Nosebo on placebon vähemmän tunnettu pikkuveli, joka huonontaa hoitoon sitoutumista
 
Useimmille on placebo- tai lume-vaikutus tuttu termi. Termi viittaa hyödyllisiin vaikutuksiin, jotka syntyvät esimerkiksi lääkehoidon aikana mutta jotka eivät ole itse lääkkeen aiheuttamia.
Lume-vaikutuksen vuoksi lääketieteellisissä tutkimuksissa pyritään aina ottamaan mukaan myös potilasryhmä, joka saa vaikuttamatonta hoitoa. Vertaamalla lume-hoitoon kyetään havaitsemaan hoidon todellinen teho. Tehokkaan hoidon tulisi olla parempi kuin lume-hoito.
Lume-vaikutus on selvä ja toisinaan hyvinkin voimakas hoitotilanteissa. Nosebo on lume-vaikutuksen negatiivinen vastine. Nosebo-vaikutukset ovat haittavaikutuksia, jotka eivät liity lääketieteellisellä mekanismilla itse hoitoon.
Nosebo-vaikutus on toki tunnettu pitkään, sillä se näkyy haittavaikutuksien kokemuksina lume-hoitoryhmässä. Ilmiön mekanismit ovat huonommin tutkittu ja ymmärretty.

Nosebo-ilmiö tuoreessa tutkimuksessa

Tuoreessa Lancet-tiedelehdessä oli mielenkiintoinen tutkimus (tutkimusjulkaisu löytyy kirjoituksen lopusta), jossa voitiin havainnoida nosebo-vaikutuksen ilmaantumista. Tutkimuksessa nosebo voitiin havaita, sillä sokkoutetun lääketutkimuksen jälkeen samat potilaat osallistuivat avoimeen jatkoseurantaan. Jatkoseurannassa hoidettavat tulivat tietoisiksi siitä, käyttivätkö he vaikuttavaa lääkettä vai lumehoitoa. Sokkoutetun hoidon aikana koettuja haittavaikutuksia voitiin verrata avoimeen hoitotilanteeseen.
Ascot-tutkimukseen valittiin aikanaan (1998-2002) 40-79 –vuotiaita potilaita, joilla oli verenpainetauti ja vähintään 3 muuta verisuonitaudin riskitekijää sekä veren kolesterolipitoisuus oli alle 6,5 mmol/l. Heillä ei saanut olla ennestään kolesterolilääkehoitoa, sydäninfarktia eikä todettua sepelvaltimotaudista johtuvaa rintakipuoireistoa.
Tutkimuksen 10180 potilaista puolet satunnaistettiin statiinihoitoon (atorvastatin 10 mg) ja puolet lume-hoitoon. Tämä seurantavaihe keskeytettiin noin 3 vuoden jälkeen koska hoitoryhmässä oli merkittävästi vähemmän päätetapahtumia.
Tämän jälkeen tutkimusta jatkettiin avoimena, jolloin kaikille potilaille tarjottiin statiinihoito. Jatkovaiheeseen osallistui 9899 potilasta, joista 6409 (65%) käytti statiinia ja 3490 (35%) ei.
Sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että jatkoseurannassa kerättiin tieto mahdollisista haittavaikutuksista vastaavalla tavalla.

Haittavaikutusten ilmaantuminen

Alla näkyvässä taulukossa on raportoitu neljä statiineihin liitettyä keskeistä haittavaiktusta sokkoutetun tutkimuksen aikana (randomized phase) ja siinä vaiheessa kun potilaat olivat tietoisia hoidosta (Non-blinded non-randomized ohase). Kaikki havaitut haittavaikutukset sekä varsinaisen tutkimuksen aikana että seurantavaiheessa löytyvät kirjoituksen lopussa olevasta julkaisusta.
 

 

Seurannan tulokset kertovat mielenkiintoisen viestin nosebo-vaikutuksista. Silloin kun tutkittavat eivät olleet tietoisia käyttivätkö he vaikuttavaa lääkettä vai lume-lääkettä, he eivät raportoineet enempää lihaksiin liittyvistä oireista. Sen sijaan hoitoryhmässä oli vähemmän uniongelmia.
Kun he tiesivät käyttävänsä vaikuttavaa statiinihoitoa, he kokivat useammin lihaksiin liittyvistä oireista. Toisaalta he kokivat statiinien auttaneen kognitiivisissa oireissa.

Tulkintaa

Tämä tutkimustulos antaa erinomaisen esimerkin nosebo-vaikutuksista. Lihasongelmat ovat hyvin tunnettu mahdollinen haittavaikutus statiinihoidossa. Sekä lääkärit että potilaat ovat tästä hyvin tietoisia.
Ascot-tutkimuksen seurannan perusteella näitä oireita näyttäsi esiintyvän vain silloin kun sekä lääkäri että potilas ovat tietoisia, että käytetty lääke on statiinia ja voi aiheuttaa kyseisiä oireita.

Johtopäätökset

Nosebo-ilmiö on suuri haaste lääketieteessä sillä se heikentää potilaiden sitoutumista hoitoon. Asiasta on keskusteltu täällä ja täällä
Tässä kirjoituksessa esimerkkinä käytettiin statiinia-hoitoa, sillä sen osalta kyettiin tutkimaan nosebo-ilmiötä riittävän suuressa potilasryhmässä. Satiinit ovat myös oiva kohde sen vuoksi, että sen käyttöön liittyviä mahdollisia haittavaikutuksia on laajalti käsitelty mediassa ja ne ovat yleisesti tunnettuja.
Haluaisin tässä vaiheessa korostaa, että tämän kirjoituksen kohteena on nosebo, ei statiinien vaikutukset sinänsä. En siis käsittele statiinihoitoa tässä muutoin lainkaan ja toivon myös, että mahdollisessa kommentoinnissa pidättäydytään nosebo-linjalla.
Tämä tutkimus osoittaa, että erilaisten hoidon aikana koettujen oireiden ja itse hoidon välillä ei ole aina syy-seuraus -suhdetta. Hoidettavien uskomukset sekä ympäristön viestit todennäköisesti ovat mukana vaikuttamassa siihen millaisia haittavaikutuksia eri hoidosta koetaan. Tämän perusteella voi myös olettaa, että median kohuotsikoilla voi olla ilmiötä synnyttävä tai ainakin vahvistava vaikutus.
Ilmiö toimii kaikissa hoidoissa esim kirurgisissa hoidoissa, tai vaikkapa liittyen rokotuksiin tai lisäravinteisiin silloin kun mitään objektiivista mitattavaa ilmiötä ei ole käyttää mittarina hoidon hyödyistä tai haitoista.

---

Alkuperäinen julkaisu Lancetissa: PIIS0140673617310759