Terveys & tiede

Covid-PCR-testaus ei ole epidemian syy mutta sitä käytetään kyseenalaisella tavalla matkustajilla

Covid-infektion diagnostiikassa käytetty PCR-testaus synnyttää edelleen perusteettomia väitteitä, joita jaetaan laajalti somessa.

Anti-PCR-fanaatikoiden tyypillisin virheellinen väite on, että suuri osa tai jopa kaikki todetuista Covid-19-infektioista olisi vain PCR-testauksen synnyttämiä vääriä positiivisia testituloksia, eikä varsinaista epidemiaa olisikaan. Nämä väitteet eivät kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Kirjoitin Covid-PCR-testauksen tarkkuudesta aikaisemmin blogissani 19.10.2020. Kirjoituksessani käsittelin testin herkkyyttä ja tarkkuutta ja tulin siihen tulokseen, että epidemia ei mitenkään voi selittyä väärillä positiivisilla testituloksilla.

PCR-testin Ct-arvo

Kun aikaisemmat virheelliset väitteet eivät ole kestäneet kriittistä tarkastelua, on kritiikin kohteeksi otettu PCR-testin Ct-arvo. Ct-arvo kertoo kuinka monta sykliä testin annetaan monistaa näytteessä olevaa RNA:ta.

Mikäli testi tulee positiiviseksi jo matalilla syklitasoilla, on näytteessä paljon viruksen RNA:ta. Jos se tulee positiiviseksi vasta kovin korkeilla syklitasoilla, RNA:ta on vähän. Paljon monistettaessa väärien positiivisten tulosten riski luonnollisesti kasvaa.

On syytä huomata, että Ct kertoo mitä näytteessä on – ei mitä potilaassa on. Jos näyte on otettu huonosti voi Ct olla korkea vaikka ihminen täynnä virusta. Tästä syystä myös samalta henkilöltä eri päivinä otetuissa näytteissä voi olla erilainen Ct.

Taudin edetessä ylähengitysteissä voi olla vähän viruksen RNA:ta mutta virus lisääntyykin keuhkoissa tai muualla.

On väitetty, että PCR-testeissä käytetään liian suuria syklimääriä, ja tämä aiheuttaisi paljon virheellisiä positiivisia tuloksia. Väite perustuu kuitenkin väärinymmärrykseen.

Testauksessa syklien määrän katto on yleensä enintään 40-45 sykliä. Tämä luku ei kuitenkaan tarkoita sitä, että positiivisiksi tulkittujen tulosten osalta olisi käytetty ja tarvittu noin monta sykliä.

Esimerkiksi kotimaisessa vielä julkaisemattomassa raportissa todettiin, että positiivisissa PCR-tuloksissa Ct-luku oli 11-32. Positiivisista näytteistä 78 %:lla Ct-luku oli alle 25, 17%:lla 25-<30 ja vain 5 %:lla >30.

Saman suuntaisia lukuja on Britanniasta, jossa positiivisten tapausten Ct-luku oli 25 paikkeilla (ks kuva alla).

Myös WHO:n on väitetty todenneen, että testeissä käytetään liian paljon syklejä, mutta tämä väite ei pidä paikkaansa.

Miksi Ct-arvoja sitten ei julkaista tuloksen mukana? Syy on yksinkertaisesti se, että ei ole olemassa mitään universaalia standardia, jolla tuota arvoa voisi arvioida eikä sitä voida sellaisenaan käyttää testin laadun kriteerinä. Sen vuoksi luvun julkaisemisessa ei ole järkeä.

Toki yksi vakuuttava argumentti nykyisen testauksen luotettavuuden puolesta on se, että testejä tekevät Suomessa ammattilaiset, jotka osaavat kyllä tulkita testin tuloksen asianmukaisesti.

Voiko vääriä positiivisia silti olla merkittävästi?

Mikään testi ei ole 100 % herkkä ja tarkka. Siten on selvä, että sekä vääriä negatiivisia että vääriä positiivisia tuloksia tulee. Kysymys on enemmän niiden yleisyydestä ja merkittävyydestä.

Edellisessä kirjoituksessa syksyllä tarkastelin testimäärien ja positiivisten havaintojen suhdetta. Koska ei ole olemassa mitään luotettavaa kultaista standardia, johon PCR-testiä voisi verrata, uskottavimmat arviot väärien positiivisiten ylärajasta saa niistä maista, joissa tautia on ollut todella vähän mutta testausta tehty paljon.

Syksyllä tulin tulokseen, että vääriä positiivisia voi teoriassakin olla Suomessa maksimissaan 0,14 %. Tämän arvion lähtökohtana oli, että tiettynä aikana syksyllä kaikki todetut positiiviset olisivatkin olleet vääriä positiivisia, mikä ei tietenkään voi pitää paikkaansa.

Miltä tilanne näyttää nyt?

Valitsin tarkasteluun Uuden Seelannin, jossa on tehty paljon testausta mutta tautia on ollut hyvin vähän. 22.1.2020 ja 3.2.2021 välisenä aikana Uudessa Seelannissa on tehty yhteensä 1 366 505 testiä väestössä sairaaloiden ulkopuolella. Näistä positiivisia oli 1907 kpl. Tämä tarkoittaa, että positiivisia testituloksia oli 0,1396 %.

Leikkikäämme samaa ajatusleikkiä, kuten yllä, ja olettakaamme, että kaikki nuo Uuden Seelannin positiiviset tulokset olisivat olleet vääriä positiivisia. Tämä ei tietenkään voi pitää paikkansa, sillä Uudessa Seelannissakin monella testipositiivisella todettiin todellinen kliininen Covid-tauti. Siitä huolimatta voimme kokeilla tuota teoreettista positiivisten tulosten ylärajaa Suomen testaus- ja tuloslukuihin.

Kun Suomessa on testejä tehty 3.2.2021 mennessä 2 880 100 kpl, vääriä positiivisia voisi teoriassa olla 4020 kpl, jos edellä kuvatut kaikki Uuden Seelannin todetut infektiot olisivat olleet vääriä positiivisia ja testi olisi toiminut samoin Suomessa.

Suomessa on todettu yhteensä 46 049 kpl covid-infektioita. Siten näistä yli 42 000 ei voi selittyä PCR-testin virheillä edes teoriassakaan.

Vaikka lukuja yrittäisi tulkita kuin piru raamattua, epidemia ei voi mitenkään olla väärien positiivisten PCR-testien aiheuttama.

PCR-testien kyseenalainen käyttö

PCR-testejä käytetään kuitenkin lisääntyvästi kyseenalaisesti. Osana valtioiden matkustusrajoituksia on otettu käyttöön PCR-testit. Esimerkiksi lennolle pääsee vain tuore negatiivinen PCR-testi mukanaan. Jotkut maat vaativat vielä toisen pikatestin lentokentällä.

Tästä on syntymässä merkittävä ongelma niille, jotka ovat sairastaneet Covid-infektion. PCR voi pysyä pitkään (viikkoja) positiivisena infektion jälkeen, vakavissa infektioissa pidempäänkin. Yhdestä mittauksesta ei tiedä onko infektio alkuvaiheessa vai hiipumassa pois.

Mikäli sairastuminen on tapahtunut kotimaassa, seurauksena on vain, että matkustaminen jää tuoksi aikaa tauolle. Todellinen ongelma tilanteesta syntyy, jos sairastuu matkan aikana. Tällöin sairastunut jää vieraaseen maahan jumiin epämääräiseksi ajaksi, vaikka ei enää olisi tartuttava.

PCR-testi havaitsee Covid-19-viruksen RNA:ta eikä positiivinen testitulos sinänsä kerro, että kohteessa olisi enää elävää ja tartuttavaa virusta.

Osa maista näyttää vaativan negatiivista PCR-testiä myös niiltä, jotka ovat todistetusti infektion sairastaneet oireisena ja siitä toipuneet ja kotiutettu sairaalasta ei-tartuttavana.

Tilanteesta syntyy toistuvien testien ja odottelun kierre toipilaalle, joka ovat selvinneet taudista.

Irrationaalinen PCR-testin vaatiminen sairaudesta toipuneelta on merkki siitä, että rajoitusten asettajat eivät ole ymmärtäneet, mitä PCR-testi kertoo.

Sain kuluneella viikolla tietooni monista tällaisista henkilöistä, jotka ovat jumissa vieraassa maassa eikä sairaaloiden tai terveydenhuoltoviranomaisten antama todistus tartuttavuuden päättymisestä riitä lentoyhtiöitä ohjeistaville viranomaisille.

Onneksi tällainen omassa kollegapiirissäni tapahtunut ongelma saatiin tällä viikolla ratkaistua maan konsulaatista saadulla matkustuksen poikkeusluvalla. Järjetöntä tässä oli se, että ylipäätään piti poikkeuslupaa anoa.

Se, että sairastuneet pysyvät positiivisina, ei liity varsinaisesti siihen, että olisi väärä positiivinen testitulos. Viranomaisille tulisi kuitenkin olla selvää, että positiivinen Covid-PCR-tulos ei kerro, onko tartunta tuore vai muutama viikko aiemmin tapahtunut.

20 kommenttia

  1. Monet maat ovat suunnittelemassa koronarokotepassia, jonka avulla mm. matkustaminen, elokuvissa ja ravintoloissa käynti mahdollistuisi. Ruotsi ja Tanska ovat tästä jo kertoneet. Kirjoittamiesi esimerkkien valossa vaikuttaa siltä, että mahdolliseen tulevaan passiin ei hyväksytä todistetusti sairastettua tautia immuniteetin antajaksi. Onko siis sairastettu tauti immuniteetin lähteenä poistettu. Eihän rokotteenkaan antaman suojan pituudesta ole tietoa eikä ole varmuutta siitä, ettei rokotettu ole tartuttava.

    1. Haasteena on, että sairastettu tauti vaihtelee oireettomasta vakavaan. Jos sairaus on hyvin lievä, voi olla että immuunireaktio on ollut heikko. Toisaalta tutkimuksissa oireisilla näyttäisi olevan selvä vasta-ainetasojen nousu, joka jatkuu ainakin yli puoli vuotta. Varmaan opimme asiasta enemmän. Tällä hetkellä ei kukaan oikein osaa vielä sanoa uusintainfektion ja tartuttavuuden tasosta sairastaneilla tai rokotetuilla. Voihan tulla myös uusi viruskanta, jolloin aikaisempi sairastaminen tai rokote ei suojaakaan.
      Tässä kirjoituksessa pointti oli se, että jos on juuri sairastanut selvän infektion ja siitä toipunut ja saa lääkäriltä dokumentin, että ei ole enää tartuttava, tulisi päästä kyllä markustamaan ilman negatiivista PCR-tulosta.

  2. Miten on, jos PCR-testausta käytetään tietyn viruksen DNA:sta tehtyyn rokotteen ottaneeseen henkilöön? Siis, näyttääkö PCR-testi tuon viruksen DNA:n osia?

    1. Korona on RNA-virus (ei DNA-virus) mutta se ei ole tässä olennaista.
      Rokote ei tuota viruksen RNA:ta limakalvoille vaain tuo rokoteen proteiini taikka Rna-rokotteiden RNA tuottaa lihakseen annettuna soluihin piikkiproteiinia, joka stimuloi immuunireaktion.

      1. Ainakin minusta menetelmiä on kahdenlaisia. RNA-rokotteissa ohje viedään soluihin RNA:n muodossa lipidipartikkelien avulla. Toisentyyppisessä menetelmässä, jossa käytetään kantajavirusta, ohje on liitetty osaksi tietyn viruksen perimää DNA:na. Viimenmainittua käyttää mm. Astra Zenecan rokote.

  3. Luepa tuo mitä WHO sanoo eli testiin ei voi luottaa pelkästään (tämä toki ollut koko ajan tiedossa)
    https://www.who.int/news/item/20-01-2021-who-information-notice-for-ivd-users-2020-05
    ”PCR assays are indicated as an aid for diagnosis, therefore, health care providers must consider any result in combination with timing of sampling, specimen type, assay specifics, clinical observations, patient history, confirmed status of any contacts, and epidemiological information.”

    Lääkärille tulisi siis WHO:n päivitetyn tiedon mukaan toimittaa myös PCR-syklitiedot ja siihen tuskin on aiemmin kiinnitetty huomiota. Kuten itsekin väität että se ei ole olennaista mutta kyllä se vain vaikuttaa että on . Edelleen on siis teoriassa mahdollista että kaikki suomessa todetut ovat vääriä positiivisia ja koska kaikkiin todettuihin COVID-19 positiivisiin tuloksiin sisältyy inhimillisen virheen/virheellisen testin/puutteellisen covid-testidatan/puuttellisen ohjeistuksen mahdollissuus.

    Lisäksi tuo mainitsemasi tutkimus suomessa. 150 valikoitua testiä HUSLAB:sta ja niiden käyttö antigeeni-testien tutkimiseen ei anna mitään kuvaa PCR-testien virhemarginaalista.

    Lisäksi väitteesi että ”testejä tekevät Suomessa ammattilaiset, jotka osaavat kyllä tulkita testin tuloksen asianmukaisesti” ei kestä päivänvaloa monet testaajat on heitetty kylmiltään tuleen tuhannet näytteenottajat / analyytikot / uudet testit / vaihtuvat ohjeistukset jne. Vaikka testaaja olisikin ammattilainen niin juuri tuo tulkinnanvaraisuus tuo mukaan väitteeseesi aspektin pseudotiedettä.

    Tuosta Uusi-Seelannista jos mietitään että siellä kaikki testitulokset olisivat olleet vääriä positiivisia niin tottakai Suomessakin kaikki olisivat olleet vääriä positiivisia.
    Ei kai testiprosessi niin paljon eroa Suomessa ja Uusi-seelannissa tai jos eroaa niin eihän niitä näin ollen voi mitenkään vertailla.

    Mit

    1. Tulkitsen tuon WHO:n tekstin kyllä eri tavalla kuin sinä. Se koskee ylipäätään diagnostiikkaa, jossa kuuluu aina ottaa huomioon lukuisia asioita. Syklitietojen toimittamisella ei asiantuntijoiden mukaan ole järkeä, sillä se on vain yksi tekijä eikä ratkaise todellisuudessa testin oikeellisuutta sillä siihen vaikyuttaa taudin vaihe ja näytteenotto.

      Olen täysin eri mieltä siitä, että teoriassakaan olisi kaikki positiiviset vääriä positiivisia. Tein juuri tämän väitteen kumoamiseksi kaksi eri laskelmaa: ensimmäinen Suomesta ja toinen Uudesta Seelannista. Niide perusteella vääien positiiviisten määrä voilla teoriassakin enintään 0,14 % tällä esiinntyvyysmäärällä. Jos tautia on enemmän, testi on vain tarkempi. Tuo HUS:n tutkimus ei kerro tietenkään mitään luotettavuudesta mutta kertoo millä Ct-tasolla positiiviset on tulkittu.

      Vaikka näytteen ottajia on pikakoulutettu, testien analysoijat ovat ammattilaisia. Puutteellinen näytteenotto aiheuttaa tyypillisesti vääriä negatiivisia, ei vääriä positiivisia.

      Mieti tuota Uuden Seelannin laskelmaani uudelleen. Et ole nyt ymmärtänyt logiikkaa oikein.

  4. Kirjoitit tuossa ylempänä. ”On syytä huomata, että Ct kertoo mitä näytteessä on – ei mitä potilaassa on. Jos näyte on otettu huonosti voi Ct olla korkea vaikka ihminen täynnä virusta. Tästä syystä myös samalta henkilöltä eri päivinä otetuissa näytteissä voi olla erilainen Ct.”

    Mutta eikö Ct kerro, kuinka monta monistuskertaa tarvitaan, että löydetään positiivinen tulos? Mitä alhaisemmilla monistuskerroilla löydös tehdään, sitä tarkempi se on. Selvennätkö, miten näytteenoton huonous vaikuttaa Ct arvoa kohottavasti, vaikka ihminen on täynnä virusta? Eikö päivastoin, että jos ihminen on täynnä virusta, niin positiivinen tulos saadaan matalammalla Ct arvolla. Vai, olenko missannut jotain.

  5. Pari kysymystä koronasta!

    Eli ensinnä, käsidesin ja maskien ansiosta tavallinen flunssa näyttää kadonneen kokonaan, mutta korona jatkaa leviämistään! Mistä toi ero voisi johtua?

    Toisekseen, kun koronan takia muiden tautien ja vaivojen hoitoja ollaan rajoitettu, niin onko arvioitu millon nämä muut hoitamattomat vaivat/taudit yms ajavat korona ohi vakavuudessaan?

    1. On totta, että flunssat ovat vähentyneet ja myös influenssaepidemiaa ei näytä tulevan lainkaan. Kokonaanhan nuo flunssati eivät ole loppuneet. Monenlaista yskää ja nuhaa on aika yleisesti. Tämä näkyy siinä, että niin moni menee oireiden vuoksi testaukseen ja testeistä vain 2% on positiivisia. Nuo loput ovat muita flunssia tai muuten vähäisten oireiden vuoksi tastattuja. Erot esiintyvyydessä johtuvat taudinaiheuttajan tartuttamiskyvystä.

      Keäväällä muiden sairauksien hoitoja tosiaan rajoitettiin ja sillä on omat seurauksensa, jotka voivat näkyä viiveellä. Nyt talven aikana Suomessa tilanne on kuitenkin ollut niin hyvin kontrollissa, että rajoitteista normaalien hoitojen suhteen ei ole tarvinnut tehdä. Siten mitään hoitovelkaa ei pitäisi sen vuoksi tulla. Voi toki olla mahdollista, että potilaat eivät koronan vuoksi hakeudu hoitoon normaalisti ja tästä voi olla haittaa. Toisaalta keväällä oli havaittavissa, että elintapojen muutos sulun aikana oikeasti vähensi esim äkillisiä sydäntapahtumia, eli kysymyksessä ei ollut se, että ei olisi hakeuduttu hoitoon.

      1. Influenssaa ei vain testata
        LSHP
        Tämä kauden testit 95
        Edellisen kauden 2000

      2. Tämäkin on totta, sillä nyt ensisijaisesti yritetään rajoittaa covid-19 leviämistä. Influenssan testaamisella ei tosin ole kovin suurta kliinistä merkitystä, se palvelee osin tietoa siitä mikä on sen epidemian tilanne. Influenssatestiä ei tarvita eritykseen tai hoidon ohjaamiseen.

  6. Mutta voidaanko silloin sanoa että influenssaepidemiaa ei näytä tulevan lainkaan jos sitä ei edes testata?

    Vai voiko olla että on tullut mutta koska ei testata määriä ei vain tiedetä

  7. Vain 1 % CV-positiivisiksi merkityistä kuoloista oli coronan aiheuttama kuolema.”
    Saksalainen N-TV uutiskanavan julkaisussa kerrotaan Hamburg-Eppendorfin yliopiston lääketieteellisen keskuksen oikeuslääketieteen instituuttin tutkimuksesta.
    Lähes kaikilla coronakuolleilla oli ennestään muita sairauksia.
    Kuolevatko potilaat coronaan vai coronan kanssa, kysytään n-tv-uutiskanavan jutussa.
    Sen mukaan 99 % ”CV-kuolleista“ kärsi ennestään yhdestä tai useammasta muusta vakavasta sairaudesta.
    Tutkimusaineisto koostui viime vuonna avatuista 735 vainajasta, joista 618 oli luokiteltu ”coronaan kuolleiksi”.
    Pelkästään coronaan kuolleita oli todellisuudessa 1 %.
    ”Pystyimme todistamaan vain 1 % kuolemista, että emme löytäneet mitään merkityksellistä aikaisempaa sairautta ruumiinavaustuloksesta ja että kuolinsyy oli pelkästään Covid-19-kuolema”,
    …kertoi instituutin johtaja Benjamin Ondruschka.
    Aiempia sairauksia oli useita
    – korkea verenpaine,
    – krooninen munuaisten vajaatoiminta,
    – krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD),
    – pahanlaatuiset kasvainsairaudet
    – diabetes.
    – 20 prosenttia kuolleista oli patologisesti ylipainoisia (matala-asteinen tulehdus)
    ”Tiedot osoittavat, Cv19 virukseen infektoituneen henkilön kuolema on yhteydessä hänen aiempaan sairaus-spektriin”, Ondruschka kertoi N-TV haastattelussa.
    – 50% kuolleista oli yli 83 – 100 vuotiaita,
    – 75 % yli 76-vuotiaita.
    – 7 ihmistä alle 50-ikävuotta.
    UKE’ssa tehtiin 2020 vuonna 735 corona-infektioon liittyvää kuolemantapauksen ruumiinavausta.
    Siksi löydettiin kuolleista myös coronatapauksia, joilla ei ollut oireita elinaikanaan ja joista ei tiedetty että heillä on corona.

    https://www.n-tv.de/wissen/Fast-alle-Corona-Toten-waren-vorerkrankt-article22371530.html?fbclid=IwAR2oisN49gKA4j256ARtDLcnvOny3Ot8UgtF_mZP2qfQUsNOgY1aYFmVk1k

    1. En oikein nyt ymmärrä pointtiasi. On tietenkin totta, että suurimmalla osalla koronaan kuolleista on monia muita sairauksia ja monesti tämä infektio voi olla se viimeinen pisara. Voi myös olla, että koronainfektio ei ole kaikissa tilanteissa ollut se varsinainen kuolinsyy. Sitten on niitä, jotka aivan selvästi eivät olisi kuolleet, jos infektiota ei olisi tullut.

      On yleisesti tiedetty fakta, että kuolinsyytilastot antava eri tuloksen kuin kokonaiskuolleisuus ja tämän vuoksi seurataan sekä kuolinsyytilastoja että kokonaiskuolleisuutta. Nyt on jo ihan selvää, että kokonaiskuolleisuudessa on niillä kohdin lisääntymistä, kun myös kuolintilastoissa havaitaan paljon koronaan liitettyjä kuolemia. Ei kaikissa maissa kokonaiskuolleisuudessa ole havaittavaa nousua, esim Suomessa ei selvästi voida nähdä. Niissä maissa, joissa epidemia on on ollut laajempi, nähdään kokonaiskuolleisuudessa myös nousu. Esim Ruotsi, Espanja, Britannia ja USA.

      Yhteenvetona siis voi sanoa, että ei kannata nyt käyttää kauheasti energiaa kistelyyn siitä, onko kuolemat aina koronan aiheuttamia, kun se kirjataan myös kuolinsyyksi. Se ei johda mihinkään, sillä tiedämme hyvin, että noissa tilastoissa on omat rajoitteensa. Mutta yhdistämällä tämä tieto kokonaiskuolleisuuden tilastoihin, voimme saada luotettavaa tietoa siitä kuinka merkittävä ja tappava tauti korona on. Et kai epäile sitä, että lääkärit eivät osaisi erottaa elävää kuolleesta?

  8. Samalla logiikalla voidaan sanoa sitten että nuha on tappava tauti jos ja kun se tappaa ihmisiä joilla on muita vakavia sairauksia.

    Ai niin mutta kun näin ei tehdä..

  9. Lääkärilehti emertitus professori Jorma Paavonen

    ”Koronatapausten raportointia olisi syytä muuttaa”

    ”suuri osa positiivisista löydöksistä voi olla ns. nelikenttäanalyysin perusteella vääriä positiivisia.”

    THL raportoi päivittäin Suomessa todetut koronatapaukset. Todettujen tapausten määrä vaihtelee päivästä toiseen huomattavasti.

    Tämä vaikeuttaa koronatilanteen kokonaisarviointia ja siten preventiotoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia.

    • On hämmästyttävää, että THL ei suhteuta tapausmääriä otettujen näytteiden määrään.

    -> Nimittäjä on tärkeä, koska se kertoo todellisen esiintyvyyden.
    -> Jos näytteitä on otettu vähän, todettujen tapausten määräkin on todennäköisesti pieni.
    -> Jos näytteitä on otettu paljon, todettuja tapauksiakin on todennäköisesti paljon.
    -> Myöskään THL:n raportoima kahden edellisen viikon ilmaantuvuus väestömäärään suhteutettuna (per 100 000) ei suoraan kerro esiintyvyyttä eli todettujen tapausten määrää suhteessa otettujen näytteiden määrään.

    – Olisi suositeltavaa, että THL ilmoittaisi tapausmäärät myös prosentteina eli todetut positiiviset tapaukset jaettuna tutkittujen näytteiden kokonaismäärällä.
    – Myös muuntoviruksen prosentuaalinen osuus kiinnostaa.

    • Moni kysyy myös mikä on koronatestin luotettavuus eli testin herkkyys ja tarkkuus.
    • Tuskin kaikki laboratoriot käyttävät samaa testiä, joten eri testien suorituskyky voi vaihdella, esimerkkinä ns. ”pikatesti”.
    • Myös näytteenottoon tai näytteen laatuun ylipäätään voi liittyä ongelmia, jotka vaikuttavat testitulokseen.

    Diagnostisen testin herkkyys (sensitiivisyys) tarkoittaa sitä kuinka hyvin testi löytää sairaat.

    Diagnostisen testin tarkkuus (spesifisyys) tarkoittaa sitä kuinka hyvin testi tunnistaa terveet eli ne joilla ei ole tautia.

    Testin herkkyys ja tarkkuus ovat harvoin 100 %, jolloin siis vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia ei todeta.

    Hyvänkin testin herkkyys ja tarkkuus voi kuitenkin olla alle 100 %.

    Seulontatestin luotettavuus riippuu taudin esiintyvyydestä väestössä.

    COVID-19-taudin esiintyvyys on Suomessa toistaiseksi matala, muutaman prosentin luokkaa.

    Jos koronatestin herkkyys onkin esimerkiksi 95 %, tarkkuus 99 % ja taudin esiintyvyys väestössä esimerkiksi kaksi prosenttia, suuri osa positiivisista löydöksistä voi olla ns. nelikenttäanalyysin perusteella vääriä positiivisia.

    Väärien negatiivisten löydösten todennäköisyys sen sijaan on silloinkin pieni.

    Jos taas seulottavan taudin esiintyvyys väestössä on korkea, testi kuin testi toimii suhteellisen hyvin, vaikkei herkkyys tai tarkkuus olisikaan 100 %.

    Kun näitä koronatestausasemia on tänä päivänä lähes joka korttelissa, olisi tärkeätä että diagnostiset laboratoriot raportoisivat myös käytetyn testin tai käytettyjen testien luotettavuuden.
    Diagnostiikan laaduntarkkailusta tai testien validoinnista ei juurikaan puhuta.

    JORMA PAAVONEN
    emeritusprofessori
    Helsingin yliopisto

      1. Kevätkaudella 2020 huomion on ottanut uusi Kiinasta vuodenvaihteessa leviämisensä aloittanut koronaviruspandemia. Tautina tämä uusi koronavirusinfektio (COVID-19) ei ole erotettavissa influenssasta. Lääkärikirjassa on oma artikkelinsa koronavirusinfektiosta menettelytapaohjeineen: ks. «Uusi koronavirus (COVID-19)»1. Tarkempia ajankohtaisia ohjeita saa THL:n sivuilta.

        Influenssamäärät alkoivat lisääntyä joulun 2019 aikana. Epidemia oli aika laimea, runsas puolet edellisen kauden voimasta. Sen huippu sattui helmikuun 2020 lopulle, ja epidemia oli käytännössä ohi maaliskuun lopussa. Koronaviruksen saama huomio on kuitenkin voinut vaikuttaa influenssaviruksen havaitsemiseen. Rokotteen suojaan kuuluva A-virus on ollut yleisin. Kaikkia neljää rokotteen kattamaa virusta on kuitenkin todettu, ja tapauksia on ollut kaikenikäisillä.

        Taudin toteaminen
        Lääkärikään ei kykene ilman laboratoriotestejä erottamaan influenssaa flunssista (ks. «Nuhakuume, flunssa»2). Influenssaa on syytä epäillä vain, kun tiedetään, että paikkakunnalla on meneillään influenssa-aalto

        https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00570

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *