Terveys & tiede

Debattiväite 1: Suomen D-vitamiinisuositukset ovat nykyisessä koronatilanteessa liian alhaiset

Tämä on debattisarjan ensimmäinen väittely. Debatti toteutetaan aikaisemmassa kirjoituksessa kuvattujen periaatteiden ja sääntöjen mukaan.

Kirjoituksessa on nyt seuraavat osat: Petri Pellisen 1. kommentti 20.12.2021, Juhani Knuutin 1. kommentti 21.12.2021, Petri Pellisen 2. kommentti 27.12.2021, Juhani Knuutin 2. kommentti 27.12.2021, Petri Pellisen 3. kommentti 30.12.2021 ja Juhani Knuutin 3. kommentti 30.12.2021. Debatti on päättynyt.

Ensimmäinen debatoija on tutkiva kirjailija Petri Pellinen ja hän on valinnut nyt käsiteltävän aiheen.

Petri Pellinen (1. kommentti, 20.12.2021):

Omikron-variantin nostattama korona-aalto on vyörymässä Suomenkin yli tsunamin tavoin. Vaikka sen aiheuttama oireilut – vuotava nenä, päänsärky sekä väsymys – vaikuttavatkin lieviltä, niin huiman nopean leviämisen myötä kumuloituvat tartuntamäärät voivat silti aiheuttaa sairaaloihin lisäkuormitusta.

Sitä vastaan voinee itse kukin taistella pitämällä huolta omasta sekä lähimmäistensä D-vitamiinin tasostaan.  Meta-analyysin perusteella vajaa saanti tuottaa 80% suuremman tartuntariskin.

Ruokaviraston viralliset D-vitamiinisuositukset saattavat tässä akuutissa tilanteessa olla liian alhaiset. Kuitenkin ne sallivat jopa 100 mikrogramman päiväsaannin aivan turvallisina aikuisväestöllä. Ainakin joillain vakavammille koronaoireille alttiimmilla ihmisryhmillä lienee syytä harkita suurempaa annostusta.

On huomattu, että D-vitamiinilisät tuottavat heikomman vasteen ylipainoa omaavilla. Tumma iho ei puolestaan kehitä auringonvalosta tarpeeksi D-vitamiinia, kun edetään kauas päiväntasaajalta. Voisiko tuollaisella ylipainoisten sekä myös tummempi-ihoisten ei-kantasuomalaisten potentiaalisella D-vitamiinin puutoksella ja heidän yliedustuksellaan tehohoidossa piillä jokin syy-seuraussuhde?  Varmistamalla näiden kahden riskiryhmän riittävät D-vitamiinin pitoisuudet veressä sairaalahoidon tarve ehkä pienenisi.

Vuosi sitten HUS suositteli tummaihoisille 20 mikrogramman ja suuremman painoindeksin joukolle 30 mikrogramman päiväannoksia. Myös ikääntyneitä kehotettiin lisäämään D-vitamiinin käyttöä. Miksi tämän joulun alla ei lääkärikunnalta ole kuulunut tuollaista ohjeistusta ainakaan ylipainoisille eikä ikäihmisille?  Rokotteiden antaman suojanhan tiedetään vuotavan. Tiedotusta tulisi pikaisesti toteuttaa myös maahanmuuttajien omilla kielillä.

Uuden tautiaallon aikana D-vitamiinin tarvetta lisää sekin fakta, että Omikron väistää pitkälti ensimmäisten rokotusten tuomaa vasta-ainesuojaa.  Kuitenkin immuunijärjestelmän T-solut pystyvät vielä tukahduttamaan tehokkaasti viruskantaa. Kun etsin lähdeaineistoa Typpioksidin taistelu koronaa vastaan -kirjaani, törmäsin tietoon siitä, että T-solujen pintarakenteissa löytyy runsaasti D-vitamiinireseptoreja.

Nopea toipuminen riippunee nyt siis paljolti siitä, onko kehossa tarpeeksi aurinkovitamiinia.  Tätä itsehoitokeinoa tulisi pitää paljon enemmän esillä mediassa.. Sairauslomat ja karanteenitkin ilmeisesti lyhenisivät hieman, mistä tulisi kansantaloudellistakin hyötyä.

Juhani Knuuti (1. kommentti, 21.12.2021 )

Väitteen käsittelyn osalta keskeisimmät kysymykset ovat, millainen suomalaisten veren D-vitamiinitaso on tällä hetkellä ja mikä sen tulisi olla. Tässä ensimmäisessä vastineessa keskityn nyt vain näihin kysymyksiin.

Suomalaiset saavat D-vitamiinia ruoasta, ravintolisinä ja auringonvalosta. Auringonvalon osuus on talvella mitätön, joten kaksi ensimmäistä ovat tärkeimmät saantilähteet.

Vuosien mittaan suosituksia ruoka-aineisiin lisättävän D-vitamiinin määristä on suurennettu useaan otteeseen. Vuonna 2011 mitattuna veripitoisuus oli väestössä keskimäärin 65 nmol/L.

Tuoreimmat tiedot löytyvät kahdesta tutkimuksesta. Vuonna 2018 suomalaisten äitien veren D-vitamiinipitoisuudet olivat keskimäärin 82,4 nmol/L. Ravintolisänä saatu D-vitamiinin määrä oli heillä keskimäärin 16 mikrogrammaa/vrk. 

Tuoreen 5.11.2021 julkaistun Finravinto 2017 -tutkimuksen perusteella Seerumin 25(OH)D-pitoisuus oli miehillä keskimäärin 67 nmol/l ja naisilla 76 nmol/l.

Niillä miehillä, jotka käyttivät D-vitamiinivalmisteita, seerumin D-vitamiinipitoisuus oli keskimäärin 89 nmol/l, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet, pitoisuus oli 57 nmol/l. Naisilla vastaavat luvut olivat 91 nmol/l ja 63 nmol/l. Taulukossa alla on esitetty pitoisuudet sukupuolen ja iän mukaisesti ravintolisiä käyttäneillä.

Mikä on riittävä D-vitamiinin taso verenkierrossa?

D-vitamiinin osalta 50 nmol/L on yleisesti pidetty puutoksen rajana. Valtaosa julkaisuista näyttäisi tavoittelevan tasoa yli 75 nmol/L, mikä on myös mm. Endocrine Society:n käypä hoito –ohjeen mukainen tavoite.

Emme kuitenkaan tiedä, mikä olisi ideaalinen taso Covid-pandemian aikana mutta kaiketi rationaalinen tavoite on juuri tuo yli 75 nmol/L. Mitään muutakaan kunnon näyttöä tästä ei ole olemassa.

Niillä, jotka eivät käytä ravintolisiä, veripitoisuudet eivät kuitenkaan ole ideaalisella tasolla.

Yhteenveto

D-vitamiinin ravintolisäsuositukset Suomessa näyttäisivät olevan kohdallaan, mikäli niitä vain noudatettaisiin. Suositus huomioi tummaihoiset.

Tuoreen kotimaisen tutkimusnäytön perusteella valtaosalla suomalaisista, jotka käyttävät D-vitamiinilisää, on vitamiinin veripitoisuus hyvällä tasolla – myös ajatellen immuunijärjestelmän ideaaliselle toiminnalle tarvittavaa tasoa.

Varsinainen ongelma on kuitenkin se, että osa väestöstä ei käytä D-vitamiinia ravintolisänä. Finravinto 2017 tutkimuksen perusteella miehistä vain 34% ja naisista 51% käyttää ravintolisää.

Jos halutaan vaikuttaa väestön riittävään D-vitamiinitasoon, suosituksia ei tarvitse muuttaa vaan pyrkiä saamaan D-vitamiinilisän käyttö kattavammaksi.

Tämän lisäksi tietyissä potilasryhmissä, kuten lihavilla ja diabeetikoilla D-vitamiinitasot näyttäisivät olevan muuta väestöä matalampia, ja heillä D-vitamiinin riittävään saantiin tulisi kiinnittää erityishuomiota.

Seerumin 25(OH)D-pitoisuutta 125 nmol/l pidetään rajana, jonka jälkeen mahdollisten haittavaikutusten riski kasvaa. Finravinto 2017 -tutkimuksessa tuon rajan ylitti tässä 6 % miehistä ja 8 % naisista, ja heistä lähes jokainen käytti vitamiinivalmisteita.

Suositeltu kokonaissaannin yläraja on 100 mikrogrammaa vuorokaudessa eikä ole olemassa mitään järkeviä perusteita sen ylittämiseen, ellei varmista tilannetta veripitoisuudella. Itse käytän 50 mikrogramma vuorokaudessa, joka on varmasti riittävä, mutta kuitenkin kokonaissaanti (ruoasta ja ravintolisästä yhteensä) jää alle ylärajan.

Petri Pellinen (2. kommentti 27.12.2021):

Tämän debatin yhteisinä säveleinä soi halu hahmottaa optimaalinen D-vitamiinin veritaso sekä tiedotuksen lisääminen D-vitamiinilisän tärkeydestä.  Riitasointuna särähtelee pelko mahdollisista haittavaikutuksista, vaikka sivuoireita ei ole todettu alle 250 µg päiväannoksilla.

Satunnaistettuja hoitokokeita en aiheestamme löytänyt, mutta 26 Euroopan maasta kerätty aineisto osoittaa vääjäämättömästi, ettei 75 nmol/L taso vielä takaa ideaalista suojaa vakavaa koronaoireilua vastaan. Uhka väheni 16% tasolla 50 nmol/L, 31% tasolla 75 nmol/L, 47% tasolla 100 nmol/L, 64% tasolla 125 nmol/L ja jopa 80% tasolla 150 nmol/L. Tosin vitamiinilisällä ei voitu vähentää tartuntojen määrää. Toisessa tutkimuksessa huomattiin, että yli 95 nmol/L veritasoilla oltiin harvemmin sairauslomilla virusperäisten hengitystieoireiden takia.

Millä päiväannoksilla näihin tuloksiin päästäisiin? Kahden kuukauden  100 µg /vrk kuuri  kohotti pitoisuuksia 50 nmol/L tasosta ehdotetun optimihaarukan 100 nmol/L – 150 nmol/L alalaitaan. Samalla suolistomikrobisto piristyi, mikä omalta osaltaan vahvisti immuunipuolustusta. Koska Omikron tulee vauhdilla, myös varautumista tulisi nopeuttaa. On ehdotettu, että kuukauden mittainen 250 µg D-kuuri nostaisi arvot optimialueelle ja sen jälkeen riittäisi 100 µg päiväannos.  Kalsiumlisää ei pitäisi ensimmäisen hevoskuurin aikana ottaa, koska suuret D-vitamiinipitoisuudet aiheuttavat pienen riskin kalsiumin keräytymiseen verisuonistoon.

Tuota uhkaa vastaan toimisi päivittäinen K2-vitamiinitabletti, joka tutkitusti siirtää kalsiumia verestä luustoon ja voi tuoreen satunnaistetun tutkimuksen mukaan estää suonten kalkkeutumista. D3- ja K2-vitamiinien yhteisvaikutuksesta verisuoniston kuntoon on käynnissä myös satunnaistettu PET-kuvaukseen perustuva hoitokoe.

Mitä jos positiivisen koronatestin jälkeen sairaanhoitopiireissä ohjeistettaisiin ottamaan päivittäin 50 tai 100 µg D-vitamiinia yhdessä entsyymejä herättelevän magnesiumlisän kanssa? Se pysyisi vielä virallisten suositusten rajoissa. Myös rokottamattomat saisivat proaktiivisesta tiedotuksesta lisäturvaa. Millä tahoilla riittäisi siviilirohkeutta tällaiseen tiedotukseen?  HUS oli viime vuonna pioneeri 50 µg suosituksensa kanssa.

Juhani Knuuti (2. kommentti, 27.12.2021)

Debatin vastapuoli aloittaa vetoamalla tähän julkaisuun, että yli suositusten menevistä D-vitamiiniannoksista ei olisi haittaa. Kuitenkin juuri tässä samassa lähteessä sanotaan selvästi: “Serum concentrations of 25OHD above 30 ng/ml (75 nmol/liter) are not consistently associated with increased benefit, and risks have been identified for some outcomes at 25OHD levels above 50 ng/ml (125 nmol/liter).

Vaikka saanti yli 100 mikrogrammaa/vrk ei suoraan aiheuttaisikaan myrkytystä, yliannoksen ottamisen hyöty tulisi osoittaa, jotta pienikin riski olisi hyväksyttävää.

Vastapuoli vetoaa kahteen tutkimukseen. Valitettavasti nämä kaksi tutkimusta eivät kykene kertomaan mitään siitä, olisiko korkeiden veren vitamiinipitoisuuksien tavoittelemisestä mitään hyötyä koronainfektion suhteen.

Ensin mainitussa on käytetty ns. ekologista tutkimusasetelmaa, jossa verrataan väestötason D-vitamiinitasoa koronainfektion tunnuslukuihin eri maissa. Vaikka päällisin puolin tällainen tutkimus voi vaikuttaa vakuuttavalta, se ei kykene todellisuudessa kertomaan lainkaan, että henkilöiden D-vitamiinipitoisuus tai vitamiinin saanti vaikuttaisi koronainfektioon, koska tiedot ovat saatavissa vain väestötasolla, eikä tiedetä missä altistusryhmässä sairaustapaukset esiintyvät ryhmän sisällä.

Lisäksi sekoittavien tekijöiden vaikutusta on mahdoton korjata. Covid-infektion osalta tiedämme, että ikä, sukupuoli ja oheissairaudet lisäävät sairastumisriskiä ja erityisesti taudin vakavaa muotoa. On varsin todennäköistä, että matala D-vitamiinitaso liittyy yleisesti terveydentilaan ja sosioekonomiseen asemaan ja D-vitamiinitaso on vain sijaismuuttuja (surrogaatti) näille.

Epidemian torjunnassa on kymmeniä keinoja käytössä eri tavoin eri maissa. Nämä selittävät epidemiatilanteen erot paljon uskottavammin kuin yksittäinen valittu muuttuja, D-vitamiinipitoisuus, jota nyt on keksitty analysoida.

Toinen tutkimus on pieni kohorttitutkimus, jossa on käytännössä aivan samat rajoitteet kuin edellä mainitussa sen lisäksi, että siinä ei edes tutkittu koronainfektiota. Näissä nyt esiin tuoduissa tutkimuksissa ei ole todellisuudessa mitään uutta, sillä vastaavia väestötutkimuksia, joissa havaitaan yhteys vitamiinitason ja koronainfektion välillä on julkaistu lukuisia ja olen ne aiemmin kuvannut.

Kantapään kautta tieteessä olemme oppineet, että epäsuora näyttö ei riitä luotettavien johtopäätösten tekemiseen. Lähihistoriassa on lukuisia tapauksia, että vastaavanlainen näyttö on tulkittu riittäväksi mutta kun hoitotutkimuksia on tehty, hyötyä ei olekaan kyetty havaitsemaan.

Jotta edellä kuvatuista tutkimuksiin liittyvistä harhoista voisi päästä eroon, tulee tehdä hoitotutkimus, jossa satunnaistetaan kaksi ryhmää, toinen D-vitamiinihoitoon ja ideaalitilanteessa toinen lumehoitoon. Myös ilman lumehoitoakin saadaan hyvää tietoa mutta kaltaistettu kontrolliryhmä on välttämätön.

Olen aikaisemmassa blogikirjoituksessani kuvannut vuoden 2020 lokakuussa aiheen tutkimusnäytön. Tuohon mennessä julkaistuista tutkimuksista ei oltu saatu vakuuttavaa näyttöä D-vitamiinihoitojen hyödystä.

Lokakuussa 2020 tällaisia tutkimuksia oli meneillään 8 kpl. Päivitin nyt tilanteen: Yksi oli keskeytetty, muista ei löytynyt edelleenkään minkäänlaisia tuloksia, vaikka rekrytoinnin olisi pitänyt päättyä jo kauan sitten.

Sen sijaan löysin yhden Cochrane-katsauksen, ja sen päivityksen. Niissä todettiin, että näyttöä hyödyistä ja haitoista ei ole. Lisäksi löysin peräti kolme kpl ns. mendelistisesti satunnaistettua tutkimusta (tämä, tämä ja tämä), joissa yhdessäkään ei löydetty yhteyttä D-vitamiinitason ja koronainfektion muuttujien kanssa.  

Siten tilanne on edelleen sama, kuin ennenkin. On perusteltua edelleen pitää huolta D-vitamiinin riittävästä saannista – aivan kuten ilman epidemiaakin. Ei ole edelleenkään olemassa mitään perusteita ottaa D-vitamiinia enempää kuin normaalisti suositellaan, eikä varsinkaan ylittää saantitasoa 100 mikrogrammaa/vrk.

Edelleen on myös voimassa sanonta ”enemmän ei ole parempi” ja tämä koskee myös vitamiineja.

Käyttämällä normaaleja annoksia ei tarvitse olla huolissaan esim. kalsiumin saannin määrästä. Mitä tulee K2-vitamiiniin tai magnesiumiin, niiden osalta ei ole mitään kunnollista tutkimusnäyttöä koronainfektioon liittyen, joten jätän ne kokonaan kommentoimatta tähän teemaan liittymättöminä.

 

Petri Pellinen (3. ja viimeinen kommentti, 30.12.2021):

Seitsemän sairaalatutkimusta käsittävässä meta-analyysissä laskettiin D-vitamiinin teoreettiseksi optimitasoksi kuolemantapauksia vastaan veriarvo 125 nmol/L.  Tuo samainen pitoisuus  näkyy myös laajassa kohorttitutkimuksessa koronatartuntojen ja D-vitamiinitasojen yhteyttä kuvaavassa graafisessa esityksessä optimaalisena arvona.  Sen jälkeen ei tartunta-alttius enää laskenut.  Kun  erilaisilla tutkimusasetelmilla päästään näin samansuuntaisiin lopputulemiin, niin niitä ei saisi sivuuttaa merkityksettöminä.  Voisiko siis usein tavoitetasona mainittu 75 nmol/L ollakin liian matala? Tässä siis aineksia uuteen hypoteesiin.

Aurinkovitamiini on monessa mukana, joten koronavaikutuksetkaan eivät tule yllätyksenä.  Se ei edesauta meihin luodussa immuunijärjestelmässä pelkästään T-solujen toimintaa, vaan on muillekin immuunisoluille tarpeen. Se hillitsee jopa sytokiinimyrskyä. D-vitamiini vaikuttaa geenitasolla immuunijärjestelmiin. Verisuonten sisäseinämien  soluissa entsyymien avulla muodostuvan typpioksidin huomattiin laboratoriossa hidastavan ratkaisevasti SARS-CoV-2 virusten monistumista.  Nuo entsyymitkin tarvitsevat D-vitamiinia. Typpioksidinenäsuihkeen vaikutuksesta koronaan on tehty hoitokoekin, joten kyse ei ole enää pelkästä in vitro tutkimuksesta.

Jopa Duodecimin terveyskirjaston artikkelissa arvellaan 10 µg olevan talvisaikaan liian alhainen suositus aikuiselle. Jotkut noudattavat terveysohjeita tunnontarkasti.  Ainakin heille korotetuista suosituksista tulisi terveyshyötyä. Ongelmaksi muodostuisi se joukko, joka ei ole tottunut ottamaan lisävitamiineja.  Myös tehokkaan tiedotuksen järjestämistä riskiryhmille tarvittaisiin. Muutenhan Suomessa D-vitamiinitasot ovat kohtalaisen korkealla.

Olisiko nyt Omikron-keväänä järkevää nostaa D-vitamiinilisän käyttöä kaikilla yli 12-vuotiailla selkeästi turvalliselle 50 µg tasolle ? Proaktiivinen koti-interventio voisi vähentää sairaalakuormitusta. Sveitsissä on jo tehty aiheesta julkinen aloite.

Juhani Knuuti (3. ja viimeinen kommentti, 30.12,2021)

Pellisen 3. vastineen ensimmäisessä kappaleessa esiin nostettuja väestötutkimuksia vastaavia tutkimuksia on tehty runsaasti. Useimmissa on havaittu käänteinen korrelaatio D-vitamiinipitoisuuden ja Covid-sairastavuuden välillä.

Silläkin uhalla, että nyt toistan itseäni totean, että todettu tilastollinen yhteys ei kerro mitään siitä, onko kahden muuttujan välillä syy-yhteyttä. Syynä on se, että sekoittavia tekijöitä, joita ei kaikkia voida huomioida, on yksinkertaisesti liikaa. D-vitamiinitaso voi olla yksinkertaisesti heijastuma muista elintavoista ja terveydestä, jotka taas voivat olla syy-seuraus-suhteessa sairastumisriskiin.

Konkretisoin ilmiötä käyttämällä aikaisemmin julkaisemaani esimerkkiä. Antioksidanttien (seleenin, E-vitamiinin, A-vitamiinin ja karotenoidien) veripitoisuudet ovat tutkitusti pienempiä syöpäpotilailla muuhun väestöön verrattuna. Mitä korkeampia ovat ravinnon antioksidanttien saanti tai veripitoisuus, sitä matalampi on tiettyjen syöpien esiintyvyys.

Näiden havaintojen perusteella tehtiin monia hoitotutkimuksia. Niistä tehdyssä Cochrane-analyysissä  oli mukana 296 707 ihmistä satunnaistettuna joko antioksidanttihoitoon tai lumehoitoon tai ei mihinkään hoitoon. Hoitoryhmissä kuoli seuranta-aikana yli 2500 ihmistä ”liikaa”, eli antioksidanttihoito lisäsi kuolleisuutta merkittävästi.

Tässä tapauksessa väestössä havaittu ”hyöty” konkretisoitui haittana hoitotutkimuksissa.

Pellisen viittaamissa julkaisuissa esiin tuotu D-vitamiinin veripitoisuuskynnys ei vakuuta. Se on tehty extrapoloimalla hyvin kohinaisen datan regressiokäyrästä alueelle, jossa on niukasti varsinaista dataa. Väestötutkimuksille tyypillisesti tuloksissa on myös monia omituisia havaintoja (pohjoisen pallonpuoliskon suurempi tautimäärä D-vitamiinitasosta riippumatta, yli 60-vuotiaiden pienempi riski sairaudelle, jne).

Kommenttini ei millään tavalla väheksy D-vitamiinin merkitystä luustolle ja immuniteetille. Edellä nostettujen viitteiden lisäksi on paljon muitakin tutkimuksia, joissa D-vitamiinilla on merkitystä immuunijärjestelmän toiminnalle.

D-vitamiinin riittävästä saannista kannattaa siis huolehtia. Kysymys on nyt enemmän siitä, pitääkö paikkaansa, että D-vitamiinilla on jotain erityisroolia koronaepidemiassa ja, erityisesti, pitäisikö sitä käyttää suurina annoksina.

Tämänhetkinen tutkimusnäyttö ei tue näitä väitteitä. Toistaiseksi julkaistut asialliset hoitotutkimukset eivät ole todenneet lisäannoksesta hyötyä. Mendelistiset satunnaistetut tutkimukset eivät ole tukeneet D-vitamiinin yhteyttä koronasairastumiseen. Valtaosa aloitetuista hoitotutkimuksista on vielä kuitenkin julkaisematta.

Vaikka D-vitamiinilla olisikin lopulta jonkinlainen vaikutus normaalin veritason ylittävillä arvoilla, on aivan varmaa, että se ei ole tämän epidemian tai vakavan tautimuodon osalta keskeinen tekijä. Tämä tulee esiin on Maghbooli et al tutkimuksen alla poimitusta kuvasta, jossa on esitetty kuolemien yhteys D-vitamiinitasoon.

Kuolemia on varsin satunnaisesti eri vitamiinitasoilla, ja D-vitamiinitaso on hyvin heikosti yhteydessä kuolemiin (tilastollisesti ei edes merkittävästi ilman jakoa kahteen ryhmään). Pellisen esiin tuomassa tutkimuksessa, huomaa aivan vastaavan ilmiön: yhteys kuolleisuuden ja D-vitamiinitason välillä on heikko ja kynnysarvo saadaan vain ekstrapoloimalla.

Yhteenvetona voi todeta, että D-vitamiinin riittävästä saannista kannattaa huolehtia (saanti ei kuitenkaan tulisi ylittää 100 ug/vrk) mutta koronatartunnan osalta tärkeämpiä toimia ovat suojaustoimet ja rokotukset, joilla on todistetusti ja kiistattomasti osoitettu merkitystä sairausriskin ja vakavan taudin riskin vähentäjinä.

103 kommenttia

  1. Henkilökohtaisesti olen vahvasti D-vitamiinin lisäämisen kannalla ja syön sitä talviaikaan 20ug lisäravinteena päivittäin.
    Kirjoituksessasi ei kuitenkaan mitenkään osoiteta, mitä etua tummaihoisten tai ylipainoisten kohdalla tällä saavutettaisiin. Tämän osoittamiseksi tulisi tehdä vertailu samaan kohderyhmään (ylipainoiset, tummaihoiset) kuuluvien henkilöiden kesken, jossa vertailuryhmä saa suositusten mukaisen annostuksen, 10ug, ja toinen ryhmä reilun yliannostuksen. Sitten verrattaisiin taudin aiheuttamien oireiden vakavuutta kummassakin ryhmässä. Ymmärrän kyllä tällaisen koejärjestelyn hankaluuden, kenties jopa mahdottomuuden. Koska aikuiset voivat ilman haitta-vaikutuksia ottaa reilusti suosituksia suuremman annoksen, tämä voitaisiin asettaa suosituksseksi.

  2. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=d-vitamin+covid
    D-vitamiini covid-19 tutkimuksia on tullut vajaan kahden vuoden aikana aika reippaanlaisesti PudMed:lle
    Sieltä kannattaa käydä lukasemassa.
    Itse olen syönyt jo vuosikausia syksystä kevääseen 100 – 130 mikrogrammaa D-vitamiinia vuorokaudessa ja terveenä olen pysynyt. Ja mikäli noihin tutkimuksiin on luottaminen, niin ainakin osasyy tähän olisi hyvä D-vitamiinitaso veressä.

  3. Minä en ole syönyt tietääkseni koskaan D-vitamiinia, lukuun ottamatta määrää mitä maidossa on, ja olen pysynyt terveenä.

  4. D-vitamiinin saantisuositukset ovat pelkän arvailun varassa. Nykyinen rasvattomuus vaikuttaa imeytymiseen ja vitamiinilisien ”teho” vaihtelee huomattavasti. Ainoa tapa varmistaa saannin määrä on mitata pitoisuus veressä.

    Itsellä 10 ug lisästä huolimatta veren 25(OH) oli syksyllä 2016 24 nmol/l. Nostin annoksen 50 ug ja veressä olikin vasta 54 nmol/l. Kun nostin päiväannoksen 200 ug, veriarvo nousi 124 nmol/l. BMI 33 vaikuttaa myös.

    1. Vaste on tosiaan jkv yksilöllinen mutta turvallinen raja on 100 ug/vrk sillä riski haittoihin tämän yli menevästä annoksesta kasvaa eikä mitään lisähyötyä ole saatavissa.
      Lihavat ja diabeeetikot ovat erityisryhmä. Sinullekin 100 ug olisi täysin riittävä.

      1. Eikö kuitenkin mitattu veriarvo ole parempi indikaattori D-vitamiinin tilasta elimistössä, kuin syöty määrä.
        Se kannattaa huomioida mittauttaessa veren 25(OH)D arvon, että syödyn määrän annosvaste näkyy kokonaan vasta 3:n kuukauden kuluttua, eli kovin pikainen mittauttaminen käytön aloittamisesta antaa liian alhaisen tuloksen.

      2. Eikös tuossa ole mukana se, että se D-vitamiini kertyy vähitellen? Eli jos alussa taso on hyvin alhaalla niin sen nostamiseksi tarvitaan jonkin aikaa isompia annoksia (tai ainakin niistä on hyötyä). Sitten kun ollaan taas riittävällä tasolla niin annosta voi ja pitääkin pienentää, ainakin jos se on ollut epätavallisen iso?
        (eri juttu sitten se, että valtavat annokset voivat olla vaaraksi ainakin ellei ole jatkuvassa valvonnassa — eli jos ominpäin napsii pillereitä, niin parempi kerätä varastoa hitaammin).

        Hmmm. 100 µg/vrk. Ehkä uskallan alkaa napsia noita D-pillereitä (50 µg) joka päivä, vaikka ”placebopaketissa” on muitakin hiukan D:tä sisältäviä tuotteita.

      3. Yleensä annostellaan säännöllisesti ja hyväksytään, että pitoisuus korjaantuu hissukseen. Isoilla alkuannoksilla ei välttämättä saada todellistä hyötyä. Periaatteessa voisi ajatella, että rasvaliukoista vitamiinia voisi ottaa vaikka kerran viikossa, viikon annoksen kerrallaan. Mutta imeytyminenkin voi muuttua/vaihdella. Suosituksen mukaan ei välttämättä tarvita yli 20 ug annoksia, jos syö normaalisti. En ottaisi itse 100 ug vuorokaudessa, mutta toisaalta 50 ug ei aiheuta haittoja, joskaan ei se mitenkään itsestään selvästi ole parempi kuin esim 20 ug.
        Vielä, mittaukset Finravinto 2017 -tutkimuksessa tehtiin keväällä kun tasot ovat matalimmillaan.

        Ylipäätään vitamiinien osalta on hyvä perussääntö, että enempi ei ole parempi sen jälkeen, kun puutos on korjautunut.

    2. Kannattaisi käyttää selkeää kieltä.
      ”Nostin annoksen 50 ug… Kun nostin päiväannoksen 200 ug, veriarvo nousi 124 nmol/l.” tarkoittanee
      ”Nostin annoksen 50 ug:aan… Kun nostin päiväannoksen 200 ug:aan, veriarvo nousi tasolle 124 nmol/l.”
      Lääketieteessä tuollaiset kirjoitusvirheet voivat olla kohtalokkaita.

  5. Hienoa, että Knuuti on ottanut tämän tärkeän asian keskusteluun. Kiitos Petri Pelliselle hyvästä avauksesta!

    Koronan torjumiseksi on järkevää hyödyntää kaikki käytettävissä olevat keinot. Yksi niistä on D-vitamiinivajeen poistaminen.

    Aina vaan lisää D-vitamiinin hyötyjä korostavia artikkeleita ilmestyy. Tämä lokakuussa julkaistu artikkeli on sitä mieltä, että D-vitamiinin riittävän hyvällä tasolla COVID-kuolleisuus saataisiin lähelle nollaa! Riittäväksi tasoksi on arvioitu 125 nmol/L (50ng/ml).

    COVID-19 mortality risk correlates inversely with vitamin D3 status, and a mortality rate close to zero could theoretically be achieved at 50 ng/ml 25(OH)D3

    https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34684596/

    Yksittäinen tutkimus tai artikkeli ei todista paljoakaan, mutta samaan suuntaan viittaavia tutkimuksia / artikkeleita on jo julkaistu niin paljon, että ei ole mitään syytä pitäytyä Suomen liian alhaisessa D-suosituksessa (10µg), joka useimmilla ei riitä nostamaan D-vitamiinin tasoja riittäväksi torjumaan infektioita. Se riittää riisitaudin ehkäisyyn.

    Kun lisäksi D on yksi turvallisimmista ’vitamiineista’, ei ole syytä jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä. Jokaisen olisi hyvä ottaa esim. 1µg painokiloa kohden, vaikka ilman mittausta verikokeesta. Toki 1-2kk syömisen jälkeen voi tarkistuttaa, että riittävä taso on saavutettu. Testi ilman lähetettä maksaa alle 30€ ja useilla alueilla palvelun tarjoaa kunnallinenkin terveydenhuolto.

    https://c19vitamind.com/

    Magnesiumin osuus D-vitamiinin metaboliassa on tärkeä muistaa, koska ilman riittävää magnesiumia D-vitamiini ei toimi optimaalisesti. Tästä on julkaistu useita tutkimuksia.

    Väestötason havainnoista voisi ottaa esimerkkinä tämänhetkisen koronatilanteen Etelä-Afrikassa, jossa omikron-aalto on jo alkanut taittua ja sairaalaan on joutunut hyvin harva. Osittain se tietysti johtuu nuoresta väestöstä, joka lisäksi on jo aika kattavasti sairastanut koronan, mutta siihen voi vaikuttaa myös kesäaika, jolloin D-vitamiinin tasot ovat korkeammat. Meillä on päinvastainen tilanne ja siksi tarvitsemme vastaavan suojan purkista otettuna.

  6. Tässäpä esimerkiksi yksi artikkeli, jossa pohditaan D-vitamiinin suojamekanismeja covid-19 taudissa mm. keuhkovaurioita vastaan.
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7362103/
    Pelkistettynä, covid-19 virus tarrautuu solujen ACE2 entsyymeihin kiinni ja kykenee siitä tunkeutumaan solun sisälle.
    ACE2 suojaa keuhkoja keuhkokuumeelta ja keuhkovaurioilta.
    Kun virukset tarrautuvat ACE2 entsyymeihin, vähenee näiden määrä, jolloin keuhkokuumeen ja -vaurion riski kasvaa.
    D-vitamiinilla on useita reittejä hillitä keuhkojen vaurioitumista, Esim. hillitsemällä hallitsematonta tulehdusta, sytokiinimyrskyä aktivoivia tekijöitä, lisäämällä ACE2:n ilmentymistä, hillitsemällä keuhkovauriota edistävien ACE ja reninin ilmentymistä.
    (ACE2:ta esiintyy monien muidenkin elinten solujen pinnoilla, ja myös näissä elimissä on ilmennyt vaurioita covid-19 tartunnan aikana, eli riittävä ACE2 pitoisuus olisi tärkeää monelle elimelle)
    Linkin tekstissä paljon lisää pohdintoja D-vitamiinin positiivisten vaikutusmekanismien reiteistä, kahlatkaapa lukemaan.

    Tässä artikkelissa tulee esille se johonka näitä tutkimuksia lukiessa usein törmää, eli riittävä pitoisuus veressä.
    Tässä vähintään 30 ng/ml = 75 nmol/l katsotaan riittäväksi pitoisuudeksi (Suomessa rajana on 50 nmol/l)
    15 – 29,9 ng/ml = 37,5 – 74,9 nmol/l katsotaan vitamiinin vajaukseksi ja
    < 15 ng/ml vitamiinin puutteeksi.

    1. Kirjoitin kyllä 75 nmol/L.
      Perustutkimuksen havaintoja ja surrogaatti-päätetapahtumia on ihan kiva tutkailla mutta ne eivät korvaa sitä välttämätöntä tutkimusnäyttöä: Satunnaistettua hoitokoetta.

      1. Ihan ok tutkimusmotivaatiolle mutta mitä uutta tuo tutkimus tuo jo nyt esitettyihin nähden?

      2. ’Ihan ok tutkimusmotivaatiolle mutta mitä uutta tuo tutkimus tuo jo nyt esitettyihin nähden?’
        Kaipailit satunnaistettua hoitokoetta ja tämä nyt oli satunnaistettu hoitokoe, eli sen verran uutta.

      3. Pilottitutkimus ei kykene vastaamaan olennaisiin kysymyksiin. Tarvitsemma vastaavia satunnaistettuja ja sokkotettuja tutkimuksia, joissa olisi edes muutama tuhat potilasta. Lääkkeiden osalta vaaditaan 2 kpl tällaisia.

  7. Thl :n pitäisi todella vihdoin ottaa järki käteen ja esim.vanhuksille hoivakodeissa ja palvelukeskuksissa pitäisi D-vitamiini suositusta nostaa nykyisestä 20 ug:sta 50 ug : hen , vaikka siellä ravinnon puolesta pyritäänkin ainakin teoriassa pitämään huoli riittävästä ravinteitten saannista, käytännössä kuitenkin muistisairaiden kohdalla iso osa ihan siitä perusruoastakin jää syömättä .
    Diabeetikkojen kohdalla d-vitamiinin riittävään saantiin kiinnitetään ainakin omien kokemusten perusteella ainakin Helsingissä jo mukavasti huomiota ainakin niillä, jotka ovat erikoissairaanhoidon puolella ja labrakokeitakin saa pyydettäessä .
    Ei olisi häpeä , jos Thl : kin ottaisi näihin asioihin julkisesti kantaa, esim. Husin Eeva Ruotsalainen muistaakseni kehotti julkisestikin ihmisiä lisäämään D-vitamiinin saantia nyt korona-aikana .

  8. Juhani: Mikä käsityksesti on, olisiko epidemiassa vähemmän kuolemia ja vakavia sairastumisia JOS D-vitamiinitasot olisivat kaikilla optimaaliset? Eli onko Petrin pääpointti kuitenkin oikean suuntainen?

    1. Emme yksinkertaisesti tiedä. Korrelaatiot ja väestötason erot eivät riitä osoittamaan tätä. Ne, joilla on matala D-vitamiini, voivat yksinkertaisesti vain olla muutenkin vähemmän terveitä, joka sitten altistaa vakavalle koronalle.
      Kummallista että yli vuosi sitten oli monia satunnaistettuja tutkimuksia menossa mutta missä tulokset viipyvät?

      1. Kyseessä verkkosivu, johon kerätään erilaisia tutkimuksia, ei tieteellisen vertaisarvioinnin läpäissyt julkaisu.
        Tämä seuraava julkaisu on kuitenkin oikea tieteellinen julkaisu, jossa on käytetty Cochrane-laatukriteereitä: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34029377/
        Lisäksi on ns mendelian randomized -tutkimuksia 3 kpl.
        Kumma, että varsinaisia satunnaistettuja tutkimuksia ei tule ulos vaikka alkaneet jo keväällä 2020.

  9. Juhani Knuuti tekee 1. kommentissaan johtopäätöksen, että nykyiset D-vitamiinisuositukset riittävät, jos vain niitä noudatettaisiin. Heti kohta hän kuitenkin toteaa ongelmaksi sen, että kaikki eivät käytä D-vitamiinilisää. Tässä on ristiriita: nykyiset suosituksethan eivät nimittäin suosittele lisää kaikille, vaan ainoastaan lapsille, vanhuksille ja raskaana oleville. Muille lisää suositellaan vain silloin jos ei syödä kalaa ja D-vitaminoituja elintarvikkeita. Riittääkö siis tämä? Lääkärilehdessä 44/21 julkaistiin suomalaisten talvella mitattuja D-vitamiinitasoja (FinRavinto 2017-tutkimus): https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/finravinto-2017-tuloksiad-vitamiinin-saanti-ja-seerumipitoisuus-aikuisilla/

    Kyseisessä tutkimuksessa alle 50 nmol/l pitoisuuden eli puutosrajan jäi Suomessa talvella yhä 15-28 % työikäisistä, vaikka keskimääräiset D-vitamiinipitoisuudet olivat hyviä, kuten Knuuti mainitsi. Ja vaikka keskimääräinen D-vitamiinin saanti oli 23-26 mikrog/vrk vitamiinilisät mukaan lukien. Niitä tutkittavia, joilla pitoisuus jäi alle 50 nmol/l yhdisti vitamiinilisien käyttämättömyys: heistä 90 % ei käyttänyt D-vitamiinilisää. Kun taas 50 nmol/l ylittävät saivat 40-60 % D-vitamiinistaan lisistä. Kannattaa lukea myös Ilari Paakarin kommenttipuheenvuoro tähän tutkimukseen (valitettavasti vain tilaajille): https://www.laakarilehti.fi/kirjautuminen-vaadittu/?show_ad=content_login&login_to_page=582278

    Viimeisenä peräänkuulutan haitan ja hyödyn puntarointia D-vitamiini- ja koronakeskustelussa – se on unohtunut lähes tyystin. Mitä haittaa olisi siitä, että tavoiteltaisiin 75 nmol/l pitoisuutta tai suositeltaisiin kaikille korona-aikana esim. 50 mikrog/vrk D-vitamiinia, kuten on tehnyt esim. Sveitsiläinen Expert Panel yhteistyössä Swiss Society of Nutritionin kanssa: https://crnusa.org/sites/default/files/SSAC/2020.09.010%20SGE%20Nutritional%20status%20in%20supporting%20a%20well-functioning%20immune%20system%20for%20optimal%20health%20with%20a%20recommendation%20for%20Switzerland.pdf Vastaus: siitä ei olisi mitään haittaa, koska tämä määrä ei olisi kenellekään aikuiselle liikaa (ja tästä kaikki keskustelijat tässä debatissa tuntuvat olevan yhtä mieltä). Hyödyt voisivat sen sijaan olla suuria, jos tällä voidaan ehkäistä vakavaa koronatautia ja kuolemia. Huomionarvoista on myös se, että Suomen D-vitamiinisuositus on ilman koronaakin ollut matala kansainvälisesti vertailtuna. Muualla suositukset vaihtelevat yleensä 15-50 mikrog/vrk välillä, Suomessa 10 mikrog/vrk.

    Kirjoituksiani näistä aiheista on julkaistu myös Lääkärilehdessä. Tässä kritisoin nykyisiä suosituksia ennen koronaa: https://www.laakarilehti.fi/kirjautuminen-vaadittu/?show_ad=content_login&login_to_page=519029

    Tässä taas kirjoitukseni aiheesta D-vitamiini ja korona: https://www.laakarilehti.fi/kirjautuminen-vaadittu/?show_ad=content_login&login_to_page=550675

    1. Ei viestissäni ole sisäistä ristiriitaa. Suositusten riittävyys näkyy siinä, että niillä, jotka noudattavat, veren vitamiinitasto ovat hyvät ja yli 75 nmol/L. Jos mutamme suosituksia, mitä siitä seuraa? Todennäköisesti ne, jotka noudattavat niitä nyt, noudattaisivat uusiakin suosituksia. Mutta ongelma on se, että osa ei noudata nykyisiäkään ja suositusten muuttaminen ei vaikuta niiden vitamiinitasoon, jotka eivät niitä nytkään noudata.

      Lue tuo Finravinto-tutkimuksen tulokset uudelleen ja katso blogissani esiin nostamiani lukuja. Kaikilla, jotka noudattivat suosituksia, oli veripitoisuus yli tuon 75 nmol/L. Niillä, jotka eivät noudattaneet, pitoisuus oli matalampi, joskin vielä kohtuullinen vaikka varsinaista puutetta potevia merkittävä määrä. Ei ole mitään järkeä nostaa esiin keskimäärin esiintyvää puutetta ilman, että huomioi erikseen niitä, jotka noudattavat suosituksia ja niitä, jotka eivät noudata.

      Jos luit puheenvuoroni, tulee siitä esiin, että juuri tuota 75 nmol/L voi aivan hyvin tavoitella ja suositellakin. Missä meillä on tässä erimielisyys? Ei noilla tasoilla ole haittaa odotettavissa ja itsekin suosittelin ja käytän tuota 50 mikrogrammaa.

      Suomen suositukset ovat kuitenkin kohdallaan siitä syystä, että ruoka-aineisiin lisätään D-vitamiinia ja sitä saadaan myös kalasta. Koska veripitoisuudet ovat riittävät niillä, jotka noudattavat sosituksia myös ravintrolisästä, en näe mitään perusteita nostaa suosituksia vaan enemmänkin saada suurempi osa väestöstä noudattamaan suosituksia.

  10. Eli jälleen kerran joku ilmeisesti ilman alan koulutusta ja kokemusta kuvittelee ymmärtävänsä tutkimuksista paremmin kuin tutkimuksen asiantuntija. Noh, onpahan perustelut suositukset ylittävän D-vitamiinin saannin hyödyttömyydestä nyt sitten tehty selväksi kaikille. Vai vieläkö löytyy tutkimusten huonoja tulkintoja?

  11. En tiedä saanko osallistua, eli miten se d vitamiini tulee ihmiseen, en siis ymmärrä lääketieteestä mitään, mutta jostain luin että suurin osa tulee silmien kautta, Näin ollen ovatko huononäkoiset tai jopa sokeat sen lisäravinnon tarpeessa, ja varsinkin näin talvella se aurinkolasien, miksei kesälläkin, käyttö aiheuta puutosta. Ja mä tiedän mun luku/ymmärrykseni ei välttämättä ole se paras mahdollinen.

    1. Ei tule silmien kautta vaain ruoasta, auringonvalon vaikutuksesta ihoon sekä ravintolisistä.

  12. En ole varma, viittasiko Elena minuun kommentoidessaan ”joku ilman alan koulutusta”, mutta tiedoksi että olen koulutukseltani ETM ja ravitsemusterapeutti. Palaan vielä FinRavinto 2017-tutkimuksen tuloksiin: D-vitamiinisuositus on Suomessa 10 µg/vrk, paitsi iäkkäille 20 µg/vrk. Ja nykyiset suositukset eivät suosittele työikäisille D-vitamiinilisän käyttöä, vaan kalan ja vitaminoitujen tuotteiden käyttöä. Osa tutkittavista työikäisistä ei siis noudattanut suosituksia: he käyttivät silti D-vitamiinilisää ja käyttivät suositeltua suurempaa annosta, kuten on jo aiemmin todettu (keskimääräinen lisä 16 µg/vrk). Hyvää veripitoisuutta ei siis saavutettu suositusten mukaisella määrällä (10 µg) vaan keskimääräisellä saannilla 23-26 µg/vrk, lisä ja ruoan vitamiini yhteen laskien. Olen lukenut tutkimuksen huolella. Taulukosta 2 näkyy, että 30-49 nmol/l jäävillä tutkittavilla D-vitamiinin kokonaissaanti oli keskim. suositusten mukaista: miehillä 11,4 µg/vrk ja naisilla 10,4 µg/vrk. Se ei siis riittänyt nostamaan pitoisuutta tavoitetasolle 50 nmol/l. Eikö siinäkin ole ristiriitaa Juhani Knuuti, että samaan aikaan toteat nykysuositusten olevan kohdallaan, mutta suosittelet itse kuitenkin 50 µg/vrk ja itse käytät myös sen verran? Miksi et nykysusoituksen mukaista10 µg/vrk?

    1. En ole kommentoinut koulujtustasi kertaakaan eikä siinä olisi mitään järkeäkään. Asiasisältö on tärkeämpi kuin tittelit tai koulutus.

      Raskaana olevien tutkimuksessa ravintolisän saanti oli keskim. 16 ug/vrk ja taso hyvä. Finravinto2017 -tutkimuksessa ravintolisän määrää ei kerrota mutta ravintolisää käyttäneillä veripitoisuudet ovat hyvät. Jos suosituksia noudattavilla taso on hyvä, miksi niitä pitää muuttaa? Ne, jotka noudattavat suosituksia, saavat siis hyvin vitamiinia. Nyt pitäisi saada useammat noudattamaan suosituksia eikä keskittyä haukkumaan suosituksia.

      Kunkin ihmisen oma käyttö ja väestön suositukset ovat kokonaan eri asioita. Jos antaa väestösuosituksen, sen tulee perustua vahvaan näyttöön tarpeesta, hyödystä ja haitoista. Yksilö voi vapaammin toteuttaa omia päätöksiään. Olen aivan varma, että en tarvitse 50 ug:n annosta mutta toisaalta tiedän, että siitä ei ole haittaakaan. On kokonaan eri asia suositella kaikille 50 ug/vrk.

      1. Minkälaisen veren D-vitamiinipitoisuuden olet saavuttanut määrällä 50 µg/vrk?

      2. En ole mitannut. Ei mittaaminen sinänsä hyödytä. Tiedän, että se on riittävästi mutta ei kuitenkaan liikaa.

  13. Prof. Heaney suositti 100 mikrog suomalaisille(hlökoht. Tiedonanto 2014)
    Hän sanoi 1-2 mikrog per painokilo. Farmakol prof Paakkari suosittaa 100 mikrog (Duodecim) nyt koronan aikaan.

    Kollega Knuutin väite: Mutta ongelma on se, että osa ei noudata nykyisiäkään ja suositusten muuttaminen ei vaikuta niiden vitamiinitasoon, jotka eivät niitä nytkään noudata..
    Ei pidä.paikkaansa. Eivät varmaan noudata kun THL toistaa D demonisointi mantraanza vuodesta toiseen. Jos THLään saadaan uusi pomo, joka D kartalla on helppo korjata suositukset kansan tietoon.
    Mun potilaat 80% ovat ottaneet 100 mikrog jo 15 vuotta. Mitattu on, osa pärjää 50 mikrogrammalla. Kerron kaikille että ainakin 1 mikrog per kilo.
    10-20 mikrog THL suositukset ovat terveydelle vaarallisia, lukutaitoiset muistavat tuon etelänavan sukellusvenetutkimuksen: minimi saanti talvella 40 mikrog jottei kalsidioli laske.
    Kannattaa lukea Paakkarin Lääkärilehden kommentti, jotta pysyy kartalla. Finravinnon jutun päätelmät virheellisiä. Johannaa komppaan.
    Hyvä suositus olisi ottakaa 50 mikrog kuten Knuutikin sanoo, itse suositan 70-100 mikrog. mutta jos olet ylipainoinen ainakin 1 mikrog per painokilo.
    THL ei ole kartalla suosituksissa. Pitäs muistuttaa kansaa, että ravinnosta vain 7-10 mikrogramaa. Lohen korkea D on myytti, allaslohimpannulla….aika vähön deetä. 1 maitolasi= 1 mikrog….litrassa 10 mikrog vain….
    Hyvää D Uutta Vuotta 2022.
    Jospa THL, STM ja Hallitus tajuavat antaa rahat kotimaiselle nenärokotteelle mahdollisimman pian. Satoja miljoonia pohjattomaan elvytykseen suolletaan muttei rokotteelle 40-50 milj faasi 3 een….Juhani voisi ottaa asian esille🆘

    1. Hannu, nyt esittämäsi väitteet eivät valitettavaasti kestä krittistä tarkastelua. Vaikuttaa, kuin et olisi lukenut blogissani olevien lähteiden sisältöä. Missään ei ole suositusta, että ravintolisän saanti tulisi olla 100 ug. Eurooppalaiset, Pohjoismaiset ja suomalaiset suositukset pitävät 100 ug kokonaissaantia YLÄRAJANA. Toki, jos mittaamalla todetaan, että taso on matala, muuttaa asiaa mutta on hyvä mieltää, että mittaaminenkin on osittain epäluotettavaa ja se, että ei ole mitään näyttöä tavoitella yli 75 nmol/l tasoja.

      Se, että jotkut yksittäiset ihmiset antavat omia suosituksiaan, ei faktoja miksikään muuta.

      Kansalliset suositukset ovat koko ajan toistaneet, että D-vitamiinia tarvitaan edelleen lisänä vaivasta vaariin, vaikka ruoka-aineisiin on vitamiinia lisätty. Se, että osa väestöstä ei niitä noudata, ei korjaannu suosituksen tasoja muuttamalla.

      Väitteesi suositusten vaarallisuudesta ei saa lainkaan tukea Finravinto 2017 -tutkimuksen tuloksista. Kaikkien rvintolisää käyttäneiden kokonaissaanti on riittävää, sillä vitamiinitasot olivat kaikilla yli 75 nmol/L. Tämä on fakta myös lukutaisoisille eikä tähän vaikuta mikään sukellussvenetutkimus. Finravinto-2017 -tutkimuksen mittaukset tehtiin kevättalvella, jolloin tasot ovat matalimmillaan. Syksyllä mitattuna tasot olisivat olleet selvästi suurempia.

  14. Luotan kyllä ehkä maailmassa eniten osteoporoosia ja D vitamiinia tutkineeseen prof Robert Heaneyyn ja hänen tutkimuksiinsa ja suomalaiseen farmakologian professoriin ja omaan kliiniseen tuhansien potilaiden parissa,laboratoriokokeilla saamiini havintoihin oikeista D vitamiini,annoksista . Ei,ole yhden koon D vitamiini hoitoa. Enemmistössä RCT tutkimuksia enintään 3-5 v seuranta, annokset 10-50 mikrogrammaa jne…
    Siteeraan vielä Lääkärilehdessä ollutta prof Paakkarin,kommenttia, jonka artikkelin Juhani voisi julkaista kokonaan täällä jotta palstan ydin asiat selviää niille, joilla ei tilaisuutta lukea noita artikkeleita.

    Lainaus Lääkärilehti Finnravinnon tuloksia voi,tulkita toisinkin prif Ilari Paakkari
    IP: 27% miehistä ja 15 % naisista jäi tason 50 nmol alle. HV: Kysynkin onko THL suositukset ok? Vastaus: EI.
    IP: yli 50 nmol ylittäneiden miesten D vitamiinista 40 % ja naisilla 60 % tuli D vitamiini lisäravinteista.
    Lopetan kommenttini tällä palstalla tähän lauseeseen.
    Mittaa potilaan D vitamiinitaso niin selviää oikea annos. Potilastyössä nykysuoitukset liian alhaisia. Kliinikko ei vaikene kun lähes viikottaim löytyy riisitaudin rajalla olevia kalsidioli arvoja (alle 40 nmol). Yhdelläkään 100 mikrog ottneilla potilaillaninei tasoa yli 140 nmol ylitetty, oma havainto 90- 100 nmol keskimäärin.

    – Osteoporoosmsuositustaso 90-125 nmol. Viite Käypä Hoito, Duodecim.
    – Korona ja infektiotorjunnassa oikea taso 100-150 nmol ( annos 100 mikrog) viite: Paakkari, Terveysportti, Duodecim 2020.
    Hyvää D-Uutta Vuotta Palstan pitäjälle ja kommentoijille.
    En liene väärässä, jos veikkaan, että Suomenkin suositukset korjataan kun nuorempi polvi astuu remmiin. Unkarissa on reseptillä 750 mikrog viikkotabletti
    hoitolaitoksiin ei haittoja eikä hyperkalsemia, haastatelin tutkimuksen tehnyttä prof Bela Tothia Budabestissa pari vuotta sitten.
    Motto: EFSAn maksimi annostan100 mikrog syytä,kunnioittaa myös, Suomesxa.

    1. Kiitos kommentista. Ei tieteessä ole auktoriteetteja joiden sanaan luotetaan vaan tiedot poimitaan tutkimuksista. Nyt vetoat aivan eri lähteisiin kuin Finravinto 2017.
      Tuossa Finravinto 2+17 -tutkimuksessa on mitattu merkittävältä osalta suomalaisia D-vitamiinitasot, jotka ovat hyvät, jos käyttävät ravintolisää. Kiistätkö nyt tämän havainnon?

      Jos et kiistä, sinun on tultava samaan johtopäätökseen väestösuosituksista kun minä.

      Tuo havainto ei ole lainkaan ristiriidassa sen kanssa että kliinisessä työssä löytyy paljon matalia arvoja. Valtaosahan ei Finravinto 2017 -tutkimuksenkaan mukaan noudata suosituksia. Lisäksi lihavilla tarve on varmasti suurempi.
      Osteoporoositaso on kyllä eri peruste kuin kansalliset väestösuositukset.

      Väitteesi koronatorjunnan tasosta 100-150 nmol/L ei kyllä perustu mihinkään asialliseen tutkimukseen. Paakkarilla ei voi olla mitään sellaista tietoa asiasta, jota ei pubmedistä löydy ja sieltä ei tuollaista vaatimusta tukevaa tutkimusnäyttöä kyllä todellisuudessa löydy.

  15. Juhani, sekä THL:n että Ruokaviraston sivuilla suositellaan 18 – 60 -vuotiaille D-vitamiinilisää vain ehdollisesti, siinä tapauksessa että ruoasta ei tule tarpeeksi. Ei siis ole olemassa kaikenikäisille kohdistettua virallista suositusta ottaa D-vitamiinia purkista. Työikäisten pitäisi siten laskeskella, paljonko he saavat ruoasta ja tarvittaessa ottaa täydennystä valmisteina. Ruoan D-vitamiinipitoisuudet ovat aika vähäisiä, esimerkiksi 2 dl:n maitolasillisessa on 2 mcg. Maitopurkin kyljessä kuitenkin sanotaan, että 1 mcg on 20% päivittäisestä saantisuosituksesta, joka tämän mukaan olisi 5 mcg. THL:n sivuilla taas on ruoasta vain epämääräinen kehotus syödä kalaa ja käyttää D-vitamiinilla täydennettyjä ruoka-aineita. Informaatio on siis sekavaa, mutta sehän ei ole yleisön vika. Kun lisäksi työikäisille ei ole suositusta ottaa valmisteita muuta kuin tarvittaessa ja kun ruoan D-vitamiinipitoisuudet ovat alhaisia, ei ole mikään ihme, että saanti jää monilla liian pieneksi. Jos suosituksia muutettaisiin edes niin, että D-vitamiinilisä valmisteesta koskisi myös työikäisiä, voitaisiin päästä parempaan saantiin niilläkin, joilla nyt on vajausta. Saantisuositusten nostaminen on sitten oma lukunsa.

    1. Kiitos Therese kommentistasi. Olen samaa mieltä. Juuri tätä olen yrittänyt selittää useassa kommentissani, mutta yhä vain Juhani toistaa omassa kommentissaan uskomuksensa, että kansallisissa suosituksissa neuvottaisiin D-vitamiinilisää ”vauvasta vaariin”. En myöskään ole syyttänyt Juhania koulutustaustani kommentoinnista, vaan kyseessä oli keskustelija Elena, joskin jäi epäselväksi, keneen hän viittasi.

      Todellakin, ensimmäinen askel suositusten muuttamisessa olisi neuvoa D-vitamiinilisän käyttöä KAIKILLE talviaikaan, tätähän FinRavinto 2017 tutkimus tukee. D-vitamiinitasot pitääkin mitata talvella, ei kesällä. Puutos syntyy talvella, jos on syntyäkseen. Kesällä mitatuista tasoista ei voi päätellä muuta kuin auringossa oloa. Toinen askel olisi nostaa D-vitamiinin määrää. Vai kiistääkö nyt joku vielä sen, että FinRavinto-tutkimuksessa havaittuja hyviä D-vitamiinitasoja ei saavutettu suositusten mukaisella (10 µg joko ruoasta tai lisänä) saannilla, vaan sitä suuremmalla vitamiinilisien käytöllä? Tässä vielä suora lainaus tutkimustuloksista: ”Keskimääräinen D-vitamiinin saanti 18–74-vuotiailla miehillä oli 23 µg/vrk: D-vitamiinivalmisteita käyttävillä 46 µg/vrk ja 12 µg/vrk niillä, jotka eivät käyttäneet valmisteita. Samanikäisillä naisilla keskimääräinen D-vitamiinin saanti oli 26 µg/vrk: valmisteita käyttävillä 44 µg/vrk ja 9 µg/vrk niillä, jotka eivät käyttäneet valmisteita.”

      1. Juhani, haastan sinut – ja miksei muitakin tähän keskusteluun osallistuneita- mittauttamaan oman D-vitamiinipitoisuutesi ja kertomaan tuloksen julkisesti. Minulla on itse asiassa ollut pitkään haussa henkilö, joka olisi saavuttanut edes jonkun veren tavoitetason 10 µg/vrk saannilla talvella, mutta sellaista ei ole vielä löytynyt. Itse olen mittauttanut oman D-vitamiinipitoisuuteni useaan otteeseen vuosien mittaan, ja voin hyvin kertoa viimeaikaisten mittausten tulokset. Viime talvena 50 µg/vrk nosti pitoisuutteeni tasolle 63 nmol/l, jolloin nostin D-vitamiinilisän määrän 100 µg/vrk. Tästä 3 kk:n päästä pitoisuus oli 93 nmol/l. Uteliaana ihmisenä kokeilen tätä talvena 75 µg/vrk annostusta ja kevättalven puolella mittautan taas pitoisuuteni nähdäkseni mille veritasolle olen päässyt.

      2. Toki mittaaminen on ok. Erityisesti silloin kun on jotain sairauksia, jotka vaikuttavat (lihavuus, diabetes, suolistosairaus, ym). Käytän itse 50 ug/vrk ja ruoassani on usein kalaa ja D-vitaminoituja ruoka-aineita. Minun ei tarvitse tasoa mitata, sillä siitä ei ole hyötyä.

      3. En viitannut sinuun, Johanna.

        On kai se ihan hyvä, että muutkin kuin alan ammattilaiset lukevat tutkimuksia, mutta kun vaikuttaa siltä, että ihan perusasiatkin ovat hukassa niiden tulkinnassa.

      4. Tästä samasta asiasta sanoin Knuutille aiemmin toisessa d-vitamiiniblogissa. Siis, että suurelle enemmistölle d-vitamiinilisä on ehdollinen eli riippuu syömisistä. Hän vastasi, että tulkitsen suosituksis negatiivisen kautta.

      5. Nyt kyllä laitat suuhuni sanoja, joita en ole sanonut. Häpeäisit. Tuosta jää kiinni.

  16. Nyt täytyy sanoa että Juhani on aivan oikeessa. En osaa sanoa miksi , mut liiat annokset esim jollain joka d vajauksesta kärsinyt koko elämänsä tai osan. Mitä se aiheuttaa, ja jos kerta lisiä pitää ottaa sitä pitää ottaa pitkin vuotta ja sen 25 mikroa korkeintaan. Ja anteeksi että osallistuin.

  17. Näin Uuden Vuoden aattona voisi leikillisesti todeta loputtomaan D debattiin seuraavaa:
    Aikoinaan urol legend proffa Olof Alftan piti esitelmää ja tieteellisesti orientoitunut kollega esitti näsäviisaan kysymyksen.
    – miksi joidenkin suomalaisten pitäisi syödä näkkileipaa?
    Jotta kuulee kun ruoka loppuu.
    Tämä viisas kommentti tulee mieleen kun seuraa korona, rokote ja dee keskustelua.
    Vain D labrassa käynyt lääkäri ja potilas on oikeassa. Suosituksia noudattaneilla. paljon yllätyksiä ja D puutetta. Maksalaatikkoakaan ei käytetä raudanpuutteen hoitoon. Nuorilla etenkin tosi matalia arvoja ja kouluväsymystä…….Hb,ferritiini, D25 ja glukoosi labrapaketti koulujen ja opiskelijoiden väsymyksen työkaluksi!

  18. Juhanin kaipaana paakkarinreferenssi löytyy tästä:
    1. Grant W B et al. Evidence that Vitamin D Supplementation Could Reduce Risk of Influenza and COVID-19 Infections and Deaths. Nutrients 2020; 12(4), E988.
    Duodedim lähde artikkeli 2020.

    En muista mistä luin tai kuulin, taisi olla Lontoon D kongressi??
    Usan etevimmät 7/ endokrinologia ja vitamiinitutkijaa oli kutsuttu D sessioon ninisteriöön ja pyydettiin laittamaan lapulle anonyymisti paljon D vitamiinia itse ottavat.
    Vastaus: 125 mikrog. Mulle riittää 100 ja taso 120 nmol. Kesällö en ota lainkaan, golf ja tennis hoitaa deen…

    1. Jotta vältettäisiin kirsikanpoiminta, olisi sinun pitänyt sisällyttää kommenttiisi myös tämä artikkelin, jossa analysoidaan viittaamaasi katsausta:
      https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7352999/
      Sen perusteella tehdyssä yksiköllisesttä meta-analyysissä tuli esiin, että todettu hyöty tavallisen infektion estossa ei tullut enää esiin, kun veripotoisuus oli yli 25 nmol/L tai saanti yli 20 ug/vrk.
      Missä onkaan se kunnon näyttö suurten annosten tai veripitoisuuksien vaikutuksista?
      Koronan suhteen ei ole edes vastaavaa tutkimusnäyttöä olemassa.

      1. D-vitamiini- ja koronatutkimuksista kiinnostuneita auttaa tämä sivusto, johon on kerätty kaikki tähän mennessä kertynyt tutkimustieto aiheesta. Viimeinen päivitys on tehty 3.12.2021. Arvostan erityisesti sitä että sivustoa ylläpitävä Gordon Shotwell on jaotellut tutkimukset tutkimustyypeittäin. Satunnaistetut tutkimukset oman otsikkonsa alla jne. https://vitamin-d-covid.shotwell.ca/

  19. Koska tutkimusasetelmaan vaikuttaa interventiossa käytetty annosmäärä niin myös muu tukihoito saattaa olla ratkaisevassa asemassa tutkimuksen tuloksellisuudessa.

    Pieni Singaporessa toteutettu
    verrokkiryhmä tutkimus koronapandemian alkuajoilta osoitti, että jo pieni 25 mikrogramman päivittäinen lisä yhdessä magnesium- ja B12 vitamiinilisän kanssa vähensi hengityshoidon ja tehohoidon riskiä lähes yli 80 %.

    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/pmc/articles/PMC7861592/

    Magnesium lisää D-vitamiinin aktiivisuutta ja vaikuttaa myös T-soluihin. Toivottavasti jossain päin maailmassa pystyttäisiin toteuttamaan satunnaistettu hoitokoe tällaisella tutkimusasetelmalla. Ehkäpä tämä tutkimusnäyttö olisi riittävä myös sellaisenaan kokeiltavaksi Suomen sairaaloissa toteutettavaan kemoterapiaan?

    Magnesiumlisää voinee kokeilla myös proaktiivisessa koti-interventiossa?

    1. Jos tutkimukseen otetaan 17 potilasta ja 26 verrokkipotilasta, mitä arvelet tuollaisen tutkimuksen kertovan?
      Olennainen ongelma on myös, että tutkimuksissa harvoin on tietoa, onko potilaalla d-vitamiinin puute vai ei. On selvää, että puute pitää ilman muuta korjata. Mutta se keskeinen kysymys, mistä mekin väittelimme, on se, onko D-vitamiinin lisäannoksesta oikeasti hyötyä, jos puute on jo korjattu.

  20. Varmaan noi yhdessä ok mut ei pelkästään magnesiumia. Koti-interventiossa, magnesiumin määrä?.

    1. Seventeen patients received magnesium 150 mg, vitamin D3 1,000 IU, and vitamin B12 500 mcg once daily.

      Eli ihan maltilliset määrät. Omista purkeistani tulee jo tupla-annokset. Nämä siis saattavat merkittävästi auttaa, jos puutostila päällä.

      1. B12 vesiliukoisena, magnesium ehkei suoraan noin korkeaksi, d3 ehkä ennemmin d6.

      2. Jotenkin sellainen aavistus ettet kuitenkaan syö niitä maitohappobakteereita. Enkä edes tiedä vaikuttaako sinun annostuksesi näihin ihmisen normaaliin hyvään bakteerikantaan, mut jos vaikuttaa ni, no en vaan tiedä, suolistotulehdukset?

      3. Ja muista se magnesium liiallinen käyttö samat seuraukset kuin puutoksella.

      4. Tästä tulee mieleen patient, eli potilaita, jolla jo oireita ja sairaalaan joutuneita, jopa teho-osastolle, jos määrät onkin sopivia vain heille. Ei oireettomille.edelleen sitä mieltä ettei liikaa vitamiinia ja varsinkaan sitä magnesiumia.

  21. En ymmärrä tätä, potilaita ei lääkäri voi tällä olettmalla hoitaa, joutuu syytteeseen D vajauksen hoitamatta jättämisestä?
    ” hyöty tavallisen infektion estossa ei tullut enää esiin, kun veripotoisuus oli yli 25 nmol/L tai saanti yli 20 ug/vrk.”

    Faktaa ei kliinikoille:hyvä työkalu vastaanoton arkeen.
    Conclusions
    Due to various risk factors, many COVID-19 and other patients are at high risk to develop low vitamin D status. If possible, it is reasonable to check their serum 25-hydroxy-vitamin D levels, and only after that, an appropriate dose of vitamin D supplements should be suggested. In case 25-hydroxy-vitamin D measurements are not available, taking moderate vitamin D doses (e.g., at least 4000 IU/d) could be advised for at least 1–1.5 months, presuming that this supplementation can contribute to reaching adequate vitamin D status and can help to maintain better overall health status—both skeletal and non-skeletal—until serum 25-hydroxy-vitamin D testing will be accessible for the current patient. If low vitamin D status is confirmed, an appropriate, large enough vitamin D dose must be suggested for supplementation, and the next check of serum 25-hydroxy-vitamin D levels should be advised after the treatment in order to evaluate treatment results and choose the right tactic regarding further supplementation.
    Viite
    Vitamin D Dosing: Basic Principles and a Brief Algorithm (2021 Update)
    Andrius Bleizgys
    Clinic of Internal Diseases, Family Medicine and Oncology, Faculty of Medicine, Vilnius University Santariškių 2, LT-08661 Vilnius, Lithuania
    Academic Editor: Pawel Pludowski
    Nutrients 2021, 13(12), 4415; https://doi.org/10.3390/nu13124415

    Niinistö puhui hyvin pidetään huolta nuorista
    …. mitataan D ja annetaan ainakin 50 ja lisää, jos labrassa taso alle 70.

  22. Kiitos, on seurannut näitä kirjoituksia mielenkiinnolla! Maallikon on vaikea tietää miten toimia järkevästi. Itse syö syksyllä ja keväällä 25 mikrogrammaa ja joulunaikaan 50 mikrogrammaa lisänä. Ajattelen niin että tässä on hyvä ja uskottava Juhanin kiteytys asiaan: ” Kansalliset suositukset ovat koko ajan toistaneet, että D-vitamiinia tarvitaan edelleen lisänä vauvasta vaariin, vaikka ruoka-aineisiin on vitamiinia lisätty. Se, että osa väestöstä ei niitä noudata, ei korjaannu suosituksen tasoja muuttamalla.”

    1. Kiteytys on muuten hyvä, mutta Juhani tuntuu luulevan, että kansallisten suositusten mukaan kaikille suositellaan D-vitamiinilisää, mikä ei (valitettavasti?) pidä paikkaansa.

      18-74-vuotiaille maitovalmisteita ja margariineja ja/tai kalaa käyttäville D-vitamiinilisä ei kansallisten suositusten mukaan ole tarpeen, ellei ole hyvin vähän ulkona oleskeleva, peitetysti pukeutuva, tummaihoinen, raskaana tai imettävä. Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravintoaineet/d-vitamiini/

      Kansallisia suosituksia olisi syytä yksinkertaistaa.

      1. Onko sillä merkitystä lopulta, jos veripitoisuudet ovat hyvät?
        Olen kyllä samaa mieltä, että yksinkertaisemmat suositukset olisivat paremmat.

  23. Elintarvikkeisiin , joihin on lisätty D vitamiinia vetoaminen on outoa , kun maitotuotteiden ja etenkin perinteisen maidon käyttö on käsittääkseni koko ajan laskussa Suomessa (myös lapsilla ? ) . Jännä nähdä, tuleeko se vaikuttamaan jatkossa 1.tyypin diabetes lukuihin Suomessa .

    1. Varmaan olen väärässä ton 1 tyypin diabeteksen kohdalla ja vaikka 2 tyypinkin. Veikkaan kuitenkin molempien johtuvan näistä ääripäistä joko liian alhainen tai liian korkea, enkä tarkoita vain vitamiineja, vaan kaikkea mitä syömme, ja tietysti liikunta, toi magnesium tulee jo ruuan kattaus tarpeeksi, mut jos ei koronaa olisi, ni voisi sanoa se kultainen keskitie, tai oikeemmin kultaisen keskitien molemminpuolinen pieni liikehdintä. Käytän siis itse, tai olen alkanut käyttämään vuoropäivinä d25mcg, abcde monivitamiini siinä muitakin. Friggs.

      1. Kumpikaan diabetes ei johtu suojaravinteiden puutteesta tai liikasaannista. Johtuu ihan muusta.

      2. Muu on varmaan gluteeni joka sitä tulehdusta matalaa, pitää yllä. Maidosta parhain punainen joko normi tai laktoositon. Tiedä mitä maitoa koulussa juotetaan. Maku vissiin nuorille tärkeätä.

    2. En minä vetoa mihinkään vaan kerron faktat. Myös maitoa korvaaviin tuotteisiin lisätään D-vitamiinia. Väestön D-vitamiinin tasot ovat olleet enemmän nousussa kuin laskussa, ainakin toistaiseksi. Uskon, että lisätään tarvittessa muihin jos ruokavalio olennaisesti muuttuu.

  24. Jokatapauksessa 1.tyypin diabeteksen ilmaantumis luvut Suomessa ovat tasaantuneet jo usean v.ajan pahimmista ajoista. Johtuneeko D vitamiini tasojen noususta (joko pillerilisien tai ravinnon myötä saatuna) vai lehmän maidon juomisen vähenemisemästä (teoria siitä, että lehmän maito voisi osalla lapsista sotkea autoimmuuni järjestelmää ja altistaa lapsen ennemmin tai myöhemmin 1.tyypin diabetekselle) . Onhan noita tutkittukin, mutta suoria syy /seuraus yhteyksiä on vaikea todentaa . Maallikkona voisi kuvitella, että Suomen (ja osin muidenkin Pohjoismaiden) korkeat 1.tyypin diabetes ilmaantuvuudet voivat olla kombinaatio monista asioista sodan jälkeisen nopean kehityksen myötä tullutta ns.yli hygieniaa, vauva ja lapsiajan ravintoa ja montaa muutakin asiaa. Joky kyynikko voisi pohtia, onko Pohjoismaitten laajoilla rokotusohjelmilla ollut jotain osuuta asiaan, mutta siitä minä en sano yhtään mitään,kun en siitä asiasta tiedä yhtään mitään .

    1. Vanhemmille ihmisille joilla todettu, tuttuja ihmisiä siis, diabetes 1 tai 2, heillä ollut infektio ennen toteamista, ja tosi kovaoireinen. Tiedä onko lapsilla tuota 2 tyypin diabetesta, jos ei ni veikkaan joko vesirokkoa tai rokotusta, vesirokkohan jää elimistöön loppuiäksi. Rokote? Herpesvirushan se oli, onko se muuntunut enerovirukseksi, no sen tietää alan tietäjät en minä, tai rokote muuntunut. Mikä muu virus jää tai aiheuttaa jotain kun se muuntuu ihmisessä.

      1. Tavallisin eneroviruksen aiheuttama oire on normaali flunssa, vaikeaoireiset joutuvat sairaalaan tutkimuksiin mm selkäydin nesteen näytteenottoa, missäs se herpes piileksii. Nojaa, mut korona rokote, joku niistä, adenoviruksesta, miksi jos kerta sars. Taitaa mennä mulla jo asiat sekaisin ko ei ymmärrystä.

  25. Täällä ainakin yksi kyynikko joka veikkaa rokotuksen olevan mrna tekniikkaa, ja jos proteiini tässä kohtaa vaikka onnistuisi. 😉

  26. Ja yhtä hyvin se voisi olla, bakteeri, karies, siis jatkoa tohon, ko ei ymmärrystä

  27. Lontoossa kysyin 2014 prof Heaneyltä mitä hän ajattelee kun Suomen viranomaiset väittää ettei D vähennä diabetes vaaraa?
    V: they lie…,🇫🇮🇫🇮🇫🇮🇫🇮

      1. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm totesi twitterissä ko. tutkimuksesta, että hänen käsittääkseen tutkimuksen voima on täysin riittämätön. Kansantajuisesti: ”Voima tarkoittaa kykyä havaita ero kahden ryhmän välillä. Siihen liittyy oletettu ero ja ryhmien sisäinen vaihtelu. Isompi ryhmäkoko ikään kuin tarkentaa keskiarvon määrittelyä ja helpottaa eron havaitsemista. Nyt pienellä ryhmällä eron pitäisi olla valtava, jotta se havaitaan.” Mutta huomasitko Juhani tämän tuoreen tutkimuksen diabeettisesta neuropatiasta? https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34984028/

  28. Kaveripohjalta väittely, siis 2 samaa mieltä olevaa, eihän se ole kuin fiilistelyä. Ja jees pitäisikö miettiä sitä mrna rokotetta noihin ylläoleviinkin, syöpäänhän se oli alunperin tarkoitettukin, tosin ei edennyt faasi 1 edemmäksi koska koe-eläimet, kuolivat. Siis jatkettiinhan sitä, mut oliko siitä mihinkään.

    1. Vai onko paremminkin oikein sanottu, ennen faasi 1, esikliinistä tutkimusta. Nykyinen mrna korona rokote sehän hyppäsi kaikkien esikliinisten ja faasien yli ja ollut faasi 4, tämän koko olemassaolo ajan 2v. Knuutille se Is liitteenä. Voisit joskus sen asian mulle edes yrittää selittää. Tai sit vaan poistaa viestin. Ihan sama. Vaikka tämänkin. Esim toi tuhkarokko josta varoittelit,jossain aikaisemmalla blogillasi , sehän voisi tulla Suomeen nyt pahimmillaan. Ja vain auttamisen halusta, lähimmäisen. Humanitaarinen kriisi Afganistanissa, tuhkarokko levinnyt siellä viime vuoden, Suomessa immuunijärjestelmän puutostiloja , ja nyt on aika yhdistellä perheitä joista osa jäi sinne, sieltä syksynä tuotiin tänne ja ympäri maailman niitä pakolaisia, ja kohta tuodaan loput perheistä, jep… Taas tää meni tähän pois aiheesta ja käsittämätöntä tajunnanvirtatekniikka. Pahoittelut.

  29. Onhan se linkki suomeksikin, mut liika on liikaa, joka vitamiinin kohdalla, jopa d vitamiinin. Hannulta kysyisin healeyn kommentti. välissä oli vielä yksi sana. Nojaa mut kysymykseni siis se porilainen tyttö silloin, mikä se lopullinen diagnoosi oli. Siis liiallinen d vitamiini. Vai jotain muuta, kun en löydä.

    1. Se Is liite ja tämä thl kirjoitus eroaa kovasti toisistaan, molemmat kertoo olennaisen eli koekäyttö nopeasti kehitetty, ok sitten se tärkein eli tapaus nolla, ei ole rokotus edes siihen ja vielä tärkeämpi variaatiot joihin ei sitäkään vähempää hyötyä. Ja sitten se kaikista tärkein rna kuljettaja ja rasva, jos ihmisellä aineenvaihdunta häiriö , ni mihin se sen proteiinin kuljettaa…. Toisin sanoen täysin terve ihminen, joka syö juo liikkuu ottaa normaalisti vaikka niitä vitamiineja, verrattuna päinvastaiseen, ikä sairaus joka on este tälle hyvinvoinnille, kehon. lopuksi, terve ihminen ei sitä rokotusta silloin alkuun tarvinnu vain riskipotilaat. Ja nyt boosterit joo toimii toisilla ja toisilla ei, mitä meinaat eikö loputtomat boosterit juuri sitä immuunia heikennä, siis entä kun korona loppuisi, sitten siihen toi tuhkarokko tulisi lisäksi.???? Tää on loputon dilemma, olkinukke, musta Joutsen. Ja jos tästä tulee loputon kierre, se on lähettävä Japaniin saakka niitä kirsikoita etsimään. Joo liian pitkä teksti ja omaa virtaa.

  30. Lue Juhani blogisi d-vitamiini ja covid. Siellä vastaat minulle,että tulkitset suosituksia negatiivisen kautta ja häpeä itse.

    1. Kristiina puhuu totta, Knuuti valehtelee, mutta ”tuosta jää kiinni”. Suora lainaus Knuutin vastauksesta Kristiinalle D-vitamiini ja covid -blogin keskusteluosiossa: ”Haluat tulkita noita suosituksia negatiivisen kautta.”

  31. Räikein tapa valehdella on irrottaa asioita asiayhteydestä. Lainaus taitaa olla näin:
    ”Haluat tulkita noita suosituksia negatiivisen kautta. Ne ovat kuitenkin edelleen linjassa tutkimusnäytön kanssa. Suomalaisten D-vitamiinitasot ovat globaalisti arvioituna hyvällä tasolla mutta se, että pitäisikö vielä enemmän käyttää, on kysymys, johon ei ole tieteellistä vastausta edes epidemian aikana.”

    Onko tässä Knuutin kannassa ja Johanna Kaipaisen ja Hannu Vierolan kannassa edes ristiriitaa?
    Ensimmäiselle ei kenties luota pidä mutu-näyttöä riittävänä:

    ”Koronaviruksesta kertyneen tutkimusnäytön mukaan D-vitamiini vähentää vakavia oireita ja kuolemia varmimmin, kun veren D-vitamiinipitoisuus on vähintään 75 nanomoolia litrassa. Näin todettiin myös toukokuussa julkaistussa Lääkäriseura Duodecimin artikkelissa. Immuunipuolustuksen kannalta optimaalisin taso voi tosin olla tätäkin suurempi. Kesäaikaan auringossa olemalla saavutetaan helposti 100 nanomoolia litrassa -pitoisuus.” https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007705985.html

    Se ainakin on maallikollekin jokseenkin varmaa, että D-vitamiini ei ole se taikaluoti, jolla pandemia hoidetaan pakettiin.

    1. ”Se ainakin on maallikollekin jokseenkin varmaa, että D-vitamiini ei ole se taikaluoti, jolla pandemia hoidetaan pakettiin.”

      Huolihan on nykyään sairaalan ylikuormittuminen ja jos sitä voitaisiin estää D-vitamiinilla, niin mikä estää sen?

      Tänään, Tolosen kirjoituksesta lainattua: ”Uudessa amerikkalaisessa tutkimuksessa 150 nmol/l (eli 60 ng/L) korreloi pienimmän sairaalahoitoon joutumisen riskin kanssa.”

      1. Martti,
        kun juuri on tuotu esiin, että tutkimusnäytön mukaan D-vitamiini ei epidemiaa (ainakaan Suomessa) kyllä ratkaise, ehdotat sairaalan ylikuormittumisen estämistä D-vitamiinilla.
        Sitten lainaat Tolosta (!) ja viittaat jälleen tutkimukseen, joka kertoo korrelaatiosta. Juuri tässä kirjoituksessa tulee selväksi, että korrelaatio ei millään tavalla kykene osoittamaan syy-seuraus-suhdetta.

        Päätelmäni kommenteista: Et ole lukenut debattia.

      2. Juhani kirjoitti: Sitten lainaat Tolosta (!) ja viittaat jälleen tutkimukseen, joka kertoo korrelaatiosta.

        Mainitussa tutkimuksessa oli päätelmiä osiossa:

        There is now substantial evidence suggesting a significant association between vitamin D insufficiency/deficiency and COVID-19 susceptibility and its severity.

        Josta konekäännös: Nyt on olemassa merkittävää näyttöä siitä, että D-vitamiinin riittämättömyyden/puutteen ja COVID-19-alttiuden ja sen vakavuuden välillä on merkittävä yhteys.

        Jos näin on, niin mitä tapahtuisi jos tuo D vitamiini vaje korjattaisiin? Poistuisko mainittu yhteys?

      3. No, juuri siitähän tämä koko debatti ja minun aikaisempi D-vitamiini-covid -kirjoitukseni kertoi. Lue ne, pliis.
        Tilastollinen yhteys ei kerro mitään siitä, että todettu D-vitamiinitas olisi syy-seuraus-suhteessa sairastumiseen. Se voi olla vain ns sijaismuuttuja.
        Jotta tuo syy-seuraus-suhde tulisi osoitettua, tulee antaa osalle D-vitamiinia ja osalle ei ja sitten katsoa vaikuttaako sairastumiseen. Tältä osin kunnon näyttö siis edelleen puuttuu.
        Ilman muuta D-vitamiinin puute kannattaa korjata käyttämällä ravintolisää riittävsti mutta ei ole asiallista näyttöä, että runsas (yli suositusten) käyttö toisi mitään etua.

      4. En ole suoraan väittänyt, että D vitamiinin puutos olisi yhteydessä hoitoon joutumisesta sairaalaan, vaan käytin jos sanaa, siis jossittelua. Voihan syy olla ihmisessäkin (potilaassa), että hän ei kykene hyödyntämään D vitamiinia eri lähteistä, niin kuin muut, esim. tummaihoiset Suomessa.

        Jos tehdään vertailu, että D vitamiinin puutos löytyisi sairaalaan joutuneista, josta ei kuitenkaan olisi näyttöä, että se korjautuisi D vitamiinilla, niin mikä on näyttö siitä, että sairastumistapaukset johtuisivat nimeltä mainitsemattomasta viruksesta. Viruksen osan löytyminen ei vielä ole todiste siitä, että se aiheuttaisi sairastumisen. Joten, missä on näyttö siitä, että kyseinen virus kokonaisena aiheuttaa nimeltä mainitsemattoman sairauden?

      5. Martti hei. Kysymyksesi: ” Joten, missä on näyttö siitä, että kyseinen virus kokonaisena aiheuttaa nimeltä mainitsemattoman sairauden?” kertoo aika paljon. Et siis luota, että maailmanlaajuinen satojen tuhansien tutkijoiden ja lääkärien massa ei osaisi selvittää edes sitä, onko tauti koronaviruksen aiheuttama?
        Tummaihoisten D-vitamiinin matalampi taso ei johdu siitä, etteikö he kykenisi hyädyntämään D-vitamiinia normaalista vaan siitä, että tumma iho heikentään auringon vaikutusta ihossa, joka liittyy D-vitamiinin syntymiseen ihossa.

      6. Kiitos vastauksista.

        Kirjoitit: Et siis luota, että maailmanlaajuinen satojen tuhansien tutkijoiden ja lääkärien massa ei osaisi selvittää edes sitä, onko tauti koronaviruksen aiheuttama?

        Mitä itse olen lukenut tiedotusvälineistä, niin yllä mainittulle asialle riittää: ”Hyvin pian todettiin, että sairaus johtuu uudenlaisesta koronaviruksesta.”

        Ei ole tarkemmin, kuka tai ketkä ovat todenneet ja miten.

      7. Epäiletkö siis, että kyseessä ei olisi koronaviruksen aiheuttama tauti vai mistä kommentissasi on kysymys?

      8. Kirjoitit: Epäiletkö siis, että kyseessä ei olisi koronaviruksen aiheuttama tauti vai mistä kommentissasi on kysymys?

        Kysymys on siitä, että suurimmalle osalle on itsestään selvää, että koronavirus aiheuttaa tautia.

        Itsestään selvä asia muuttuu, jos se pitää näyttää toteen tieteellisesti, kokeilla. Eikös Saksassa siihen jouduttu, tuhkarokkoviruksen osalta, kun jouduttiin käymään oikeutta ”vedonlyönnin” voittajasta?

  32. Tolosen toiminta taitaa perustua lisäravinteiden myyntiin? Korrelaatio ei osoita syy-yhteyttä.

    Kun Fogelholm on aiemmassa kommentissa nostettu auktoriteetiksi, niin hän ei ainakaan aiemmin syönyt, lisäravinteita. Kertomansa mukaan taitaa syödä kalaa 3 x viikossa, ulkoilee runsaasti ja käyttää ruokaineita ja rasvoja joihin on lisätty D3 vitamiinia.

    Itse käytän 50 mikrogrammaa ja vaimo 100. Ajatuksella, että siitä ei ole haittaa ja hinta suunnilleen sama. Ei valitettavasti ole suojellut flunssilta minua eikä vaimoa tänäkään vuonna. Influenssa ei ole tullut eikä koronaa. Rokotukset kunnossa.

  33. Juhani sinun tekstisi 14.51 syy seuraus ja sijaismuuttujia, tämä kokeilujakso mikä nyt on menossa, siis puolet ihmiskunnasta rokotettuja, sairastuneita, sairaalassa teho-osastolle. Eiköhän heiltä, siis oireellisilta ja vaikka vaan niiltä jotka sinne sairaalaan ovat joutuneet, voisi sen d mittauttaa, tekevätkö ne sen, siis ei tarvita erikseen verrokkiryhmää. Ja jos tehtäisiin joku kohortti, ni miksei suoraan divisioona. Ko siihenkin riittäisi ihmisiä moninkertaisesti. Siis jos kerta lääkeyhtiöille pitää raportoida kokeesta ni eikö voisi niitä tutkimuksia tehdä samalla, siis mitataanko sairaalapotilailta se d vai ei. Ja kokeillaanko Suomessa tuota Singaporen sairaanhoidon kokeilua Suomen potilaille. Epäilen vahvasti, teidän kommenteista päätellen, vaikken tiedäkään. Että kun infektio iskee ni d tasot laskee on se suositus tai vaikka mitattu tuloskin suosituksen tasolla.

    1. Kyllä niitä mittauksia on tehty. Asia jo tiedetään. On korrelaatio. Mutta se, että onko D-vitamiinin antamisesta hyötyä, jos ei ole puutetta ei voi selvittää ehdottamallasi tavalla. Pitää tehdä tutkimus ja näåitä tässä juuri odotellaan.

  34. Asia jota ajattelen on dilemma. Siis koko corona on ollut sitä jo alusta asti. Vaikka kuin ajattelee, alkuun kun se tuli, olisi pitäny rokottaa tai eristää nämä tartuttajat, ei hyvä ku ei ollu rokotetta. No sitten tuli rokote (vaikka oletettaisiin että toimiva rokote) rokotettiin nämä vanhukset. Edelleen olisi pitäny ne tartuttajat rokottaa tai eristää. 1 2 rokote, läpäisyifektio vähäinen ja rokotuskattavuutta halutaan ylös. Tulee omicron kuvioon ja sama läpäisy ja boosteria., ei vieläkään tartuttajia eristetätä, ollaan hädän partaalla odotetaan kouluun palaamista ja pandemiaa, mitä tehtiin kuitenkin koko aika, peloteltiin uhkailtiin (kommentointi valtamediassa) ja maskit sosiaalinen kanssakäynti turvavälit ymym, mitä tapahtu, negatiivinen ajattelu, sää olet syyssä, mitä muuta, stressi melkein jokaisella, mitä se stressi aiheuttaa ihmisen biologialle, mitä se maski aiheuttaa ja mitä se käsidesi, ylihygieniaa ja flunssan siis normi flunssan häviämisen mitä tarvitaan jotta selvitään influenssasta(oma mielipide) siis dilemma sen takia että tehtiin mitä voitiin ja tehtiin väärin kun ei mitään muutakaan voitu. Ja koko kierros alkaa alusta jonkun flunssan takia, siis oikeesti flunssan eikä koronan jota kutsutaan laantuessaan flunssan kaltaiseksi. Toivottavasti spekulointini on huuhaata.

  35. Olipa mielenkiintoista lukea asiallista debattia ja keskustelua! Se, että se teki niin suuren vaikutuksen, kertoo nykyajasta tosi paljon. Hauskaa huomata, että tämmöiseen avoimeen ja osapuolia kunnioittavaan keskusteluun vielä pystytään, kun pidetään huomio itse asiassa. Tuli toiveikas olo, kiitos osapuolille!

    1. Kiitos palautteesta. Minustakin tämä formaatti antaisi enemmänkin mahdollisuuksia asialliseen keskusteluun vaikeammistakin asioista.
      Harmi, että en ole vieläkään saanut, uhosta ja monista viesteistä huolimatta, mitään konkreettista seuraavaa debattiehdotusta.

  36. Yksi asia mikä olisi parempi tällä alustalla, tai sitten minä en vaan sitä osaa. Eli verrattuna esim. Iltasanomiin ja kommentointiin, joku kommentoi ja siihen vastaa joku sitten jollain tapaa, ettei tulisi järjestykseen pomppuja ja ei tarvitsisi aina katsoa päivämäärää ja kellonaikaa kommentoijan. Sekin monesti sekoittaa ainakin minut, ja jos ylhäältä alas lukee niin tulee asiaan jota käsitellään pakostikkin epäjohdonmukaisuutta.

  37. Tämä on historiallinen päivä Suomessa. Itä Suomen ”änkyrä” yliopisto on tänään myöntänyt julkisesti D vitamiinilisien hyödyt tartuntatautien ehkäisyssä .

    1. Miten niin? Kyseinen yliopisto ei ole koskaan edes ottanut kantaa D-vitamiinin. Kantaa ottavat tutkijat. Ja en ole huomannut heidän viestissään mitään epäjohdonmukaisuutta, ellei sitä tarkoitushakuisesti halua hakea.

    1. Tämä on koeputkessa tehty koe. Tämän perusteella ei voida sanoa mitään siitä, kuinka suuri D-vitamiinin annoksen tulisi olla ja onko yliannoksesta hyötyä. Koko ajan on ollut konsensus siitä, että D-vitamiinilla on rooli immuunijärjestelmässä. Tuo antaa tietoa mekanismista.
      Keskustelun ja debatin ydin on ollut se, onko tarvetta saada D-vitamiinia enemmän kuin nyt saamme. Tähän kysymykseen tuo tutkimus ei anna lisätietoa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *