Ristiveto

Tapani Rantala, yhtymäjohtaja. Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä.

Hyvää tapahtuu – megatrendeinä solidaarisuus, empaattisuus ja yhteisöllisyys

Sosiaalisessa mediassa kulki kysely ”Mitä aiot tehdä, kun koronasta selvitään?”. Yksi haaveili kahvihetkestä roomalaisessa kahvilassa, toinen saunahemmottelusta Berliinissä, kolmas mietti matkaa Intiaan, neljäs halusi lähteä porukalla Viroon. Joukossa oli myös vastaus: ”Jatkaisin mielelläni kotoilua, ihanaa kun elämä on rauhoittunut.” Niin, miten elämä jatkuu, kun pääsemme eteenpäin?

Sitra julkaisi viime vuoden lopulla selvityksen ”Megatrendit koronan valossa”. Megatrendillä tarkoitetaan laajoja, hitaasti muuttuvia kehityskulkuja. Selvitys piirtää kuvan sumuisesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Se antaa myös toivon signaaleja. Selvitys toteaa, että koronakriisi voi olla meille mahdollisuus tuulettaa ajatteluamme ja kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia sekä toimia niiden eteen. Meillä ei ole toivoa siitä, että voisimme palata vanhaan, mutta voimme tehdä nyt valintoja ja päätöksiä, joilla rakennamme aiempaa parempaa tulevaisuutta.

Selvitys kuvaa, kuinka pandemia on korostanut uudella tavalla sosiaalisen kestävyyden, keskinäisen luottamuksen ja välittämisen merkitystä. Toivoa nähdään siinä, että solidaarisuus, empaattisuus ja yhteisöllisyys ovat tutkimusten mukaan vahvistuneet. Nämä voivat auttaa yhteiskuntaa kehittämään tärkeänä pidettyä osallistavaa demokratiaa ja rakentamaan ekologisesti kestävää elämänmuotoa. Selvitys toteaa, että edistyksellisessä yhteiskunnassa sosiaalinen kestävyys rakentuu monimuotoisuuden kunnioittamiselle ja ymmärtämiselle sekä ihmisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiselle.

Entä kirkko? Miten kirkko selviää pandemiasta? Seurakunnat ovat loikanneet digimaailmaan. Jumalanpalvelukset, hartaudet ja musiikkiesitykset striimataan. Keskusteluapua tarjotaan eri välinein ja uusin tavoin. Diakoniatyö auttaa ihmisiä hartiavoimin, tuhansin ruokakassein ja kotikäynnein. Kirkolliset toimitukset, kasteet, vihkimiset ja hautajaiset hoidetaan. Se odotus on suuri, että perhejuhlia päästäisiin taas järjestämään turvallisesti vähän isommallakin joukolla.

Pandemian eristysaika on osoittanut, kuinka tärkeää on päästä yhteen, viettää messua ja nauttia ehtoollista. Mutta se on myös osoittanut, että kirkolla on ollut paljon opittavaa sähköisestä yhteydenpidosta ja mahdollisuuksista, joita on tarjolla. Seurakunta voi olla läsnä ja yhteyksissä monella tavalla.

Pandemia on myös kääntänyt ihmisten katseita kohti kirkkoa. Hengellisyydellä on kysyntää. Elämän tärkeysjärjestykset ja kantavat pilarit voivat tulla uuteen tarkasteluun. Megatrendit voivat syventää ihmisten hengellistä janoa ja kirkkosuhdetta. Voidaan nähdä, että solidaarisuus, empaattisuus ja yhteisöllisyys ovat kirkon olennaisia tunnusmerkkejä. Moni voi kokea, että kirkossa on mahdollista syventyä elämän ja uskon mysteeriin yhdessä toisten kanssa. Tämä haastaa myös kirkkoa. Onko sanottavaa, onko rohkeutta, onko riittävää moninaisuuden ymmärtämistä ja kykyä kuunnella?

Tapani Rantala, yhtymäjohtaja, rovasti, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *