Turun Kaupunginvaltuusto käsitteli hiljattain kaupungin omistajapolitiikkaa. Omistajapolitiikan tarkoituksena on panna täytäntöön kaupunkistrategian yleispiirteisiä linjauksia ja täydentää niitä konkreettisemmin konsernitasolla.
Liikevaihdon tai tase-omaisuuden näkökulmasta kaupungin omistajuudella on merkittävä vaikutus. Omistajapolitiikka-asiakirja on keskeinen omistajaohjauksen työväline, jossa kaupunki omistajana esittää yhtiö- tai säätiömuotoisten omistustensa perusteet kuten, miksi kaupunki omistaa kyseisen yhtiön koko osakekannan tai miksi se haluaa käyttää määräysvaltaa yhteisöissä.
Käsitellyssä asiakirjassa oli lukuisia muutoksia tai tarkennuksia suhteessa aikaisempaan omistajapolitiikkaan, jotka kaupunginvaltuusto kokouksessaan vahvisti. Kaupungin yhteisöjen on esimeriksi huomioitava toiminnassaan ja hankinnoissaan kaupungin eettiset periaatteet, sekä ilmasto- ja ympäristövastuuseen liittyvät tavoitteet. Tämä tarkoittaa hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2029 mennessä.
Turussa on tehty paljon onnistuneita asioita, mutta muutamassa asuntopolitiikan toimenpiteissä olisi parannettavaa. Asuinalueet eriytyvät, eikä Turussa ole onnituttu asunnottomuuden ehkäisyssä. Suomessa oli 4 341 tilastoitua yksinelävää asunnotonta vuonna 2020. Turussa heitä oli 384.
THL:n vuonna 2018 julkaistusta tutkimuksessa on todettu, että alueellista eriytymiskehitystä on selkeästi havaittavissa ja erityisesti tämä korostuu Turussa. Alueiden eriytyminen näyttää olevan voimakkainta siellä, missä kaupungin omistamien vuokra-asuntojen osuus on suuri.
Turun Kaupunki harjoittaa asuntopolitiikkaansa ensisijaisesti kaavoituksen, tonttituotannon ja markkinatoimijoiden avulla. Turulla olisi käytössään voimakas työkalu ns. ”nyrkki” jonka avulla voisi tarttua näihin asioihin, jos sitä omistajaohjauspolitiikalla haluttaisiin. Kaupungin omistaman vuokrataloyhteisön omistajaohjauksen tavoitteista loistavat poissaolollaan asunnottomuuden torjuminen ja asuinalueiden eriytymisen ehkäisy. Näillä lisäyksillä kaupunki tarttuisi asiaan, kuin härkään sarvista.
Nyt näyttää siltä, että kaupunki ulkoistaa asunnottomuustyön erilaisille säätiöille, järjestöille ja seurakunnille ja tavallisille asunto-osakeyhtiöille. Asuinalueiden eriytymisen ehkäisyä seurataan myös hiukan vierestä. Ehkä tulevaisuudessa asiaan kiinnitetään huomiota.
Juuso Kallio työskentelee Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtajana. Vapaa-aikanaan hän ihastelee rakennetun ympäristön kauneutta ja haaveilee purjehtimisesta.
