Taloyhtiötykkääjän muistiinpanot

Kuva: Heli Launto-Koho

Turvallinen taloyhtiö varautuu myös kriisitilanteisiin

Taloyhtiön turvallisuus on yhteistyötä. Taloyhtiö vastaa siitä, että pelastussuunnitelma, väestönsuoja ja vakuutusturva sekä muu riskienhallinta ovat kunnossa. Asukkaiden tehtäväksi puolestaan jää huolehtia omalta osaltaan siitä, että he tutustuvat pelastussuunnitelman sisältöön, varautuvat auttamaan mahdollisessa väestönsuojan käyttöönotossa ja huolehtivat omasta kotivarastaan.

Taloyhtiöllä on oltava pelastussuunnitelma, mikäli sen rakennuksessa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Pelastussuunnitelmassa käsitellään esim. rakennuksen turvallisuusjärjestelyitä sekä asukkaille ja muille toimijoille annettavia ohjeita onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Pelastussuunnitelmassa annetaan myös ohjeita onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseen sekä kerrotaan muista mahdollisista omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Hallitus ja isännöitsijä vastaavat siitä, että pelastussuunnitelma on olemassa. Pelastussuunnitelma voidaan laatia itse tai käyttää konsulttia. Pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen asukkaita ja muita käyttäjiä. Vastuu tiedottamisesta on asunto-osakeyhtiön hallituksella ja/tai isännöitsijällä tai erikseen sovittaessa asukastoimikunnan tai erillisen turvatiimin tehtävänä.

Väestönsuojat antavat suojaa rakennuksen sortumiselta esimerkiksi räjähdysten tai paineaaltojen takia. Lisäksi ne suojaavat kemiallisilta aineilta ja ionisoivalta säteilyltä kuten ydinlaskeumalta. Lain mukaan suojan käyttöönoton on oltava mahdollista 72 tunnissa. Suojan käyttöönottoon valmistauduttaessa 72 tunnin aikana tyhjennetään suoja, tarkistetaan varusteet, täytetään vesisäiliöt, valmistellaan suoja tiiviiksi ja otetaan suojan oma ilmanvaihtolaitteisto käyttöön. Vastuu väestönsuojan ja sen suojeluvälineistön kunnossapidosta on rakennuksen omistajalla eli taloyhtiöllä. Lähtökohtaisesti hallitus vastaa rakennuksen turvallisuudesta ja väestönsuojan kunnossapidosta. Usein väestönsuojassa saattaa olla esimerkiksi asukkaiden varastoja jolloin asukas on velvollinen poistamaan tavaransa väestönsuojasta yhtiön niin ilmoittaessa.

Kotivara on myös osa omatoimista varautumista. Asukkailla on aiheellista olla mahdollisen poikkeustilanteen varalle kotonaan ruokaa ja juomaa. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen tai muun syyn vuoksi. Jokaisessa kodissa tulisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan. Kotivara kannattaa siis koota sellaisista elintarvikkeista, joita käyttää muutenkin.

Heli Launto-Koho

Kirjoittaja toimii lakimiehenä Kiinteistöliitto Varsinais-Suomessa. Vapaa-aikansa hän viettää maaseudun rauhassa koiria ja lampaita silitellen.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.