Nuorena aikuisena ja kirkon työntekijänä tulevaisuus tuntuu ajoittain lohduttomalta. Edellisessä blogikirjoituksessani (Hallitus leikkaa, kirkon diakonia paikkaa) jaoin huolta edelleen heikkenevästä sosiaaliturvasta, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilanteesta, kehitysavun leikkaamisesta ja diakoniatyön tarpeen kasvusta. Ongelmamme yhteiskunnassa ovat kuitenkin paljon syvemmällä kuin uudessa hallitusohjelmassa. Joku voisi kuvata ongelmaa tuon jyrsijöiden pyörän tapaiseksi, jossa juostaan loputtomasti elintason perässä. Signaaleja tulevaisuuden muutoksista on kuvattu Sitran megatrendeissä (Megatrendit 2023 – Sitra). Megatrendien mukaan mielenterveysongelmat lisääntyvät erityisesti nuorilla. Työkyvyttömyyden ja poissaolojen taustalla vaikuttavat yhä useammin mielenterveydelliset syyt. Kuormitusta yhteiskunnassa lisäävät jatkuvat kriisit, joiden loppua ei tunnu näkyvän. Elämme myös jatkuvassa informaatiotulvassa, jota on usein vaikea rajoittaa. Yhteiskunnassa arvostusta jaetaan sillä, miten korkeasti koulutettu olet, mikä on työpositiosi ja miten paljon tuotat tälle yhteiskunnalle.

Lohdullisesti kuitenkin yksi megatrendi osoittaa sen, että hyvinvointikäsityksemme on laajentumassa. Toimeentulokeskeinen käsitys hyvinvoinnista on saamassa rinnalleen uuden, jossa koettu elämänlaatu merkitsee enemmän kuin raha. Hyvinvoinnin lähteenä toimivat kestävät elämäntavat, sosiaaliset suhteet, merkityksellisyyden kokemukset ja mahdollisuus toimia yhteiseksi hyväksi. Kirkon tulevaisuusselonteossa Siunauksen signaalit 2022 on noussut myös samansuuntaisia teemoja. Teemoissa arjen kristillisyys korostuu ja kirkosta toivotaan vastavoimaa yhteiskunnassa vallitsevalle materialismille ja suorituskeskeisyydelle. Myös luonnon merkitys hengellisyyden lähteenä vahvistuu. Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kietoutuu toisiinsa, eikä ihmisellä ole lupaa toimia luonnonvarojen ja elollisen hyväksikäyttäjänä. Kokeileva hengellisyys haastaa kirkon perinteitä. Kirkolta toivotaan kykyä reagoida niin, että se voisi tarjota erilaisia tapoja toteuttaa kristillistä hengellisyyttä. Tulevaisuusselonteko allekirjoittaa sen, että nykyinen elämänmuotomme on kestämätön. Kirkko kuitenkin edustaa vakautta epävarmassa ja uhkia täynnä olevassa maailmassa.

Vähän aikaa sitten käteeni ojennettiin kirja hengellisen ohjaajani toimesta. Hän kuuli alavireisyydessäni kaipauksen kuulla ihmisten kokemuksia, jotka ovat löytäneet ilon, vapauden ja rauhan maailman myllerryksessä. Kirjassa (Franciscuksen jalanjäljissä – Elämänsäännöstä iloa, vapautta ja innostusta) luterilaiset, jotka ovat liittyneet fransiskaaniseen kolmanteen sääntökuntaan, kertovat matkastaan. He eivät siis elä luostariyhteydessä, vaan kutsumustaan todeksi arjessaan. Vaikka en usko, että tuo samainen tie on minua varten, koin, että sieltä nousee tärkeitä ja erittäin ajankohtaisia asioita, jotka ovat vastalääkettä tähän maailmanaikaan. Yksinkertainen elämä, luomakunnan kunnioitus, nöyryys, hiljaisuus ja palveleminen, jotka nousevat säännöllisestä ja yhteisestä rukouselämästä, ovat keskiössä heidän elämissään. Jeesuskin vetäytyi toistuvasti yksinäisyyteen ja rukoilemaan pitkiksikin ajoiksi. Se oli hänelle helppoa, koska Hän oli todennäköisesti koditon (Luuk. 9:58). Meistä useampia kuitenkin sitoo erinäiset asiat, kuten perhe, asuntolaina tai työ, jotka ovat esteenä “oravanpyörästä” hyppäämisessä. Ja varmasti myös mukavuudenhalu. Miten voisimme kuitenkin löytää kestävän arjen ja miten kirkko voisi olla tukemassa sitä vielä vahvemmin? Kirjassa erityisesti puhutteli toisen kirkon työntekijän ääni, joka koki pettyneensä kirkkoinstituutionkin sisältä löytyvään armottomaan työkulttuuriin. Jos bisnesmaailman visio-, strategia-, tilasto- ja tulosajattelu integroituu kirkkoon, ei ole väliä sillä mihin kuulutaan, vaan ainoastaan sillä, mitä saadaan aikaan.

Rakas lukija, olit sitten kristitty tai et, muista säännöllisesti pysähtyä ihmettelemään sitä hetkeä, missä olet. Kun luovut elämäsi kontrolloimisyrityksistä, saat enemmän tilaa elää Pyhässä huolettomuudessa, ihmetellä, luottaa, levätä ja rakastaa. Kun riisutaan tittelit, saavutukset, työpositiot ja koulutustausta, mitä jää jäljelle? Sillä on merkitystä, sillä sinä olet se.

“Missä ole lepoa ja mietiskelyä, siellä ole huolta eikä harhailua” Franciscus Assisilainen

– Kirjoittaja Oona Nissinen on Turun Katariinanseurakunnan diakonissa ja haaveilee salaisesti maaseudulle erakoitumisesta