Ristiveto

Seitsemän veljestä ja katekismus

Reformaation merkkivuosi Armoa 2017! on jo käynnissä. Itsenäisyyden juhlavuosi Suomi 100 käynnistyy vuoden vaihteessa, juhlavuotta maistellaan jo itsenäisyyspäivänä tulevalla viikolla.

Merkki- ja juhlavuoteen avautuu näkymä tilanteesta, jossa Aleksis Kiven kertomana seitsemän veljestä pänttää päähänsä katekismusta lukkarin johdolla. Yhteiskuntakelpoisuus syntyi lukutaidon ja kristinopin osaamisen myötä. Lukkarin opissa luotiin pohjaa itsenäiselle Suomelle.

Juhlavuosi avaa näkymiä ja kaaria historiaan, kulttuuriin, kieleen, yhteiskunnan rakentumiseen ja myös uskonnon ja kirkon rooliin kansakunnan vaiheissa. Samalla kurkotetaan eteenpäin. Reformaatio ja itsenäisyys ovat luonnostaan olleet uudistusliikkeitä, tulevaisuuteen suuntautuvia.

Ainakin retorisesti voidaan kysyä, olisiko Suomi itsenäinen ilman reformaatiosta noussutta käsitystä yhteiskunnasta sekä yhteiskunnan ja kirkon suhteesta? Olisiko Suomi itsenäinen ilman luterilaisen kirkon yhteiskunnallista roolia, lukutaidon opetusta, koululaitosta, köyhäinhuoltoa ja sairaanhoitoa? Olisiko Suomi itsenäinen ilman kirkon piirissä vaikuttaneiden ja sille myös kriittisten herätysliikkeiden roolia kansallisen itsetietoisuuden nostattajina?

Luterilainen kirkko on epäilemättä jättänyt myös tummat varjot suomalaiseen elämänmuotoon ja yhteiskuntaan. Kirkko oli itsenäistyneen kansan historiassa usein yksisilmäisesti konservatiivisten vaihtoehtojen kannalla. Työväestö sai odottaa pitkään myötämielistä suhtautumista.

Professori Kari Immonen avaa näköaloja valaisevassa kirjoituksessaan ”Luterilaisuuden vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan” (teoksessa Armon horisontit).

Immonen näkee luterilaisen tradition vaikutuksen vahvana yhteiskunnan hyvinvointirakenteissa ja oikeudenmukaisuusvaatimuksessa. Kirkko on kasvanut sosiaalipoliittisilla kannanotoillaan modernin maailman toimijaksi. Se tulkitsee rakkauden kaksoiskäskyä ja asettuu syrjään työnnettyjen puolelle. Hän toteaa myös, että luterilaisuus näkyy merkittävästi myös yhteiskunnan arvojen tasolla. Hän nimeää tällaisiksi erityisesti valtaetäisyyden vähäisyyden ja luottamuksen vahvuuden. Nämä ovat toimivan demokratian tukipilareita myös moniarvoistuvassa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Käynnistyvä merkki- ja juhlavuosi tarjoaa hyvän mahdollisuuden kuulla, miten tuoreet suomalaiset kokevat vaikkapa katekismuksen tai Seitsemän veljestä. Samoin on kiinnostavaa kuulla, mitkä ovat maahamme muuttaneiden syvimmät kertomukset ja kirjat.

Itsenäisyyden juhlavuonna ja reformaation merkkivuonna voisimme istahtaa seitsemän veljeksen seuraan. Katekismuksen lukeminen veljesten rinnalla voi antaa eväitä itsellekin. Seitsemän veljeksen lukeminen vie suomalaisuuden ja suomen kielen lähteille. Molemmat kirjat siivittävät myös uusiin horisontteihin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *