Terveys & tiede

Covid-PCR-testaus ei ole epidemian syy mutta sitä käytetään kyseenalaisella tavalla matkustajilla

Covid-infektion diagnostiikassa käytetty PCR-testaus synnyttää edelleen perusteettomia väitteitä, joita jaetaan laajalti somessa.

Anti-PCR-fanaatikoiden tyypillisin virheellinen väite on, että suuri osa tai jopa kaikki todetuista Covid-19-infektioista olisi vain PCR-testauksen synnyttämiä vääriä positiivisia testituloksia, eikä varsinaista epidemiaa olisikaan. Nämä väitteet eivät kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Kirjoitin Covid-PCR-testauksen tarkkuudesta aikaisemmin blogissani 19.10.2020. Kirjoituksessani käsittelin testin herkkyyttä ja tarkkuutta ja tulin siihen tulokseen, että epidemia ei mitenkään voi selittyä väärillä positiivisilla testituloksilla.

PCR-testin Ct-arvo

Kun aikaisemmat virheelliset väitteet eivät ole kestäneet kriittistä tarkastelua, on kritiikin kohteeksi otettu PCR-testin Ct-arvo. Ct-arvo kertoo kuinka monta sykliä testin annetaan monistaa näytteessä olevaa RNA:ta.

Mikäli testi tulee positiiviseksi jo matalilla syklitasoilla, on näytteessä paljon viruksen RNA:ta. Jos se tulee positiiviseksi vasta kovin korkeilla syklitasoilla, RNA:ta on vähän. Paljon monistettaessa väärien positiivisten tulosten riski luonnollisesti kasvaa.

On syytä huomata, että Ct kertoo mitä näytteessä on – ei mitä potilaassa on. Jos näyte on otettu huonosti voi Ct olla korkea vaikka ihminen täynnä virusta. Tästä syystä myös samalta henkilöltä eri päivinä otetuissa näytteissä voi olla erilainen Ct.

Taudin edetessä ylähengitysteissä voi olla vähän viruksen RNA:ta mutta virus lisääntyykin keuhkoissa tai muualla.

On väitetty, että PCR-testeissä käytetään liian suuria syklimääriä, ja tämä aiheuttaisi paljon virheellisiä positiivisia tuloksia. Väite perustuu kuitenkin väärinymmärrykseen.

Testauksessa syklien määrän katto on yleensä enintään 40-45 sykliä. Tämä luku ei kuitenkaan tarkoita sitä, että positiivisiksi tulkittujen tulosten osalta olisi käytetty ja tarvittu noin monta sykliä.

Esimerkiksi kotimaisessa vielä julkaisemattomassa raportissa todettiin, että positiivisissa PCR-tuloksissa Ct-luku oli 11-32. Positiivisista näytteistä 78 %:lla Ct-luku oli alle 25, 17%:lla 25-<30 ja vain 5 %:lla >30.

Saman suuntaisia lukuja on Britanniasta, jossa positiivisten tapausten Ct-luku oli 25 paikkeilla (ks kuva alla).

Myös WHO:n on väitetty todenneen, että testeissä käytetään liian paljon syklejä, mutta tämä väite ei pidä paikkaansa.

Miksi Ct-arvoja sitten ei julkaista tuloksen mukana? Syy on yksinkertaisesti se, että ei ole olemassa mitään universaalia standardia, jolla tuota arvoa voisi arvioida eikä sitä voida sellaisenaan käyttää testin laadun kriteerinä. Sen vuoksi luvun julkaisemisessa ei ole järkeä.

Toki yksi vakuuttava argumentti nykyisen testauksen luotettavuuden puolesta on se, että testejä tekevät Suomessa ammattilaiset, jotka osaavat kyllä tulkita testin tuloksen asianmukaisesti.

Voiko vääriä positiivisia silti olla merkittävästi?

Mikään testi ei ole 100 % herkkä ja tarkka. Siten on selvä, että sekä vääriä negatiivisia että vääriä positiivisia tuloksia tulee. Kysymys on enemmän niiden yleisyydestä ja merkittävyydestä.

Edellisessä kirjoituksessa syksyllä tarkastelin testimäärien ja positiivisten havaintojen suhdetta. Koska ei ole olemassa mitään luotettavaa kultaista standardia, johon PCR-testiä voisi verrata, uskottavimmat arviot väärien positiivisiten ylärajasta saa niistä maista, joissa tautia on ollut todella vähän mutta testausta tehty paljon.

Syksyllä tulin tulokseen, että vääriä positiivisia voi teoriassakin olla Suomessa maksimissaan 0,14 %. Tämän arvion lähtökohtana oli, että tiettynä aikana syksyllä kaikki todetut positiiviset olisivatkin olleet vääriä positiivisia, mikä ei tietenkään voi pitää paikkaansa.

Miltä tilanne näyttää nyt?

Valitsin tarkasteluun Uuden Seelannin, jossa on tehty paljon testausta mutta tautia on ollut hyvin vähän. 22.1.2020 ja 3.2.2021 välisenä aikana Uudessa Seelannissa on tehty yhteensä 1 366 505 testiä väestössä sairaaloiden ulkopuolella. Näistä positiivisia oli 1907 kpl. Tämä tarkoittaa, että positiivisia testituloksia oli 0,1396 %.

Leikkikäämme samaa ajatusleikkiä, kuten yllä, ja olettakaamme, että kaikki nuo Uuden Seelannin positiiviset tulokset olisivat olleet vääriä positiivisia. Tämä ei tietenkään voi pitää paikkansa, sillä Uudessa Seelannissakin monella testipositiivisella todettiin todellinen kliininen Covid-tauti. Siitä huolimatta voimme kokeilla tuota teoreettista positiivisten tulosten ylärajaa Suomen testaus- ja tuloslukuihin.

Kun Suomessa on testejä tehty 3.2.2021 mennessä 2 880 100 kpl, vääriä positiivisia voisi teoriassa olla 4020 kpl, jos edellä kuvatut kaikki Uuden Seelannin todetut infektiot olisivat olleet vääriä positiivisia ja testi olisi toiminut samoin Suomessa.

Suomessa on todettu yhteensä 46 049 kpl covid-infektioita. Siten näistä yli 42 000 ei voi selittyä PCR-testin virheillä edes teoriassakaan.

Vaikka lukuja yrittäisi tulkita kuin piru raamattua, epidemia ei voi mitenkään olla väärien positiivisten PCR-testien aiheuttama.

PCR-testien kyseenalainen käyttö

PCR-testejä käytetään kuitenkin lisääntyvästi kyseenalaisesti. Osana valtioiden matkustusrajoituksia on otettu käyttöön PCR-testit. Esimerkiksi lennolle pääsee vain tuore negatiivinen PCR-testi mukanaan. Jotkut maat vaativat vielä toisen pikatestin lentokentällä.

Tästä on syntymässä merkittävä ongelma niille, jotka ovat sairastaneet Covid-infektion. PCR voi pysyä pitkään (viikkoja) positiivisena infektion jälkeen, vakavissa infektioissa pidempäänkin. Yhdestä mittauksesta ei tiedä onko infektio alkuvaiheessa vai hiipumassa pois.

Mikäli sairastuminen on tapahtunut kotimaassa, seurauksena on vain, että matkustaminen jää tuoksi aikaa tauolle. Todellinen ongelma tilanteesta syntyy, jos sairastuu matkan aikana. Tällöin sairastunut jää vieraaseen maahan jumiin epämääräiseksi ajaksi, vaikka ei enää olisi tartuttava.

PCR-testi havaitsee Covid-19-viruksen RNA:ta eikä positiivinen testitulos sinänsä kerro, että kohteessa olisi enää elävää ja tartuttavaa virusta.

Osa maista näyttää vaativan negatiivista PCR-testiä myös niiltä, jotka ovat todistetusti infektion sairastaneet oireisena ja siitä toipuneet ja kotiutettu sairaalasta ei-tartuttavana.

Tilanteesta syntyy toistuvien testien ja odottelun kierre toipilaalle, joka ovat selvinneet taudista.

Irrationaalinen PCR-testin vaatiminen sairaudesta toipuneelta on merkki siitä, että rajoitusten asettajat eivät ole ymmärtäneet, mitä PCR-testi kertoo.

Sain kuluneella viikolla tietooni monista tällaisista henkilöistä, jotka ovat jumissa vieraassa maassa eikä sairaaloiden tai terveydenhuoltoviranomaisten antama todistus tartuttavuuden päättymisestä riitä lentoyhtiöitä ohjeistaville viranomaisille.

Onneksi tällainen omassa kollegapiirissäni tapahtunut ongelma saatiin tällä viikolla ratkaistua maan konsulaatista saadulla matkustuksen poikkeusluvalla. Järjetöntä tässä oli se, että ylipäätään piti poikkeuslupaa anoa.

Se, että sairastuneet pysyvät positiivisina, ei liity varsinaisesti siihen, että olisi väärä positiivinen testitulos. Viranomaisille tulisi kuitenkin olla selvää, että positiivinen Covid-PCR-tulos ei kerro, onko tartunta tuore vai muutama viikko aiemmin tapahtunut.

139 kommenttia

  1. Monet maat ovat suunnittelemassa koronarokotepassia, jonka avulla mm. matkustaminen, elokuvissa ja ravintoloissa käynti mahdollistuisi. Ruotsi ja Tanska ovat tästä jo kertoneet. Kirjoittamiesi esimerkkien valossa vaikuttaa siltä, että mahdolliseen tulevaan passiin ei hyväksytä todistetusti sairastettua tautia immuniteetin antajaksi. Onko siis sairastettu tauti immuniteetin lähteenä poistettu. Eihän rokotteenkaan antaman suojan pituudesta ole tietoa eikä ole varmuutta siitä, ettei rokotettu ole tartuttava.

    1. Haasteena on, että sairastettu tauti vaihtelee oireettomasta vakavaan. Jos sairaus on hyvin lievä, voi olla että immuunireaktio on ollut heikko. Toisaalta tutkimuksissa oireisilla näyttäisi olevan selvä vasta-ainetasojen nousu, joka jatkuu ainakin yli puoli vuotta. Varmaan opimme asiasta enemmän. Tällä hetkellä ei kukaan oikein osaa vielä sanoa uusintainfektion ja tartuttavuuden tasosta sairastaneilla tai rokotetuilla. Voihan tulla myös uusi viruskanta, jolloin aikaisempi sairastaminen tai rokote ei suojaakaan.
      Tässä kirjoituksessa pointti oli se, että jos on juuri sairastanut selvän infektion ja siitä toipunut ja saa lääkäriltä dokumentin, että ei ole enää tartuttava, tulisi päästä kyllä markustamaan ilman negatiivista PCR-tulosta.

  2. Miten on, jos PCR-testausta käytetään tietyn viruksen DNA:sta tehtyyn rokotteen ottaneeseen henkilöön? Siis, näyttääkö PCR-testi tuon viruksen DNA:n osia?

    1. Korona on RNA-virus (ei DNA-virus) mutta se ei ole tässä olennaista.
      Rokote ei tuota viruksen RNA:ta limakalvoille vaain tuo rokoteen proteiini taikka Rna-rokotteiden RNA tuottaa lihakseen annettuna soluihin piikkiproteiinia, joka stimuloi immuunireaktion.

      1. Ainakin minusta menetelmiä on kahdenlaisia. RNA-rokotteissa ohje viedään soluihin RNA:n muodossa lipidipartikkelien avulla. Toisentyyppisessä menetelmässä, jossa käytetään kantajavirusta, ohje on liitetty osaksi tietyn viruksen perimää DNA:na. Viimenmainittua käyttää mm. Astra Zenecan rokote.

  3. Luepa tuo mitä WHO sanoo eli testiin ei voi luottaa pelkästään (tämä toki ollut koko ajan tiedossa)
    https://www.who.int/news/item/20-01-2021-who-information-notice-for-ivd-users-2020-05
    ”PCR assays are indicated as an aid for diagnosis, therefore, health care providers must consider any result in combination with timing of sampling, specimen type, assay specifics, clinical observations, patient history, confirmed status of any contacts, and epidemiological information.”

    Lääkärille tulisi siis WHO:n päivitetyn tiedon mukaan toimittaa myös PCR-syklitiedot ja siihen tuskin on aiemmin kiinnitetty huomiota. Kuten itsekin väität että se ei ole olennaista mutta kyllä se vain vaikuttaa että on . Edelleen on siis teoriassa mahdollista että kaikki suomessa todetut ovat vääriä positiivisia ja koska kaikkiin todettuihin COVID-19 positiivisiin tuloksiin sisältyy inhimillisen virheen/virheellisen testin/puutteellisen covid-testidatan/puuttellisen ohjeistuksen mahdollissuus.

    Lisäksi tuo mainitsemasi tutkimus suomessa. 150 valikoitua testiä HUSLAB:sta ja niiden käyttö antigeeni-testien tutkimiseen ei anna mitään kuvaa PCR-testien virhemarginaalista.

    Lisäksi väitteesi että ”testejä tekevät Suomessa ammattilaiset, jotka osaavat kyllä tulkita testin tuloksen asianmukaisesti” ei kestä päivänvaloa monet testaajat on heitetty kylmiltään tuleen tuhannet näytteenottajat / analyytikot / uudet testit / vaihtuvat ohjeistukset jne. Vaikka testaaja olisikin ammattilainen niin juuri tuo tulkinnanvaraisuus tuo mukaan väitteeseesi aspektin pseudotiedettä.

    Tuosta Uusi-Seelannista jos mietitään että siellä kaikki testitulokset olisivat olleet vääriä positiivisia niin tottakai Suomessakin kaikki olisivat olleet vääriä positiivisia.
    Ei kai testiprosessi niin paljon eroa Suomessa ja Uusi-seelannissa tai jos eroaa niin eihän niitä näin ollen voi mitenkään vertailla.

    Mit

    1. Tulkitsen tuon WHO:n tekstin kyllä eri tavalla kuin sinä. Se koskee ylipäätään diagnostiikkaa, jossa kuuluu aina ottaa huomioon lukuisia asioita. Syklitietojen toimittamisella ei asiantuntijoiden mukaan ole järkeä, sillä se on vain yksi tekijä eikä ratkaise todellisuudessa testin oikeellisuutta sillä siihen vaikyuttaa taudin vaihe ja näytteenotto.

      Olen täysin eri mieltä siitä, että teoriassakaan olisi kaikki positiiviset vääriä positiivisia. Tein juuri tämän väitteen kumoamiseksi kaksi eri laskelmaa: ensimmäinen Suomesta ja toinen Uudesta Seelannista. Niide perusteella vääien positiiviisten määrä voilla teoriassakin enintään 0,14 % tällä esiinntyvyysmäärällä. Jos tautia on enemmän, testi on vain tarkempi. Tuo HUS:n tutkimus ei kerro tietenkään mitään luotettavuudesta mutta kertoo millä Ct-tasolla positiiviset on tulkittu.

      Vaikka näytteen ottajia on pikakoulutettu, testien analysoijat ovat ammattilaisia. Puutteellinen näytteenotto aiheuttaa tyypillisesti vääriä negatiivisia, ei vääriä positiivisia.

      Mieti tuota Uuden Seelannin laskelmaani uudelleen. Et ole nyt ymmärtänyt logiikkaa oikein.

  4. Kirjoitit tuossa ylempänä. ”On syytä huomata, että Ct kertoo mitä näytteessä on – ei mitä potilaassa on. Jos näyte on otettu huonosti voi Ct olla korkea vaikka ihminen täynnä virusta. Tästä syystä myös samalta henkilöltä eri päivinä otetuissa näytteissä voi olla erilainen Ct.”

    Mutta eikö Ct kerro, kuinka monta monistuskertaa tarvitaan, että löydetään positiivinen tulos? Mitä alhaisemmilla monistuskerroilla löydös tehdään, sitä tarkempi se on. Selvennätkö, miten näytteenoton huonous vaikuttaa Ct arvoa kohottavasti, vaikka ihminen on täynnä virusta? Eikö päivastoin, että jos ihminen on täynnä virusta, niin positiivinen tulos saadaan matalammalla Ct arvolla. Vai, olenko missannut jotain.

    1. Tämähän on selvä kuin pläkki. Jos näytepuikkoa ei sorvata nenänielussa riittävällä antaumuksella siihen tarttuu vain niukasti viruksen RNAata vaikka virusta olisi nenänielussa runsaasti. Seurauksena on joko väärä negatiivinen tai suuri Ct arvo. Toisaalta vaikka puikkoa kuinka säälimättömästi nenänielussa pyöritettäisiin ja virusta ja siten sen RNAata onkin vain keuhkoissa eipä sitä näytepuikkoon tartu. Ja taas tulee negatiivisempi testi kuin pitäisi siihen nähden että millainen virusmäärä potilasparan sisuksissa juhlii.

  5. Pari kysymystä koronasta!

    Eli ensinnä, käsidesin ja maskien ansiosta tavallinen flunssa näyttää kadonneen kokonaan, mutta korona jatkaa leviämistään! Mistä toi ero voisi johtua?

    Toisekseen, kun koronan takia muiden tautien ja vaivojen hoitoja ollaan rajoitettu, niin onko arvioitu millon nämä muut hoitamattomat vaivat/taudit yms ajavat korona ohi vakavuudessaan?

    1. On totta, että flunssat ovat vähentyneet ja myös influenssaepidemiaa ei näytä tulevan lainkaan. Kokonaanhan nuo flunssati eivät ole loppuneet. Monenlaista yskää ja nuhaa on aika yleisesti. Tämä näkyy siinä, että niin moni menee oireiden vuoksi testaukseen ja testeistä vain 2% on positiivisia. Nuo loput ovat muita flunssia tai muuten vähäisten oireiden vuoksi tastattuja. Erot esiintyvyydessä johtuvat taudinaiheuttajan tartuttamiskyvystä.

      Keäväällä muiden sairauksien hoitoja tosiaan rajoitettiin ja sillä on omat seurauksensa, jotka voivat näkyä viiveellä. Nyt talven aikana Suomessa tilanne on kuitenkin ollut niin hyvin kontrollissa, että rajoitteista normaalien hoitojen suhteen ei ole tarvinnut tehdä. Siten mitään hoitovelkaa ei pitäisi sen vuoksi tulla. Voi toki olla mahdollista, että potilaat eivät koronan vuoksi hakeudu hoitoon normaalisti ja tästä voi olla haittaa. Toisaalta keväällä oli havaittavissa, että elintapojen muutos sulun aikana oikeasti vähensi esim äkillisiä sydäntapahtumia, eli kysymyksessä ei ollut se, että ei olisi hakeuduttu hoitoon.

      1. Influenssaa ei vain testata
        LSHP
        Tämä kauden testit 95
        Edellisen kauden 2000

      2. Tämäkin on totta, sillä nyt ensisijaisesti yritetään rajoittaa covid-19 leviämistä. Influenssan testaamisella ei tosin ole kovin suurta kliinistä merkitystä, se palvelee osin tietoa siitä mikä on sen epidemian tilanne. Influenssatestiä ei tarvita eritykseen tai hoidon ohjaamiseen.

  6. Mutta voidaanko silloin sanoa että influenssaepidemiaa ei näytä tulevan lainkaan jos sitä ei edes testata?

    Vai voiko olla että on tullut mutta koska ei testata määriä ei vain tiedetä

  7. Vain 1 % CV-positiivisiksi merkityistä kuoloista oli coronan aiheuttama kuolema.”
    Saksalainen N-TV uutiskanavan julkaisussa kerrotaan Hamburg-Eppendorfin yliopiston lääketieteellisen keskuksen oikeuslääketieteen instituuttin tutkimuksesta.
    Lähes kaikilla coronakuolleilla oli ennestään muita sairauksia.
    Kuolevatko potilaat coronaan vai coronan kanssa, kysytään n-tv-uutiskanavan jutussa.
    Sen mukaan 99 % ”CV-kuolleista“ kärsi ennestään yhdestä tai useammasta muusta vakavasta sairaudesta.
    Tutkimusaineisto koostui viime vuonna avatuista 735 vainajasta, joista 618 oli luokiteltu ”coronaan kuolleiksi”.
    Pelkästään coronaan kuolleita oli todellisuudessa 1 %.
    ”Pystyimme todistamaan vain 1 % kuolemista, että emme löytäneet mitään merkityksellistä aikaisempaa sairautta ruumiinavaustuloksesta ja että kuolinsyy oli pelkästään Covid-19-kuolema”,
    …kertoi instituutin johtaja Benjamin Ondruschka.
    Aiempia sairauksia oli useita
    – korkea verenpaine,
    – krooninen munuaisten vajaatoiminta,
    – krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD),
    – pahanlaatuiset kasvainsairaudet
    – diabetes.
    – 20 prosenttia kuolleista oli patologisesti ylipainoisia (matala-asteinen tulehdus)
    ”Tiedot osoittavat, Cv19 virukseen infektoituneen henkilön kuolema on yhteydessä hänen aiempaan sairaus-spektriin”, Ondruschka kertoi N-TV haastattelussa.
    – 50% kuolleista oli yli 83 – 100 vuotiaita,
    – 75 % yli 76-vuotiaita.
    – 7 ihmistä alle 50-ikävuotta.
    UKE’ssa tehtiin 2020 vuonna 735 corona-infektioon liittyvää kuolemantapauksen ruumiinavausta.
    Siksi löydettiin kuolleista myös coronatapauksia, joilla ei ollut oireita elinaikanaan ja joista ei tiedetty että heillä on corona.

    https://www.n-tv.de/wissen/Fast-alle-Corona-Toten-waren-vorerkrankt-article22371530.html?fbclid=IwAR2oisN49gKA4j256ARtDLcnvOny3Ot8UgtF_mZP2qfQUsNOgY1aYFmVk1k

    1. En oikein nyt ymmärrä pointtiasi. On tietenkin totta, että suurimmalla osalla koronaan kuolleista on monia muita sairauksia ja monesti tämä infektio voi olla se viimeinen pisara. Voi myös olla, että koronainfektio ei ole kaikissa tilanteissa ollut se varsinainen kuolinsyy. Sitten on niitä, jotka aivan selvästi eivät olisi kuolleet, jos infektiota ei olisi tullut.

      On yleisesti tiedetty fakta, että kuolinsyytilastot antava eri tuloksen kuin kokonaiskuolleisuus ja tämän vuoksi seurataan sekä kuolinsyytilastoja että kokonaiskuolleisuutta. Nyt on jo ihan selvää, että kokonaiskuolleisuudessa on niillä kohdin lisääntymistä, kun myös kuolintilastoissa havaitaan paljon koronaan liitettyjä kuolemia. Ei kaikissa maissa kokonaiskuolleisuudessa ole havaittavaa nousua, esim Suomessa ei selvästi voida nähdä. Niissä maissa, joissa epidemia on on ollut laajempi, nähdään kokonaiskuolleisuudessa myös nousu. Esim Ruotsi, Espanja, Britannia ja USA.

      Yhteenvetona siis voi sanoa, että ei kannata nyt käyttää kauheasti energiaa kistelyyn siitä, onko kuolemat aina koronan aiheuttamia, kun se kirjataan myös kuolinsyyksi. Se ei johda mihinkään, sillä tiedämme hyvin, että noissa tilastoissa on omat rajoitteensa. Mutta yhdistämällä tämä tieto kokonaiskuolleisuuden tilastoihin, voimme saada luotettavaa tietoa siitä kuinka merkittävä ja tappava tauti korona on. Et kai epäile sitä, että lääkärit eivät osaisi erottaa elävää kuolleesta?

  8. Samalla logiikalla voidaan sanoa sitten että nuha on tappava tauti jos ja kun se tappaa ihmisiä joilla on muita vakavia sairauksia.

    Ai niin mutta kun näin ei tehdä..

    1. Kokeilin vaihtaa tuohon rokotteen tilalle korona.

      ”Vaarana on, että yhteiskunnassa normaalistikin tapahtuvat sairastumiset ja kuolemat yhdistetään koronaan vain sen perusteella, että ne tapahtuvat korona altistuksen jälkeen.”

      Itse en voi ottaa vielä rokotetta koska Astra voi aiheuttaa niitä suonitukoksia ja pahimmillaan aivohalvauksen. Ja se toinen taas sydänlihastulehdusta joka voi pahimmillaan johtaa kuolemaan. Minulla on jokin sydänlihasvaiva jota pitäisi käydä näyttämässä lääkärissä, sen jälkeen voisin mahdollisesti ottaa rokotteen jos ei vakavaa.

      1. AstraZenecan rokotteeseen liittyvästä riskistä olen kirjoittanut tässä kirjoituksessa. Jokainen voi itse arvioida, mikä on riskien suhde. Riski saada verihyytymä on 10 kertaa pienempi kuin kuolla salamaniskuun.
        https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/rokotusriski-ja-salamaniskun-todennakoisyys/

        Mitä tulee mRNA-rokotteisiin, mitään vakuuttavaa yhteyttä ei ole sydänlihastulehdukseen todettu, ja vaikka olisikin, sen riski on vielä pienempi kuin edellä kuvattu eli käytännössä merkityksetön. Mikäli henkilöllä on jotain riskitekijöitä vakavalle koronainfektiolla, rokotteen ottaminen olisi vielä tavallistakin tärkeämpää ja hyödyllisempää – ei päinvastoin.

  9. Lääkärilehti emertitus professori Jorma Paavonen

    ”Koronatapausten raportointia olisi syytä muuttaa”

    ”suuri osa positiivisista löydöksistä voi olla ns. nelikenttäanalyysin perusteella vääriä positiivisia.”

    THL raportoi päivittäin Suomessa todetut koronatapaukset. Todettujen tapausten määrä vaihtelee päivästä toiseen huomattavasti.

    Tämä vaikeuttaa koronatilanteen kokonaisarviointia ja siten preventiotoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia.

    • On hämmästyttävää, että THL ei suhteuta tapausmääriä otettujen näytteiden määrään.

    -> Nimittäjä on tärkeä, koska se kertoo todellisen esiintyvyyden.
    -> Jos näytteitä on otettu vähän, todettujen tapausten määräkin on todennäköisesti pieni.
    -> Jos näytteitä on otettu paljon, todettuja tapauksiakin on todennäköisesti paljon.
    -> Myöskään THL:n raportoima kahden edellisen viikon ilmaantuvuus väestömäärään suhteutettuna (per 100 000) ei suoraan kerro esiintyvyyttä eli todettujen tapausten määrää suhteessa otettujen näytteiden määrään.

    – Olisi suositeltavaa, että THL ilmoittaisi tapausmäärät myös prosentteina eli todetut positiiviset tapaukset jaettuna tutkittujen näytteiden kokonaismäärällä.
    – Myös muuntoviruksen prosentuaalinen osuus kiinnostaa.

    • Moni kysyy myös mikä on koronatestin luotettavuus eli testin herkkyys ja tarkkuus.
    • Tuskin kaikki laboratoriot käyttävät samaa testiä, joten eri testien suorituskyky voi vaihdella, esimerkkinä ns. ”pikatesti”.
    • Myös näytteenottoon tai näytteen laatuun ylipäätään voi liittyä ongelmia, jotka vaikuttavat testitulokseen.

    Diagnostisen testin herkkyys (sensitiivisyys) tarkoittaa sitä kuinka hyvin testi löytää sairaat.

    Diagnostisen testin tarkkuus (spesifisyys) tarkoittaa sitä kuinka hyvin testi tunnistaa terveet eli ne joilla ei ole tautia.

    Testin herkkyys ja tarkkuus ovat harvoin 100 %, jolloin siis vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia ei todeta.

    Hyvänkin testin herkkyys ja tarkkuus voi kuitenkin olla alle 100 %.

    Seulontatestin luotettavuus riippuu taudin esiintyvyydestä väestössä.

    COVID-19-taudin esiintyvyys on Suomessa toistaiseksi matala, muutaman prosentin luokkaa.

    Jos koronatestin herkkyys onkin esimerkiksi 95 %, tarkkuus 99 % ja taudin esiintyvyys väestössä esimerkiksi kaksi prosenttia, suuri osa positiivisista löydöksistä voi olla ns. nelikenttäanalyysin perusteella vääriä positiivisia.

    Väärien negatiivisten löydösten todennäköisyys sen sijaan on silloinkin pieni.

    Jos taas seulottavan taudin esiintyvyys väestössä on korkea, testi kuin testi toimii suhteellisen hyvin, vaikkei herkkyys tai tarkkuus olisikaan 100 %.

    Kun näitä koronatestausasemia on tänä päivänä lähes joka korttelissa, olisi tärkeätä että diagnostiset laboratoriot raportoisivat myös käytetyn testin tai käytettyjen testien luotettavuuden.
    Diagnostiikan laaduntarkkailusta tai testien validoinnista ei juurikaan puhuta.

    JORMA PAAVONEN
    emeritusprofessori
    Helsingin yliopisto

      1. Kevätkaudella 2020 huomion on ottanut uusi Kiinasta vuodenvaihteessa leviämisensä aloittanut koronaviruspandemia. Tautina tämä uusi koronavirusinfektio (COVID-19) ei ole erotettavissa influenssasta. Lääkärikirjassa on oma artikkelinsa koronavirusinfektiosta menettelytapaohjeineen: ks. «Uusi koronavirus (COVID-19)»1. Tarkempia ajankohtaisia ohjeita saa THL:n sivuilta.

        Influenssamäärät alkoivat lisääntyä joulun 2019 aikana. Epidemia oli aika laimea, runsas puolet edellisen kauden voimasta. Sen huippu sattui helmikuun 2020 lopulle, ja epidemia oli käytännössä ohi maaliskuun lopussa. Koronaviruksen saama huomio on kuitenkin voinut vaikuttaa influenssaviruksen havaitsemiseen. Rokotteen suojaan kuuluva A-virus on ollut yleisin. Kaikkia neljää rokotteen kattamaa virusta on kuitenkin todettu, ja tapauksia on ollut kaikenikäisillä.

        Taudin toteaminen
        Lääkärikään ei kykene ilman laboratoriotestejä erottamaan influenssaa flunssista (ks. «Nuhakuume, flunssa»2). Influenssaa on syytä epäillä vain, kun tiedetään, että paikkakunnalla on meneillään influenssa-aalto

        https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00570

  10. Mikä on kantasi tuohon Jorma Paavosen artikkeliin?

    Hyvänkin testin herkkyys ja tarkkuus voi kuitenkin olla alle 100 %.

    Seulontatestin luotettavuus riippuu taudin esiintyvyydestä väestössä.

    COVID-19-taudin esiintyvyys on Suomessa toistaiseksi matala, muutaman prosentin luokkaa.

    Jos koronatestin herkkyys onkin esimerkiksi 95 %, tarkkuus 99 % ja taudin esiintyvyys väestössä esimerkiksi kaksi prosenttia, suuri osa positiivisista löydöksistä voi olla ns. nelikenttäanalyysin perusteella vääriä positiivisia.

    Väärien negatiivisten löydösten todennäköisyys sen sijaan on silloinkin pieni.

    Jos taas seulottavan taudin esiintyvyys väestössä on korkea, testi kuin testi toimii suhteellisen hyvin, vaikkei herkkyys tai tarkkuus olisikaan 100 %.

    1. Tässä blogisarjassa olen käsitellyt tuota ilmiötä jo monta kertaa ja vastaus löytyy niistä. Katsoin Paavosen artikkelin. Todellisuudessa tuo posiitivisten osuus testatuista myös ilmoitetaan. Periaatteessa hän on oikeassa siinä, että malatan esiintyvyyden tilanteessa vääriä positiivisia sulee helposti vaikka tarkkuus olisi hyvä. Tämä ei kuitenkaan selitä merkittävästi todettuja infektioita. Olen käsitellyt ilmiöitä ainakin seuraavissa kirjoituksissa:

      https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/vasta-ainetestit-eivat-kykene-poimimaan-vaestosta-niita-yksiloita-jotka-ovat-immuuneja-koronalle/
      https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/pseudotieteelliset-vaitteet-covid-epidemiasta/
      https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/covid-pcr-testaus-ei-ole-epidemian-syy/

  11. A comparison between the life-years saved from the Covid-19 deaths
    prevented during the UK lockdown and the life-years that will be lost in
    the near future from excess cancer deaths due to lockdown indicates that preventing Covid-19 deaths through six-month lockdowns might
    result in more life-years being lost than saved

    Mitä mieltä tästä tutkimuksesta?

    https://www.iomcworld.org/articles/lifeyears-and-lockdowns-estimating-the-effects-on-covid19-and-cancer-outcomes-from-the-uks-response-to-the-pandemic.pdf?fbclid=IwAR23nZ33rue3_e5X2yWFnOrYj31_mR2BhLg8_NKHD6dR2xwse3t8OcPog08

  12. Luin tuota aikaisempaa postaustasi ”Vaikka taudin esiintyvyys olisi huomattavasti suurempi, esimerkiksi 5 prosenttia, vielä puolet positiivisista tuloksista on vääriä positiivisia. Vasta kun tautia on joka kolmannella suomalaisella, positiivisista yli 90 prosentti on oikeastikin sairastanut taudin.” Eli voiko nyt olla niin että suurin osa testatuista olisi false positive?

  13. Haluatko valistaa mua miksi kuolema on covid vaikka taustalla kuoleman selittäviä perussairauksia mutta sitten jos sama tilanne on rokotteen ottamisen jälkeen niin se ei olekkaan rokote kuolema?

    1. Eihän se logiikka noin mene. Kummassakin tilanteessa kuolema saattaa olla kyseisen tilanteen aiheuttama. Mutta tuo arvio tulee tehdä yksilöllisen tilanteen perusteella. Jos ihminen on iäkäs mutta esim asuu kotona ja pärjää hyvin, mutta sitten sairastuu covid-infektioon, menee huonoon kuntoon ja kuolee tähän infektioon, tilanne lienee selvä.
      Vastaavaasti, jos sama henkilö saa rokotteen ja sitten kuolee rokotereaktion aikana ja seurauksena, lienee tilanne myöskin selvä.

      Pointti on se, että automaatisesti kummassakaan tilanteessa ei voi automaattisesti tulkita edeltävää tilannetta kuoleman syyksi. Kuolemansyyn arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanne ja sen tekee hoitava lääkäri ja se kuuluu hänen normaaliin tehtäväänsä. Joka tapauksessa kuolinsyytilastoissa tulee varmaste olemaan sellaisia tapauksia, joissa kuolinsyy on tulkinnanvarainen. Tämän vuoksi kuolinsyyn perusteella tulee varmasti vaihtelua suuntaan ja toiseen. Lopultahan epidemian kokonaisvaikutus tulee todettua katsomalla kokonaiskuolleisuutta.

      Se mikä on rokotuksen merkitys ei ole helppo selvittää ellei ole kysymys edellä kuvatusta tilanteesta. Tämän vuoksi raihnaisia ikäihmisiä ei suositella lainkaan rokotettavan. Tämä yhteys selviää vain niin, että tutkimuksin verrataan rokotettujen tilannetta rokottamattomiin. Nythän tästä on hyvä esimerkkki AstraZenecan rokotteeseen liitetyt epäilyt veritulpista. Tutkimuksissa ei ole havaittu yhtään enemmpää veritulppia rokotetuissa verrattuna rokottamattomiin mutta silti paniikinomaisesti reagoidaan, tosin ymmärrettävästi.

      1. Miksi sitten näitä ei lasketa rokotekuolemiksi ”Ilmoituksista kymmenen koskee hoivakotiasukkaita, joista yksi on ollut alle 80-vuotias, neljä 80-90-vuotiaita ja viisi yli 90-vuotiaita. Heillä kaikilla on ollut pitkälle edenneitä perussairauksia.” Mutta sitten samaan aikaan oulussa saattohoidossa kuolleet on laskettu covid kuolemiksi?

      2. Haluat ilmeisesti että keskustelisimme täällä jostain huhuista tai lehtikirjoituksista? Kumpikaan meistä ei tiedä noista niin paljoa, että noihin voisi ottaa kantaa.

      3. Saa niistä keskustella. Eihän minä tai kukaan muukaan ole keskustelua kieltänyt ja juurihan lehdet niistä uutisoi ja sinäkin niistä haluat keskustella.

        Kysymys on enemmän siitä, mitä sinä nyt vaadit minulta tässä blogissa. Toisessa oli vanha uutinen rokotteiden jälkeisisitä kuolemista ja toisessa itse infektion aiheuttamista epäillyistä kuolemista. Näissä ei ole mitään uutta.

  14. Ilmoituksista kymmenen koskee hoivakotiasukkaita, joista yksi on ollut alle 80-vuotias, neljä 80-90-vuotiaita ja viisi yli 90-vuotiaita. Heillä kaikilla on ollut pitkälle edenneitä perussairauksia. Ovatko nämä oikeasti covid kuolemia vai jotain ihan muuta?

    1. Muutamasta hoivakotikuolemasta saivartelu ei muuta kokonaisuutta mitenkään. Pelkästään Ruotsissa on pahimpina hetkinä kuollut yli 100 ihmistä päivässä covid tautiin yhdysvaltain tuhansista puhumattakaan. Meillä on runsaasti ulkomaisia esimerkkejä siitä mitä on edessä jos taudin annetaan levitä.

  15. ”Muutamasta hoivakotikuolemasta saivartelu ei muuta kokonaisuutta mitenkään. Pelkästään Ruotsissa on pahimpina hetkinä kuollut yli 100 ihmistä päivässä covid tautiin yhdysvaltain tuhansista puhumattakaan. Meillä on runsaasti ulkomaisia esimerkkejä siitä mitä on edessä jos taudin annetaan levitä”.

    Vai enimmäkseen ihmisiä joilla on vaan ollut korona, todellinen, varsinainen kuolinsyy jotain ihan muuta, jos on edes ollut, riippuu siitä onko positiivinen tulos väärä vai oikea positiivinen.

      1. Italian luvut johtuu ihan muista syistä kuin siitä että covid olis erityisen vaarallinen

      2. Siis mistä Italian ylikuolleisuus juuri epidemian huippujen aikana sitten johtuu? Anna asiallinen perustelu väitteellesi.

  16. Hieman asian vierestä, vasta-aineista kysymys. Tuleeko vasta-aineet vereen ainoastaan kun on sairastanut virustaudin? Toiset eivät saa virustautia vaikka perhepiirissä olisi, ilmeisesti immuunipuolustus torppaa viruksen, mutta siitä ei siis tule vasta-aineita vereen?

    1. Vasta-ainevaste on yksilöllinen ja muutenkin lievässä taudissa voi vaste jäädä vähäiseksi. Myös ikä vaikuttaa, iäkkäämmillä heikompi vaste, myös rokotuksille.

      1. Italian luvut johtuvat lähinnä siitä että kansa on maailman toiseksi vanhinta.
        Vain Japanissa on vanhempi väestö. Italian korkeisiin lukuihin vaikuttaa myös se että tämä vanha väestö elää paljon tiiviimmin muiden kanssa kuin muualla maailmassa ”“Elderly Italian people, while most of them live by themselves, are not isolated, and their life is characterised by a much more intense interaction with their children and younger population compared to other countries,” said Linda Laura Sabbadini, central director of the Italian National Institute of Statistics. In Italy, 85.6 percent of those who have died were over 70, according to the National Institute of Health’s (ISS) latest report.

        With 23 percent of Italians over 65 years old, the Mediterannean country has the second-oldest population in the world after Japan – and observers believe age distribution could also have played a role in raising the fatality rate.

  17. Noin puolet THL:n ilmoittamista tehohoitoa vaativista C19 tapauksista on vääriä.
    Jälkikäteen virheellisiä ilmoituksia ei korjata tilastoihin.
    Yhteensä 1220 tehohoitojaksoa, jotka on ensiksi tilastoitu corona-tilastoon.
    Näissä 1220:sta paljastui että vain 678 oli C19-positiivista.
    THL:n esittämä data ei huomioi takautuvasti aiheettomia c19 epäilyjä, joiden eristys puretaan.
    Tätä virheellistä tietoa käytetään poliittisten sulkutoimien ja rajoitusten perusteena. Tällä aiheutetaan massakonkursseja, talouden tuhoutumista, mielenterveysongelmien räjähtämistä käsiin. Suomessa on 28.3.2021 mennessä kirjattujen tietojen mukaan hoidettu teho-osastoilla yhteensä 678 COVID-19-positiiviseksi varmistettua henkilöä. https://www.psshp.fi/documents/7796350/8536307/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_03_31.pdf/1cc74a6f-c7a8-4052-b40a-923d86fd0a7e?fbclid=IwAR2f7u4HK9VDv3q22zXdbBTR0p8Yb7TxmRVBkjumCr-GIL50OfLNJIQJ2OA

    1. Jos jatkat tällaisten vääristelevien väitteiden jakamista, suosittelen vaihtamaan nimimerkin. Esim ”epäeettisyys” sopisi paremmin.

      On täysin epäeettisestä yrittää hämärtää tällaisilla väitteillä rajoitustoimien tarvetta, sillä ne perustuvat siihen, että yritettään ESTÄÄ epidemian laajeneminen niin, että teho ja sairaalat ylikuormittuisivat. Näinhän on käynyt niissä maissa, joissa epidemia on päässyt leviämään. Suomessa ei ole niin käynyt. Se, kuinka monta on sairaalassa ollut hoidossa epäilynä ja kuinka moni on sitten lopulta varmistautunut covid-infektioksi ei ole olennainen seikka sillä rajoituksillä pyritään estämään ongelmallisen tilanteen syntymistä. Sinun mielestäsi olisi varmaan pitänyt antaa ensiksi levitä, että voidaan perustella rajoitustoimet?

  18. Kyllähän sillä on merkitystä kuinka moni niistä on covid positiivisia oikeasti.
    Jos niiden lukujen perusteella tehdään rajoitukset tulee rajoitusten perustua oikeisiin lukuihin.
    Ei ole yhtään sen eettisempää sen takia tuhota taloutta

    1. Pointtihan on, että päätöksiä ei todellisuudessa tehdä noiden kuolleisuuslukujen perusteella. Siten koko väitteesi on vailla mitään perusteita.
      Rajoitustoimet päätetään sen mukaan mihin suuntaan epidemia on menossa yrittäen estää pahin mahdollinen tilanne. Tietoa on laajalti käytössä tartuntalukujen ja sairaaloiden ja jäljittäjien toimesta.

      Lainaan vielä tähän erään tehohoitajan twiittiä: ”Olen ollut tehohoitaja yli 15 vuotta, eikä yksikään kausi-influenssa ole aiheuttanut tällaista kuormaa teholle, kuin korona on tehnyt nyt. Joten lopettakaa valehtelu tai tulkaa itse hoitamaan kuoleman kanssa taistelevia. T. Tehohoitaja”

      Tämä tilanne siis nyt vaikka epidemia on ollut Suomessa parhaiten hoidossa Euroopan maista.

      1. Eihän nyt kyse ollut kuolleisuus luvuista vaan niistä ketkä on sairaaloissa covidin takia väitetysti ja ketkä oikeasti. Ja sen perusteella on sitten väitetty että nämä rajoitustoimet ovat covidin takia pakolliset vaikka lukemat eivät oikeasti ole sitä mitä sanotaan

      2. Olen havaitsevinan toistoa väitteissäsi. 😉 Kertaanpa siis vielä itsekin: Rajoitustoimet eivät perustu kuin pieneltä osin siihen kuinka monta on covidin takia sairaalassa. Sairaaloiden kuormitustietoja on kyllä käytössä mutta ne eivät perustu tuohon yhteen lukuun, jota kritisoit. Eikä tuon luvun perusteella ole edes väitetty mitään. Kokonaisuuteen vaikuttaa lukuisat epidemian vaihetta kuvaavat parametrit ja idea on joka tapauksessa reagoida EHKÄISEVÄSTI niin ettei tule ylikuormitusta terveydenhuoltoon. Mikäli covid-potilaiden hoito vaatii paljon resursseja, ne resurssit ovat poissa muiden sairauksien hoidosta.

  19. Kiitos Juhani, että jaksat säilyttää asiallisuutesi ja tieteellisen katsantokannan, kun vastaat näihin esim. ”eettinen” nimimerkin skitsoideihin saivarteluihin. Olen itse törmännyt twitterissä ja facessa keskusteluihin, joihin asiallisen kommentin esittäminen on johtanut blokkaamiseeni pois keskustelusta, koska vastustan tweettaajan fiksoitunutta antirokote- ja antipandemia -kantaa.

    1. Mikähän tämän linkin pointti tässä yhteydessä oikein on? Ei kai kenellekään ole epäselvää, että influenssakin saattaa joinakin pahoina vuosina aiheuttaa epidemian aikaista terveydenhuollon kuormittumista.

      Erona covid-19 epidemiaan on, että influenssassa 1) kyseessä on yleensä epidemian lyhyt 1-3 kuukauden jakso, 2) siihen on olemassa ja saatavissa rokote 3) Kuolleisuus on pienempi 4) hoitoajat sairaaloisa lyhyet, muutamia päiviä vs. covid 1-2 viikkoa ja voi johtaa myös 10-14 päivän tehohoitotarpeeseen 5) sairauden jälkeen usein kuukausia kestävät jälkioireet ja työkyvyn heikkeneminen.

      1. Influenssan arvioidaan aiheuttavan joka vuosi Suomessa noin 700 - 2000 kuolemaa. Kyseessä on Hanna Nohynekin mukaan arvio. Todellista määrää on hankala tietää, koska diagnostisista käytännöistä johtuen influenssaa ei merkitä kuolinsyynä, eikä aina välttämättä myötävaikuttavana tekijänäkään. Eli kuolleisuus ei Suomessa ainakaan ole isompi Covidin osalta. Ja vaikka on rokote.

      2. Varmaan on tuhansia kertoja todettu, että Suomessa ei kokonaiskuolleisuudessa ole Covid-epidemian aikana ollut lisääntymistä. Tämän toistamisella ei voida kuitenkaan perustella, että covid-epidemia olisi vaaraton taikka yhtä vaarallinen kuin influenssa. Niissä maissa missä rajoitustoimin ei ole kyetty estämään viruksen laajaa leviämistä, on todettu selvä ylikuolleisuus, joka on kyllä selvästi pahempi kuin normaali kausi-influenssa. Suomessa on onneksi onnistuttu estämään laaja leviäminen.

  20. Kannattisi kerrata edes lyhyenmatematiikan % kurssi jos osaaminen on tätä luokkaa. Testiä kritisoidaan yliherkkänä. Väärien positiivisten %luku ei tule laskemalla sitä kaikista testeistä, vaan positiiviseksi testatuista. Tämän tekstin esittämä luku 0.14% kertoo vain sairastuneiden määrän suhteessa testeihin. Oikea luku tulisi testaamalla nämä 0.14% uudelleen ja katsomalla kuinka moni saa negatiivisen. Kummasti luku kasvaa.

    1. Olet kommentissasi yksinkertaisesti väärässä. Oletan, että kykenet perustelemaan väitteesi matemaattisesti?
      Tiedoksesi, että minulla oli aikanaan lukiossa pitkä matematiikka aina 10.

      1. Aika vaikea uskoa jälkimäistä väitettäsi. 1900÷1,300 000 antaa luvun n. 0.14%. Mutta jos lasketaan virheellisten positiivisten testien määrää, ei ensimäisellä kerralla annetut negatiiviset testit kerro mitään. 1900 ihmistä tulisi testata uudelleen ja katsoa kuinka moni saa vaikkapa seuraavana päivänä negatiivisen tuloksen. Leikitään tätä ajatusleikkiä: urheilussa lasketaan laukaisu%: maalit÷maaliakohden menneet laukaukset; esim. 2÷25=8% jonka käänteisluku on maalivahdin torjunta% (92%). Mutta urheilussa lauotaan myös ohi maalin, oletetaan siis että ohi maalin meni 10laukausta, jolloin todellinen laukaisu% on 2÷35=5,7%, mutta ei maalivahdin torjunta% ole silti 94,3%, koska siihen lasketaan maaliakohden tulleet laukaukset (25). Eli jos laukoo 1,300 000 kertaa joista maalia kohden menee 1900 ja niistä 500(kuvitteellinen virheellisten testien määrä) maaliin. On torjunta%(onnistuneet pos. Testit) silloin 1400÷1900=73,6%. Ei 1,299 500÷1,300 000=99,9%. 10 pitkä matematiikka opettaa siis, että maalivahti olisi torjunut 33 kertaa urheilu esimerkissä vaikka hän kohtasi 25 laukausta. Miten se on mahdollista?

      2. Asiaan ei tarvita pitkää matikkaa. Logiikka on yksinkertainen: Väitetään, että testi antaa paljon vääriä positiivisia ja epidemian levinneisyys olisi testauksen aiheuttamaa. Tällöin on vain olennaista katsoa, kuinka paljon niitä positiivisia on kun testiä käytetään. Jos tautia ei olisi ollenkaan väestössä ja saisimme 0,14% positiivisia tuloksia (esim 10 000 testiä antaisi 14 positiivista tulosta), voimme todeta, että testin väärien positiivisten määrä on tuo 0,14%. Kun oikeasti tautia kuitenkin kaikissa testejä tehneissä maissa on, emme voi tietää, ovatko nuo positiiviset tulokset oikeita vai vääriä. Voimme vain todeta, että väärien positiivisten testitulosten määrä on varmasti alle 0,14%.

        Tämä oli oman arvioni logiikka eikä siihen tarvita maalivahteja.

        Väärät negatiiviset eivät nyt merkitse mitään sillä se on kokonaan eri asia eli testin herkkyys on tunnetusti pelkästään taudin käyttäytymisestä ja näytteenoton laadusta johtuen jossain 70% tasolla. Nythän tällä analyysillä pyrittiin vastaamaan siihen väitteeseen, aiheutuuko epidemiamme noista vääristä positiivisista testituloksista ja vastaus on selvä: Ei aiheudu.

    2. Tässä taitaa olla jotakin terminologista sekaannusta ilmassa.

      Väärän positiivisen todennäköisyys diagnostiselle testille kertoo (määritelmän mukaan) sen todennäköisyyden, jolla saadaan (väärä) positiivinen testitulos henkilölle joka on oikeasti negatiivinen. Jos halutaan kritisoida testiä yliherkäksi, niin tämä on hyvin relevantti parametri, ja se ennustaa kuinka paljon (vääriä) positiivisia tuloksia saataisiin testaamalla täysin tervettä populaatiota. Juhani Knuutin arvio tälle väärän positiivisen todennäköisyydelle vuoden testausjaksolla Uudessa Seelannissa on tuo enintään 0,14 %.

      Vastaavasti väärän negatiivisen todennäköisyys diagnostiselle testille kertoo (määritelmän mukaan) sen todennäköisyyden, jolla saadaan (väärä) negatiivinen testitulos henkilölle joka on oikeasti positiivinen.

      Nimimerkki ”Faktat pielessä” tuntuu olevan kiinnostunut väärien ja aitojen positiivisten tulosten suhteesta, joka voi olla käytännön elämässä hyödyllinen tieto. Tämä suhdeluku ei kuitenkaan ole puhtaasti testin ominaisuus, vaan se on riippuvainen aitojen positiivisten esiintymistiheydestä testattavassa populaatiossa. Jos testataan kulkutautia, jonka esiintymistiheys populaatiossa voi voimakkaasti vaihdella eri ajanhetkinä, myös laskettu suhdeluku vaihtelisi voimakkaasti.

      1. Kirjoituksestasi lainattua: ”Tässä taitaa olla jotakin terminologista sekaannusta ilmassa.”

        Näin varmaan on.

        Jos pitäisi laskea seuraavista tiedoista, herkkyys 88% ja spesifisyys 94% ja 10% ”infektoituneisuus” 1000 ihmisestä, niin kuinka monella heistä on korona, PCR testin mukaan? Siis oletus on, että 100 on tuo infektoituneisuus. Mutta mitä PCR- testi näyttää?

  21. Eettisyys kirjoittaa mm.: ”… poliittisten sulkutoimien… ”.

    Olisiko tässä ”poliittisuus” määrittävä tekijä?

    Päätökset, joita poliitikot tekevät, ovat useimmiten jossain määrin poliittisia. Epäpoliittisia tekijöitä, esim. asiantuntijoiden suositukset, voi olla vaikea tunnistaa ulkopuolelta. Esim. perustuvatko päätökset 1220:een tai 678:een tehohoidettuun vai johonkin ihan muuhun?

    Poliittisien päätöksien arvioinnissa tilanne on sama. Niissä voi olla poliittisia tai epäpoliittisia motiiveja.

  22. Mielenkiintoiset on ajat. Viimeviikolla oli liikkumisrajoitukset tulossa, kun koronatilanne huolestuttava. Tänään ollaan jo rajoitusten purkuja suunittelemassa ja yhtäkkiä näkymät on valoisat. Hauskin juttu liikkumisrajoituksissa oli se, että erikoisliikkeet suljettsiin, mutta alkot jäisivät auki. Alkomaholi luokiteltiin välttämättömäksi elintarvikkeeksi. Mitähän huomenna. Tuli mieleen pilakuva, jossa potilas kysyi lääkäriltä, milloin koronapandemia loppuu. Vastaus kuului, että en tiedä, kun en ole poliitikko.

  23. Epidemia ei vääristä testituloksista johdu, mutta väärien positiivisten testien määrä ei selviä sillä että niitä verrataan annettujen negatiivistien testien määrään. Pyysit todistamaan väitteeni matemaattisesti ja käytännön esimerkillä näytin, että vertailet vääriä lukuja.

    1. Kuten Risto Koivunen kommentissaan kertoi, olet ymmärtänyt asian väärin.
      Nyt et vain halua sitä myöntää. Jokainen toki tekee virheitä, mutta jossakin vaiheessa olisi syytä pohtia, kannattaako virheestä pitää kiinni loputtomiin vai osoittaa kriittistä ajattelua.
      Ihan vain tiedoksesi, olen tehnyt näiden lukujen käsittelyä työssäni ja tutkijana liki 30 vuotta, joten oikeasti tiedän mistä puhun.

  24. Hei Juhani. Kysymykseni liittyy tuohon PCR-testin Ct arvoon, josta puhuit kirjoituksessi. Minulla todettiin ensimmäinen positiivinen koronatesti maaliskuun alussa. Tarvitsen negatiivisen PCR-testitodistuksen, jotta pääsen lentämään EU-maahan, joka ei hyväksy lääkärin todistusta sairastetusta koronasta. 2 viikkoa eristyksen päättymisen jälkeen toinen PCR testi oli positiivinen. Nyt on kulunut yli neljä viikkoa oireiden päättymisestä, ja kolmas PCR testi oli juuri positiivinen. Tilanne on hankala, koska kyseessä on muutto ulkomaille töiden perässä ja aina lennot ja työnaloitus joudutaan siirtämään eteenpäin ja testissä juosta uudelleen. Kaikki testit on otettu Suomessa.

    Tässä varsinainen kysymykseni, osaisitkohan vastata? :)Voiko testin ottaneelta lääkäriasemalta pyytää näitä testin Ct-arvoja, että millä syklillä on saatu positiivinen tulos? Eristykseen minua ei tietenkään ole laitettu näiden toistuvien positiivisten testien takia, koska tauti on sairastettu. Minkälaista tulkintaa näissä voisi käyttää, että voisi saada negatiivisen testitodistuksen, jos Ct-syklit, joilla positiivinen testi on tullut, olisi selvästi korkeampi ja voitasiin tulkita viruksen olevan vain jäämistöä sairastetusta?

    1. Ongelma on vaikea sillä se ei ole lääketieteellinen vaan maan viranomaisten päättämä järjetön sääntö. Olen kuullut, että PCR kyllä muuttuu negatiiviseksimutta se voi kestää viikkoja sairastamisen jälkeen, riippuen sairaudern vaikeusasteesta. CT-luvut eivät tässä auta, sillä niillä ei ole mitään painoarvoa viranomaisille. Kaikki eivät raportoi eivätkä käsittääkseni edes tallenna CT-arvoja sillä niillä ei asiantuntijoiden mukaan ole juurikaan arvoa. CT-arvoon vaikuttaa paljon myös näytteen laatu, tekniikka jne sen lisäksi, kuinka paljon viruksen RNA:ta on nielussa. Se, että viruksen RNA:ta on vähän, ei myöskään kerro mitään siitä, onko virus elävää ja tartuttavaa tai ei. Toki voi kysyä, mutta en usko, että siitä luvusta on apua.
      Asia, josta voi olla apua on tulossa oleva rokotuspassi, jos saat rokotuksen. Se taitaa kuitenkin tulla sinulle myöhemmin kuin negatiivinen PCR.

      1. PCR-testillä ei voida erotella eri tyyppisiä viruksia. Testillä havaitaan nukleiinihappoja(DNA ja RNA), kaikki orgaaniset aineet sisältää molempia tai toista. Näin ollen positiivinen testi tulos ei kerro juuri kyseisen(Sars-Cov2) olemassaolosta.

      2. Olet väärässä. PCR-testin koetin määritetään niin, että tulos mittaa vain tiettyjä viruksia. Suosittelen perehtymään asiaan.

  25. Itse asiassa PCR-testin koetin on määritelty mittaamaan 3 eri geeniä kyseisestä viruksesta. Nämä geenit on valittu niin, ettei niitä pitäisi löytyä muista tunnetuista viruksista.Kaikkia ennestään ihmisessä liikkuvien virusten geenikarttoja ei ole selvitetty, joten nämä valitut geenit voi olla muissakin viruksissa. Lisäksi testillä ei voida määrittää sitä, että onko virus hajonnut vai ei. Eli onko kyseessä viruksen jäämiä, vai mahdollisesti ehjää virusta. Tällainen tekniikka diagnoosin apuna on mielestäni hieman kyseenalainen.

    1. Toki sinulla saa olla mielipide siitä, onko PCR testinä kyseenalainen tai ei. Kannattaa kuitenkin pohtia, miksi kaikki asiantuntijat maailmassa ovat sitä mieltä, että PCR on hyvä ja luotettava testi. Mainitset kolme geeniä mutta yhdessä geenissä on lukuisia emäspareja ja juuri näiden emäsparien tunnistamiseen testi perustuu. Ristireagointia voi teaoriassa olla mutta kyllähän nuo koettimet osataan valita niin, ettei muiden virusten RNA anna positiviisia tuloksia. Esimerkiksi Uudessa Seelannissa ei juuri positiivisia tuloksia ole, joten miten muka tuo testi voisi antaa virheellisiä tuloksia muista viruksista.

      Olet oikeassa siinä, että PCR ei mittaa sitä onko virus tartuattava vai ei. Mutta diagnostiikassa kun tautia epäillään, tämä ei ole ongelma. Vain sairastamisen jälkeen.

      1. Eihän tuo väite pidä paikkaansa että kaikki asiantuntijat olisivat sitä mieltä että PCR on hyvä ja luotettava testi. Ei sinnepäinkään.

        “In view of current scientific evidence, this test shows itself to be unable to determine beyond reasonable doubt that such positivity corresponds, in fact, to the infection of a person by the SARS-CoV-2 virus”.

        RT-PCR tests (standing for polymerase chain reaction tests) “are performed by amplifying samples through repetitive cycles”.

        “The number of cycles of such amplification results in a greater or lesser reliability of such tests. And the problem is that this reliability shows itself, in terms of scientific evidence (…) as more than debatable.”

        It’s here the ruling cites a study conducted by “some of the leading European and world specialists in this material” published by the Oxford Academic at the end of September.

        “At a cycle threshold (ct) of 25, about 70% of samples remain positive in cell culture (i.e. were infected): in a ct of 30, 20% of samples remained positive; in a ct of 35, 3% of samples remained positive and in a ct above 35, no sample remained positive (infectious) in the culture”.

        “This means that if a person has a positive PCR test at a threshold of cycles of 35 or higher (as happens in most laboratories in the USA and Europe), the chances of a person being infected is less than 3%. The probability of a person receiving a false positive is 97% or higher”. Onko sinusta nämä lukuisat asiantuntijat väärässä? (Jared Bullard, Kerry Dust, Duane Funk, James E Strong, David Alexander, Lauren Garnett, Carl Boodman, Alexander Bello, Adam Hedley, Zachary Schiffman, Kaylie Doan, Nathalie Bastien, Yan Li, Paul G Van Caeseele, Guillaume Poliquin Rita Jaafar, Sarah Aherfi, Nathalie Wurtz, Clio Grimaldier, Thuan Van Hoang, Philippe Colson, Didier Raoult, Bernard La Scola)

        https://academic.oup.com/cid/advance-article/doi/10.1093/cid/ciaa1491/5912603?fbclid=IwAR2UBKL-GKdm8WOI37VEgtTuSETLVSgj8VgBm3bplxAGqG50xVkwmmt1C9I

      2. Jos haluaa, aina löytää jotain tuollaisia väitteitä googlaamalla. Myös nuo väitteet korkeista CT-luvuista eivät pidä paikkaansa. Maksimiluku voi olla sykelissä 40 mutta se ei ole positiivisen raja. Suurin osa positiivisista on 25 syklin seudulla.

      3. Eli susta nämä Oxfordin yliopiston asiantuntijat valehtelee?

        Eivät tiedä mistä puhuvat?

        Mille tiedolle perustat väitteesi?

      4. Kaikki väitteet eivät ole tieteellisiä tutkimuksia eikä niitä arvioida niillä kriteereillä. On erilaisia tulkintoja silloin kun tietoa ei ole täysin kattavasti olemassa. Koskaan ei tällaisissa tilanteissa väitetä ketään valehtelijaksi tai että he eivät tietäisi mistä puhuvat. Tällaista argumentaatiota olen käsitellyt blogissa aiemmin nimellä ”keinotekoinen riita asiantuntijoiden välille”

        En tiedä nyt mihin oikein näillä väitteilläsi pyrit enkä näe oikein edes yhteyttä sille mitä tämä blogikirjoitus edes käsitteli. En lähde tässä nyt yksinkertaistaen keskustelemaan maskeista, jota ei nyt edes käsitelty.

        Mitä tulee sitten PCR-testiin, kysymys ei myöskään ole siitä, ovat nuo tutkijat väärässä vai oikeassa vaan siitä, että sinun tulkintasi niistä kannoista on virheellinen. Tässäkin blogissa on lukuisia kertoja todettu että CT-luku, jolla esim Suomessa PCR-testi tulkitaan positiiviseksi ei ole 35 tai vielä korkeampi. Vain se ratkaisee, millaisella CT-luvulla meidän positiiviset tapaukset on todettu positiivisiksi. Olen saanut suomalaisilta asiantuntijoilta tietää, että tuo luku on 25 paikkeilla. Siten se, että kuinka moni PCR-tuloksista on vääriä positiivisia CT-tasolla 35 on täysin merkityksetön tieto. Lisäksi oma analyysini mm. positiivisten esiintymisestä suhteessa testimääriin ei myöskään tue sitä, että vääriä positiivisia olisi merkittävästi.

  26. Kyllä kai tämä asia alkaa olla kaikille selvä, että tavoitteena on täydellisen kaaoksen ja talousromahduksen aikaansaaminen näiden touhujen seurauksena. Niin järjettömältä kuulostaa esim. PCR-positiivisen kertomus.
    Rokotuspassin myötä siis PCR-testin tulos menettää merkityksensä. Ja koko ajan pukkaa uutta virusmuunnosta
    eri puolilta maailmaa eli leikki on loputon

    1. Kiitos rohkaisevasta kommentista, joka on luonteeltaan salaliittotyyppinen. 😉

  27. The existing scientific evidences challenge the safety and efficacy of wearing facemask as preventive intervention for COVID-19. The data suggest that both medical and non-medical facemasks are ineffective to block human-to-human transmission of viral and infectious disease such SARS-CoV-2 and COVID-19, supporting against the usage of facemasks. Wearing facemasks has been demonstrated to have substantial adverse physiological and psychological effects. These include hypoxia, hypercapnia, shortness of breath, increased acidity and toxicity, activation of fear and stress response, rise in stress hormones, immunosuppression, fatigue, headaches, decline in cognitive performance, predisposition for viral and infectious illnesses, chronic stress, anxiety and depression. Long-term consequences of wearing facemask can cause health deterioration, developing and progression of chronic diseases and premature death. Governments, policy makers and health organizations should utilize prosper and scientific evidence-based approach with respect to wearing facemasks, when the latter is considered as preventive intervention for public health

    Mitä mieltä tutkimuksesta ja johtopäätöksestä?

    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7680614/?fbclid=IwAR0g-uY6Csr_ALj0p1LcVhmzRB8UwZ8c01qjAesgU8J3oLv9DVjAUD6IWlI

  28. The risk of being exposed to Covid-19 indoors is as great at 60 feet as it is at 6 feet — even when wearing a mask, according to a new study by Massachusetts Institute of Technology researchers who challenge social distancing guidelines adopted across the world.
    Onko tämäkin sinusta huuhaata?
    Näistä parin metrin etäisyyksistä ei ole siis hyötyä vaikka olisi maski

    https://www.cnbc.com/2021/04/23/mit-researchers-say-youre-no-safer-from-covid-indoors-at-6-feet-or-60-feet-in-new-study.html?utm_source=facebook&utm_medium=news_tab&utm_content=algorithm&fbclid=IwAR343j38jP8L5X8EZpcdzJ5rq_guWogoxhZ_3lsmTfiio9o40e8v9jlVN10

    https://www.pnas.org/content/118/17/e2018995118

    1. Yksikään yksittäinen toimi (2 m etäisyys, maskit, käsien pesu, pintojen puhdistaminen, ilmanvaihto jne) ei yksinään riitä eikä yksittäisen toimen vaikutusta ole helppo todistaa tieteellisesti kuten maskitutkimuksista voi huomata.
      Fakta on kuitenkin, että jos emme kohtaisi toisia ihmisiä lainkaan, tauti ei tarttuisi. Sen vuoksi monien toimien, myös etäisyyden, pitäminen on vain rationaalista. On olemassa myös toisenlaisia tutkimustuloksia, kuin mitä tuot esiin. Miksi valitset juuri tämän? Eikö se ole kirsikanpoimintaa?

      ps. eikö sinua ihmetytä tässä PCR-testauksessa se, että ihmisiä kuolee paljon (kuten nyt Intiassa ja tällä hetkellä myös Ranskassa) vääriin positiivisiin PCR-tuloksiin? 😉

  29. Intiassa kuolee ihmisiä jatkuvasti heikon terveydenhuollon/maan elinolosuhteiden takia.

    Se onkin sitten eri asia kuoleeko he oikeasti covidiin vai johonkin muuhun.
    Sitten ku viralliset kuolinsyyt tulevat ulos nähdään moniko oikeasti kuoli vain covidin takia

    1. Et voi olla tosissasi. Esitätkö, että kun nyt epidemia räjähtänyt ja ihmisiä on sairaaloissa massoittain ja heitä kuolee hapenpuutteeseen ja happi on monesta sairaalasta loppunut, että kysymys olisi jostakin muusta kuin tästä epidemiasta? Millainen itsesuggestio tarvitaan siihen, että väittäisi kyseessä olevan covid-19 epidemiasta riippumaton kuolleisuus.

  30. Kyllä olen. Jos sinulla on muita pitkäaikaissairauksia ja kuolet niin kuolema ei johdu vain covidista.
    Ihan yhtälailla kuin jos sinulla on syöpä ja saat flunssaan ja kuolelt kun kemoterapia hoidot ovat lamauttaneet immuunijärjestelmää sekään ei ole flunssa kuolema

    Intian terveydenhuollon taso on muutenkin niin heikoilla kantimilla että en nyt ottaisi tuosta mitään todistetta että covid olisi jotenkin vaarallinen. Todellisia kuolinsyitä ei tiedetä. Kaikki tunnutaan nyt pistävän covid kuolemiksi. Siihenhän riittää vain epäily.

    Influenssa aiheuttaa myös tuhoa Intiassa
    Out of the four kinds of influenza viruses, H1N1 influenza A subtype is known to cause severe illness. “Seventy per cent of the deaths due to H1N1 are due to respiratory failure and the rest are due to organ failure,” said Dr Srivastava.

    Since the 2009 H1N1 pandemic, India has seen a steady number of H1N1 cases in both winter and post monsoon season.

    According to the National Centre for Disease Control, there were 28,798 H1N1 cases and 1,218 deaths in 2019 — meaning a death rate of 4.2 per cent.

    Turhaa panikointia siis.

    1. On tietenkin totta, että perussairaudet ja ikä vaikuttavat. Yhtä selvä on, että covid-19 aiheuttaa osalle sairastuneista vakavan taudin ja että levitessään voi aiheuttaa merkittävän terveydenhuollon ylikuormittumisen ja paljon kuolemia. Ei se, että väestö on sellaista kuin on, mitenkään oikeuta vähättelemään epidemian vaikutusta.

      Erään intialaisen kommentti: ”There is no one in Delhi I know that doesn’t have a family member who’s either sick, in hospital or has passed away due to Covid. What a terrible situation. ”

      Minusta kommenttiesi perusteella voisit harkita nimimerkin vaihtamista. ”Eettisyys” ei oikein kuvaa kommenttejasi asianmukaisesti.

  31. Ja sitten voidaankin puhua paljon lockdown toimet itsessään aiheuttavat kuolemia.
    Ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun äärimmäinen köyhyys lisääntyy, eliniän odote kutistuu ja vuosittainen kuolleisuus HIV:n, tuberkuloosin ja malarian vuoksi kasvaa

    The annual death toll from HIV, tuberculosis and malaria is set to double. The number of people facing starvation may also double

    Puhutaan yhteensä siis noin 24 miljoonasta kuolleesta yhden vuoden aikana vain lockdown toimien takia.
    Onko eettistä että covid kuolemiä vältellään hinnalla millä hyvänsä?

    https://reliefweb.int/report/world/remarks-under-secretary-general-humanitarian-affairs-and-emergency-relief-coordinator-2

  32. Kuinka saadaan korona näyttämään kuolemansyissä yli kymmenen kertaa tappavammalta? Muutetaan kirjausohje… Influenssassa THL:n ohje on:
    ”Kuolemansyytilaston lähdeaineistona käytetään kuolin­todistuksia. Tilastossa julkaistaan kansain­välisen ohjeen mukaisesti vain yksi kuolemansyy, ns. tilaston perus­kuolemansyy. Vuosina 2000-2016 influenssa mainittiin perus-, välivaiheen- tai välittömänä kuoleman­syynä se keskimäärin 60 todistuksella.” [1]
    Kun taas koronan ohjeessa [2] kuten oheisesta kuvasta näkyy, kun henkilö jolla on vakavia pitkäaikaissairauksia kuolee koronaan tai sen jälkitautiin, niin toisin kuin influenssassa, korona eli ICD -koodi U07.1 onkin peruskuolemansyy eikä nämä vakavat perussairaudet!
    95+% koronan kanssa kuolleista monisairaista mediaanina 84v vanhuksista ei merkata entiseen tapaan kuolleiksi sairauksiinsa vaan ensisijainen syy ei ole vanhuus ja sairaus vaan korona!
    Tämä tarkoittaa että tietoisesti halutaan luoda kuva koronasta paljon vaarallisempana, koska luvut eivät ole enää yhteismitalliset. Tällä siirretään normaaleita kuolemia koronalle, aivan kuten USA:ssa, jossa sielläkin lienee sama ohje.
    Samaa logiikkaa ei kuitenkaan käytetä koronarokotteeseen kuolleisiin, näille kuolemansyyksi kirjataan pitkäaikaissairaudet. Tällöin korona saadaan näyttämään yli kymmenen kertaa influenssaa vaarallisemmalta ja rokote tautiin nähden hyvin vaarattomana. Tämä on varsin törkeää tilastojen manipulointia.
    Miten tällaiseen kikkailuun ei puutu yksikään toimittaja, ei edes alan lehdissä tai lääkärit, jotka kirjoittavat kuolintodistuksia? Tämä selittää sen miksi THL on kieltäytynyt antamasta tietoja kuolemansyistä. ”
    [1]
    https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/?fbclid=IwAR0rS6ZMqEZaqxB6OvxrhBMaVyyUqC1ImbP7iqtqYN5Kx6WB4AI7HSy7H68
    [2]
    https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/ajankohtaista/kuolemansyyn-selvittaminen-ja-kuolintodistuksen-tayttaminen-covid-19-infektiotapauksissa?fbclid=IwAR2Q8dfKtuVl0_-Nqff3wtqD3VOug5jtidlTCGmGUwmbXSeHyqHd6FX9de0

    Eli jos korona kirjattaisiin kuolemansyynä samoin kuin influenssa, kaikilta rajoitustoimilta putoaisi pohja?

    1. Toistat samoja jo lukuisia kertoja virheelliseksi osoitettuja väitteitä. Minusta noiden toistaminen on aikamoista itsepetosta.

      Noista kuolinsyistä on vaikka kuinka paljon luotettavaa tilastotietoa mutta olennainen seikka kommentoinnissa aina tahallaan unohdetaan: Nyt on tietoa jo kokonaiskuolleisuuden muutoksista. Niiden osalta kirjaussyy ei sekoita. Niissä maissa, joissa epidemia on levinnyt, nähdään hyvin selvää ja merkittävää ylikuolleisuutta. Joissakin maissa ylikuolleisuus on historiallisen suurta.

  33. No tulevaisuus näyttää kumpi tappaa enemmän lockdown toimet vai covid
    Tai no väitetyt covid kuolemat.

    Mikä kohta noista ei pidä paikkaansa?

    Ei mitään kommenttia lockdown toimien aiheuttamista kuolemista?

    1. Sulkutoimien vaikutukset riippuvat monesta seikasta, erityisesti siitä kuinka tiukka se on. Kuten kaikessa, myös sulkutoimissa tulee arvioda hyöty-haitta-suhde. Valtaosasta sulkutoimia ei ole minkäänlaista haitallista vaikutusta terveyteen tai kuolleisuuteen mutta jos epidemia saadaan pidettyä kurissa sairastavuus ja kuolleisuus eivät kasva korkealle (kuten esim Suomessa). Toki jos ihmiset eivät hoidata sairauksiiaan, sillä voi olla haitallinen vaikutus. Toisaalta esim äkilliset sydäntapahtumat vähentyivät sulkutoimien vuoksi kymmeniä prosentteja. Syynä ei ole se, että ne jätettiin hoitamatta vaan se, että elintapojen muutos vaikutti vähentävästi sydäntapahtumiin. Tästä näkökulmasta sulkutoimista on voinut olla jopa hyötyä.

  34. Pitkäaikaissairaiden kuolemien pohtiminen saa hieman EPÄEETTISIÄ piirteitä. Monien pitkäaikaissairauksien kanssa voi elää ihan hyvää elämää hyvinkin kymmeniä vuosia. Sama pätee korkean ikään, ylipainoon, tupakointiin jne. jne.. Ikään kuin nämä joutaisivatkin kuolla pois. EETTISEN yhteiskunnan kuuluu ryhtyä vaadittaviin toimiin, jolla heidätkin pyritään pitämään hengissä.

  35. Mitä tahansa halutaan laskea eduksi, jos se sopii omaan agendaan. Hiv ja malaria lasketaan mukaan lock-downin vaikutuksiin, mutta ei koronan vaikutuksiin. Kai ne on riskitekijä myös koronan kannalta.

    Halutaan unohtaa mahdolliset seuraukset siitä, että koronapotilaat voisivat tukkia terveydenhuollon.

    Tai seuraukset siitä, että erityisesti kehitysmaissa vanhempien sairastuminen ja erityisesti kuoleminen voi olla kohtalokasta myös lapsille.

    Vahva agenda sokeuttaa näkemästä mitään faktoja.

      1. Missä siinä todetaan, että kysymyksessä on juuri lockdown eikä tämä epidemia? Miten erotat nuo kaksi? Covid on sen verran vakava sairaus, että jos sen päästää leviämään, yhteiskunta romahtaa. Sen vuoksi perustoimintoihin joudutaan kohdistamaan resursseja. Ei ole mitenkään mahdollista erottaa epidemiaa ja sulkutoimia niin kuin itse ilmeisestyi kuvittelet. Jos ein olisi tehty mitään, olisi kaaos vielä suurempi ja miten siinä tilanteessa olisi voitu kolmansia maita auttaa?

  36. No vaikka tästä muutama

    Some 430,000 HIV/AIDS patients in sub-Saharan Africa may have died over the past six months owing to interruptions in treatment due to COVID-19 lockdowns, according to a report on Wednesday.

    Unicef warns lockdown could kill more than Covid-19 as model predicts 1.2 million child deaths

    Japanissa myös itsemurhien määrä kasvanut lockdown toimien takia ja aiheuttanut enemmän kuolemia kuin covid
    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1aad4689-26be-4d98-8dbe-0d6f41b64b78

    https://www.aa.com.tr/en/africa/africa-hiv-aids-deaths-may-have-soared-due-to-virus/2006387
    https://www.telegraph.co.uk/global-health/science-and-disease/unicef-warns-lockdown-could-kill-covid-19-model-predicts-12/

    https://unglobalcompact.org/take-action/20th-anniversary-campaign/covid-related%20hunger-could-kill-more-people-than-the-virus

    1. Näitä voisi tietenkin jakaa loputtomiin mutta näissä lainaamissasi kommenteissa yhteistä on, että niissä ei verrata tilannetta siihen vaihtoehtoon, että ei tehtäisi mitään sulkutoimia vaan annettaisiin epidemian levitä. Sulkutoimien hattoja tulisi verrata juuri tuohon todelliseen vaihtoehtoon. Tietenkin maissa, joissa epidemia on ollut kurissa, sulkutoimien haitat tulevat suhteessa enemmän näkyviin, kuten esim Japanissa. Mutta se ei tarkoita, etteikö tilanne olisi vielä pahempi jos epidemia päästettäisiin riehumaan.

  37. Eihän tuosta ole mitään varmuutta että tilanne olisi pahempi. 24 miljoonaa kuollutta yhdessä vuodessa vs 3 202 699 koko epidemian aikana. Pahimmat arviot ovat että nälkäkuolemat voisivat jopa viisinkertaistua tänä vuonna jolloin puhutaan 45 miljoonasta kuolemasta ja siihen päälle nuo muut kuolemat. Yhteensä noin 51 miljoonaa kuollutta.
    Väitätkö että Covid tekisi saman?

    Asiantuntijat pelkäävät, että Intiassa on voinut olla yhteensä jopa yli puoli miljardia koronatartuntaa mutta silti kuolemia kuin 215,542.
    Virallisistakin luvuista vain 1,10 tarttunnan saaneista on kuollut joten saaisi tauti todella paljon tehokkaamin tappaa jotta päästääisiin samoihin lukuihin mitä lockdown toimet aiheuttavat.

    Lisäksi kun tilastointi on tätä tasoa niin pistää miettimään
    https://www.beckershospitalreview.com/data-analytics/florida-covid-19-fatalities-data-included-man-who-died-in-motorcycle-accident.html

    Jos mennään keskimääräisen IFR lukeman mukaan niin vaikka kaikki saisivat koronan kerran tällä pallolla ei silti päästä samoihin lukuihin.

    (IFR) for coronavirus is about 0.6 percent globally

    1. IFR riippuu todella paljon iästä ja riskitekijöistä eikä yhtä lukua voi antaa. Sinun mielestäsi siis olisi pitänyt antaa epidemian levitä, jotta vältytään mainitsemiltasi haitoilta? Miten sinun mielestäsi olisi käynyt kahitysavulle ja monille hanakaloituneille ohjelmille, jos länsimaiden ikääntynyt väestö olisi massiivisesti ylikuormittanut terveydenhuollon ja krematoriot? Monet talousasioista tietävät ovat todenneet, että epidemian hallinta on hyödyllistä terveyden lisäksi myös taloudellisesti, koska itse epidemia aiheuttaisi vielä suuremmat ongelmat. Ei siis ole järkeä verrata pelkästään epidemian aiheuttamia kuolemia vaan vertailukohtana tulisi olla: 1) sulkutoimien haitat ja epidemian pienemmät suorat haitat ja 2) epidemian suorat haitat sekä epäsuorat haitat yhteiskuntaan

  38. Kehitysapu stoppasi jo nyt koska lockdown ja talous sakkaa sen takia myös länsimaissa.
    Keskiarvon voi IFR antaa ja niin on myös WHO tehnyt. Vai ovatko he mielestäsi väärässä?

    Niiden ihmisten, jotka eivät ole haavoittuvia, tulee antaa elää normaalia elämää välittömästi. Yksinkertaisia hygieenisiä toimenpiteitä kuten käsien pesua ja kehotusta pysyä kotona sairaana tulee tähdentää kaikkien kohdalla alentaaksemme laumaimmuniteetin kynnystä. Koulut ja yliopistot tulee avata lähiopetukselle. Kouluajan ulkopuoliset aktiviteetit kuten urheiluharrastukset tulee aloittaa uudelleen. Nuorten matalariskisten aikuisten tulee työskennellä normaalisti ilman vaatimusta etätyöskentelystä. Ravintolat ja yritykset tulee avata. Taide, musiikki, urheilu ja muut kulttuuritoimet tulee aloittaa uudelleen. Suuremmassa vaarassa olevat ihmiset voivat osallistua näihin halutessaan, samalla kun yhteiskunta nauttii siitä suojelusta jonka haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset saavat niiltä jotka ovat kasvattaneet laumaimmuniteettia.

    Se on jännä että kuolemista puhutaan kun ne tukee lockdown toimia kannattavia mutta sitten kun ne kääntyykin sitä vastaan se ei enää olekkaan kannattavaa. Nyt alkaa olla selkeää että haitat ovat isommat kyllä kuin hyödyt.

    The Great Lockdown: Worst Economic Downturn Since the Great Depression
    https://blogs.imf.org/2020/04/14/the-great-lockdown-worst-economic-downturn-since-the-great-depression/

    1. Kivaa pohdintaa. Siinä vain jätetään huomiotta se, että vaikka osalla väestöstä riski saada vakava tautimuoto on pieni, he levittävät tautia niihin, joilla riski on suuri. Tämähän nähtiin Ruotsissa. Alussa Ruotsi toimi juuri noin kuin kuvasit ja siellä kuolleita on 10-kertainen määrä kuin Suomessa. Ruotsikin sitten muutti toimintaa ja siellä rajoitustoimet ovat olleet yhtä tiukat mutta kun virusta oli laajalti väestössä, tilanne on ollut huomompi koko ajan kuin muissa Pohjoismaissa. Taloudellisesti Ruotsi ei tämän valinnan perusteella ole merkittävästi hyötynyt. Onhan se jo nähty monta kertaa historiassakin: Ei yksinkertaisesti ole mahdollista rajata epidemiaa leviämään vapaasti osassa yhteiskuntaa ja eristää osaa.

      Kommenttiisi jännästä on olkinukke. Kaikki kuolemat ovat yhtä merkittäviä mutta, kuten edellä kuvasin, vertailu tulisi tehdä vertaamalla seuraavia: 1) epidemian vapaan leviämisen aiheuttamat taudin kuolemat sekä epidemian aiheuttama muu yhteiskunnallinen kriisi VS. 2) sulkutoimien haitat ja suppeammin leviävän epidemian suorat ja epäsuorat haitat. Minusta sinä teet koko ajan osakomponenttien vertailua, joka ei kykene antamaan oikeaa kuvaa.

      Kiistelyn kohteena ei ole se, onko sulkutoimista haittaa, sillä tietenkin niistä on. Kysymys on siitä onko kokonaisuutena parempi antaa epidemian levitä vai rajata sitä. Vastaus siihen riippuu em. arviosta mutta tietenkin myös epidemian vaiheesta. Nyt kun tilanne on hyvä, sulkutoimet tulee purkaa mutta kontrolloidusti.

  39. Taloudellisesti Ruotsi on todellakin hyötynyt merkittävästi.
    Suomen julkinen velka kasvoi yli 20 miljardia euroa viime vuonna
    Ruotsissa tilanne ei ole sama.
    https://www.hs.fi/talous/art-2000007915125.html
    Suomessa jäädään noista luvuista jälkeen ja velkaa otetaan vielä useita vuosia lisää.

    Lisäksi ei pidä paikkaansa että siellä olisi rajoitustoimet yhtä tiukat.
    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/81142171-9dbf-4a42-8942-988f58f12831
    Suomessa oli ja on tiukemmat rajoitukset.

    1. Tämä ero ei liity mitenkään epidemian hoitoon.
      Itse asiassa epidemian seurauksena negatiiviset vaikutukset olivat vähintään saman suuruiset. Aluksi rajoitustoimet olivat lievemmät mutta ajoittain selvästi tiukemmat kuin Suomessa.

      Minusta tämä keskustelu muistuttaa pulushakkia, joten voinemme tämän päättää tähän, jos sopii.

  40. Rajoitukset eivät missään vaiheessa ole Ruotsissa olleet tiukemmat.

  41. Testaamalla saadaan enemmän tartuntoja joten testaus on syy

    25.5 2021 Testit/Tartunnat
    Testit 16920
    Tartunnat 107

    25.5 2020 Testit/Tartunnat

    Testit 1744
    Tartunnat 45

    870,18 % nousu testien määrässä mutta tartunnoissa nousu on vain 137,78 %

  42. 25.5 2021 Testit/Tartunnat
    Testit 16920
    Tartunnat 107

    25.5 2020 Testit/Tartunnat

    Testit 1744
    Tartunnat 45

    870,18 % nousu testien määrässä mutta tartunnoissa nousu on vain 137,78 %

    Otetaan mukaan sitten myös teholla olevat
    Vaikka tartuntamäärät ovat isommat teholla on molempina vuosina 25.5 ollut sama määrä ihmisiä
    18 ihmistä

    1. Vuosi sitten keväällä ei testattu kuin selkeästi ja hankalasti oireilevat. Siten vuoden takaisten infektiomäärien vertaaminen ei ole tuolla tavalla järkevää.

      1. Ja tämä väitteesi ei pidä ainakaan omalla kohdalla paikkaansa.
        Olen kerran joutunut käymään testissä ja aikalailla tasan vuosi sitten.
        Syyksi riitti päänsärky. Vaikka testimäärät ovat kasvaneet niin positiiviset eivät ole kasvaneet samalla tahdilla. Ja vaikka positiivisia on enemmän sairaalassa olevia ei ole enempää.

      2. Sinun kohdallasi? Nyt on kysymys väestössä tehdyistä testeistä, ei sinun.
        On itsestään selvä fakta, että vuosi sitten epidemian huippu oli todellisuudessa huomattavasti suurempi kuin mitä tilastot näyttävät, koska testejä oli heikommin saatavissa ja myös niitä suositeltiin huomattavan pidättyväisemmin.

  43. Sehän juuri se pointti onkin. Testaamalla on saatu tauti näyttämään pahemmalta kuin se on.

    Vaikka testien määrä on kasvanut älyttömästi positiivisten määrä ei ole kasvanut samalla tahdilla.
    Ja sitten kun pelolteltiin että sairaalta täyttyy niin tehohoidossa olevia oli silti saman verran vaikka jonkun verran positiivisten määrä nousikin.

    25.5 2021 Testit/Tartunnat
    Testit 16920
    Tartunnat 107
    0,63 % testatuista oli positiivisia

    25.5 2020 Testit/Tartunnat

    Testit 1744
    Tartunnat 45

    2,58 %testatuista oli positiivisia

    Viime keväänä pääsi kyllä testiin yhtä helposti kuin nytkin.
    Oma ja läheisteni kokemus. Syyksi riitti päänsärky tai nuha.
    Testiä tarjottiin minullekkin useaan otteeseen koska allergisena kärsin nuhasta.

    1. Olet väärässä tässä asiassa. Aihetta käsittelevien kirjoitusteni pointti on se, että väitteet testaamisen aiheuttamasta epidemiasta ovat virheellisiä. Testit eivät juurikaan aiheuta vääriä positiivisia eikä laaja testaaminen aiheuta epidemian virheellistä laajenemista. Sen sijaan viime vuoden vähäinen testaus aiheutti sen, että todellinen taudin levineisyys oli paljon suurempi kuin testaustulokset viestittivät eli meillä ei ollut oikeaa käsitystä taudin levinneisyydestä.

      Sinun oma kokemuksesi ei ole nyt tässä luotettava arvio. On yleisesti tiedossa ja ihan faktoilla todennettu, että viime keväänä testausta tehtiin selvästi vähemmän ja tiukemmilla kriteereillä kuin myöhemmin.

  44. Jos kerran testit ovat luotettavia miksi sairaalassa olevian määrä on pysynyt samana vaikka positiivisten
    määrä on noussut? Miksi positiivisten määrä ei ole noussut samassa suhteessa kuin mitä testimäärät ovat nousseet? Ei edes sinnepäinkään.

    1. Positiivisten määrään vaikuttaa se kuinka paljon tautia on väestössä, ei siis testauksen määrästä riippuen, edellyttäen että testausta on hyvin saatavissa eikä sen kriteereissä tapahdu muutosta.
      Sairaala-ja tehohoidon määrät sen sijaan heijastelevat sairastuneiden profiilia eli sairastuneiden iästä sekä siitä onko sairastuneilla riskitekijöitä tai muita alttiuksia saada vakava tautimuoto. Nyt valtaosa riskiryhmistä on saanut yhden piikin ja niin sairastuneista suurempi osuus on ollut nuorempia.

      1. Eli viime keväänä tautia oli todennäköisesti enemmän liikkeellä kuin nyt samaan aikaan?

      1. Nyt keväällä on ollut tiukemmat rajoitukset kuin vuosi sitten vaikka silloin tautia oli enemmän liikkeellä.

      2. Niin? Mikä on pointtisi? Viime vuoden keväällä tilanne oli kaikille uusi ja epäselvä. Tänä vuonna tiedettiin enemmän, jonka vuoksi reagoinneissa voi olla eroa eri suuntiin.

  45. Molemmilla kerroilla samat selitykset rajoitusten syistä ja silti nyt päädyttiin rajumpiin vaikka tilanne oli parempi kuin vuosi sitten

    1. En ihan pääse kärryille onko kommenttisi vain toteamus vai valitatko, että toimittiin väärin.
      Tulee muistaa, että viime vuoden keväänä oli toisaalta heikoisti tietoa viruksesta ja sen leviämisestiä ja nyt taas tänä vuonna enemmän tieto ja myös keinoja reagoida paremmin (ei pulaa maskeista, koeteltu jo erilaisia keinoja, jne)
      Jälkiviisastelu on toki helppoa mutta on hyvä asettua päättäijien asemaan välillä: Mitä itse olisit tehnyt eri tilanteissa

    1. Mielestäni rajoituksia pitäisi voida myös purkaa ripeästi tilanteen salliessa. Ymmärrän toisaalta varovaisuuden ja tilanteen seurannan.

  46. Bhattacharyan mukaan historioitsijat tulevat muistamaan laajamittaiset sulkujaksot koronaviruksen aikana ”mahdollisesti isoimpana yksittäisenä kansanterveydellisenä virheenä historiassa, kun ottaa huomioon sulkujen aiheuttamat kokonaishaitat.”
    ”Aiemmin tällä viikolla Arizonan yliopiston emeritusprofessori Eyel Shahar kirjoitti blogissaan, että Ruotsin koronastrategia on ”epäilemättä ollut täysin oikea”. Hän vertaili analyysissään ylikuolleisuutta Ruotsissa, joka valitsi pandemian hoitamisessa kritisoidun avoimen ja vähärajoituksisen tien.
    Shahar osoittaa tilastojen avulla, että niin sanotun influenssavuoden ylikuolleisuus koronapandemian ensimmäisen vuoden 2019-2020 aikana oli alle yksi prosentti, mikä vastaa noin 700 kuollutta.
    ”Sulkutilat ja paniikki olivat perusteettomia. Ne eivät estäneet mitään ja aiheuttivat yhteiskunnalle sanoinkuvaamatonta vahinkoa. Ruotsin tilastot kertovat yksiselitteisesti, että suuressa osassa maailmaa ihmishenkiä on menetetty ja elinkeinoja on tuhottu turhaan”, epidemiologi kirjoittaa.”

    https://tekniikanmaailma.fi/koronasulut-ovat-isoin-yksittainen-kansanterveydellinen-virhe-historiassa-sanoo-arvostettu-professori/?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR32wzK8YfhrPX7vwftpnk0W1O-IbgViTG-lLX4AuJ01S2ERGX3_-vQoCV8#Echobox=1623408204

    1. Tilastoja voi tulkita ilmeisen eri tavoin. Ruotsissa oli noin 10-kertainen kuolleisuus Suomeen verrattuna. Taloudellisesti ei eroa epidemian ja sulkutoimien aiheuttamassa haitassa.

    1. Oen nähnyt kyllä toisenlaisia arvioita. Ruotsin talous on ylipäätään vahvempi. Mikä on sulkitoimien vaikutus? Nythän R uotsin sulkutoimet kevään 2020 jlkeen ovat olleet monella tapaa varsin samanlaiset kuin Suomessa.

  47. AIEMMIN TÄNÄ kesänä THL muutti tartuntatautirekisterin kuolemaraportointiaan. Sitä ennen koronaan liittyväksi kuolemaksi merkittiin automaattisesti kaikki kuolemat, jotka tapahtuivat 30 päivän sisällä positiivisesta koronatestistä.

    Muutoksen yhteydessä tartuntatautirekisteristä poistui 50 kuolemantapausta, kun esimerkiksi liikenneonnettomuudessa positiivisen testituloksen jälkeen kuolleet poistettiin koronakuolematilastosta.

    Onko tälläinen tilastointi oikein?
    Vasta yli vuoden jälkeen korjattiin

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008092050.html?fbclid=IwAR0TjykWgSEqvWZwM3ENBu0rI2EAXZFtmGc98KlvscX8wPOoDRHdFF-RJTw

    1. Mielestäni prosessi on tapahtunut täysin avoimesti ja myös muutoksista on kerrottu avoimesti. Joka ainoa, joka on tekemisissä kuolintilastojen kanssa tiedostaa, että kuolinsyiden asettaminen ei ole aina helppoa ja myös kansallinen rekisterinpitäjä saa yksityiskohtaisia tietoja viiveellä. Minusta ensivaiheen kriteerit olivat sen tilanteen osalta rationaalisia ja nyt kun tarkempaa tietoa saadaan sairaaloista rekisteriä korjataan. Tämä tapahtuu aina vuoden viiveellä, riippumatta epidemiasta.
      Jos olisi odotettu vuosi ennen tietojen raportointia, ei meillä olisi ollut tietoa riittävän ajoissa epidemian aiheuttamista mahdollisista kuolemantapauksista.

      Nyt kun kuolemia on kirjattu n 1000, tuo 50 muutos on vain 5%, mikä epidemian tilanteen seuraamisen kannalta on varsin vähäinen virhe.

      Kuolinsyiden kirjaaminen on mielestäni ylipäätään onnistunut aika hyvin, kun myös väesötason ylikuolleisuus ja raportoidut koronakuolemat eri maissa vastaavat toisiaan varsin hyvin.

  48. TARTUNTATAUTI­REKISTERISSÄ kuolema tilastoidaan koronavirustautiin liittyväksi kuolemaksi, kun se on tapahtunut 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestituloksesta, eikä lääkäri ole erikseen ilmoittanut, että kuolema ei liity koronavirukseen. Mielestäni aika käsittämätön tilanne ettei lääkäri ilmoita oikeaa kuolinsyytä jos se esim on kolari ollut. Ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä silloin syystä. 5 % virhe ei kyllä ole vähäinen. Haluaisitko maksaa 5% enemmän veroja? Tai saada sen verran vähemmän palkkaa? Tai että viikottaista työmäärääsi lisätään 5%?

    1. Kysymys on siitä, että alustava tieto kuolemasta lähetetään automaattisesti ja varsinainen kuolinsyy vasta myöhemmin, kun se on varmistunut. Tästä syystä näissä kahdessa rekisterissä on aina pieni ero. Pahimmillaan viive on lähes vuoden.

      1. Minkähänlaisia ongelmia?
        Onkohan kyse isoista testimääristä?

  49. Eksyin tänne kun joku selitti vaihteeksi YLE:n uutiskommenteissa kuinka PCR-testi tuottaa vääriä positiivisia, ja kas kas ne samat änkkäykset ovat täälläkin. Tällä kertaa linkeillä höystettynä, mikä tekee kyllä alas ampumisesta hiukan helpompaa (pulušakki on kyllä osuva ilmaus…)
    Minä aloin ihmetellä mistä ne ”väärät positiiviset” tulevat. Vai onko kyse siitä, että siellä on virusvainaan RNA:ta jonka testi tunnistaa, vaikka elimistö on jo torjunut infektion? Tuo tapaus jossa koronan sairastanut antaa positiivisen testin, vaikka on aikaa parantunut kuulostaisi ainakin siltä.

  50. Ihmettelin juuri Facebookissa jotakuta joka väitti että PCR-testi tuottaa vääriä positiivisias tuloksia. Nyt on hyvä jälkikäteen tarkentaa asia. Hah.
    Miten PCR koneen tuloksista erotellaan Korona viruksen RNA/DNA. Konehan monistaa kaikkea DNAta, näytteen ottajan, näytteen antajan ja jokaikisen muunkin pöpön mitä nenästä löytyy.
    Korona viruksessa on kai RNAta, kone kai monistaa DNAta, jonka ihmisen solut ovat tehneet viruksen RNAsta.

    1. Kone monistaa koronan tapauksessa RNA:ta sillä koronaviruksessa on vain RNA:ta.
      Tätä RNA:ta verrataan sitten koronaviruksessa esiintyvään RNA:han jolloin testi on myös hyvin tarkka.

Vastaa käyttäjälle Eettisyys Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *