Kun Covid-19-epidemia levisi suomeen, nopeasti havaittiin, että epidemian leviämistä ei enää kyetä pysäyttämään. Tuossa vaiheessa keskeisimmäksi tavoitteeksi asetettiin epidemian hidastaminen niin, että potilaiden suuri määrä ei ylikuormittaisi terveydenhuoltoa.

Tässä hidastamisessa onnistuttiin Suomessa yllättävänkin hyvin. Kansainvälisesti ja myös Pohjoismaihin verrattuna epidemian tilanne on pysynyt hyvin hallinnassa. Kirjoituksen lopussa olevat kuvat ovat Markku Peltosen tuottamia 27.4.2020 tilanteen mukaan.

Miten tästä eteenpäin? THL ja Suomen hallitus ovat pohtimassa rajoitusten hallittua purkamista. Tilanne on haastava. Pelkona on, että rajoitusten purkaminen johtaa epidemian nopeaan laajenemiseen ja toisaalta niiden jatkaminen talouden lopulliseen romahtamiseen.

Suomessa on ehdotettu ratkaisuksi testaa/jäljitä/eristä -strategiaa. Tämä tarkoittaa, että testaamista laajennetaan huomattavasti nykyisestä. Kun tartunta löydetään, kontaktit jäljitetään ja sekä sairastunut että kontaktit eristetään.

Onko tämä riittävää? Useimmat epidemiologit ovat epälleet tuon toiminnan riittävyyttä sillä valtaosa infektioista on oireettomia. Oireeton henkilö saattaa olla myös ns. supertartuttaja, joka infektoi suuren määrän muita ihmisiä.

Jotta epidemia voitaisiin pitää kurissa rokotteeseen tai luonnolliseen laumasuojaan saakka, ehdotetut toimet eivät ole monien epidemiologian asiantuntijoiden mukaan vielä riittäviä. Todellinen hybridimalli tulisi sen vuoksi sisältää sekä nykyiset että uudet toimet. Tämä strategia voitaisiin nimetä suomen kielellä vaikka ESTE-strategiaksi. Nimen kirjamet tulevat strategian toimista.

• E = Etäisyyden noudattaminen ihmisten kontakteissa sekä muita suositeltuja toimia, kuten sairaana olevien pysyminen kotona, käsien pesu ja oikeat tavat yskiä ja aivastaa.
• S= Suojautuminen. Tämä tarkoittaa kasvomaskeja. Vaikka ne eivät suojaa käyttäjäänsä, on selvää, että hyvälaatuinen ja oikein käytetty maski vähentää pisaroiden leviämistä muihin ihmisiin ja sillä voi olla pieni tartuntoja vähentävä vaikutus, kun joudutaan olemaan toisen ihmisen läheisyydessä.
• T= Testaaminen. Laaja riskiryhmien, iäkkäiden, terveydenhuollon henkilökunnan ja muiden jatkuvasssa ihmiskontakteissa olevien henkilöiden toistuva testaaminen.
• E= Eristäminen. Tartunnan saaneet ja heidän jäljitetyt kontaktinsa eristetään, niin etteivät pääse levittämään tautia.

Näillä toimin minimoidaan todennäköisyys, että epidemia pahentuisi rajoitteiden poistuessa. On epätodennäköistä, että epidemia kyetään kokonaan sammuttamaan. Jos niin kuiteniin tapahtuu, olkaamme tyytyväisiä.

Voi olla, että kaksi ensimmäistä listaamaani toimenpidettä on sisäistetty ja jo kuulunut tuohon julkaistuun ”testaa/jäljitä/eristä”-ajatteluun. Se ei ole kuitenkan tullut näkyviin laajassa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Toistaiseksi viranomaiset ovat olleet kriittisiä maskien suhteen. On totta, että maskien hyödyistä on ollut yllättävän vaikea tieteellisesti saada selvää näyttöä. Huonolaatuiset maskit voivat jopa olla riski. Siitä huolimatta monet muut Euroopan maat ovat määränneet maskit jopa pakollisiksi silloin, kun joudutaan olemaan muiden ihmisten läheisyydessä. Toisaalta maskeja on vaikea suositella, jos niitä ei ole tarjolla. Maskien saatavuus tulisi ratkaista, mikäli niitä suositellaan.

Tehokkaiden toimien avulla voimme purkaa rajoitukset ja palata niin normaaliin arkeen kuin se pandemian aikana on mahdollista.