Makuseutu

Kestävän ruokajärjestelmän jäljillä

Kaksivuotinen Food Tech Platform Finland -hanke sai alkunsa ruokajärjestelmän haasteista, joita lähdettiin ratkaisemaan yhteistyössä tutkimuksen, teknologian ja liiketoiminnan osaajien kanssa. Tavoitteena oli kehittää kestävä ruokajärjestelmä 2.0 muun muassa synnyttämällä uusia liiketoimintakumppanuuksia, rakentamalla tutkimus- ja tuotekehityshankkeita ja kiihdyttämällä uusien innovaatioiden syntymistä. Nyt kun hanke on tullut päätökseensä, on aika katsoa hiukan sekä taakse- että eteenpäin ja tarkastella, miten hankkeessa onnistuttiin ja mihin suuntaan kehitys on tällä hetkellä menossa.

Monipuolisia kehitysteemoja, innovaatioyhteistyötä ja uutta liiketoimintaa

Hankkeessa keskeisessä roolissa olivat erilaiset törmäytystyöpajat ja viestintä Food Tech Platform -yhteisölle. Hankkeessa sovellettiin ja hyödynnettiin Turun yliopiston koordinoimaa Flavoria-innovaatioalustaa, jossa yhteistyötä tekevät yritykset, tutkijat ja kuluttajat.

Hankkeessa tunnistettiin kahdeksan ruokajärjestelmään liittyvää kehitysteemaa:

  1. Geenieditointi ja muuntogeenisten tuotteiden rooli tulevaisuuden ruoassa
  2. Kalatuotteiden kaupallistaminen
  3. Ruoan jakeluketjujen hajautus ja alustatalous
  4. Fotoniikka ja uudet ruokaratkaisut
  5. Personoitu ravitsemus
  6. Ruokahävikin vähentäminen ja sivuvirtojen hyödyntäminen
  7. AgriFood Data Space, ruoan metadata ja ”ruokatinder”
  8. Kaupunkiviljely ja ruoantuotannon ja -kulutuksen suljettujen kiertotalouksien suunnittelu

– Nämä kahdeksan hankkeessa määritettyä kehitysteemaa ovat keskenään todella erilaisia ja tuovat esille ruokajärjestelmän monialaisuuden, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja Mari Sandell Turun yliopistosta.

Voit tutustua eri teemojen materiaalipaketteihin täällä.

Riistaa ravintoloille ja muita onnistumisia

Food Tech Platform Finland -hankkeen pohjalta on syntynyt muun muassa uusia yrityksiä sekä liiketoimintakumppanuuksia, joista esimerkkinä on riistan myynti ravintoloille. Yrityksiä on saatu mukaan myös innovaatioyhteistyöhön.

– Food Tech Platform Finland oli hyvä lähtölaukaus uudenlaiseen ajatteluun, jossa ruokajärjestelmän haasteet otettiin käsittelyyn liiketoimintamahdollisuuksina, ja uusille teknologioille haettiin ratkaisun paikkoja hyvinkin perinteisellä ruoka- ja maatalousalalla. Aika näyttää, millaisen muodon hankkeen tulokset ja hankkeessa kehitetyt konseptit lopulta ottavat ihmisten käytössä, toteaa hankkeen vetäjä Laura Forsman.

Työ ruokajärjestelmän mullistamisen parissa ei kuitenkaan ole tässä. Innovaatioille, joilla valmistetaan riittävästi ravinteikasta ruokaa ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta kestävällä tavalla, on suuri tarve jatkossakin. Yleisesti olisi tärkeää saada juurrutettua hankkeessa hyväksi havaitut käytännöt.

– Koronasta huolimatta onnistuimme lisäämään ruokaan liittyvää yhteistyötä varsinaissuomalaisten kuntien, yritysten, ruokatuottajien ja -jalostajien, asiantuntijoiden, koulutuslaitosten sekä lukuisiin työpajoihin osallistuneiden kanssa. Mukana olivat lisäksi Allied ICT Finland -verkosto, VTT ja Photonics Finland. Tästä on hyvä jatkaa maakunnassamme. Innovatiiviset ruokaketjut ovat edelleen tunnistettu painopiste äskettäin hyväksytyssä Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen maakuntastrategiassa, iloitsee Mari Sandell.

Voit tutustua hankkeen yhteenvetoon täällä.

Food Tech Platform Finland