Kiinteistöliiton Hallituskysely 2022 tulokset olivat mielenkiintoista luettavaa. Keskimäärin taloyhtiön hallitusjäsenillä on 11 vuoden hallituskokemus. Oman kokemukseni perusteella mukana on niitä, jotka ovat tehneet vuosikymmenten työn taloyhtiön hallituksessa ja osa vasta-alkajia. Tämä käy myös ilmi meidän hallituskyselystä, sillä pitkäaikaisten ja kokeneiden hallitusjäsenten määrä on kyselyn mukaan kasvanut viime vuosina. Kyselyn vastaajissa oli kuitenkin myös edelliskertaa enemmän tuoreita hallitusjäseniä, joten kokoonpanojen uudistumistakin tapahtuu taloyhtiöissä.

Taloyhtiön hallituksen jäsenet käyttävät kyselyn perusteella hallitustyöskentelyyn keskimäärin miltei neljä tuntia kuukaudessa. Puheenjohtajilla aikaa kuluu runsaat neljä tuntia ja muilla hallitusten jäsenillä keskimäärin kolme tuntia kuukaudessa. Tämä on mielestäni aika paljon, kuitenkin harvoin näistä tunneista saa rahallista palkkiota.
Tavallisin hallituksien kokoontumistahti tavanomaisena vuonna ilman suuria hankkeita on kolmesta neljään kertaa vuodessa. Tätä useammin kokoontuu noin 30 prosenttia kyselyyn vastanneista. Noin 22 prosenttia selviää yhdellä tai kahdella hallituksen kokouksella vuodessa. Kerrostaloyhtiöiden hallitukset kokoontuvat keskimäärin useammin kuin rivitaloyhtiöt ja kaikkein pienimmät taloyhtiöt. Pääkaupunkiseudulla hallitukset kokoontuvat vuositasolla noin viisi kertaa vuodessa ja muualla noin 3,5 kertaa.

Kokoukset kestävät kyselyn mukaan yleisimmin kaksi tuntia. Itse muistan omilta isännöitsijäajoilta että joskus hallituksen kokous meni sujuvasti ja kesti vain tunnin, joskus taas asioita oli paljon ja niiden käsittely vei aikaa ja kokous saattoi kestää kolmekin tuntia tai enemmänkin. Kiinnostus oman taloyhtiön asioihin ja huoli yhteisestä omaisuudesta ovat tärkeimpiä syitä toimia taloyhtiön hallituksessa. Kyselyn vastaajista miltei 60 prosenttia mainitsi nämä syyt perusteluiksi päätökselleen asettua ehdolle taloyhtiön hallitukseen. Joka kolmas vastaaja mainitsi syyksi halun vaikuttaa asioihin. Lähes 30 prosenttia halusi hyödyntää osaamistaan osallistumalla taloyhtiön päätöksentekoon. Miltei viides kertoi lähteneensä mukaan muiden painostamana. Joskus taloyhtiössä onkin ongelmallista saada hallitukseen riittävästi jäseniä ja painostus voi olla ainoa keino saada hallitus kasaan. Myös taloyhtiöissä mielenkiinto hallitusammattilaisiin kasvaa koko ajan.

Hallitusten keskikoko on noin neljä jäsentä. Kerrostaloissa ja suuremmissa taloyhtiöissä hallitusten keskikoko on jonkin verran suurempi kuin rivitaloyhtiöissä ja alle kymmenen huoneiston yhtiöissä.
Hallituksen valintaa on fiksua valmistella etukäteen. Taloyhtiöiden hallitukset valitaan useimmiten yksimielisesti. Kyselyn mukaan vain seitsemässä prosentissa vastanneista taloyhtiöistä oli äänestetty hallituksen jäsenistä. Hieman alle puolessa vastanneita taloyhtiöitä hallituksen valintaa ei valmistella etukäteen ennen yhtiökokousta. Tämä osuus kuitenkin pieneni verrattuna neljän vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin lukema oli 53 prosenttia tämänkertaisen 47 prosentin sijaan.

On ihan järkevää ja suositeltavaakin valmistautua yhtiökokoukseen etukäteen. Ennen yhtiökokousta hallituksen ja isännöitsijän olisi syytä ja yhtiön kannalta perusteltuakin etukäteen aktivoida hallituksen jäseniä tai osakkaita selvittelemään sopivia ehdokkaita hallitukseen ja varmistaa vanhojen hallitusjäsenten suostumus jatkokaudelle. Hyvä ennakkovalmistelu sujuvoittaa myös itse yhtiökokousta ja näin hallitus saadaan valittua parhaalla mahdollisella tavalla.

Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden hallituksille tehtyyn kyselyyn vastasi 3494 hallituksen puheenjohtajaa ja 1933 hallituksen jäsentä eri puolilta maata. Muita vastaajia oli 24. Kysely toteutettiin 1. – 16.2.2022 nettikyselynä. Kiinteistöliitto raportoi kyselyn muista osioista lisää kevään aikana.

Tsemppiä taloyhtiöiden hallituksissa toimiville, teette arvokasta työtä!

Mari Häyhtiö, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen aluepäällikkö, joka toimii Kiinteistöliitto Satakunnan ja Rauman Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja