Terveys & tiede

Erratum: Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa

Tässä jatkuvasti päivittyvässä blogikirjoituksessa tuon esille Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa –kirjassa havaitsemani virheet tai epätarkkuudet. (kirjoitusta on päivitetty 22.9.2020, tarkempi kuvaus muutoksista perusteluineen lopussa)

Vaikka kirja on vertaisarvioitu ja olen pyrkinyt erityiseen huolellisuuteen, on selvää, että kirjan laajuuden ja tuhansien yksityiskohtien ja lähes 600 viitteen vuoksi mukaan voi tulla virheitä, joitakin tutkimushavaintoja voi jäädä huomioimatta tai asia on esitetty niin suppeasti, että tulkinta voi olla epäselvää.

Tietääkseni tähän päivään mennessä ei ole painettu yhtään tietokirjaa, johon ei jotain virheitä olisi päässyt livahtamaan. Olennaista on tietenkin se, millaisia nuo virheet ovat. Jos niillä ei ole vaikutusta itse viestiin tai johtopäätöksiin, ne voidaan katsoa harmittaviksi mutta ei merkittäviksi.

Kuten kirjassani totesin, toivotan asiallisen ja perustellun kritiikin tervetulleeksi, ja ilman muuta korjaan virheet ja puutteet tähän kirjoitukseen sekä myöhemmin kirjan mahdollisiin myöhempiin painoksiin. Pidän tätä tieteentekijän velvollisuutena.

Tässä kirjoituksessa käsittelen havaitsemani virheet. Kaiken kaikkiaan ne ovat vähäisiä yksityiskohtia, eivätkä vaikuta itse viestiin. Tämä kirjoitus päivittyy sitä mukaa, kun ehdin analysoimaan kommentteja.

Lisäksi joidenkin (tahallisten?) väärintulkintojen estämiseksi tulen tekemään pieniä muokkauksia kappalejärjestykseen tai täsmennyksiä myöhempiin painoksiin.

Luettelon seitsemän ensimmäistä sekä myöhemmin kuvatut muut muutokset tullaan päivittämään kirjan 2. painokseen. Merkittäviä tai olennaisia muutoksia sisältöön kirjan toiseen painokseen ei tarvittu, joten ensimmäinen painos on viestin osalta aivan yhtä pätevä kuin toinenkin.

Kirjassa havaitut todelliset virheet (8 kpl)

  • Sivulla 22 viitataan Britannian homeopatiaraporttiin vuodelta 2013. Oikea vuosi on 2010.
  • Sivulla 22 olevan viitteen 17:n verkkosivusto on vaihtunut kirjan painamisen aikana. Uusi toimiva linkki verkkosivustoon ja raporttiin löytyy tästä.
  •  Sivulla 155 luvun lumevaikutusta käsittelevässä luvussa, kolmas lainaus on taitettu vahingossa leipätekstiksi. Oheisessa kuvassa oleva maalattu tekstin osa tulisi olla kursiivilla, sillä kyse on lainauksesta.
  • Sivulla 213 mainitaan, että kurkuma olisi valittu ”vuoden 2010 terveyskasviksi”. Todellisuudessa kurkuma valittiin ”vuoden 2010 rohdoskasviksi”.
  • Sivulla 250 olevassa koostetaulukossa kurkumiinin ja kurkuman eroa mausteena ei eroteltu. Mausteena käytetään tietenkin kurkumaa, ei kurkumiinia. Varsinaisessa kurkumiiniluvussa todetaan: ”Kurkumiini on maustekurkuman juuresta uutettu aine, joka on monille tuttu currymausteessa.” Tämä virke muutetaan seuraavaksi. ”Kurkumiini on maustekurkuman juuresta uutettu aine. Kurkuma on monille tuttu currymausteessa.
  • Sivulla 22 Homeopatia-luvussa käytetyn viitteen 19 lähdettä on kuvattu epätarkasti. Saamani päivitetyn tiedon mukaan kyseisen lausunnon (homeopatia on vaarallista ja toimimatonta valelääketiedettä) on tuottanut Venäjän tiedeakatemian neuvoa antava elin, eikä itse Venäjän tiedeakatemia. Tämä tarkennus ei tietenkään muuta tuon lausunnon sisältöä eikä sitä tosiasiaa, että useiden valtioiden asettamien asiantuntijaryhmien kanta on ollut aina sama: homeopatia ei tutkimusten perusteella tehoa paremmin kuin lumehoito.
  • Sivulla 17 motivoitua päättelyä käsittelevässä kappaleessa oleva anonyymi lainaus oli peräisin aikaisemmista muistiinpanoistani enkä varmistanut sanatarkkaa lainauksen sisältöä Helsingin Sanomien arkistosta. Oikea lainaus on: ”Kirjoitin kirjani kliinisen kokemuksen pohjalta, ja kun hain siihen havaintojani tukevia tutkimuksia, niitä oli huomattavan vähän. Voikin kysyä, miksiköhän.” Pahoittelen virhettä, sillä lainausten tulee tietenkin olla sanatarkkoja, vaikka henkilöä ei nimeltä mainitakaan. Itse kappeleen viestiin ja sisältöön virheellä ei kuitenkaan ole vaikutusta.
  • Bemer-terapiaa käsittelevässä luvussa oli yksi tutkimus virheellisesti merkitty satunnaistamattomaksi. Tällä ei ole vaikutusta luvun viestiin. Tarkemmin Bemer-terapiasta ja sen tutkimusnäytöstä löytyy tässä kirjoituksessa.

Muut muutokset myöhempiin painoksiin

Lisäksi tulen tekemään joitakin muita muutoksia kirjan mahdollisiin myöhempiin painoksiin. Muutosten tarkoituksena on minimoida väärinymmärryksen mahdollisuus sekä tarkentaa joitakin seikkoja. Kysymys ei ole virheistä eikä niidenkään osalta mitään olennaisia muutoksia itse viestiin ei synny.

Sivulla 241 käsitellään lääketieteen ulkopuolisia hoitoja. Kappale ”Kahdeksan prosenttia vastanneista käytti hoitoja lääketieteellisen hoidon sijaan. Osuus voi tuntua pieneltä, mutta kun otetaan huomioon mahdollinen lääketieteellisen hoidon viivästymisestä aiheutuva merkittävä haitta, ongelma ei ole vähäinen.” siirretään aikaisemmaksi heti vuoden 2014 European Social Survey –aineistosta kertovan kappaleen jälkeen.

Sivulla 255 todetaan eri alojen järjestäytymisestä seuraavasti ”Suomessa ei tämän kirjan kirjoitushetkellä ole voimassa lakia, joka sääntelisi lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista. Muissa Pohjoismaissa ja monissa Euroopan maissa sellainen on. Koska erityislainsäädäntöä ei ole markkinoinnistakaan, siihen sovelletaan kuluttajansuojalain yleisiä markkinointisäännöksiä. Lääketieteen ulkopuolisten hoitojen alat eivät ole järjestäytyneet, joten ei ole olemassa elinkeinonharjoittajia edustavaa tahoa, jonka kautta kuluttaja- asiamies voisi alaa ohjeistaa. Samasta syystä alalla ei ole myöskään itsesääntelyä.” Tähän kappaleeseen lisätään sanan ”tahoa ”jälkeen täsmennys: ”….joka luvittaisi, seuraisi ja valvoisi toimijoita, ja.…”

Sivuilla 35 ja 92-93 kerrotaan tuhkarokkorokotuksista. WHO on päivittänyt verkkosivujaan tuoreemmilla luvuilla kirjan painamisen jälkeen. Kappaleessa olevat luvut päivitetään uusien tietojen mukaiseksi. Päivityksellä ei ole vaikutusta itse viestiin.

Kirjan lopussa oleva hakemisto laajennetaan kattavammaksi.

Lopuksi

Pidän erinomaisena asiana, että kirjaani tarkastellaan kriittisesti ja havaituista virheistä kerrotaan. Toistaiseksi varsin yksityiskohtiin menneestä tarkastelusta huolimatta, voin todeta tyytyväisenä, että varsinaisia virheitä on löytynyt pieni määrä ja nekin ovat olleet viestin ja sisällön kannalta merkityksettömiä.

Oli odotettavissa, että kirja synnyttää voimakkaita reaktioita ja protesteja, vaikka kirjan sisältö perustuukin tutkimuksiin eikä mielipiteisiin. Oli myös odotettavissa, että kirjaa luetaan kuin piru raamattua.

Hieman yllättävää on, että julkisuuteen tuodaan virheväitteitä, jotka eivät perustu mihinkään. Tavallisin peruste virheväiteelle näyttää olevan, että jamppa on eri mieltä. Asiat olisi voinut helposti tarkistaa suoraan kirjasta ja viitteistä ennen julkista väitettä. Kirja tarjoaa jokaiseen viitteeseen myös verkkolinkin.

Homeopaatit ovat kritisoineet kirjaa ja pyrkineet uutisoimaan virheistä vain sillä perusteella, että tutkimustiedon johtopäätökset eivät ole heille eduksi. Bemer Finland julkaisi ”kirja-arvostelun”, jossa perusteettomilla virheväitteillä yritetään hämärtää sitä tosiasiaa, että Bemer-terapian vaikutuksista ei ole tutkimusnäyttöä.

Akupunktiohoidon antaja arvosteli kirjaa asenteellisuudesta, vaikka ei löytänyt kirjasta olennaisia sisältövirheitä, ja vaikka luku oli akupunktiolle suopea. Ei ilmeisesti ollut arvostelijan mielestä tarpeeksi suopea?

Energiahoitojen kannattajat ovat väittäneet tutkimusten valikoinnin olevan vinoutunut, vaikka juuri heidän itse antama tutkimusnäyttö on kirjassa huolellisesti analysoitu.

Bioresonanssihoitajat väittivät yhden tutkimuksen analyysin puuttuvan, vaikka sitä ei ole vielä edes julkaistu.

Virhelistojen kritiikitön esittäminen ja luetteloiminen kertonee enemmän arvostelijan asenteellisuudesta, kuin halusta asialliseen kirjakritiikkiin. Se, että on asiasta eri mieltä, ei tietenkään tarkoita sitä, että kirjassa olisi virhe. Eriävän mielipiteen esittäminen virheen perusteena on vain silkkaa tarkoitushakuista typeryyttä.

Luotettavin tapa arvioida kirjaa on lukea se itse. Moni arvostelija ei ole selvästi kirjaa edes lukenut.

(tämän blogikirjoituksen sisältöä on jatkuvasti päivitetty, viimeksi 22.9.2020. Kirjoituksessa aiemmin olleen luettelon perusteettomista virheväitteistä poistin tarpeettomana, sillä kyseiset virheväitteet löytyvät muista kirjoituksista eikä niiden toistaminen tässä kirjan Erratum-kirjoituksessa ole tarpeen, koska ne eivät olleet todellisia virheitä. Lisäksi asioiden käsittely ei vaadi väitteiden esittäjien nimien esittämistä, jonka vuoksi väitteiden esittäjien nimiä ei tässä kirjoituksessa mainita.)

40 kommenttia

  1. Kirjaasi luetaan ahkerasti. Tarkista säännöllisesti muuttuva tilanne blogissani, joka auttaa sinua tekemään kirjastasi paremman. Terveisin ystäväsi christer

    1. Kiitos vinkistä Christer. Olen tietysti kiitollinen kaikesta rakentavasta palautteesta ja kriittisestä suhtautumisesta. Kävin katsomassa kirjoitustasi ja myös lisäsin ja analysoin siellä esitettyjä virheväiteitä omaan tuoreeseen blogiini, jonka linkki alla. Väitteet olivat valitettavan heikosti perusteltuja. Tosi harmi, ettei tuosta suuresta työstäsi näytä vielä olleen juurikaan hyötyä kirjani parantamiseksi. Mutta tsemmpiä jatkoon, kannattaa yrittää.

      https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/erratum-kauppatavarana-terveys-selviydy-terveysvaitteiden-viidakossa/

  2. Eiköhän kirjastasi kehkeydy ihan hyvä teos kun se ruoditaan läpikotaisin vuosien saatossa. Agendasikin voi muuttua matkalla.

  3. Tilaukseen meni. Lapsille yhteiseksi lahjaksi (lainaan sitten niiltä). Uskon, että tuo on hyvä kirja heille sinällään ja myös oppia kriittistä ajattelua.

    1. Kriittistä ajattelua voi parhaimmillaan kehittää lukemalla monien kirjoittajien tekstejä, vertailemalla ja punnitsemalla erilaisia argumentteja, keskenään ristiriitaisiakin. On hyvää ajattelun harjoittamista lukea juuri sellaista, mistä on eri mieltä ja miettiä samalla omia perusteluja ja niiden kestävyyttä. Olisi myös hyvä joskus ottaa etäisyyttä omaan tutkimusalaan ja lukea muuta (tiede)kirjallisuutta. Se voisi auttaa näkemään omaa alaa laajemmassa kontekstissa, mistä ei ainakaan ole haittaa, mutta lieneekö kovin harvinaista tutkijoiden keskuudessa.

  4. Tästäkin kirjasta käyty vilkas keskustelu ympäri verkkoavaruutta osoittaa, miten vaikeaa yhtäältä koetellun, systemaattisen, kasautuvan ja korjautuvan tosiasiatiedon (so. tieteellisen) maailman ja toisaalta yksilöllisesti rakentuvan, satunnaisiin kokemuksiin pohjautuvan sekä sattumanvaraisesti kommunikoituvan maailmankuvan kohtaaminen on.
    Debatti tuntuu usein hedelmättömältä, kun ensin mainittu maailma pyrkii puntaroituun argumentointiin, mihin jälkimmäinen ei puolestaan usko – ja jota se ei ainakaan käytä.
    Tämä on tässä nykyajassa lähes pelottava piirre, eikä liity valitettavasti vain terveysväitteisiin.
    Hienoa, että kuitenkin jaksat JK!

    1. Kriittistä ajattelua tarvitaan. Myös ns. virallisterveellisiä hoitoja kohtaan. Minulle on syötetty sivuvaikutuksia aiheuttavaa lääkettä vuosikausia, vaikka kyse oli yksinkertaisesta ravintoaineen puutoksesta mikä vielä pitkään jatkuessaan aiheutti pysyviä terveysvaivoja. Todellista puoskarihoitoa. Ei osu sekään, että virallinen puoli käyttäisi tutkimuksia kaikessa ja ”vastapuoli ei”. Niitä vielä referoidaan oman agendan mukaisesti ja jätetään agendan ulkopuolella olevat asiat kuten ravintolisien rooli huomiotta. Kannattaa lukea ne tutkimukset aina itse, niin suomut putoaa silmiltä.

  5. Hienoa nähdä, että kirjoittaja suhtautuu asiallisesti kritiikkiin ja vastaa jopa eräässä blogissa esitettyihin surkeasti perusteltuihin väitteisiin huolellisesti. Epäilen, että tämän kritiikin takana on hyvin pieni porukka, jonka elinkeinoa faktat uhkaavat. Tämä aiheuttaa ymmärrettävästi ahdistusta.

    Olen jo tilannut kirjan ja odotellessa selaillut sitä Bookbeatissä.

    1. Kiitos palautteesta. Minulle on tullut myös sama käsitys siitä, että tavoitteena on vain parjaaminen ja kritisointi eikä oikeasti pyrkimys asialliseen kriittiseen keskusteluun.

  6. Kirjoitit: Varsinaisessa kurkumiiniluvussa asia kuitenkin todetaan oikein: ”Kurkumiini on maustekurkuman juuresta uutettu aine, joka on monille tuttu currymausteessa.”
    Siis ”Kurkumiini […] on aine, joka on monille tuttu currymausteessa.” Niinkö? Epäilen, että kurkumiini on ihmisille tuttu ravintolisänä sikäli kuin on ollenkaan. Ja jos kurkumiinia haluttaisiin saada ruoasta, tuskin mausteseos olisi siihen parasta, vaan tuore tai kuivattu kurkuma. Mausteseoksesta tuttu ainesosa on siis kurkuma. Jos kirjoittamasi virkkeen tarkoitus oli viitata nimenomaan kurkumaan mausteena, lauserakenne pitää muuttaa. Sanan maustekurkuma käyttäminen ei riitä tekemään merkityksestä selkeää, kun sivulause viittaa kurkumiiniin. Koko virke on epäselvä ja aiheuttaa sekaannusta. Tätä voi pitää vähäisenä seikkana mutta toisenlaisessa asiayhteydessä vastaava epäselvyys voikin olla iso asia (vaikkapa potilasohjeessa).

    1. Olet oikeassa siin mielessä, että parempi olisi ollut esim seuraava virke: ”Kurkumiini on maustekurkuman juuresta uutettu aine. Kurkuma on monille tuttu currymausteessa.” Tämä on kuitenkin sisällön kannalta merkityksetöntä.

      1. Tarkoitus lienee informoida lukijaa, ei aiheuttaa sekaannusta. Silloin ei voi olettaa, että lukija joko tuntee asian ennestään tai ryhtyy ottamaan selvää. Ja kun teksti on tarkoitettu erittäin luotettavaksi, ei ole samantekevää, kirjoitetaanko kasvista vai sen sisältämästä yhdisteestä, oli terveysvaikutusta tai ei.

      2. Olen täysin samaa mieltä. Jään vain ihmettelemään, onko sinusta tuo kieliopillinen lauserakenteesta johtuva viittaus kurkumiiniin kurkuman sijaan jonkinlainen olennainen seikka, josta kannattaisi keskustella ja sen laajempaa merkitystä pohtia. Itse asia, eli se, että kurkumiini on kurkuman ainesosa käy hyvin selville. Olennaisempaa kai kuitenkin on, onko tuolla kurkumiinilla terveysvaikutuksia vai ei.

  7. Minulta puuttuu tässä yhteydessä laajempi konteksti, koska en ole lukenut kirjaasi enkä tiedä, mitä sieltä käy ilmi. Mutta alun perin viittasit kritisoimaani virkkeeseen sanomalla, että siinä todetaan asia oikein. Kun siinä kuitenkin todetaan asia väärin, mitä pitäisi ajatella? Että juttu selviää kirjassa jostain muusta yhteydestä tai että sillä ei ole väliä? Olisiko sillä väliä tieteellisessä julkaisussa? Ehdotan kuitenkin tekstin korjaamista seuraavaan painokseen.

    1. Tuo virke tullaan tietenkin korjamaan. Nyt kirjassa lukee:”Kurkumiini on maustekurkuman juuresta uutettu aine, joka on monille tuttu currymausteessa.” Seuravassa painoksessa tulee lukemaan: ”Kurkumiini on maustekurkuman juuresta uutettu aine. Kurkuma on monille tuttu currymausteessa.”

      Kysymyksessä on pieni merkityksetön yksityiskohta mutta tietenkin sellaisetkin korjataan. Kiitos siitä, että sen huomasit.

  8. Mainitset tässä blogikirjoituksessasi minun kommentoineen uutuuskirjasi ”kahdeksan prosentin” virhettä. Annan nyt tarkennuksen, josta kanssasi jo keskustelinkin sähköpostitse. Tekstini on pitkähkö, joten liitän koko blogikirjoitukseni. Siinä on myös korjausehdotus a.o. tekstikohtaan kirjassasi.

    Olet kirjoittanut tärkeän kirjan. Erityisesti pidän faktalaatikoista. Tärkeää on myös, että kaikki kirjan faktat ovat oikein. Siitä tulee vielä hyvä tietopaketti.

    1. Kiitos kommentista. Koska sinä ja jotkut muut haluatte ymmärtää (tahallanne?) väärin joitakin seikkoja, on tietenkin järkevää, että huomioin niitä, vaikka kysymys ei olisi virheestä. Olen jo tehnyt suunnitelman toiseen painokseen tulevista pikku tarkennuksista.

      Kerrot, että ”siitä tulee hyvä tietopaketti”. Ihan nyt en kyllä ymmärrä millä tavalla asiaa arvioit. Ylivoimaisen valtaosan mielestä kirja ON hyvä tietopaketti. Väitetyt virheet ovat joko täysin perusteettomia taikka sitten niillä ei ole käytännössä mitään olennaista merkitystä. Olen itse asiassa yllättynyt, että kirjaan ei ole tullut merkittäviä virheitä, sillä siinä on tuhansia yksityiskohtia. Tähän päivään mennessä ole vielä painettu kirjaa, johon ei olisi jotain typoja jäänyt. Olennainen on sisältö, mutta sen osalta en ole saanut käytännössä mitään merkittäviä huomautuksia.

      1. En tiedä missä kontekstissa tuo ”luvitus” kirjassa esiintyy, mutta ainakin IT-hommissa tuo on täysin vakiintunut termi puhuttaessa käyttövaltuuksien hallinnasta.

        Yleisesti kiitos hienosta kirjasta, uskomaton määrä tietoa siihen on mahdutettu, ja vieläpä helposti lähestyttävässä muodossa. Tekstissä on ajoittain pientä sarkastista sävyä joka toki on herkullista luettavaa, mutta toisaalta voi provosoida joitain tahoja.

      2. Kiitos palautteesta. Itse asiassa kirjan kirjoittamisen aikana sitä arvioineet ei-asiantuntijat kaipasivat vieläkin enemmän huumoria. Päädyin tuollaiseen toteutukseen, lähinnä silloin kun väite oli niin absurdi, että se mahdollisti myös sellaisen viestin. Ymmärrän, että nuo kohdat saattavat joitakin provosoida.

  9. Todella hienoa ja arvostettavaa, että blogiin voi kommentoida tuoretta kirjaasi. Alla joitain viittausvirheitä ja huomioita Kauppatavarana terveys -kirjasta.

    1) Sivu 34 ja 161 (viitenro 36), sivu 99 (viitenrot 174-178) ja sivu 176 (viitenro 372). Havaintotutkimusten perusteella tulisi puhua tilastollisista yhteyksistä syy-seuraussuhteiden sijaan (vertaa s. 111: väestötutkimukset eivät anna tietoa syy-seuraussuhteesta).

    2) sivu 72. Viitenro 109: WHO:n julkaisusarjan systemaattisessa katsauksessa on 84 tutkimusta (ei 91, katsauksen kuva 1). Lisäksi katsauksessa ei tutkittu hiilihydraattien laatua, kuten todetaan esimerkiksi katsauksen kappaleessa 3.3.2.

    3) sivu 77. Omega-6-rasvahappojen ja kuolleisuuden osalta viitataan yhteen havaintotutkimukseen (viitenro 122), vaikka aiheesta on julkaistu vuonna 2018 Cochrane-katsaus. Systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit ovat kuitenkin näytön aatelia, kuten kirjan sivulla 61 todetaan.

    4) sivu 80. Viitenro 134: tutkimuksessa riskisuhde oli 0,95 (95% luottamusväli 0,85 – 1,06) (punainen liha) ja 0,97 (0,87 – 1,09) (prosessoitu liha) sydän- ja verisuonisairauksien osalta.
    Viitenro 135: riskisuhde oli 0,93 (95% luottamusväli 0,83 – 1,04) (punainen liha) ja 0,99 (0,89 – 1,09) (prosessoitu liha) syövän ilmaantuvuuden osalta.
    Kirjan tulkintaa mukaillen vähäisempi (3 annosta / viikko) punaisen/prosessoidun lihan syönti ei ollut yhteydessä edellä mainittujen päätetapahtumien osalta pienempään riskiin.

    5) sivu 80: ”Koska kriteerit eivät täyttyneet kovin hyvin, suosituksen kirjoittajat päättivät olla luottamatta itse saamiinsa tuloksiin ja suosittelematta mitään.”

    NutriRECS-ryhmä antoi heikon suosituksen jatkaa punaisen/prosessoidun lihan syömistä, ja tälle suositukselle annetaan artikkelissa perusteet (viitenro 133). GRADE-systeemissä näytön varmuus voi olla erittäin heikkoa/heikkoa myös satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten perusteella (vertaa sivun 80 väite).

    6) sivu 80. Viitenro 137: tutkimuksessa todettiin hyvin heikkoja tilastollisia yhteyksiä. Esimerkiksi hasardisuhde punaisen lihan ja sydän- ja verisuonitautien välillä oli 1,03 (95 % luottamusväli 1,01 – 1,06) (jokaista 2 annoksen lisäystä / viikko kohden).
    Kirjassa todetaan (s. 163): ”Vaikutuksen suuruutta ei voi arvioida pelkästään tilastollisen merkitsevyyden perusteella. Pieni ero voi olla tilastollisesti merkitsevä, kun tutkimuksessa on paljon potilaita, vaikka todellinen vaikutus on olematon.”

    7) Sivu 94. HPV-rokotteen hyödyt on esitetty suhteellisina riskin vähentymisinä, vaikka kirjan sivulla 163 todetaan: ”Usein tutkimuksissa raportoidaan suhteellista hyötyä, mikä on sinänsä oikein mutta ei anna realistista kuvaa hyödystä.”

    8) sivu 99: ”Tätä tukee käänteisesti myös se, että potilaiden influenssakomplikaatiot lisääntyivät akuuttisairaalassa, kun henkilökunnan rokotuskattavuus laski. 181”

    Pitkälle menevä johtopäätös havaintotutkimuksen (viitenro 181) perusteella. Tutkimuksessa ei myöskään tutkittu influenssaa (vaan influenssan kaltaista tautia), saati komplikaatioita.

    9) sivu 112. Antioksidantteja ja kuolleisuutta koskevan Cochrane-katsauksen (viitenro 222) tiivistelmässä nostetaan esiin sekä satunnaisvaikutusten että kiinteän vaikutuksen mallilla saadut tulokset. Kirjassa mainitaan kuitenkin vain jälkimmäisellä mallilla saatu ns. tilastollisesti merkitsevä tulos.

    10) Sivu 177. Viitenro 375 on Cochrane-katsaus, johon taas yhteenveto viitenro 376 perustuu. Ei siis ole kahta erillistä vuosina 2014 ja 2015 julkaistua Cochrane-katsausta.

    11) Sivu 178. Diabetes ja ubikinoni. Viitenro 383. Tekstissä todetaan: ”Kun sitten tehtiin asianmukainen tilastollinen korjaus (Bonferroni), edulliset muutokset sokereissakaan eivät olleet merkitseviä.”

    Tutkijoiden tekemän Bonferroni-korjauksen jälkeen paastoverensokeri oli ns. tilastollisesti merkitsevä, vaikkakin korjattu merkitsevyystaso (0,015) on erikoisesti laskettu.

    12) Sivu 222. Viitenro 514. Tutkimuksen perusteella ei voi väittää, että alaryhmäanalyyseissä berberiinin vaikutus katosi/vaikutusta ei havaittu hoidon keston (yli 3kk) / tutkittavien iän (yli 60 v) mukaan. Alaryhmien välisten tilastollisten vertailujen tulisi perustua interaktiotestiin eikä yksittäisiin alaryhmiin. En nähnyt tutkimuksessa raportoitavan alaryhmien välisiä vertailuja, mutta luottamusvälit menevät esimerkiksi alaryhmien välillä paikoitellen selvästi päällekkäin/sisäkkäin.

    Vaikka olen edellä nostanut esille joitain viittausvirheitä, on syytä mainita, että niitä esiintyy myös vertaisarvioiduissa lääketieteellisissä artikkeleissa (1). Ei siis ole ihme, että korjattavaa jää vertaisarvioituihin tietokirjoihinkin.

    1. Mogull SA. Accuracy of cited “facts” in medical research articles: A review of study methodology and recalculation of quotation error rate. PLoS One 2017;12:e0184727.

    1. Kiitos huomattavan tarkkaan tehdystä perkaamisesta. Tällainen palaute on tietenkin hyvä juttu ja tietenkin käyn tarkistamassa nuo havaintosi. En voi olla vertaamatta tätä asiallista palautetta tuohon muuhun tarkoitushakuiseen väärinymmärtämiseen, jota on tullut havaittua ihan riittävästi.

      Kuten totesit, kun käy läpi satoja viitteitä, väkisinkin joku yksityiskohta vaatisi tarkentamista. Varmaan on vielä lisääkin vastaavia, kun viitteitä oli lähes 600.

      Kun moni noista kommenteistasi on pieniin yksityiskohtiin kohdistuvaa, jäin vielä kaipaamaan kommenttia, oliko mielestäsi jokin noista sellainen, joka vaikutti olennaisesti johtopäätöksiin. Eli sellainen poikkeama, joka vaikuttaisi kyseisen luvun keskeiseen viestiin?

  10. Minulla on kirja ja olen siitä osan lukenut.

    Olen seurannut keskustelua sekä tässä erratum kirjoituksessa että myös parissa kirjaa kritisoivan ”terveyden edistäjän” blokissa.

    Kritiikissä minua häiritsee mm. toistuva tahallinen väärin ymmärtäminen. Vai mitä mieltä seuraavasta:
    Kirjan lause: ”Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa ei ole voimassa lakia, joka sääntelisi lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista. ”

    Ymmärretty: ”Kaikki muut, terveydenhuollon tai muiden organisaatioiden tarjoamat hoitomuodot kuin lääketieteen ”sisäpuoliset” hoidot olisivat joko laittomia tai että niitä ei olisi millään tavalla säännelty ja että muissa Pohjoismaissa asiat olisivat kunnossa, koska k.o. lakeja on. ”

    Ei lakia, joka sääntelisi – kääntyisi muotoon – olisi laittomia, eli siis olisikin laki, joka määrittäisi niitä laittomiksi, eli olisikin vahvin mahdollinen sääntely eli kielto.

    Tässä koetetaan nähdä jotain sellaista, mitä halutaan uskoa tai pelätään kirjoittajan ajattelevan tai tavoittelevan. Tai viestiä kirjoitetaan vain ”omille lukijoille”.

    Aluksi ensimmäiset korjausehdotukset näyttivät pilkun viilaamiselta, sittemmin ”akateemiselta härnäämiseltä”. Akateemiselta siksi, että akateemiset tittelit ja oppiarvot pidetään hyvin näkyvillä. Lopulta ne ovat muuttuneet ihan tavalliseksi kiusanteoksi.

    Sellaisia korjausehdotuksia, joissa näkyisi, että ne olisivat tarkoitettuja vakavasti otettaviksi, toki joukossa on, mutta vähemmistöön ne jäävät.

    Virhekorjauksissa määrä on laatua merkittävämpi ja niitä pitää saada aikaan mahdollisimman pian.

    Se, että väitetyt virheet ovat kosto, näkyy melko suoraan. Millään perusteluilla niiden itsensä virheitä ei korjata tai poisteta. Suuri määrä on tärkeää, koska niillä halutaan pyrkiä horjuttamaan kirjan ja myös kirjoittajan uskottavuutta. Sekin myönnetään melko suoraan.

    Tätä kirjaa ja tätä blokia tarvitaan!
    Näillä korjaushdotuksilla kirjaa ei juurikaan paranneta.
    Kiitos näistä!

    1. Kiitos palautteesta. On hyvä kuulla asiallista pohdintaa. Lakkasin jo noita vorhelistoja seuramasta, sillä ne olivat niin absurdeja. Odotin, että saisin asiallisia huomioita parannettavista kohdista. Muutamia sellaisia pikkujuttuja sainkin mutta se loppui lyhyeen. Uskon myös, että normaalit ihmiset ovat riittävän jäkeviä erottamaan asiallisen kritiikin tarkoitushakuisesta parjaamisesta.

  11. Yllä oleva vastaa hiukan laimennettuna omaa mielipidettä. Kirja on luettu parikin kertaa. Toistaiseksi ”kriitikot” (valtaosa heistä) ei ole päässyt siihen mihin pyrkii.

  12. Kerrot, Juhani, tuoreessa päivityksessäsi 22.9.2020, että ”luettelon perusteettomista virheväitteistä poistin tarpeettomana”. Haluan lukea tuon poistamasi blogitekstin osan, jossa ”tarpeeton luettelo” on kokonaisuudessaan. Haluan lukea sen luettelon sellaisena kuin se on poistettu. Sehän on Turun Sanomien journalistista aineistoa. Mistä voin poistamasi tekstiosan löytää? Annatko linkin, kiitos.

    1. Väitteesi on varsin erikoinen. Kyseessä on aineistoa, jonka olen itse blogiini kirjoittanut ja jonka voin aivan omalla päätökselläni myös poistaa. Toki muutoksista ilmoitetaan, mikä on tämän kirjoituksen osalta toteutunut jo siinä, että kerron aivan aluksi kyseessä olevan jatkuvasti päivittyvä kirjoitus. Lisäsin nyt lisäksi perustelut kirjoituksen loppuun muutokselle.

      Noiden virheväitteiden poistamisen osalta perusteluna on se, että niiden sisällyttäminen kirjan Erratum-kirjoitukseen ei ole tarpeellista silloin, kun ne eivät ole perusteltuja kirjan virheitä. Lisäksi pyrin aina välttämään henkilöiden mainintaa kirjoituksissani ellei se ole aivan välttämätöntä ja nuo väitteet olivat tarpeettomasti yhdistettävissä tiettyihin henkilöihin. Erratum-kirjoituksen tarkoituksena (toki en tiedä yhtään muuta kirjaa, jossa erratum olisi ylipäätään julkaistu julkiseksi) on kertoa kirjan lukijoille, kun kirjassa havaitaan pienempi tai suurempi virhe, että hän on tietoinen asiasta ja osaa huomioida asian perehtyessään kirjaan.

      Joka ainoa niistä perusteettomista väitteistä, joita aikaisemmin listasin, löytyy niistä alkuperäisistä kirjoituksista, joissa nämä väitteet ovat esitetty. Koska olet selvästi tietoinen väitteiden sisällöstä, tiedät varmaan ihan hyvin, mistä nuo perusteettomat väitteet edelleen löytyvät. Jos virheväite perustuu esimerkiksi siihen, että joku on eri mieltä, se ei ole asiallinen peruste. Tutkittu tieto ei ole huutoäänestyksen tulos.

      On suorastaan absurdia väittää, että minun pitäisi omassa blogissani jakaa muiden perusteettomia väitteitä. Mikä velvollisuus minut siihen pakottaa? Eihän kukaan muukaan jaa minun perusteluitani omisssa kirjoituksissaan enkä ole sellaista edes vaatinut.

  13. Luulisi, että tämän blogin julkaisijaa kiinnostaisi tässä asiassa journalistinen laatu eli kirjoituksista ei poistella mitään vaan jos tehdään muutoksia ne tulevat päivitettyinä ja kerrotaan tarkasti mitä on muutettu. Alkuperäinen juttu tulee olla jostain luettavissa. Tämä kun ei ole sinun oma henkilökohtainen blogisi vaan kirjoitat tätä Turun Sanomien alustalla lääketieteen tohtorina. Ehkä sinulla pitäisi olla semmoinen omakin blogi, jossa saisit kirjoitella millä tyylillä haluat?

    Koitat kovasti ja hienoin sanoin puolustaa mm. sitä että kirjasi on täynnä virheitä ja asenteellisuutta. Sinun toiminta ja käytös ei silti monilta osin ole sinun asemassa olevalle ihmiselle sopivaa ja tiedät sen itsekin. Joillekin saattaa mennä läpi se että mm. haukut ihmisiä hipeiksi tai haaskalinnuiksi ja vähättelet niitä asioita, joista sinua kritisoidaan ja joissa sinun virheesi osoitetaan. Kaikille se ei mene läpi, kuten ei mene läpi virheelliset ja asenteelliset juttusi mm. kirjassasi. Tarpeeksi pitkälle kun menet toimissasi niin jossain vaiheessa ammut niin pahasti omaan jalkaasi, että ympärillesi keräämä hovikin jo kaikkoaa. Suosittelen Duodecimin julkaisemaa kirjaa: ”En se minä ollut” itsereflektoinnin pohjustukseksi.

    1. Unohdat muutaman faktan. Vaikka tämä on TS:n alustalla, kysymys on minun kirjotuksistani enkä ole palvelussuhteessa TS:ään. Toki journalisitisia ohjeita noudatetaan, mutta niissä ei todellakaan kielletä kirjoitusten muuttamista eikä vaadita, että muokattu taikka vaikka kokonaan poistettu kirjoitus olisi jossain saatavissa. Todella omituinen väite, sillä kirjoituksiahan juuri eniten poistetaan eikä vaadita takaisin näkyville.

      Tietääkseni minun kirjani on ainoa, josta ylipäätään on julkaistu erikseen kirjoitus, jossa kerrotaan kirjan virheistä. Joka ainoassa kirjassa on jotain virheitä. Olennaista on, ovatko nuo virheet olennaisia viestin taikka sisällön kannalta. Koska somessa levitetyt virheväitteet ovat perusteettomia, niiden jakaminen tässä blogissa ole mitenkään perusteltavissa. Tänne kommentteihin voi tuoda esiin havaittuja virheitä ja ne kyllä jäävät näkyviin, edellyttäen, että ne ovat perusteltuja.

      Mitä kertoo se, että noiden absurdien vaatimusten lisäksi valehtelit myös äskeisessä kommentissasi? Kerro minulle, milloin olen haukkunut ihmisiä hipeiksi tai haaskalinnuiksi. Sellaista ei löydy kirjoituksistani ja tiedät hyvin, että kirjoituksissani on ylipäätään poikkeuksellisen vähän henkilöiden mainintoja – ja lähinnä vain silloin kun se on asian käsittelyn vuoksi välttämätöntä.

      Mitä tulee virheiden vähättelyyn, olen varma, että ylivoimainen enemmistö lukijoista on samaa mieltä kanssani siitä, että mielipiteet, joissa vain ollaan eri mieltä, eivät ole osoitus virheestä. Tässäkään virheväitteessäsi et tuonut esiin yhtään ainoaa virhettä, jonka perustelisit muutoin kuin vain väität viestien olevan asenteellisia ja virheellisiä. Mistä tahansa asiasta voi esittää tuollaisen väitteen mutta eihän sillä ole merkitystä. Koska kirjan väitteet perustuvat tutkimuksiin, niiden kumoamiseen tulee esittää sellaista näyttöä, joka sen kykenee tekemään. Jään odottamaan perusteltua tutkimusnäyttöä jostakin kirjan olennaisesti virheestä, joka ei ole mukana erratum-kirjoituksessa. Toki päivitän sitä sitä mukaa kun ehdin ja tietoa saan.

  14. Toistan nyt kysymykseni: missä se blogijutustasi poistettu osa on luettavissa? Tästä blogijutusta kerrot päivityksessäsi sen poistaneesi. En voi lähteä kahlaamaan kaikkia blogikirjoituksiasi löytääkseni tietoa, miten olet kommentoinut mielestäsi perusteettomia väitteitä.

    Selittämisen ja uhriutumisen sinä kyllä osaat. Pointsit siitä!

    Lisäksi olen huomannut, että olet tosi taitava myös syyttämään muita siitä mihin olet itse syyllinen. Se jos mikä estää kehittymästä ihmisenä.

    1. Huoh… tämä Nina Saine nyt on tätä samaa jankkaamista mikä on tullut jo monesti todettua: kun ei ole mitään asiallista, oikeaa virhettä mitä voisi kritisoida niin sitten mennään parjaamiseen ja valehteluun.
      Motiivit on tietysti ihan selvät, Nina on mm. CAM-hoitojen/homeopatian puolestapuhuja ja myyjä sekä tietyn ortopedin fanijoukossa.
      Tämä on sitä kostoa liittyen mm. ortopedin julkaisun virheisiin puuttumisesta sekä ns. huuhaa hoito(homeopatia)kirjoitukset.

      1. Pauliina Arvan mielestä taisi olla henkilöönkäypää parjausta ja sensuroinnin aihe, kun erehtyi mainitsemaan mahdollisesti, ellei todennäköisesti, saman ortopedin saaneen apurahan väitöskirjaan, jolla selkien niksauttelu olisi tullut laajemmin osaksi lääketiedettä. Vielä tutkimus ei ole valmis.’

        Nyt hän kirjelmöi TS:lle tästä jutusta bloginsa mukaan, kun sekään ei miellytä.

      2. Erikoisinta on se, että jos mainitsee nimiä kirjoituksessa, siitä valitetaan (ymmärrettävsti, jos ei ole välttämätöntä). Nyt siteen vaaditaan tarpeettomia ja poistettuja osia takaisin. Lisäksi vaaditaan vieläpä, että noita osia laajennettaisiin niin, että niihin lisättäisiin kommentin antaneiden nimiä. Omituisinta, mitä olen blogikokemuksen aikana tavannut.

        Tuntuu, kuin vaatijoilla ei ole ymmärrystä siitä, kuka päättää kunkin blogin sisällöstä. Lukijat vai blogin kirjoittaja?

        Toinen omituinen ilmiö on se, että minun vaaditaan osallistuvan noiden perusteettomien virheväitteiden esittäjien blogikeskusteluun ja, jos en osallistu, se olisi hyvän tieteellisen käytännön vastaista! Tuollaisen väitteen esittäjällä ei voi ole mitään käsitystä siitä, mitä hyvä tieteellinen käytäntö tarkoittaa. Keskusteluhan normaalisti tapahtuu kritisoitavan julkaisun alustalla, jonne lukijat voivat jättää kommenttejaan. Minulla on koko ajan ollut vapaa mahdollisuus asialliseen keskusteluun. Ei voi olla mitään perusteita vaatia, että kirjoituksen tekijän tulisi käydä kommentoimassa jokaisen jampan aivopieruja verkossa.

    2. Olen jo vastannut kysymykseesi aiemmassa kommentissani. Tiedät myös itse aivan hyvin mistä nuo perusteettomat virheväitteet löytyvät. Niitä ei tietenkään enää löydy tästä blogista mutta varmaankin voit kokeilla googlaamista, jos et jostain syystä enää muista.

  15. Pientä ”keittiöfilosofointia”.

    Osalle nämä CAM-jutut näyttävät menevän identiteettitasolle.

    Kun asia on tarpeeksi syvällä identiteettitasolla, se on faktojen ulottumattomissa.
    On joku uusi ”taso” tai ”käsitys”, jota nämä faktojen esittäjät ja kriitikot eivät vielä ymmärrä.
    Uskotaan, että sekin aika vielä koittaa, jolloin kriitikkojenkin on pakko nöyrtyä.

    Kirjan ja tämän blokin kirjoituksia ja kritiikki CAM kohtaan on loukkaus identiteettiä vastaan. Se oikeuttaa vastahyökkäyksen, jossa ei siten tarvitse tyytyä asiatasoon.

    Ja osalla on varmaan tunne, että vaarassa on, jos ei koko elinkeino, niin ainakin taloudellinen hyvinvointi.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *