hakuvastaus viittaa PubMediin (johon sinäkin täällä usein viittaat):
Distinctive patterns of autoimmune response induced by different types of mineral oil. 2004
”Induction of autoantibodies by mineral oils considered nontoxic also may have pathogenetic implications in human autoimmune diseases.”
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14718649
Autoimmunity induced by adjuvant hydrocarbon oil components of vaccine. 2004
”the potential of adjuvant hydrocarbon oils to induce autoimmunity has implications in the use of oil adjuvants in human and veterinary vaccines as well as basic research.”
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15194169
Autoimmune/inflammatory syndrome induced by adjuvants (Shoenfeld’s syndrome): clinical and immunological spectrum. 2013
”The activation of the immune system by adjuvants, a desirable effect, could trigger manifestations of autoimmunity or autoimmune disease.”
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23557271
Vastuuvapauskritiikki ei avautunut. Itse ymmärrän vastuuvapauden nimenomaan korvausvelvollisuudesta ongelmien tullen.
Ruotsissa meni näin:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsalaisprofessori-pandemrix-rokotteen-vaaroista-tiedettiin-etukateen/2415914
Kristiina. Tiedonhakua ei tehdä niin, että uskoo johonkin tulokseen ja sitten hakee sille tukevia tutkimuksia. Sitä kutsutaan kirsikanpoimminnaksi ja johtaa vain havistusharhaan. Kun haluaa tietoa jostakin asiasta kunnolla pitää hakea kattavasti kyseisen alueen tutkimuksia ja niiden perusteella tehdä johtopäätökset. Lue lisää: https://www.vastalaake.fi/vl_puheenvuorot/nain-loydat-luotettavaa-tutkimustietoa/
Kuvaamallasi tavalla voi esim päätyä tulokseen, että maa on litteä.
Ohjelmassa kerroit osan Heikkilän kirjan väitteistä olevan vaarallisia. Tässä kohtaa toimittajan olisi ilman muuta pitänyt pyytää konkretisoimaan, mitkä ovat vaarallista. Normaalistihan toimittaja näin tekee, mutta tässähän oli kyseessä Heikkilän mollaus. Samoin yllä kirjoittamani sikainfluenssarokotukseen ennakkoon liittyvät epäilyt olivat hyvin laajasti mediassa käsiteltävinä. Kyllä toimittaja Tastula tämän tiesi ja olisi voinut esittää asiasta tiukempia kysymyksiä.
Haastattelun teema ei ollut Heikkilä eikä edes Heikkilän kirja. Koko teemaa käsiteltiin 50 minuutin ohjelmassa 2 min. Se mitä tuon 2 minuutin aikana tätä aihetta käsiteltiin, ei liittynyt Heikklän kirjan sisältöön vaan kirja-arvostelusta syntynyt parjaamiseen ja tutkintapyyntöön poliisille. Nämä olivat ilmiöitä, jotka liittyivät kokonaisuuteen, jossa terveysväitteiden käsittely tutkitun tiedon perusteella laukaisee. Kysymys oli esimerkistä, joka suuri osa kykenee kyllä toteamaan.
Mitä tulee mollaamiseen, ehkä kannattaisi katsoa asiaa hieman tasapuolisemmin ja objektiivisesti.
Mitä tulee kirjan vaarallisuuteen, noita asioita on käsitelty juuri mediassa laajasti ja perusteellisesti. Täytyy olla ongelmia luetun ymmärtämisessä, jos ei näitä ole havainnut (taikka sitten on kysymys selvästä vahvistusharhasta). Koko Helsingin Sanomien artikkeli perustui juuri noihin sisältöihin ja niihin liittyviin virheellisiin väitteisiin, joista osan voi katsoa olevan selvästi nyös vaarallisia. Miksi näihin yksityiskohtiin olisi pitänyt haastattelussa mennä?
Jotta tässä keskustelussa asia tulisi selväksi mainitsen tässä muutaman (ei ole valitettavasti edes kattava):
1) Syövän hoitoon käytettyjen lääketieteellisten hoitojen vähättely ja mustamaalaaminen voi johtaa siihen, että joku jättää nuo hoidot ottamatta ja turvautuu perusteettomasti esim ketogeeniseen ruokavalioon, jolle ei ole mitään tutkimustukea. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tällainen ratkaisu potilaan osalta johtaa kymmenien prosenttien ylimääräiseen kuolleisuuteen.
2) Veren kolesterolitason ja statiinihoitojen vähättely ja suorastaan väittäminen hyödyttömiksi. Potilailla, joilla on todettu valtimotauti, kolesterolia alentava hoito on selvästi kuolleisuutta ja sydäntapahtumia vähentävä. Etu on sitä suurempi, mitä suurempi riski. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan virheelinen mediassa liikkuva informatio sekä kolesterolin että lääkityksen osalta on johtanut siihen, että osa potilaista on lopettanut lääkityksen ja näillä potilailla sydänkuolleisuus on selvästi lisääntynyt.
3) Yleiset virheelliset väitteet liittyen tietyn ruokavalion tehoon lukuisissa sairauksissa, joista ei ole mitään näyttöä, johtaa mahdollisesti siihen, että tehokas hoito sairauteen laiminlyödään.
Sen sijaan vaarallista ei tietenkään ole se, että kerrotaan ketogeenisen ruokavalion olevan toimiva vaihtoehto osalle ylipainoisista henkilöistä, erityisesti ylipainoisille tyypin 2 diabeetikoille. Myös on aivan ok kertoa ketogeenisen ruokavalion mahdollisistä hyödyistä vaikeahoitoisessa lasten epilepsiassa. Näistä on tutkimusnäyttöä. Sen sijaan on ylipäätään kyseenalaista lääkärin väittää mistä tahansa hoidosta tai ruokavaliosta sellaista, johon ei ole mitään perusteita. Tähän sitoudutaan lääkärin valassa.
Liinanblogissa oli kommentoitu tätä vastaustasi:
https://liinanblogi.com/2019/03/08/laakkeettoman-elaman-vaarallisuudesta-vastauksia-juhani-knuutille/
Olen oman kantani jo kirjan vaarallisuudesta hänelle kirjoittanut vastineessani. Koska ohjelman aihe ei ollut AH eikä edes kirja, minusta se saa riittää siitä asiasta.
Hänellä on kirjasta omia tulkintojaan, joista olen vain todella paljon eri mieltä. Nythän onkin kysymys tulkinnoista eikä tutkitusta tiedosta, joten mielipiteitä saa ollakin erilaisia. Itse tutkimusten tuloksia ei voi päättää huutoäänestyksellä.
Kun käsittelit kirjoituksessasi ohjelmasta saatua palautetta, niin se oli mielenkiintoista, kuinka ihmiset tulkitsivat ilmeitä ja eleitä, sen mukaan, kuinka he kerrottuun viestiin suhtautuvat. Olen lukenut jostakin, että joidenkin murrosikäisten mielestä aikuiset ”näyttävät vihaisilta. En tiedä liittyykö tämä nyt mitenkään tähän, sanoinpa kuitenkin. Voi kyllä todeta senkin, että tämän vastapuolen kollegasi mainosvideoilla esiintyy yhtä teennäisesti hymyileviä ihmisiä, kuin Jehovan todistajien lehtien paratiisikuvissa 😆.
Ilmiö on mielenkiintoinen. Yksi esimerkki tulkinnoista oli se, että kun kerroin, että arvostan lisääntyvästi ihmisten kantoja ja kokemuksia ja ollut lisääntyvästi kiinnostunut näistä ilmiöistä, sitä kommentoitiin, että on ”törkeää kun vasta vähän aikaa on asiasta ollut kiinnostunut”. Hämmästyttää miten viesti voidaan tulkita nurin, kuin mitä on tarkoittanut.
Ihminen joka on oikein syvälle omaan poteroonsa kaivautunut, voi tulkita hyvän huomenen toivottamisenkin uhaksi. Ja sellaisesta poterosta ihmistä on vaikea vyöryttää liikkeelle. Taitaapa olla niin, että meillä kaikilla on tuollaisia poteroita joissakin asiossa. Me olemme kaikki vain ihmisiä ja ihminen on aika kummallinen loppujen lopuksi.
Kognitio on altis erilaisille virheille koska tiedonkäsittely on suoran havaitsemisen lisäksi aina konstruktiivista. Evoluution näkökulmasta on tiedonkäsittelyprosessin tehtävä taata hengen ja egon selviytyminen tuhlaamatta ylimääräisiä resursseja. Siksi sillä on taipumus valikoivaan tarkkavaisuuteen, eli se poimii ympäristön informaatiosta egon kannalta olennaisen jättäen epäolennaisen vähemmälle huomiolle. Treismanin suodatinvaimennusteorian (1964) mukaan valikoiva suodatin ei kokonaan estä ei-tarkkaillun viestin jatkokäsittelyä vaan ainoastaan vaimentaa sitä. Saman teorian mukaan tarkkaavaisuuskynnys ärsykkeille (esim. sanat) on alentunut, kun ne ovat johdonmukaisia odotusten kanssa.
Mielialan, lähinnä masennuksen ja ahdistuneisuuden vaikutusta kognitiivisiin toimintoihin, kuten havaitsemiseen ja tarkkaavaisuuteen, on tutkittu paljon. Tämä johtuu siitä, että tutkimuksia on ollut mahdollista suorittaa sekä normaalilla että kliinisellä tasolla.
Emootioista erityisesti pelko ohjaa tarkkaavaisuutta ja tulkinnan painottumista. Pelkäävä ihminen herkistyy havaitsemaan ja tulkitsee ympäristöstään ärsykkeitä, jotka tukevat hänen pelkopohjaista sisäistä maailmaansa. Mielen jopa harhaluuloja synnyttävä ”logiikka” perustuukin tähän: koska pelkää täytyy siis ympäristössä olla jotain pelottavaa ja uhkaavaa. Näin neutraalitkin asiat ja ärsykkeet voidaan tulkita uhkaaviksi.
Kun hallitseva emootio on pelko, kuten se erityisesti ahdistuneilla, masentuneilla tai muissa psyyken häiriöissä on, ohjaa se erityisen vahvasti tarkkaavaisuuden ja tulkinnan painottumista.
Tutkimusten mukaan ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät ihmiset tulkitsevat monimerkitykselliset lauseet todennäköisemmin uhkaavaksi kuin normaali vertaisryhmä. Esimerkkinä: ”The doctor examined little Emily’s growth” (growth=kasvu, kasvain).
(Eysenck ym. 1991)
Myös persoonallisuuspsykologia valottaa tarkkaavaisuuden suuntaamista. Ihmisen persoonallisuuden eli sisältä katsoen minän tehtävä on muodostaa maailmasta ja minästä sisäisiä malleja, joiden varassa ihminen tulkitsee ja ohjaa toimintaansa. Minän tärkeä tehtävä on myös synnyttää pysyvyyden, jatkuvuuden ja eheyden kokemus. Siksi ihminen pyrkii havaitsemaan ja tulkitsemaan ulkoisia ärsykkeitä minän perspektiivistä johdonmukaisesti. Minän kannalta ei siis koskaan ole kysymys kognitiivisesta vääristymästä tai vahvistusharhasta, koska sen tehtävä on kaikissa tilanteissa tuottaa tämä pysyvyyden ja eheyden kokemus, mikä on edellytyksenä psyykkiselle terveydelle tai sen kokemukselle.
”Etiopialaisten jumalat ovat mustia ja nykerönenäisiä, traakialaiset sanovat jumalten olevan sinisilmäisiä ja punatukkaisia.” (Ksenofanes)
Kiitos mielenkiintoisesta kommentista.
Ymmärrän hyvin kuvaamasi ilmiöt. Toisinaan ei kuitenkaan ole vain väärästä tulkinnasta vaan nähdään ja kuullaan jotain jota ei todellisuudessa ole olemassa. Nyt ei ole todennäköisesti kysymys sairaasta mielestä.
Esimerkki: Haastattelussa jotkut ihmiset väittivät minun sanoneen, että rokotuksista ei koskaan tulisi haittavaikutuksia. Tietenkään en niin sanonut ja asian voi helposti tarkistaa haastatteluista. Kerroin kommentoijille, että väite ei pitänyt paikkaansa ja pyysin varmistamaan ja katsomaan haastattelu uudelleen. Katsottuaan haastattlun uudelleen, eräs henkilö jatkoi väittämistä, että olin niin sanonut. Tämä siitä huolimatta että kommentoijat olivat käyneet katsomassa tuon kohdan uudelleen ja totesivat, että sellaista ei sanottu. Kommentoija pysyi edelleen väitteessään.
Tässä kyse ei ole siis pelkästään sanomisten tulkinnasta vaan niin voimmakkasta harhasta, että se vaikuttaa jo suoran puheen ymmärtämiseen. Voiko sisäiset mallit ohjata kuulemista noin voimakkaasti, että suora puhe kuullaan täysin väärin?
Viittaan lyhyesti vielä edellä mainittuihin ahdistuneisuustutkimuksiin. Ns. terve mieli nojaa aivan samoihin tiedonkäsittelyprosesseihin ja samaa päättelyketjuja voidaan mielen prosesseja analysoitaessa yleisestikin noudattaa.
Erittäin ahdistuneet osoittavat tulkinnan painottumista erityisesti pitkällä viiveellä korkeasti stressaavassa tilanteessa, mutta eivät lyhyellä viiveellä tai vähemmän stressaavassa tilanteessa. Kokeen perusteella on tehty se johtopäätös, että tulkinnalliseen painottumiseen vaikuttaa se onko ahdistuneisuus olotila, mielentila tai persoonallisuuden piirre. Lisäksi tulkinta ei tapahdu nopeasti ja automaattisesti vaan siihen sisältyy myöhempää strategista prosessointia.
Tämä myöhempi prosessointi aiheuttaa sen että sisäisestä motiivista riippuen saattaa kuulijan tarkkaavaisuus kohdistua esimerkiksi johonkin tiettyyn yksittäiseen sanaan. Tämä kohdesana voi viestin lähettäjän (haastattelu) näkökulmasta olla täysin irrelevantti eikä se jää mieleen erityisen poikkeavana, mutta kuulija saattaa myöhemmin viestiä prosessoidessaan tämän ”kohdesanan” ympärille kehittää mielessään aivan uudenlaisen tarinan, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä alkuperäisen viestin kanssa. Koska haastattelusi on äänitetty, on tämä viestin vääristely jälkikäteen tietysti hankalampaa, käytännössä mahdotonta, mutta vakaasti päättäessään voi toki ihminen väittää mitä vain ja kieltää aivan ilmiselvän todellisuuden.
Sanat ovat aika köykäinen väline kuvaamaan ihmismielen monimutkaisia prosesseja ja siksi en itse mielelläni takerru yksittäisiin sanoihin tai ”mitä sinä sillä sanalla tarkoitit?”-tyyppiseen sanasotaan. Se kun ei johda oikeastaan mihinkään.
Kaikkinensa ihmismieli on kiehtova ja monimutkainen tiedonkäsittelykoneisto ja siksipä niin äärimmäisen mielenkiintoinen.
Kiitos mielenkiintoisesta pohdinnasta. Mitä enemmän olen joutunut näitä ilmiöitä terveysväitteiden osalta pohtimaan, sitä mielenkiintoisemmaksi teemu muuttuu.
Eniten haastattelusta jäi mieleen askarruttamaan se, että ihan professoristason asiantunteva ihminenkin epäröi sosiaalisen lauman paineessa nousta kritisoimaan (n. 23min- nauhalla) livetilanteessa. Toisaalta se voi lohduttaa taviksia, toisaalta vähän nujertaa? Ehkä tässäkin terveyskritiikkikin tarvii oman #metoo-ilmiönsä, joukkovoiman kosketusta, että muutkin uskaltaisi nousta sanomaan vastaan?
Tuli muuten mieleen.mentalistien Poskiparran ja Ahosen kirja Huijauksen anatomia ( https://yle.fi/uutiset/3-10499821 ). Siinäkin minua hämmästytti eniten heidän tekemän tavaratalovarkaus-huijauksen kohdalla se että konkari-”huijari” Poskipartaa tämä hirvitti ja omaatuntoa kolkutti ja hänelle oli henkisesti hyvin vaikea tehdä aito huijaus (vaikka olikin kaupan omistajan luvalla testaamassa vartijoita).
Onko siis teillä sosiaalisen paineen tunteen kohdalla kyse empatiasta ”uhreja” kohtaan vai/ja että oma asema tavallaan nostaa panoksia (julkisesti näkyvän professorin tai mentalistin maine ja vastuu)?
Hyvä kysymys. En tiedä onko kyse varsinaisesti sosiaalisesta paineesta. Ehkä ei niinkään vaan itselläni siitä, että
1) Perinteinen tutkijan rooli tunkee koko ajan esiin ja pyrkii tekemään liiankin itsekriittiseksi ja varovaiseksi vaikka juuri popularisoinnissa näitä tapoja pitäisi pyrkiä vähentämään.
2) Toiseksi se, että halu on välttää tarpeetonta vastakkainasettelua, koska silloin omakin viesti yksinkertaistuu pelkkään jyrkkään kiistelyyn eikä tule ymmärretyksi. Onhan kuitenkin asioilla monta eri puolta ja näkökulmaa. Esim erilaiset perustelemattomat hoidot eivät välttämättä ole arvostelun kohteena, jos niiden ei väitetäkään omaavan mitään taikavoimia. Toisaalta sama hoito voi olla vaarallista huuhaata, jos sen perusteettomasti väitetään omaavan voimia, jolla syöpä voitetaan. Tämän vuoksi pitää olla tarkkana, kun jotain asiaa kritisoi ettei tule itsekin syyllistyttyä liiallisiin yksinkertaisuksiin.
3) Onhan tietenkin totta myös se, että kun esiintyy ”asiantuntijan hattu päässä” myös riskinä on se, että lausuu jotain typerää, joka vaikuttaa omaan asiantuntijuuden kuvaan ja uskottavuuteen. Tämä on sukua kohdalle 1 ja voinee nähdä jonkinlaisena sosiaalisena paineena. Ehkä tämän vuoksi asiantuntijoista on toisinaan vaikea saada ulos mitään selvää ja yksinkertaista vastausta tai kantaa. Vaatii kohtalaisen paljon luottamusta omaan arvostelukykyyn, kun asiantuntijana lausuu jostakin asiasta julkisuudessa. Siinä eivät tittelit pelasta. Ehkäpä toimii juuri päinvastoin; typerä lausunto tittelin saatteena on vieläkin pahempi juttu.
Vahvistuharha on sinällään mielenkiintoinen ilmiö ja itseasiassa varsin yleinen. Meillä kaikilla on oma sellainen. Tämä koskee myös blogin kirjoittajaa ja se on varsin luonnollista. Se on myös tietynlainen suojautumismekanismi, joka lienee ollut osa evoluutiotamme ja hengissä säilymistä. Sen sijaan se, miten se toimii, vaihtelee.
Jakaisin tämän vertauskuvallisesti neljään ryhmään.
1) ne jotka elävät betonimuurin sisällä; he eivät näe muuta eikä heille voi viestittää juuri mitään
2) ne, jotka elävät panssarilasin sisällä; näkevät ulos, mutta läpi ei pääse
3) ne, jotka elävät hyytelön sisällä; jos hiukan ponnistellaan pääsee sieltä ulos ja myös sisälle pääsee
4) avointen ovien ihmiset; nämä ovat tuuliviirejä, jotka kääntyvät aina sinnepäin, minne kulloinkin heitä käännetään.
Itse koen ja haluan kokea olevani 3-ryhmässä. En ota vastaan kaikkea tietoa ellei sitä minulle perustella selkeästi. Jos joudun muuttamaan omaa mielipidettäni, teen sen. Joskus tosin vastentahtoisesti ja joskus innokkaasti, mutta silti….
Kiitoksia Juhani Knuuti mielenkiintoisista havainnoistasi koskien tiedettä ja eritoten ravitsemustiedettä. Olen hyvin tieteen suhteen samoilla linjoilla, vaikka olenkin vain amatööri. Kirjoitin kyllä Skeptikko-lehteen muutamia artikkeleita, jotka eivät kaikkia varmaankaan ilahduttaneet. Ne olivat lähinnä muiden ajatuksia, joita vain halusin tuoda ilmi kuten Bart Ehrmanin kirjassaan esittämän (todisteiden kanssa) ajatuksen, että Jeesus oli olemassa halusitpa sitä tai et. Erikoiseen arvoon tietenkin nousee Richard Feynmanin ajatukset tieteestä, joita siteerasin artikkelissa ”Ei aivan tavallinen nero”. Työyhteisössäni (silloin kun siinä olin) oli yleinen vähättely jopa korkeakoulututkinnon suorittaneiden suusta kuultuna: ei tiede tiedä kaikkea. No, ei ”tiede” tiedä oikeastaan mitään, koska se on tutkimusmetodi. Ynnälasku ei tiedä kaikkea, koska se on metodi miten saadaan selville kahden luvun summa. Tiede ei sano mitään, vaan tämä tai tuo tutkimus on tullut siihen ja siihen johtopäätökseen nn-prosentin varmuudella. Varmuus kuuluu pseudotieteisiin – tieteisiin kuuluu aina epävarmuus. Jotain varmaa kyllä tiedetään. Jos joku väittää, että aurinko kiertää maata, koska Raamatussa sanotaan auringon nousevan, voin väittää vastaan, koska Raamatussa ei esitetä mitään perusteita uskomukselle. Uskoon perustuvat ilman todistusta esitetyt väitteet voidaan kumota samoin ilman perusteita. Occamin partaveistä hamuilevat (mitä liene sillä haluavatkaan tehdä) hamuavat tyhjää: yksinkertaisin selitys kosmologiasta on, että maapallo on paistamaton pannukakku jota kiertävät kaukaiset galaksit ja läheiset planeetat kuin se turisti, joka ulkomailla oleskeluaan kuvasi sanoin ”kiersimme kaikki museot – kaukaa”.
Britanniassa poliisi tutkii tapauksia, joissa vanhemmat ovat yrittäneet parantaa lapsen autismia, juottamalla valkaisuainetta (kloriittia). Tällainen päättömyys lie lähtenyt liikkeelle Yhdysvalloista, jonkun uskonnollisen yhteisön piirissä. Kuinka alas voi ihminen vajota? Täällä Pohjanmaan rannikkoseudulla oli hopeavesivillitys tannoin. Toivottavasti tämä valkaisuaineella lääkitseminen ei sentään meille leviä.
Katsoin juuri Kati Outista.Tosi ihana rehellinen ihminen.Hyviä elokuva osia
ollut hänelle hyvällä näyttelijällä.Sanoi ohjelmassa että häntä sanottu rumaksi.eipä ole Kati rupa vaan hyvä persoona jolla kauniit puhuvat silmät ja hersyvä nauru.Kiva oli Kati kuunnella ja katsella.