Ristiveto

Nainen papin paidassa istuu ja nojaa toisella kädellä tuoliin, toisella kaulaan.

Miten opin odottamaan omaa vuoroani ryhmäkeskustelussa – Erätauko-menetelmä ja dialogin mahdollisuudet

Kaikki seurakuntatyötä vähän pitempään tehneet tietävät seuraavan kuvion: työntekijä osallistuu koulutukseen, jossa opitaan uusi metodi. Työntekijä innostuu metodista niin, ettei seuraavaan vuoteen-pariin osaa puhuakaan mistään muusta ja haluaa käyttää kyseistä metodia kaikessa läpi seurakuntatyön. Olen nähnyt näin käyvän esimerkiksi Lönnebon rukoushelmien , ilmiöoppimisen ja messuryhmämallin kanssa. Kaikki nämä ovat hyvin toimivia juttuja, jotka ovat jääneet osaksi seurakuntatyön arkea. Ehkä kuitenkaan aivan ainoaksi työskentelyn malliksi ei mistään yksittäisestä menetelmästä ole.

Siltä minusta kuitenkin tuntuu nyt Erätaukosäätiön dialogimenetelmän kanssa.

Tässä ajassa, jossa puheenvuorot ja äänenpainot polarisoituvat ja valuvat yhtä vain kauemmaksi toisistaan, dialogi tarjoaa välineitä keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen. Sen sijaan, että maalitamme jonkin tietyn mielipiteen tai ajatuksen omaavat henkilöt kaikki samaan kastiin, dialogissa voimme kuulla tarinoita, tunteita ja kokemuksia siitä, mistä mielipiteet kumpuavat. Pyörittelen mielessäni, miten dialogi taipuu raamattupiiriin, toimituskeskusteluun, työntekijäkokoukseen tai eri uskontojen edustajien väliseen kohtaamiseen.

Pidän dialogissa siitä, että siinä on selvät säännöt. Huomaan käyttäväni arjen kohtaamisissa kasvokkain ja netissä dialogista oppimiani taitoja: pyrin oikeasti kuuntelemaan toista loppuun asti, en toista muiden ääneen sanomia itsestäänselvyyksiä, enkä tavoittele kaikkien samanmielisyyttä. Erätauko-säätiön dialogimenetelmä on avoin ja kenen tahansa käytettävissä. Se on yhtä aikaa joustava ja napakka. Dialogilla on aina aihe, sen alussa käydään läpi kunnioittavan keskustelun pelisäännöt, ja lopuksi kerätään keskustelun aikaan saamat oivallukset. Keskusteluissa ei päätetä mitään, ja mielipiteet pyritään laskemaan yksittäisten ihmisten kokemuksen tasolle. Keskustelujen tuloksia jalkautetaan myös päättävien elimien tietoon. Dialogimenetelmä on myös uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, joten se mahdollistaa kaikenlaisia katsomuksia ja arvoja omaavien ihmisten välisen ymmärryksen lisäämisen.

Innostuitko?

Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on haastanut kaikki Suomen tuomiokirkkoseurakunnat Toivon dialogiin. Turun Tuomiokirkkoseurakunnassa on seuraava Toivon Dialogi perjantaina 4.12. klo 18, aiheena on joulu. Ilmoittautumislinkki tulee seurakunnan toimintakalenteriin ensi viikon aikana. Tämä dialogi toteutetaan Etätauko- dialogina eli videopuhelumuodossa Teams-alustalla. Toivon Dialogit liittyvät poikkeusajan dialogeihin, joissa keskustellaan elämästä koronan paineessa. Näiden keskustelujen ajatukset menevät yhteenvetona kuntien ja valtion hallintoon asti.

Jokainen meistä voi asettua dialogiin, pyrkiä ymmärtämään toista ja rakentaa yhteyttä erilaisista kokemuksista, näkemyksistä ja uskomuksista huolimatta. Kukaan toinen ei ole täysin ja kokonaan paha siksi, että omaa jonkin itselleni vieraan mielipiteen. Vastaanväittämisen sijasta kannattaa kuunnella. Kärkkäiden sanojen takana olevien kokemusten kuunteleminen avaa tietä aitoon kohtaamiseen.

Sinikka Pietilä, vs. kappalainen, Turun tuomiokirkkoseurakunta

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *