Ristiveto

Tyhjentyneen kirkon rukous

Mieleen on tänään tupsahtanut kuva, ehkä vuodelta 2013. Silloin haluttiin mediahaastatteluun kuva arkkipiispasta, yksinäisten ja unohdettujen puolustajasta.

Kuvatoimittaja halusi tallentaa arkkipiispasta kuvan keskellä ihmisvilinää. Kuvattavan ajatukset kulkivat toiseen suuntaan: voitaisiinko se ottaa tyhjässä Turun tuomiokirkossa?

Menimme autioon tuomiokirkkoon. Kamera räpsähti ja tallentui kuva tyhjästä kirkosta ja hieman alakuloisesti kuvaan asettuneesta arkkipiispasta. Mieleen on painunut myös kirkon hiljaisuus ja kuvatoimittajan lausahdus: Onpa erikoinen tapaus!

                                                                        ***
Ensi pyhänä kirkot tyhjentyvät koronavirusepidemian vuoksi. Toimitan itsekin Liedon kirkosta jumalanpalveluksen. Paikalla on suntio, kanttori ja minä. Onhan se vähän outoa, vaikkakin videostriimauksen välityksellä pääsee mukaan kirkkoon. 

Kun kirkon toimintakertomukseen etsitään kuvaa vuodelta 2020, yksi niistä hyvin voisi olla tyhjentynyt kirkko. Kirkko, jossa vain kaksi tai kolme on koolla. Kirkko, joka täyttyy rukouksesta. Kirkko, joka asettuu niiden rinnalle, jotka taas kerran jäävät huoliensa kanssa yksin.

                                                                         ***

Samaan aikaan kun koronahuolet tihenevät, kirkkovuosi suuntaa kulkunsa käännekohtaan, Golgatan vähälukuiseen kokoontumiseen. Tässä pienessä kokoontumisessa Kristus eli ihmiskunnan yksinäisintä hetkeä ja huusi: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit”. Tämän huudettuaan hän luovutti ja kallisti päänsä. Alakulon ja yksinäisyyden syvimmällä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia ja tie avautui taivasta myöden.

                                                                          ***
Nyt kun maailma täyttyy puheesta ja uhkakuvista, ja kun me uuvumme uutisiin, on hyvä hengittää hiljaisuutta. Se on Jumalan ensimmäinen kieli.

Viesti tyhjentyneestä kirkosta ei ole turha. Hiljaisuudessa syntyy rukous. Ei sen vahvempaa viestiä olekaan. Ja voi olla, että Jumala kuulee sen niin kuin mitään muuta ääntä ei maailmassa olisikaan.

Kirkossa on alkanut lakkaamattoman rukouksen ja rakastamisen aika.

Risto Leppänen
kirkkoherra

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *