Taloyhtiöt kohtaavat yhä moninaisempia haasteita korjaushankkeissaan. Asumiskustannukset nousevat ja korjaustarpeet kasvavat. Samalla väki ikääntyy ja muuttoliike kohtelee alueita hyvin eri tavoin. Rakentamisen määräykset ovat muuttuneet erittäin nopealla tahdilla, ja korjaushankkeista tulee yhä monimutkaisempia. Muuttuva ilmasto asettaa uusia haasteita rakennuskannallemme. Samaan aikaan rahoituksen sääntely on kiristynyt, ja monen taloyhtiön mahdollisuudet saada rahoitusta peruskorjaushankkeisiin on rajallinen.
Kaikki tämä johtaa yhä kasvavaan ennakoinnin ja suunnitelmallisuuden tarpeeseen taloyhtiöissä. Talouden, kunnossapidon ja korjausrakentamisen suhteen on syytä olla mieluummin etukenossa, kuin jälkijunassa. Kiinteistöliitto Varsinais- Suomen Vuoden korjaushanke 2021 -kilpailussa palkittiin kolme kohdetta, joita kaikkia yhdistää huolellinen suunnittelu. Kilpailun voitti Jaanin alueen ryhmäkorjaushanke. Lisäksi kunniamaininnalla palkittiin As Oy Linnanrinteen julkisivusaneeraus ja Etelärannan huollon pysäköintiluolaan toteutettu sähköautojen latausinfrahanke.
Kilpailun voittaja, Jaanin alueen ryhmäkorjaus, on myös hyvä esimerkki taloyhtiöiden välisestä yhteistyöstä. Ryhmäkorjaushankkeissa taloyhtiöt tekevät rakennushankkeen tai sen osan yhteistyössä. Suppeimmillaan yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi yhdessä tehtyä hankesuunnittelua ja kuntotutkimuksia. Laajimmillaan korjaushanke toteutetaan alusta loppuun yhdessä.
Taloyhtiö on ryhmäkorjaushankkeessa aina itsenäinen, ja jokainen taloyhtiö päättää itse korjaushankkeen sisällöstä ja toteuttamisesta. Tämä mahdollistaa yksittäiselle taloyhtiölle mahdollisuuden vaikuttaa urakan sisältöön ja halutessaan yhteishankkeesta irtautumisen missä tahansa vaiheessa.
Ryhmäkorjaushankkeiden etuna on massan ja sarjatuotannon tuomat synergiahyödyt. Säästöjä saadaan suunnittelu- ja työmaakuluista. Lisäksi rakentamisen aiheuttama haitta-aika on usein pienempi ja lopputuloksen laatu parempi. Ryhmäkorjaushankkeet soveltuvat erityisesti sellaisille asuinalueille, joissa sama toimija on rakentanut samalle alueelle samantyyppisiä rakennuksia. Tällaisia ovat suurin osa Turunkin lähiöistä.
Haastavinta ryhmäkorjaushankkeissa on saada alueen taloyhtiöt keskustelemaan keskenään riittävän ajoissa. Toteutuneille ryhmäkorjauksille yhdistävä tekijä on usein yhteinen huoltoyhtiö tai isännöinti, mutta se ei ole ryhmäkorjauksen edellytys. Yhteistyö antaa myös laajempia mahdollisuuksia esimerkiksi viestintään, kun maksutaakka kohdistuu suuremmalle joukolle. Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeella oli hankkeen alusta alkaen käytössään erillinen tiedottaja. Perinteisten tiedotuskanavien lisäksi tiedottaja järjesti asukastilaisuuksia, joissa voitiin vastata suoraan asukkaiden kysymyksiin.
Yhteistyötä voidaan tehdä myös korjaushankkeen sisällä. Suurissa ja monimutkaisissa rakennushankkeissa käytettävät allianssit ja muut yhteistoimintamallit ovat usein liian raskaita taloyhtiöiden korjaushankkeisiin. Niistä voidaan kuitenkin ottaa oppia myös perinteisiin urakkamuotoihin. Esimerkiksi tavanomaiseen kokonaisurakkaan voidaan ottaa urakoitsija mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Näin voidaan välttää lisä- ja muutostöitä myöhemmin, ja päästään mahdollisesti myös parhaaseen lopputulokseen. Hyvän suunnittelun ja ennakoinnin merkitys korostuu hankkeissa, joissa taloyhtiö ei pysty korjaamaan kaikkia korjaustarpeita kerralla. Korjausten vaiheistaminen ja sopivien kokonaisuuksien löytäminen vaatii osaamista.
Matts Almgrén
Kirjoittaja työskentelee energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen parissa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomessa. Vapaa-ajalla kuluttaa energiaa lähimetsissä pyöräillen ja palloa potkien.
