”Big Pharma on ostanut kaikki lääkärit tutkimaan ja myymään tuotteitaan”
”Sairaaloiden lääketieteellinen tutkimustoiminta palvelee vain lääketeollisuutta”
 
Tuollaisia tai vastaavia väitteitä näkee varsin usein some-keskusteluissa. Väitteillä pyritään antamaan kuva, että lääketeollisuus kontrolloisi lääketieteellistä tutkimustoimintaa ja että valtaosa lääkäreiden ja sairaaloiden tutkimustoiminnasta olisi teollisuuden sponsoroimia lääketutkimuksia.

Millaisia tutkimuksia sairaaloissa tehdään?

Alla olevassa kaaviossa on Tyksissä vuonna 2018 aloitettujen tutkimusten jakauma. Vuonna 2018 aloitettiin yhteensä 306 tieteellistä tutkimusta.
Kliinisiä tutkimuksia oli 137, joista 24 oli toimeksiantajalähtöisiä ja loput tutkijalähtöisiä. Muita lääketieteellisiä tutkimuksia oli 58, joista 7 oli toimeksiantajalähtöisiä ja loput tutkijalähtöisiä. Hoitotieteellisiä tutkimuksia oli 66 ja laatuhankkeita 6 kpl. Toimeksiantajalähtöinen tutkimus tarkoittaa hankkeita, jotka ovat osa isompaa kokonaisuutta, kuten EU-hankkeet jne.
Varsinaisia lääketutkimuksia oli 39 kpl (12% tutkimusten kokonaismäärästä). Näistä tutkijalähtöisiä oli kolmannes (4% tutkimusten kokonaismäärästä) ja kaksi kolmannesta teollisuuslähtöisiä (8% tutkimusten kokonaismäärästä).
Vaikka käsitellyt luvut ovat peräisin vain Tyksistä, ei ole syytä olettaa, että tilanne jakauman osalta olisi olennaisesti erilainen muissa yliopistosairaaloissa. Koko Suomen lääketutkimusten määristä voi hakea tietoa FIMEAn sivuilta.
 

*muu lääketieteellinen tutkimus tarkoittaa esim rekisteritutkimuksia.

Tyksissä vuonna 2018 aloitetuista tutkimuksista 81 % on tutkijalähtöisiä

Lääketutkimusten määrissä on jonkin verran vaihtelua eri vuosina mutta mitään selvää trendiä ei niiden määrissä ole havaittavissa. Tutkijalähtöisten lääketutkimusten suhteellinen osuus vaikuttaisi jopa hieman lisääntyneen.
 

Lääketieteellisten tutkimusten teollisuudesta riippumaton rahoitus

Tutkijalähtöistä lääketieteellistä tutkimusta tehdään sekä valtion tutkimusrahoituksella (ns. VTR-rahoitus) että sairaaloiden omalla tutkimusrahoituksella. VTR on tässä keskeisin, sillä sairaaloiden oman rahoituksen osuus on ollut vielä melko pieni.
Alla olevassa kuvassa on esitetty kliiniseen tutkimukseen ohjatun VTR-rahoituksen (aikaisemmin tunnettu EVO-rahoituksena) kehittyminen viimeisten 20 vuoden aikana koko Suomessa.
 

Kaaviosta käy esiin, että teollisuudesta riippumaton tutkimusrahoitus sairaaloille on Suomessa pienentynyt tasolta 91 MEUR/vuosi tasolle 21 MEUR/vuosi. Tämä tarkoittaa 77% pienenemistä viimeisen 20 vuoden aikana.

Kliinisen tutkimuksen teollisuudesta riippumattoman rahoituksen määrä on romahtanut

Tässä valossa on mielenkiintoista tarkastella, miten sairaaloiden tutkimustoiminta on muuttunut tuona aikana kun rahoitus on selvästi vähentynyt. Tutkimushankkeiden määrien perusteella ainakaan mitään selvää vähenemistä ei Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) ole vuoden 2011 jälkeen tapahtunut.
 

Tutkimushankkeiden määrät eivät suoraan kuitenkaan kerro tutkimuksen laadusta, koosta taikka merkityksestä.
Lääketieteellisten tutkimusten viittausten määrissä suhteessa muihin maihin Suomi on ollut poikkeuksellisen menestynyt 90-luvun alusta lähtien. Vuoden 2005 jälkeen sijoituksessa on kuitenkin nähtävissä selvä heikentyminen.
Rahoituksen voimakkaasti laskeva käyrä lienee yksi selittäjä sille miksi nimenomaan kliinisen lääketieteen osalta Suomen sijoitus viittauksissa on heikentynyt. Laajempi analyysi Suomen tieteen kilpailukyvystä löytyy täältä.
 

Onko teollisuuden rahoittama kliininen tutkimustoiminta demoni?

Somessa lääketeollisuus nähdään valtavana ja ahneena pahantekijänä. Pahimmissa salaliittoväitteissä puhutaan Big Pharmasta, joka kontrolloi koko terveydenhuoltoa ja tässä mukana ovat myös THL, yliopistot, sairaalat ja tietenkin kaikki lääkärit.
Hiljattain eräs itse itsensä ravitsemusasiantuntijaksi nostanut ortopedi väitti yliopiston palvelevan Saatanaa – vain sen perusteella, että juuri aikaisemmin oli julkistettu tutkimussopimus yliopiston ja lääketehtaan välillä.
On tietenkin totta, että lääketeollisuus on liiketoimintaa siinä missä muukin teollisuus. Teollisuuden tavoitteena on tuottaa taloudellista voittoa ja tuottoa omistajilleen.
Se, mikä erottaa lääketeollisuuden muista aloista, liittyy toiminnan, tuotteiden ja mainonnan poikkeuksellisen tiukkaan sääntelyyn. Sääntelyn tarkoituksena on tietenkin estää virheellinen ja haitallinen lääkkeiden markkinointi ja myynti mutta myös taata lääkkeiden turvallisuus.
Vaatimuksista ja sääntelystä johtuen uusien lääkkeiden synnyttämisestä on tullut todella kallista (miljardeja euroja) ja sen myötä liiketoiminnassa liikkuu valtavasti rahaa ja riskit ovat suuret.
Asioita yksinkertaistettaessa kuitenkin tuntuu unohtuvan, että monissa vakavissa sairauksissa lääketieteellisessä hoidossa tehdyt merkittävät edistysaskeleet perustuvat juuri uusiin diagnostisiin testeihin, lääkkeisiin ja hoitovälineisiin.
Nämä ovat usein syntyneet tieteellisen perustutkimuksen avulla, mutta niiden jatkotutkimus ja –jalostaminen ovat todella kallista toimintaa, jolloin ainoastaan suurilla yrityksillä on mahdollista ottaa niin suuria riskejä. Varsin pieni osa alun lupaavista innovaatioista lopulta täyttää asetetut vaatimukset tehosta ja turvallisuudesta ja pääsevät myyntiin.
Harva pystyy kuvittelemaan realistisesti sellaista tilannetta, jossa esimerkiksi viimeisen 50 vuoden aikana kehitetyt lääkkeet ja hoitovälineet olisivat jääneet kehittämättä. Siitä saisi käsityksen tutkimalla millaista oli esimerkiksi syövän, valtimotaudin, mahahaavan tai vaikkapa tavallisen närästyksen hoito 50 vuotta sitten.

Onko teollisuuslähtöisten tutkimusten osuus sairaaloissa liiankin pieni?

Lääketieteen edistymisessä uudet lääkkeet ovat myös olennaisia. Kannattaako sairaaloiden ylipäätään osallistua lääketutkimusten tekemiseen? Saako terveydenhuolto hyötyä lääketeollisuuden sponsoroimien tutkimusten toteuttamisesta? Kannattaisiko määrää pyrkiä lisäämään eikä demonisoimaan?
Näihin kysymyksiin ei blogissa ole mahdollista tyhjentävästi vastata. Teollisuuden (sekä lääke- että laiteyritysten) sponsoroimien tutkimusten tekemisen voidaan ajatella tuottavan suoran rahan lisäksi mm. seuraavia hyötyjä:

• Saadaan kalliita lääkkeitä käyttöön ilmaiseksi ja säästetään lääkekuluissa. Esimerkiksi uudet biologiset syöpälääkkeet ovat kalliita, joten muutamankin potilaan ilmainen hoito voi olla merkittävää taloudellisesti.
• Saadaan uusia lääkkeitä ja laitteita käyttöön ja tämä mahdollistaa sekä parantuneen diagnostiikan ja hoidon että tieteellisen tutkimuksen.
• Tutkimuksen tuoma myönteinen näkyvyys ulospäin sekä Suomessa että kansainvälisesti.
• Parhaimmillaan teollisuusyhteistyö voi luoda myös uusia innovaatioita ja patentteja.

Yhteenveto

Toisin kuin usein väitetään, teollisuuden rahoittamien lääketutkimusten osuus tyypillisen yliopistosairaalan tutkimuksista on vain 8% eli varsin pieni. Siten teollisuus ei todellakaan ole määräävässä asemassa sairaaloissa tapahtuvassa tutkimustoiminnassa. Merkittävä osa myös lääketutkimuksista tehdään tutkijalähtöisesti ilman teollisuusrahoitusta.
Toisaalta teollisuudesta riippumattoman tutkimusrahoituksen määrä on vähentynyt 77% viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka aloitettujen tutkimusten määrät eivät näytä ainakaan Tyksissä vähentyneen, Suomen kliinisen tutkimuksen kilpailukyky suhteessa muihin maihin on selvästi heikentynyt. Tutkimusrahoituksen väheneminen voi olla yksi selitys.
Koska osa lääketieteen edistyksestä perustuu myös uusien tehokkaiden ja turvallisten lääkkeiden ja hoitovälineiden kehittymiseen, tässä kehitystoiminnassa mukana oleminen voi edesauttaa terveydenhuollon kehittymistä Suomessa.

---

”Ilonpilaajakappale”

Koska arvaan, että tämä kirjoitus tulkitaan niin, että olen lääketeollisuuden ostamalla asialla, haluan pilata väitteet jo etukäteen: En ole. En ole saanut kirjoituksiini taikka tähän toimintaani senttiäkään rahaa teollisuudelta enkä tule saamaan.
Voin kuitenkin ennalta arvata, että tätä kirjoitusta kritisoivilla henkilöillä on itsellään jokin seuraavista sidonnaisuuksista, joita ei haluta julkisesti tuoda esiin:

1. Kirjamyynti, joka perustuu tämän kirjoituksen kanssa ristiriidassa oleviin kohuväitteisiin.
2. Verkkosivut, joissa annetaan neuvoja maksua vastaan ja jossa on mukana tämän kirjoituksen tiedon vastaisia väitteitä.
3. Verkkosivut, joissa samalla mainostetaan taikka myydään tuotteita.
4. Henkilökohtainen profiili, jonka ydin perustuu tämän kirjoituksen tarjoaman tiedon vastaisiin väitteisiin.

Pyydänkin kaikkia kommentoijia heti kommentin alkuun kertomaan, onko olemassa kohtien 1-4 sidonnaisuuksia, jotta se asia tulisi kaikille selväksi. Mikäli ei tätä kerro, kommenttia ei hyväksytä.