Ristiveto

Kanerva Kuisma

Kolme syytä kiinnostua kirkkoherranvaalista

Kysyin vitosluokkalaiselta koulunkävijältä mitä ajatuksia hänelle herää kun puhutaan kirkkoherrasta.

-Mä lähen karkuun, kuului vastaus.

Kirkkoherrajutut voivat olla joillekin pelottavia ja ne eivät kaikkia kiinnosta, vaikka soisi kiinnostavan. Raumalla valitaan kevään aikana uusi kirkkoherra kun kirkkoherramme Henry lähtee eläkepäiviä viettämään. Keskustelua Rauman tulevasta kirkkoherranvaalista on käyty jonkin verran somessa ja paikallislehden tekstaripalstalla.

Tässä kolme asiaa, joiden takia minusta kannattaa olla kiinnostunut kirkkoherran vaalista:

  1. Vaikka toisin väitetään, seurakuntalaiset voivat vaikuttaa kirkkoherran valintaan.

Raumalla närää on herättänyt kirkkoherran valintatapa. Kirkkoherrahan voidaan valita välittömällä vaalilla, eli seurakuntalaiset osallistuvat vaaliin, tai välillisellä vaalilla, eli luottamushenkilöt osallistuvat vaaliin. Raumalla tapa on jälkimmäinen.

Vaikuttaminen on toki suorempaa jos kyse olisi suorasta äänestyksestä. Luottamushenkilöt ovat kuitenkin seurakunnan jäsenten vaalilla valitsemia edustajia, ja heihin voi ja kuuluukin olla yhteydessä. Luottamushenkilöiden on tietenkin tärkeää kuunnella seurakuntalaisia, joita he edustavat.

2. Kirkkoherra on muutakin kuin herra kirkossa.

Tunkkaiselta kuulostava nimike kirkkoherra on yksi monista vanhoista sukupuoleen sidotuista ammattinimikkeistä. Kirkkoherran virka on kuitenkin myös rouvien ja neitien haettavissa. Vuoden 2019 tilaston mukaan noin neljännes Suomen kirkkoherroista on naisia (kun taas koko henkilöstöstä naisia oli 71,4 % ja miehiä 28,6 % vuonna 2019). Rauman seuraava kirkkoherra tulee mitä todennäköisimmin olemaan mies, koska kaikki kuusi hakijaa ovat miehiä. Ruotsinkielinen kirkkoherran nimitys kyrkoherde viittaa paimeneen. Tämä paimen huolehtii seurakunnan hengellisestä ja hallinnollisesta johtamisesta, ja paimenen tehtäväkenttä on sekä tärkeä että laaja.

3. Kyse on vaikutusvaltaisesta johtajasta ja tärkeästä johtajuudesta.

Muutoksen tekeminen vaatii taitoa, viestintää, kärsivällisyyttä, ja paljon työtä. Seurakunnan päätöksentekojärjestelmä on hidas. Siellä muutoksen johtaminen vaatii ehkä vielä hieman lisää työtä sekä suunnan näyttämisen ja neuvottelun taitoa. Kirkkoherra johtaa työyhteisöään ja on esimiehenä monelle. Kuuntelemisen ja dialogin taidot ovat tärkeät. Nämä taidot korostuvat myös suhteessa koko seurakuntaan.

Entä se hengellinen johtajuus? Mikä on kirkon merkitys raumalaisille? Koronakriisin aikana seurakunnan tehtävänä on ollut yhteisön henkisestä kriisinkestävyydestä huolehtiminen. Kuinka tässä on onnistuttu? Yhteisöllisyys on yksi seurakunnan toimintaa ohjaavista arvoista. Mitä raumalaiset ajattelevat, toivovat ja kaipaavat? Sekä ne aktiiviset kirkonmenojen kävijät, että myös ne seurakunnan hiljaiset rivijäsenet, tavalliset tapakristityt tai hengellisyyttä kaipaavat etsijät? Mitä tapahtuu kirkolla kun pitkäkestoinen poikkeustila alkaa hellittää? Palataanko tyytyväisenä kirkkokahvittelemaan tutulla pienellä porukalla ja unohdetaan uudenlainen läsnäolon tapa sosiaalisessa mediassa, joka pandemian aikana on löydetty? Johtajuus on tärkeää tässäkin tilanteessa.

Kiinnostuitko? Hyvä. Tutustu kirkkoherran viran hakijoihin henkilöjuttusarjan kautta tai osallistu kirkkoherranvaalipaneeliin tiistaina 23. helmikuuta. Jos olet Rauman seurakunnan jäsen, kerro ajatuksesi sinua edustavalle luottamushenkilölle.

Etkö kiinnostunut? Kiitos kuitenkin, että annoit mahdollisuuden. Hyvää ja turvallista vaalikevättä!

Kanerva Kuisma
Viestintäpäällikkö Rauman seurakunnassa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *