Terveys & tiede

C-vitamiini ja Covid-19

Viime keväänä Covid-pandemian saapuessa Suomeen nettikeskusteluissa väitettiin, että C-vitamiini olisi varsinainen ihmelääke Covid-infektioon.

Koska potilaita hoitavat lääkärit olivat pidättyväisiä C-vitamiinin käyttämisessä sairaaloissa Covid-infektion hoitona, syntyi salaliittoväitteitä. Niissä väitettiin, että C-vitamiini on liian halpa lääke eikä sitä sen vuoksi haluta käyttää, vaikka olisi tehokas. Sen sijaan väitettiin haluttavan hyödyttää lääketeollisuutta käyttämällä kalliimpia lääkkeitä.

Todellisuudessa lääkärit tietenkin käyttävät sitä hoitoa, joka on tehokasta. Vielä parempi, jos lääke on halpaa, sillä lääkärit eivät mitenkään hyödy kalliista lääkkeistä. Pidättyväisyyden todellisena syynä oli se, että C-vitamiinin käytölle Covid-infektion hoidossa ei väitteistä huolimatta ollut riittävää näyttöä.

Niinpä suurten C-vitamiiniannosten käyttämiseen Covid-potilaiden hoidossa suhtauduttiin yleisesti kriittisesti eikä hoitokäytäntö levinnyt laajemmin terveydenhuoltoon.

Tästä riippumatta tietenkin suositeltiin huolehtimaan riittävästä C-vitamiinin saannista, sillä riittävä vitamiinien saanti on joka tapauksessa terveydelle tärkeää.

Nyt tuosta kiistelystä on kulunut puoli vuotta. Millainen on tutkimusnäyttö C-vitamiinin osalta tänään? Olisiko nyt perusteita käyttää C-vitamiinia Covid-infektion hoidossa?

C-vitamiinin vaikutukset infektioissa

Ennen kuin pureudumme C-vitamiinin käyttöön Covid:ssa, on syytä kerrata se, mitä tiedämme C-vitamiinista muiden infektioiden hoidossa.

C-vitamiini on antioksidantti mutta sillä on monia muitakin vaikutuksia elimistössä mm. immuunitoimintaan. C-vitamiinilla on myös viruksia estävää vaikutusta. Infektion yhteydessä verenkierron C-vitamiinipitoisuudet laskevat voimakkaasti ja C-vitamiinin tarve kasvaa.

Siten ainakin teoreettiset perusteet kokeilla C-vitamiinihoitoa infektioissa on olemassa.

C-vitamiinilisästä eli normaalin tarpeen ylittävästä annostuksesta on paljon tutkimuksia tavallisen flunssan yhteydessä. Tuoreen meta-analyysin ja Cochrane-katsauksen perusteella tutkimustulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

  • C-vitamiinilisä ei ehkäise flunssan syntymistä. Kuitenkin rajun liikuntasuorituksen yhteydessä, kuten esim. maratonjuoksun, siitä voisi olla hyötyä flunssan estossa.
  • Flunssan hoidossa C-vitamiinin on havaittu lyhentävän flunssan kestoa 8–14 prosenttia eli noin puoli päivää. Havaintoja ei ole kuitenkaan kyetty vahvistamaan, kun käytetään suurta C-vitamiiniannosta. Täten tilanne C-vitamiinin suhteen flunssan hoidossa on edelleen epäselvä.

Viime vuosina kiinnostus on kohdistunut vakaviin infektioihin. Tehohoidossa on kokeiltu jopa yli 10 000 milligramman C-vitamiiniannoksia vuorokaudessa suoraan suoneen annettuna (normaali vuorokausiannos on 100 milligrammaa). Tehohoidossa tulokset ovat olleet vaihtelevia. Pienten tutkimusten havaintojen perusteella on tehty johtopäätöksiä eri suuntiin. Hemilä ym. meta-analyysissä C-vitamiinin käytöstä tehohoidossa 12 tutkimuksessa 1766 potilaalla todettiin hieman hyötyä. Tehohoidon kesto lyheni 8%.

Sen jälkeen on julkaistu satunnaistettuja tutkimuksia, joissa hyötyä ei kyetty osoittamaan verenmyrkytyksessä 216:lla teho-osastohoidossa olevalla potilaalla eikä toisessa tutkimuksessa 80 verenmyrkytyspotilaalla. Kolmannessa tutkimuksessa 167 verenmyrkytystä ja vakavaa hengitysvajausta sairastavaa potilasta satunnaistettiin suuriannoksiseen C-vitamiini- ja lumehoitoon. C-vitamiini ei parantanut tutkimuksen ensisijaisia päätemuuttujia kuten elintoimintoja eikä tulehdusmittareita.

Tarvetta lisänäyttöön C-vitamiinin tehosta verenmyrkytyksen hoidossa tai yleisemmin tehohoidossa on edelleen ennen kuin asiasta saadaan varmuutta.

C-vitamiini ja Covid-infektio

Vaikka suoneen annetulla C-vitamiinilla olisi vaikutusta esimerkiksi verenmyrkytyksen tehohoidossa, siitä ei tietenkään voi suoraan päätellä, että se tehoaisi Covid-infektiossa, koska sairaudet eroavat paljon toisistaan.

Edellä kuvattujen havaintojen perusteella on kuitenkin ymmärrettävää, että C-vitamiinin mahdollisia vaikutuksia pohdittiin myös Covid-infektion yhteydessä, hoitoja kokeiltiin ja tutkimuksia käynnistettiin.

Lisätukea C-vitamiinin mahdollisesta roolista vakavissa Covid-infektioissa antoi havainto, että veren C-vitamiinitasot olivat hyvin matalat lähes kaikilla Covid-potilailla. Havainto tukisi sitä, että tarvetta C-vitamiinilisälle voisi olla. Tämän havainnon perusteella ei tietenkään voida tietää, ovatko matalat tasot sairauden syy/pahentaja vai seuraus. Tiedämme muutoinkin, että veren C-vitamiinitaso laskee vakavissa infektioissa.

Tähän päivään mennessä on julkaistu lukuisa määrä pääkirjoituksia, kommentteja ja katsauksia C-vitamiinin mahdollisesta roolista Covid-19 hoidossa. Toistaiseksi varsinaisia tutkimuksia on kuitenkin julkaistu varsin vähäinen määrä. Olen tähän koostanut niistä ne, jotka löytyivät PubMed:n Covid-arkistosta.

  • Ensimmäinen kannanotto C-vitamiiniin oli ns. Shanghai Expert Panelin maaliskuussa 2020 julkaisema suositus. Siinä C-vitamiinia suositeltiin suurina annoksina Covid-potilaille. Suositus luultavasti perustui noin 50 potilaan hoitokokemuksiin. Niissä havaittiin hapetustilanteen paranemista. Varsinaista tutkimusjulkaisua en löytänyt mutta raportti löytyy tästä (kiinankielisen tekstin saa käännettyä google kääntäjällä). Tutkimuksessa ei ilmeisesti ollut kontrolliryhmää, joten hoidon tehosta ei saa luotettavaa käsitystä. Raportissa suositeltiin myös (hydroksi)klorokiinia ja monia muita lääkkeitä sekä kiinaisia yrttejä, raparperia ja kateenkorvauutetta.
  • Heinäkuussa 2020 tutkijat raportoivat potilastapauksen, jossa potilasta hoidettiin C-vitamiinilla ja he havaitsivat hänen toipuvan vakavasta tilanteesta.
  • Elokuussa 2020 julkaistussa tapaussarjassa kuvattiin 17 potilaan sarja, joille oli annettu C-vitamiinihoitoa Covid-infektioon. Tutkijat havaitsivat tulehdusmuuttujien korjaantumista ja lisähapen tarpeen vähenemistä ja tutkijat yhdistivät sen C-vitamiinin annosteluun. Vertailuryhmää ei kuitenkaan ollut, joten tapauksista ei voi päätellä, johtuiko tilan korjaantuminen C-vitamiinista vai siitä huolimatta. Potilaiden taudin kehittymisen kaari oli Covid-infektiolle tyypillinen ja kuolleisuus oli 12%.
  • Syyskuussa 2020 julkaistussa pilottitutkimuksessa havaittiin, että C- ja D-vitamiinien tasot olivat matalia vakavaan Covid-infektioon sairastuneilla 21 potilaalla. Korkeampi ikä oli riskitekijä kuolleisuudelle mutta matala C-vitamiinitaso taas ei. Kun monimuuttujamalliin otettiin mukaan sekä ikä että C-vitamiinitaso, kumpikaan ei ollut yhteydessä suurentuneeseen kuolleisuuteen. Vaikka tulos oli negatiivinen, potilaiden pienen määrän vuoksi tutkimus ei kykene sulkemaan pois C-vitamiinin yhteyttä vakavaan tautimuotoon. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että matalan C-vitamiinitason yhteys vakavaan tautimuotoon ei tietenkään sellaisenaan todistaisi, että hoidosta saataisiin hyötyä ilman, että vaikutus havaittaisiin asianmukaisessa tutkimuksessa.

Yhteenveto

Vakuuttava tutkimusnäyttö siis edelleen puuttuu C-vitamiinin vaikutuksista Covid-infektioissa. Toistaiseksi julkaistut tutkimukset ovat pieniä pilottihankkeita, joista puuttuu kontrolliryhmä. Ilman kontrolliryhmää ei annetun hoidon tehosta voida todeta mitään luotettavaa. Taudin kulku on hyvin yksilöllistä ja tila muuttuu nopeasti pahentuen ja sitten parantuen.

Vaikka houkutus on suuri, on syytä olla tekemättä johtopäätöksiä yksittäisten tapausten perusteella ja ilman asianmukaista kontrollihoitoa. Tämän on selvästi osoittanut (hydroksi)klorokiinin tapaus, jossa alun havaintojen perusteella alettiin hoitaa, vaikka näyttö puuttui. Näyttöä tehosta ole edelleenkään todistettu ja hoidot ovat useimmissa sairaaloissa vähin äänin lopetettu.

Tapaushavainnot ovat ilman muuta kiinnostavia ja jatkotutkimuksiin kannustavia mutta niiden perusteella ei voida vielä ottaa kantaa siihen, kannattaako Covid-tehopotilaita laajemmin hoitaa suurilla C-vitamiiniannoksilla.

Tähän johtopäätökseen ovat tulleet myös muut tutkimusnäyttöä analysoineet tutkijat.

Australialais-Brittiläinen tutkijaryhmä totesi heinäkuun 2020 lopussa, että ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että C-vitamiinilla voisi ehkäistä Covid-infektiota. Vakavassa hengitystieinfektiossa C-vitamiini saattaisi lyhentää sairauden kestoa, mutta kunnollinen näyttö aiheesta edelleen puuttuu.

Brasilialais-amerikkalais-brittiläinen ryhmä taas totesi syyskuussa 2020, että riittävää näyttöä ei ole mutta vihjeitä siihen suuntaan olisi, että C-vitamiinihoitoa voisi yksilöllisesti arvioituna kokeilla.

Ns. jatkuvasti päivittyvässä katsauksessa C-vitamiinihoidon merkityksestä Covid-infektiossa espanjalais-columbialais-chileläinen ryhmä keräsi kaikki satunnaistetut tutkimukset. He totesivat, että heinäkuussa 2020 julkaistussa raportissaan, että havaituista 95 julkaisusta yksikään ei täyttänyt tavanomaisia vaatimuskriteereitä, joiden perusteella C-vitamiinihoidon tehoa voisi arvioida. Lohdullinen havainto oli, että he löysivät 13 satunnaistettua tutkimusta, joissa asiaa parasta aikaa tutkitaan.

C-vitamiinihoidon puolesta puhuu se, että se on hyvin siedettyä. Suurilla annoksilla on tosin havaittu kaksi potilasta, joille syntyi C-vitamiinista oksalaatin kertymisen aiheuttama munuaisvaurio. Muut haittavaikutukset ovat olleet vähäisiä, lähinnä vatsavaivoja, ripulia ja pahoinvointia.

Jäämme siis edelleen odottamaan lisää tutkimusnäyttöä siitä, onko C-vitamiinilla roolia Covid-infektion hoidossa. Alla olevan käynnissä olevien tutkimusten luettelon perusteella lisätietoa pitäisi olla tulossa lähikuukausina.

Joka tapauksessa riittävästä C-vitamiinin saannista kannattaa pitää huolta, olipa Covid-infektiota tai ei.

Menossa olevia C-vitamiini-Covid-tutkimuksia

Tässä on lueteltu joitakin meneillään olevia tutkimuksia, joissa C-vitamiinihoidon tehoa tutkitaan.

  1. IRCT20190917044805N2 Effects of High-dose Vitamin C on Treatment, Clinical Symptoms and Laboratory Signs of Iranian COVID-19 Patients: A Double Blind Randomized Clinical Trial. Iranian Registry of Clinical Trials, 2020.
  2. ChiCTR2000029768 A randomized, open, controlled trial for diammonium glycyrrhizinate enteric-coated capsules combined with vitamin C tablets in the treatment of common novel coronavirus pneumonia (COVID-19) in the basic of clinical standard antiviral treatment to evaluate the safety and efficiency. Chinese Clinical Trial Registry, 2020.
  3. NCT04347889 Prophylactic Hydroxychloroquine vs Vitamin C in Healthcare Workers: RCT. Clinicaltrials.gov, 2020
  4. IRCT20200324046850N5 Study of the effect of Vitamin C on duration of hospital stay in patients with Covid-19. Iranian Registry of Clinical Trials, 2020.
  5. IRCT20200411047025N1 Evaluation of effectiveness of Intravenous vitamin c in Patients with COVID-19 Referred to Imam Khomeini Hospital: a clinical trial. Iranian Registry of Clinical Trials, 2020.
  6. ChiCTR2000030135 Cancelled by the investigator: A randomized controlled trial for high-dose Vitamin C in the treatment of severe and critical novel coronavirus pneumonia (COVID-19) patients. Chinese Clinical Trial Registry, 2020.
  7. IRCT20151228025732N52 A study on melatonin and Vitamin C and zinc efficacy in patients with COVID19 hospitalized in intensive care unit of Semnan Kowsar Hopsital. Iranian Registry of Clinical Trials, 2020.
  8. NCT04342728 COVID-19 Using Ascorbic Acid and Zinc Supplementation. Clinicaltrials.gov, 2020.
  9. NCT04344184 Early Infusion of Vitamin C for Treatment of Novel COVID-19 Acute Lung Injury (EVICT-CORONA-ALI). Clinicaltrials.gov, 2020. Vitamin C for COVID-19: A living systematic review doi: 10.5867/medwave.2020.06.7978 2 / 2
  10. NCT04264533
Vitamin C Infusion for the Treatment of Severe 2019-nCoV Infected Pneumonia. Clinicaltrials.gov, 2020.
  11. NCT04363216 Pharmacologic Ascorbic Acid as an Activator of Lymphocyte Signaling for COVID-19 Treatment. Clinicaltrials.gov, 2020.
  12. NCT03680274 Lessening Organ Dysfunction With VITamin C. Clinicaltrials.gov, 2020.
  13. ChiCTR2000032400 the efficacy and safety of high dose intravenous vitamin C in the treatment of novel coronavirus pneumonia (COVID-19): a prospective, randomize, controlled trial. Chinese Clinical Trial Registry, 2020

16 kommenttia

  1. Hei, saiskos samanlaista ”brainstorming” aiheesta D-vitamiini ja Covid-19.
    Terveisin
    Tomppa

  2. Jos tällä hetkellä seuraa, millä ”lääkityksellä” Trumpia hoidetaan, Covid-19 johdosta, niin mitkä näistä alla mainituista ovat tutkittuun tietoon perustuvia hoitoja, ja minkä tehoisia: Regeneron-niminen ”vasta-ainecocktail”, remdesiviiri, sinkki, D-vitamiini, famotidiini, melatoniini, ja aspirini?

    Yhteenveto-osiostanne: ”Tapaushavainnot ovat ilman muuta kiinnostavia ja jatkotutkimuksiin kannustavia mutta niiden perusteella ei voida vielä ottaa kantaa siihen, kannattaako Covid-tehopotilaita laajemmin hoitaa suurilla C-vitamiiniannoksilla.”

    Ainakin näyttö C-vitamiini suhteen tietyntyyppisissä tehohoito tapauksissa on strong/vahva. Eli, mikä estää sen käytön, jos tehohoitokapasiteetti ylikuormittuu ja halutaan sen takia lyhentää siinä olevien hoitoaikaa? Näytön tehokkuudestahan se ei kai tässä tapauksessa olisi kiinni?

    Yhteenveto-osiostanne: ”Vaikka houkutus on suuri, on syytä olla tekemättä johtopäätöksiä yksittäisten tapausten perusteella ja ilman asianmukaista kontrollihoitoa. Tämän on selvästi osoittanut (hydroksi)klorokiinin tapaus, jossa alun havaintojen perusteella alettiin hoitaa, vaikka näyttö puuttui. Näyttöä tehosta ole edelleenkään todistettu ja hoidot ovat useimmissa sairaaloissa vähin äänin lopetettu. ”

    Ainakin heinäkuun alussa kirjoitettiin eräässä otsikossa näin: Kiistelty hydroksiklorokiini vähensi sittenkin koronapotilaisen kuolleisuutta. Ja hieman jatkoa: Hydroksiklorokiini vähensi selvästi covid-19-taudin takia sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden kuolleisuutta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

    1. Kiitos kommentista. Vastaan alla:
      ”Jos tällä hetkellä seuraa, millä ”lääkityksellä” Trumpia hoidetaan, Covid-19 johdosta, niin mitkä näistä alla mainituista ovat tutkittuun tietoon perustuvia hoitoja, ja minkä tehoisia: Regeneron-niminen ”vasta-ainecocktail”, remdesiviiri, sinkki, D-vitamiini, famotidiini, melatoniini, ja aspirini?”

      JK: Noista vain vasta-aineet ja remdesiviiri ovat Covid-hoitoa. Sinkki ja D-vitamiini mukana varmuuden vuoksi, muut ihan muista syistä.

      ”Ainakin näyttö C-vitamiini suhteen tietyntyyppisissä tehohoito tapauksissa on strong/vahva. Eli, mikä estää sen käytön, jos tehohoitokapasiteetti ylikuormittuu ja halutaan sen takia lyhentää siinä olevien hoitoaikaa? Näytön tehokkuudestahan se ei kai tässä tapauksessa olisi kiinni?”

      JK: Kerätyn tutkimusnöytön perusteella ei mitenkään voi todeta, että näyttö ”tietyntyyppisissä tehohoito tapauksissa on strong/vahva”. Mukana oli tiivistelmä näytöstä. Miten sitä voi pitää vahvana kun monissa satunnaistetuissa tutkimuksissa ei havaittu mitään hyötyä?

      ”Ainakin heinäkuun alussa kirjoitettiin eräässä otsikossa näin: Kiistelty hydroksiklorokiini vähensi sittenkin koronapotilaisen kuolleisuutta. Ja hieman jatkoa: Hydroksiklorokiini vähensi selvästi covid-19-taudin takia sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden kuolleisuutta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.”

      JK: Suosittelen perehtymään tutkimuksiin eikä otsikoihin. Tutkimusnäytön perusteella on yhä selvempää että hydroksiklorokiinilla ei ole merkittävää vaikutusta taudin estossa eikä hoidossa. Trumpin aiemmasta uhosta huolimatta, hänellekään ei annettu klorokiiniä. Tosin hänelle annettiin muita tutkimattomia hoitoja, joista varmaan tullaan keskustelemaan paljon, riippuen siitä miten Trumpin käy.

  3. Kiitos vastauksesta.

    JK: Kerätyn tutkimusnöytön perusteella ei mitenkään voi todeta, että näyttö ”tietyntyyppisissä tehohoito tapauksissa on strong/vahva”. Mukana oli tiivistelmä näytöstä. Miten sitä voi pitää vahvana kun monissa satunnaistetuissa tutkimuksissa ei havaittu mitään hyötyä?

    No niin, toinen kirjoittaa tietyntyyppisestä tehohoitotapauksesta ja toinen kerätystä tutkimusnäytöstä, joten mielestäni on hyvä tarkentaa, ainakin omaa kirjoitustani.

    Kyseessä on Lääkärilehdessä 17.2.2020 ollut uutinen, jonka otsikkona oli ”Vakavasti sairaiden potilaiden aika hengityskoneessa voi lyhentyä C-vitamiinilla”, ja sieltä alhaalta avautuva tiedote, jonka sisällöstä muutama lainaus:

    Satunnaistetuissa tutkimuksissa on osoitettu, että C-vitamiini voi esimerkiksi laskea verenpainetta ja vähentää eteisvärinän ilmaantuvuutta.

    xxxxxx Helsingin yliopistosta ja xxxxxxx Sydneyn yliopistosta laativat systemaattisen katsauksen C-vitamiinin vaikutuksista hengityskonehoidossa oleville potilaille. Selvityksessä löytyi yhdeksän kontrolloitua tutkimusta, joista kahdeksan otettiin mukaan meta-analyysiin.

    Kahdeksassa tutkimuksessa C-vitamiini lyhensi hengityskonehoidon kestoa keskimäärin 14 prosenttia, mutta tulokset olivat kovin vaihtelevia. C-vitamiinista saattaisi olla eniten hyötyä vakavimmin sairaille potilaille, jotka tarvitsevat pidempää hengityskonehoitoa kuin lievemmin sairaat. Tämän perusteella xxxxxx ja xxxxxxx arvelivat, että C-vitamiinin vaikutus saattaisi olla suurempi sellaisissa tutkimuksissa, joissa potilaat tarvitsevat pidempikestoista hengityskonehoitoa.

    C-vitamiinilla ei ollut vaikutusta tutkimuksissa, joissa hengityskonehoito kesti alle 10 tuntia. Sen sijaan viidessä tutkimuksessa, joissa hengityskonehoito kesti yli 10 tuntia, C-vitamiini lyhensi hoitoaikaa keskimäärin 25 prosenttia.

    – C-vitamiini on välttämätön, turvallinen ja halpa ravintoaine. On vahva näyttö sille, että C-vitamiinista on hyötyä vakavasti sairaille tehohoitopotilaille. Hyöty selittyy potilaiden lisääntyneellä C-vitamiinin tarpeella, joka näkyy alentuneina C-vitamiinipitoisuuksina. C-vitamiinin käytännön merkityksen arviointi edellyttää jatkotutkimuksia, xxxxx xxxxxx sanoo. (lainaus loppu)

    JK: Suosittelen perehtymään tutkimuksiin eikä otsikoihin. Tutkimusnäytön perusteella on yhä selvempää että hydroksiklorokiinilla ei ole merkittävää vaikutusta taudin estossa eikä hoidossa. Trumpin aiemmasta uhosta huolimatta, hänellekään ei annettu klorokiiniä. Tosin hänelle annettiin muita tutkimattomia hoitoja, joista varmaan tullaan keskustelemaan paljon, riippuen siitä miten Trumpin käy.

    Niimpä, kyllähän niihin tutkimuksiin olisi mielenkiintoista perehtyä, mutta kaikille se ei nyt vain ole sallittua, koska ammatti sanelee jollekin sivustolle pääsyn. Nyt on kyse tällaisesta sivustosta, jossa ”sivulliselle” näytetään vain otsikko ja vähän alkua, joten nyt oli tyytyminen siihen, mitä sallittiin lukea. (Kahden viikon lukuoikeus käytetty aikaisemmin)

    1. Tuo meta-analyysi on se sama, jonka Hemilä et al julkaisi ja se on jo kommentoitu ja linkattu kirjoituksessa. Sen jälkeen on tullut ainakin 3 satunnanistettua tutkimusta, joissa valituissa ensisijaisissa muuttujissa ei tullut esiin C-vitamiinin hyötyä.

      1. JK: Tuo meta-analyysi on se sama, jonka Hemilä et al julkaisi ja se on jo kommentoitu ja linkattu kirjoituksessa.

        Mielestäni ei ole, koska mainitussa Lääkärilehden jutussa oli maininta siihen:
        Satunnaistetuissa tutkimuksissa on osoitettu, että C-vitamiini voi esimerkiksi laskea verenpainetta ja vähentää eteisvärinän ilmaantuvuutta. 12 kontrolloidun tutkimuksen pohjalta tehdyssä meta-analyysissa osoitettiin AIEMMIN, että C-vitamiini lyhensi teho-osastolla vietettyä aikaa keskimäärin 8 prosenttia.

        Myönnän virheeni, että yllä olevan kirjoituksen lainauslohinnasta pääsi mahdollisesti väärään käsitykseen, pahoitteluni.

        Alla olevasta linkistä löytyy ja pääsee myös tähän uudempaan, vuonna 2020 tehtyyn meta-analyysiin.

        https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/c-vitamiini-voi-lyhentaa-vakavasti-sairaiden-potilaiden-hengityskonehoidon-kestoa

      2. Totta on, että Hemilä on tehnyt toisenkin meta-analyysin hieman eri kysymyksenasettelulla. Mutta eihän tutkimukset lisäääny meta-analyyseillä eli koostamalla monia tutkimuksia vaan vain uusia tutkimuksia tekemällä.

      3. JK: Mutta eihän tutkimukset lisäääny meta-analyyseillä eli koostamalla monia tutkimuksia vaan vain uusia tutkimuksia tekemällä.

        Mutta eikö meta-analyysikin ole tietyntyyppinen tutkimus, vaikka siinä aineistona käytetään tietyntyyppisiä jo aiemmin tehtyjä tutkimuksia? Ehkä tutkimus aineiston käyttäminen alussa olevan tutkimukset sana sijasta, kohdalla, selkeyttäisi lauseen ajatusta.

  4. Eli summa summarum, jos haluat hyötyä c-vitamiinista kannattaa hankkiutua hengityskonehoitoon yli 10 tunniksi. Ylimääräisitä napeista on hyötyä silloin, jos ravinnosta ei saa tarpeeksi c- vitamiinia, varmaankin siksi, että ylimääräinen c vitamiini joko imeytyy heikommin tai ei imeydy ollenkaan.

  5. Hyvä yhteenveto, Juhani. Odotan mielenkiinnolla d vitamiiniosiota, pitäisi olla enemmän villoja…

    C vitamiini riitti merimiehellä ja naparetkeilijalla n. 3 kk. Veressä on kai tästä murto-osa. Sairaus ilmeisesti vähentää veripitoisuuden, mutta varastoissa pitäisi olla…? Jos näin, pilleri ei ole tehokas?
    JR

  6. keripukki taitaa ilmaantua tuon n. 3 kk:n jälkeen kun c- vitamiinien saannin loppumisesta.

  7. ps tuli tuossa mieleen, jos syot askorbiinitablettaja 10g päivässä on terveellistä, muttqa jos syöt askorbiinihappoa ruuassa niin on epäterveelistä, mitä mahtaa tarkoittaa ?

  8. Pilot Trial of High-dose vitamin C in critically ill COVID-19 patients: https://www.researchsquare.com/article/rs-52778/v2

    ”This pilot trial shows that the addition of high-dose (24 g per day for 7 days) intravenous vitamin C to the standard-of-care treatment for severe COVID-19 may provide a potential signal of benefit. To our understanding, it was the first trial on a high dose of vitamin C infusion in patients with severe COVID-19.”

    Tutkimuksen analyysi: http://www.orthomolecular.org/resources/omns/v16n50.shtml

    ”The key measure of the severity of symptoms is called the SOFA oxygenation index. Those with a SOFA score greater than 3 are most critically ill. Of those most critically ill, 4 people (18%) in the vitamin C group died, compared to 10 (50%) in the placebo group. That’s two-thirds less deaths. Statistically this meant that of those most critically ill who were given vitamin C, they were 80% less likely to die. This result, backed up with a clear reduction in inflammatory markers in the blood, was statistically significant – beyond doubt. This level of benefit is much greater than the benefit seen in the randomised controlled trial on dexamethasone, the anti-inflammatory steroid drug that hit the headlines as the ”only proven treatment” for COVID-19. [2] In this drug trial 23% of patients on the steroid drug died compared to 26% on placebo. However, there were over 6,000 people in the trial so the results were statistically significant.

    On top of this, reports are coming in from ICUs that are testing the blood vitamin C levels, that the majority of their critically ill patients are vitamin C deficient, many with undetectable levels of vitamin C that would diagnose scurvy. One ICU in Barcelona found 17 out of 18 patients had ‘undetectable’ vitamin C levels, akin to scurvy. [6] Another, in the US, found almost all their patients were vitamin C deficient but those who didn’t survive had much lower levels than those who did. [3]”

    1. Tämä on tuttu. Kyseinen tutkimus on edelleenkin vertaisarvioimaton, joten raportti on vasta alustava ja todennäköisesti tulee muuttumaan prosessin jälkeen. Outoa, että tutkimusta ei ole vieläkään julkaistu tieteellisessä lehdessä vaikka on tehty jo alkukeväästä. Kyseessä on pieni pilottitutkimus, jonka ensisijainen päätemuuttuja ei eronnut hoitoryhmän ja lumeryhmän välillä, eli tutkimustulos on päämuuttujan osalta negatiivinen. Myöskään kuolleiuudessa ei ollut tilastollista eroa, joskin pilottitutkimuksen voi ei tähän edes riitä. Tyypilliseen tapaan sitten otetaan esille muita muuttujia, josko ne sitten eroaisivat ja niitä kerrotaan lupaavina.

      Tämä on yksi niistä tutkimuksista, joiden perusteella C-vitamiinia alettiin hypettää. Valitettavasti tuota hypoteesia ei ole kyetty vahvistamaan tai kumoamaan toistaiseksi tehdyissä tutkimuksissa. Tämä tutkimus ei kyllä todista juuri mitään kyseisen C-vitamiiniannoksen hyödyistä mutta ilman muuta kannustaa tekemään kunnollisia hoitotutkimuksia. Mitä tulee C-vitamiinin veripitoisuuksiin, tunnemme hyvin ilmiön, jossa C-vitamiinin taso laskee infektion aikana. Se ei todista, että C-vitamiinihoidosta olisi hyötyä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *