Maailmanparantajat

Turun ammattikorkeakoulun uusi kampus, suunnannäyttäjä ja edelläkävijäkö?

Kupittaan alueelle nousee nyt kovaa vauhtia mitä erilaisempia uusia rakennuksia kuin niitä kuuluisia sieniä sateella. Alueen tontit täyttyvät sairaanhoidon, oppilaitosten ja yritysten uusista tiloista. Ammattikorkeakoulu saa ensi vuoden puolella käyttöönsä uuden kampusrakennuksen, joka pitää sisällään mm. modernit laboratoriotilat useille tekniikan koulutusaloille.

Siihen se sitten nousee. Taustalla vasemmalla Datacity ja oikealla takana ICT-City. Kuvan ulkopuolelle oikealla jää uusi Pohjola-sairaala. Konttien paikalle on suunnitteilla uusi saman tyyppinen rakennus peilikuvana.

Osana viestinnän opetustamme opiskelijamme saivat tehtäväksi blogikirjoituksen laatimisen. Julkaisemme syntyneitä varsin hienoja tekstejä myös täällä Maailmanparantajien blogissa. Tässä rakennusten Joutsenmerkkiä pohtivat tulevaisuuden maailmanparantajat Paula ja Heidi:

Kupittaan kampuksen uudisrakennuksen valmistumisaika on toukokuu 2020. Tällöin kampukselle siirtyvät Sepänkadun nykyisten tilojen toiminnot eli muun muassa tekniikan, ympäristön ja talouden koulutus.

Tuntuu hienolta näin ensimmäisen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelijana opiskella Turun AMK:ssa, jossa opetetaan ympäristön huomioimisen tärkeydestä sekä tietoisuutta uusista innovaatioista. Kuulemme koko ajan uusista joutsenmerkityistä rakennushankkeista, mutta miksi Turun AMK:n uusi kampus ei hakenut Joutsenmerkkiä? Emmekö Turun AMK:ssa olekaan edelläkävijöitä?

Opinnoissamme painotetaan ympäristölainsäädäntöä ja ympäristönsuojeluun liittyviä asioita monilla eri tavoilla. Ympäristön suojelua kannustava koulu ei hakenutkaan uudelle kampukselleen Joutsenmerkkiä, joka kuvastaa ympäristöystävällistä, terveellistä ja turvallista toimintaympäristöä. Joutsenmerkillinen ammattikorkeakoulu olisi toiminut hyvänä esimerkkinä muille ja olisi ollut Suomessa ensimmäinen suuri tämän merkin omaava rakennushanke. Turun AMK:n mukaan Kupittaan kampuksen taustalla on tarve kehittää Turun AMK:n toimintoja vastaamaan koulutuksen ja toimintaympäristön tarpeita.

Koulun uuden kampuksen suunnittelut aloitettiin vuonna 2015, ja opettajat saivat mahdollisuuden kertoa omista kehitysideoistaan. Aloitimme Joutsenmerkin puuttumisen selvittelyn haastattelemalla ensimmäisenä lehtori Rauli Lautkankarea, joka oli mukana ideoinnissa ja esittänyt toiveen Joutsenmerkin hakemisesta kampukseen.

Haastattelusta saimme mahdollisia syitä siihen, miksi Joutsenmerkkiä ei haettu. Suomessa oli vain yksi Joutsenmerkin omaava isompi rakennus, joka on kerrostalo. Asia oli liian uusi, Joutsenmerkin hyödyllisyyden puutteellinen kuva ja merkin käyttäminen rakentamisessa ei ollut tuolloin vielä kovin tunnettua. Asiasta tehtiin selvitys, jonka perusteella päädyttiin LEED-sertifikaattiin.

LEED-sertifikaatti on U.S. Green Building Councilin kehittämä ja ylläpitämä rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön sertifiointi. Tässä järjestelmässä arvioidaan tilojen, rakennusten ja alueiden ympäristöominaisuuksia. Sertifioinnissa on huomioitu ympäristö- ja energianäkökulmat.

Haastattelu antoi hyvän vastauksen kysymykseemme, mutta halusimme myös saada Rehtori Vesa Taatilan näkemyksen asiaan. Kävimme haastattelemassa häntä ja tässä ilmeni samoja syitä, mutta pari uutta tuli myös esille. Asiaa oli selvitetty paljon, mutta merkin käyttäminen oli liian uusi asia. Rakennusmateriaaleilta edellytettiin myös tiettyjä kriteerejä, jotta niitä voitaisiin käyttää rakennuksen rakentamisessa haettaessa Joutsenmerkkiä. Kampuksen rakentaminen on iso projekti ja erilaisia materiaaleja myös tästä johtuen pitää käyttää useita. Selvityksen mukaan tällaisia materiaalientoimittajia oli kuitenkin suhteellisen vähän, mikä vaikutti oleellisesti niiden saatavuuteen ja täten päätökseen olla hakematta Joutsenmerkkiä.

Vaikkakin haastattelu oli informatiivinen, halusimme silti saada vielä lisätietoa. Otimme yhteyttä vielä Joutsenmerkin asiantuntijaan Heidi Vaaralaan. Haastattelimme häntä puhelimitse. Vaarala kertoi, kuinka käytettävillä rakennusmateriaaleilla ei tarvitse olla Joutsenmerkkiä. Joutsenmerkin saamiseen rakennukseen on kyllä tiukempia kriteereitä mm. käytetyn materiaalin ympäristöystävällisyyteen ja rakennuksen energiatehokkuuteen liittyen, mutta jo joutsenmerkittyjen valmisteiden käyttö ei ole edellytys. Saimme myös tietää, että mm. Savon Koulukuntayhtymä on rakentamassa joutsenmerkittyä kampusta ja Kalajoen kaupunki rakennuttaa joutsenmerkittyä koulurakennusta.

Alussa kysyimme, onko Turun AMK:n uusi kampus edelläkävijä. Kyllä on. Saamiemme tietojen ja selvitysten perusteella koulumme henkilökunta oli jopa edellä aikaansa suunnitellessaan kampusta. He ennakoivat muutoksen tuulia ja ylempi johto ei kumonnut ideaa silmät suljettuina, vaan selvitti asiaa. Tämäkin on hyvä esimerkki siitä, kuinka helppoa ulkopuolisen on arvostella ja kyseenalaistaa aikaisempia päätöksiä verraten niitä nykytilanteeseen.

Rehtorin haastattelun yhteydessä tuli myös puheenaiheeksi suunnitteilla oleva uusi kampus. Suunnitteilla oleva kampus tulee olemaan valmistuvan kampuksen peilikuva, jossa tullaan käyttämään energiapaaluja. Joutsenmerkin käyttäminen rakentamisessa on lisääntynyt ja sen suosio on nousussa.

Lainaten rehtori Taatilaa:

”Nyt kun joutsenmerkkirakentaminen on päässyt hyvään vauhtiin Suomessa, olisi hienoa saada Kupittaan seuraavat rakennusprojektit Joutsenen siipien suojaan. “

¨

Turun AMK:n Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat Paula Hiltunen ja Heidi Ilmasti, sekä uuden kampusrakennuksen laboratoriotilojen suunnittelussa mukana oleva Olli Loisa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *