Ristiveto

MITÄ MIES MAKSAA?

Nuoren miehen hinnassa tehtiin syyskuussa maailmanennätys.  

Walesilainen laitapakki Gareth Bale lähti seurojen välisellä siirtosopimuksella jalkapalloilemaan Englannin Tottenhamista espanjalaiseen Real Madridiin. Siirtohinta oli lehtitietojen mukaan käsittämättömät 100 miljoonaa euroa. Palkkaa pelaajamies itse saa sopimuksen mukaan reilut 10 miljoonaa vuodessa eli 202 tuhatta euroa viikossa  – verojen vähentämisen jälkeen. Miehen etuna on pelitaitojen lisäksi vasenjalkaisuus. Riskinä  yhden pelaavan ihmisen normaalivammat ja pelaamattomuus. Huhujen mukaan sadalla miljoonalla voisi olla myytävänä myös Italiassa pelaava Interin ruotsalaiskärki Zlatan Ibrahimovic, jos joku hänestä sen verran tarjoaisi. Kalliita miehiä.

 

Nokian kännykkäbisnes päättänee yritystaipaleensa Suomessa yhdysvaltalais-microsoftilaisen Steven Elopin 18,8 miljoonan johtajabonuksiin. Tämän korkean tason jatkuvasti reissaavan puhelin- ja it-myyjän kolmen vuoden johtajuuskausi yrityksessä olikin poikkeuksellisen vaativa. Korvauksena viiden lapsen etä-isä sai Nokia-ajaltaan palkkaa 122 tuhatta euroa viikossa. Jonkun mielestä ansaitusti. Johtaja lensi koneella takaisin Amerikan maalle.

 

Tavallisella suomalaisella palkansaajallakin menee taloudellisesti aika hyvin. Tilastokeskuksen mukaan hän tienaa suunnilleen 700 – 800 euroa viikossa – miinus verot. Suomalainen palkansaaja matkailee tällä hetkellä säästösyistä eniten kotimaassa.

 

Kausityötä tekevän thaimaalaisen marjanpoimijan ansio Suomessa on ollut noin 2,40 euroa tunnissa, työpäivät 15-tuntisia ja työviikot ajoin 7-päiväisiä. Hänen palkkansa on ollut hyvänä päivänä esimerkiksi 36 euroa päivässä eli noin 250 euroa 7-päiväisessä työviikossa. Tuosta summasta poimija on maksanut matka-, majoitus-, ruoka- ja sairauskuluja. Monen  terveys petti. Tänä vuonna rahat eivät kaikilla riittäneet kotimaahan paluuseen.

 

Suomessa työttömän peruspäiväraha on tällä hetkellä 25,97 euroa arkipäivältä, vajaat 130 euroa
viikossa. Onneksi suomalaisen työttömän ei tarvitse elääkseen lentää mihinkään.

 

Maailman rikkain maa suhteessa väestömääräänsä on pikkuinen maakaasulla ja öljyllä rikastunut arabivaltio Qatar. Maassa valmistaudutaan jalkapallon MM-kisojen järjestämiseen vuonna 2022. Islamilaisen valtion markkinat eivät ole vielä avautuneet sijoittajille, mutta Suomessakin sijoittajat tätä jo kovasti odottavat. Siirtotyöläisiä siinä maassa on paljon. Suurimmaksi osaksi 1,7 miljoonainen väki on nuorta. MM-kisahuuma rakennushankkeineen on jo alkanut. Kuluneen kesän aikana kisojen rakennustyömailla kuoli ihmisoikeusjärjestön mukaan 44 nepalilaista siirtotyömiestä kuumuuteen ja raskaisiin työoloihin. Kun työnantaja takavarikoi passit, ei voi matkustaa kotiinkaan.

 

Ihmisten palkoissa tässä maailmassa on paikoin tuhatkertaiset erot. Toisille työ on ilo ja lahja, toisille pakko ja kirous. Liikkeellä ovat isot ja pienet rahat. Ilman kansainvälistä ja paikallista välittämistä, sopimuksia, ihmismäisiä sääntöjä ja kontrollia rakentuvat työperäisen ihmiskaupan rakenteet. Yhdessä ääripäässä elämästä tulee bisnestä ja shoppailua rakennetun aavikon ostoskeskuksissa, toisessa nääntymistä tällaisen maailman rakentamiseen ja ylläpitämiseen.

 

Miten tavallisen marjojen syöjän ja jalkapallon harrastajan tällaisiin ongelmiin pitäisi reagoida? Miten suomalaisen sijoittajan ja poliitikon? Pelkällä taivastelulla ja talouden luonnonvoimiin vetoamisella ei maailmaa paremmaksi rakenneta. Raha ja pelit tarvitsevat reilun tekemisen säännöt. Siunattu olkoon inhimillinen kohtuus, eettinen bisnes ja sen rakentajat!

 

 Avainsanat: jalkapallo, ihmiskauppa, MM-kisat, työ, palkka, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *