Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää liputettiin taas tällä viikolla (20.11.2023). Vuodesta 1954 järjestetty päivä pyrkii muistuttamaan lasten asemasta ja lasten oikeuksien edistämisen tärkeydestä kaikkialla maailmassa. Helsingissä kirkkojen kellotkin soivat puolilta päivin viestiksi asian tärkeydestä.

Suomen historiassa kirkon kellojen sointi on kautta aikain viestinyt kaupunkilaisille ja kyläläisille paitsi jumalanpalvelusten alkamisesta, ajankulusta myös ihmisen kuolevaisuudesta. Perinteisten sanomakellojen soinnista kyläläiset saattoivat laskea, minkä ikäinen nainen tai mies oli jättänyt tämän ajan. Surullinen on kirkon kellojen sointu nyt myös lasten osalta. Lukuisat konfliktit jälkimaininkeineen vaikuttavat tänä päivänä miljoonien lasten elämään eri puolilla maailmaa. Kriisejä, konflikteja ja sotatilanteita on niin monia, etteivät ne mahdu uutisotsikoihin yhtä aikaa. Kelloilla muistutettiinkin ihmisten mahdollisuudesta auttaa kriisialueiden lapsia tukemalla Kirkon ulkomaanavun katastrofityötä, jossa annetaan nopeaa hätäapua ja turvataan lasten ja nuorten koulunkäynti kriisien keskellä.
Suomessa saman päivän iltauutisissa kerrottiin myös koululakosta Lopella. Syksyn aikana muutaman oppilaan ryhmä on aiheuttanut koulussa uhka- ja väkivaltatilanteita niin, että vanhempia on kutsuttu hakemaan oma nuori turvallisuutensa takaamiseksi kotiin. Nyt osa vanhemmista ei enää uskalla laittaa lapsiaan kouluun lainkaan. Poliisi ja sosiaalitoimi ovat mukana asian selvittämisessä.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, jota jopa 196 maata on sitoutunut noudattamaan. Sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus muun muassa leikkiä, käydä koulua, saada huolenpitoa ja olla oma itsensä. Tiivistettynä voi sanoa, että kaikilla lapsilla on oikeus hyvään elämään.
Meillä Suomessa asiat ovat monella mittarilla mitattuna hyvin. The World Happiness Report 2023 -julkaisun mukaan Suomi on jälleen maailman onnellisin maa. Kuten tiedämme, kaikilla asiat eivät kuitenkaan ole yhtä hyvin. Lapsena koettu turvattomuus ja huolenpidon laiminlyönti luovat vahvan varjonsa paitsi yksittäisen lapsen myös koko yhteisömme tulevaisuuteen. Lapsiperheköyhyys altistaa syrjäytymiselle ja vakaville terveydellisille ongelmille.
Suomessa 16 täyttäneistä koki viime vuonna itsensä yksinäisiksi koko ajan tai suurimman osan ajasta 30 prosenttia ihmisistä. Tutkimuksissa on osoitettu, miten yksinäisyys lisää paitsi terveysongelmien myös kuoleman riskiä moninkertaisesti. Tuoreessa brittitutkimuksessa yksinäisyyden kokemus yhdistettiin voimakkaasti ennenaikaisen kuoleman riskiin. Eniten ennenaikaista kuolemaa ennakoi se, ettei ihmisen luona käy koskaan ystäviä tai sukulaisia. Kuolemanriski on tällöin 39 prosenttia suurempi kuin niillä ihmisillä, joilla on päivittäin rakkaita kotonaan (HS 16.11.2023).

Se, millaisissa kodeissa ja kouluissa lapsemme kasvavat, jättää moniulotteisia seurauksia pitkälle tulevaisuuteen. Toisesta ja itsestä huolehtiminen olisi opittava pienestä pitäen. Liian monen lapsen kohdalla tätä ei voi tapahtua. Kotona ei ole turvallista vaan voi joutua peittelemään sitä tosiasiaa, etteivät aikuiset selviä omista vastuistaan. Lapsi suojelee vanhempaansa; peittelee merkkejä huolenpidon laiminlyönneistä ja jää täysin yksin. Päivähoito ja koulu ovat avainasemassa huomaamaan näiden lasten tilanteen ja auttamaan heitä, jotta he voisivat saada itselleen turvan ajoissa. Turvattomuus ja ahdistuneisuus verottaa lapsen kykyä oppia, kehittyä ja elää sosiaalisesti ikätovereidensa kanssa.

Yhteiskunnassamme on yhä lisääntyneitä merkkejä lasten ja nuorten selkeästä ja moniulotteisesta pahoinvoinnista. Lasten ja nuorten sekä heidän perheiden on vaikeaa saada riittävää apua ajoissa. Yhä nuoremmat lapset kärsivät yksinäisyydestä, kiusaamisesta, päihdeongelmista, syyllistyvät väkivaltarikoksiin eivätkä pärjää koulussa tai jäävät kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Yhä useampi lapsi ja nuori kamppailee myös jatkuvan ahdistuksen tai masennuksen kanssa saamatta siihen apua.

Päiväkotien ja koulun terveydenhuollon ja opettajien sekä hoitajien merkitys korostuu, kun lapsen hätä kasvaa. Turvallinen, kiinnostunut, asioita ajamaan alkava aikuinen voi löytyä sieltä, jos hyvin käy.

Sari Sundvall-Piha, johtava perheneuvoja