Talouspuhe on tällä hetkellä pinnalla. Miten yhdistää taloudellisuus sekä uusia ja nopeita ratkaisuja vaativat ympäristöongelmat. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat pohtivat tätä ympäristöviestinnän kurssilla keväällä 2023. Talous- ja ympäristövaikutukset yhdistyvät konkreettisesti siinä, miten julkiset organisaatiot, kuten kunnat, tekevät ostopäätöksiä. Julkisilla organisaatioilla on miljardien ostovoima ja ei ole yhdentekevää millaisia palveluita ja tuotteita niillä hankintaan. Halvin vaihtoehto ei välttämättä ole pitkällä tähtäimellä sitten kuitenkaan halvin.
Korona-ajan taloudellinen kriisi on jättänyt jälkeensä paljon pohdintaa siitä, kuuluuko talous asettaa ympäristöasioiden edelle taantuman uhatessa vaiko toisin päin. “Valtionvelan pienentäminen ja talouskasvu on ensin saatava kuntoon ja sitten voimme palata pohtimaan ympäristötoimien lisäämistä” tuntuu olevan tällä hetkellä yleinen poliitikon vastaväite puhuttaessa ympäristötoimien lisäämisestä. Aivan kuin talouskasvu ja ympäristönsuojelutoimet automaattisesti kumoaisivat toisensa. Vihreä siirtymän mukanaan tuomat uudet innovaatiot luovat myös tullessaan uusia aloja ja sitä kautta työpaikkoja ja talouskasvua. On myös huomioitava, että vihreän siirtymän edistäminen ja kestävien valintojen tekeminen on välttämättömyys yhteiskuntamme toiminnalle. Kuka jää maapallolle keräämään voittoja, kun talous on korjattu, jos maapallo on siinä samassa muuttunut elinkelvottomaksi ihmiselle?
Monia päättäjiä tuntuu tällä hetkellä vaivaavan lyhytnäköisyys, kun on kyse ympäristöpolitiikasta. Ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat eivät näy vielä suuresti Suomelaisessa arjessa, vaikka sääuutiset ulkomailta ovat kiihtyvällä tahdilla erittäin huolestuttavia. Tavallisessa arjessa aihe on kuitenkin helppoa sivuuttaa. Painotus sanalla vielä. Talvisin tuntuu aina kuulevan ihmettelyä Suomen runsaista lumimääristä, vaikka ilmaston piti lämmetä ja lumen tulon loppua. Tiesitkö, että myös lumimäärien lisääntyminen voi kertoa ilmastonmuutoksen etenemisestä? Kun sademäärät lisääntyvät Suomessa ilmastonmuutoksen myötä, mutta lämpötilat eivät vielä kohoa nollan yläpuolelle talvella, sataa se maahan lumena. Esimerkiksi Lapissa lumimäärät tulevat lisääntymään vielä lähivuosina. Tulevaisuudessa tämä kuitenkin tarkoittaa pahoja tulvia lumikinosten tilalle.
Hankinnat ovat yksi suurimmista menoeristä julkisella sektorilla ja hankintojen kokonaisarvo Suomessa oli vuonna 2021 noin 45 miljardia euroa. Julkiset organisaatiot hankkivat markkinoilta meidän kansalaisten verorahoilla tuotteita ja palveluita yhteiskunnan pyörittämiseen. Ihminen yksilönä pystyy usein vaikuttamaan ostokäyttäytymisellään ympäristön tilan parantamiseen vain ruohonjuuritasolla ja vaikutukset eivät välttämättä ole yhteiskunnallisesti näkyviä. Kun taas on kyse esimerkiksi kokonaisen kunnan osalta tehtävästä hankintapäätöksestä, saati valtion, alkaa vaikutus olemaan jo tuntuva. Tiedätkö, mitä julkiseen ostoskoriin kuuluu tällä hetkellä? Entä kuinka paljon tiedät näiden hankintojen ympäristönäkökulmasta?
Tällä hetkellä keskustelua kunnallistasolla on käyty esimerkiksi kouluruuasta ja julkisesta liikenteestä. Kouluruokakysymys liittyy kasvisruuan määrään kouluruoassa. Keskusteluun liittyvät myös muut kunnan ja Suomen valtion ruokapalveluita käyttävät tahot. Kasvisruoan määrän lisäämisessä huolta on aiheuttanut kysymys kasvisruoan ravitsevuudesta kasvaville nuorille. Se riippuu loppujen lopuksi kuitenkin täysin samoista asioista, kuin liharuoankin suhteen, eli siitä, mistä raaka-aineista ja minkälaista ruokaa tarjotaan.
Rakennammeko pyöräteitä ja kestävämpää kaupunkia vai onko kaupunki tarkoitettu tulevaisuudessa vain nelipyöräisille?
Julkisen liikenteen osalta keskustelua käydään sen saatavuudesta, kehittämisestä ja esimerkiksi uusista liikennevälineistä. Saatavuuden kanssa on ollut ongelmaa varsinkin monien kaupunkien rajaseuduilla ja haja-asutusalueilla, joissa julkinen liikenne kulkee huonosti. Tämä taas johtaa siihen, että monille näillä alueilla asuville henkilöauton käyttö koetaan tällä hetkellä välttämättömyydeksi. “Emme me voi luopua autosta, kun julkisetkin kulkevat niin huonosti”, kuuluu monien suusta puhuttaessa yksityisautoilusta, sen kuluista ja päästöistä. Julkisen liikenteen toimivuuden lisäksi, voidaan pohtia myös sitä, kuinka paljon uusissa asemakaavoissa huomioidaan nykypäivänä kävelijät tai pyöräilijät. Rakennammeko pyöräteitä ja kestävämpää kaupunkia vai onko kaupunki tarkoitettu tulevaisuudessa vain nelipyöräisille?
Kansalaisten yllä olevat järjestelmät, kunnat ja valtio, määrittelevät suuret suuntaviivat siitä, mihin päin ympäristöpolitiikkaa viedään. Korkeammilla hallinnon tasoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi valintoihin, joita tavalliset ihmiset arjessaan tekevät. Esimerkiksi julkista liikennettä parantamalla pystytään vaikuttamaan yksityisautoilun vähenemiseen ja sitä kautta kasvihuonekaasujen pienenemiseen ilmakehässä. Sama vaikutus on kasvisruuan ja lähituotannon suosimisella tai esimerkiksi pyöräteiden lisäämisellä. On ehdottoman tärkeää, että hankintoja tehdessä valtio ja kunnat priorisoivat kilpailuttaessaan ne tarjoajat, jotka tukevat kestävää kehitystä ja luovat innovatiivisia, kestäviä ratkaisuja. Tästä on hyötyä pitkällä tähtäimellä niin yksilölle, yrityksille kuin taloudellekin.
Ympäristökriisiä ei voi laittaa halutessaan tauolle ja jatkaa siitä mihin jäätiin sitten, kun tilanne taas on itselle suotuisampi. Ilmastonmuutos tapahtuu nyt, halusi sitä tai ei. Ja myös muutoksen on tapahduttava nyt. Yhteiskunnan hallitsevilla elimillä on valtavan tärkeä tehtävä suojella niin kansalaista, kuin ympäristöäkin. Suorin vaikuttamisen tapa monille organisaatioille ovat juuri hankinnat. Iloinen uutinen on se, että myös sinä voit auttaa ja vaikuttaa tulevaisuuden hankintoihin tukemalla vastuullista ympäristöpolitiikkaa! Olivat hankinnat sitten kouluruokaa tai pyöräteitä, hankinnoilta täytyy vaatia eettisyyttä ja kestävyyttä kaikilla tasoilla.
Aihe blogitekstille on saatu Turun ammattikorkeakoulun ChemClimCircle-hankkeelta. ChemClimCircle-hanke keskittyy tärkeään kysymykseen, miten voimme yhdistää julkisissa hankinnoissa kolme erittäin keskeistä ympäristönäkökohtaa: haitalliset aineet, ilmastomuutoksen torjunta sekä kiertotalouden edistäminen. Kaikkia näitä näkökohtia on pohdittu julkisten hankintojen yhteydessä, mutta usein erillisinä komponentteina ja niiden integroiminen yhteen on vasta aluillaan. Jotta välttämätön siirtyminen kiertotalouteen on kestävää, tuotteiden sekä materiaalien on oltava kiertotalouden mukaisia, myrkyttömiä sekä ilmastoneutraaleja. Hanketta rahoittaa Interreg Baltic Sea Region –EU -rahoitusohjelma.
Siiri Tuominen, Olga Rönkä, Juulia Haavisto, Amanda Vihavainen, Juho Järvenmäki, Vili Honkaharju
Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat, Turun ammattikorkeakoulu
Hannamaria Yliruusi
projektipäällikkö ChemClimCircl-hanke, Turun ammattikorkeakolu
Lähteet:
Kuntaliitto
Ympäristöministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen luonnonsuojeluliitto
Suomen Kuvalehti
Hankinta-Suomi