Voimme varmasti kaikki todeta, että takanamme on erikoiset pari vuotta. Ensin koko maailmaa riepotteleva koronapandemia ja seuraavaksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Osasiko kukaan odottaa tällaista tulevaisuudeltamme aloittaessamme uuden vuosikymmenen vuonna 2020? Itseasiassa kyllä osasi, nimittäin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tammikuussa 2020. Sitra totesi Megatrendit 2020 julkaisussa ihmiskunnan siirtyvän postnormaaliin aikaan, joka myös kävi toteen

Mutta mitkä ihmeen megatrendit? Megatrendit tuovat esiin ympärillämme globaalilla tasolla korostuvia ilmiöitä. Ilmiöistä muodostetaan laajoja kehityskaaria, ja niissä on tärkeä huomioida aiheiden yhteys toisiinsa. Nämä kehityskaaret taas kuvaavat yhteiskuntamme muutoksia ja niiden uskotaan usein jatkuvan samankaltaisina.

Nyt vuonna 2023 Sitra julkaisi selvityksen, jossa jälleen tarkastellaan laajojen ilmiöiden muodostamia kehityssuuntia. Yleisesti trendianalyysien pysyvinä teemoina pidetään luontoa, ihmisiä, valtaa, teknologiaa ja taloutta.

Vuoden 2023 Sitran megatrendien aiheet olivat:

• luonnon kantokyky murenee
• hyvinvoinnin haasteet kasvavat
• demokratian kamppailu kovenee
• kilpailu digivallasta kiihtyy
• talouden perusta rakoilee.

Jo aiemmin mainitun megatrendien keskinäisen riippuvaisuuden lisäksi megatrendejä tulkitessa on tärkeää pohtia niin mennyttä, tulevaa kuin nykyhetkeäkin. Tässä apuna voi käyttää tulevaisuuden kolmiota, joka sisältää kohdat nykyhetken työntö, menneisyyden paino ja tulevaisuuden imu.

Ekologinen kestävyyskriisi ei ole tulevaisuutta, vaan se on jo nykyhetkeä.

Luonnon kantokyky murenee

Olemme tällä hetkellä keskellä kestävyyskriisiä. Ihmisen toiminta kuormittaa luontoa yli sen kantokyvyn rajojen. Tämä vaarantaa luonnon, talouden ja ihmisten hyvinvoinnin tilaa. Miten voimme siis rakentaa reilua ja kestävää maailmaa yhdessä?

Nykyhetken työntö: Ekologinen kestävyyskriisi ei ole tulevaisuutta, vaan se on jo nykyhetkeä. Ilmasto on lämmennyt. Hiilidioksidipitoisuus on korkeammalla kuin koskaan ja nykytilanteen jatkuessa maapallon lämpötila tulee nousemaan globaalisti noin kolme astetta. Tämän seurauksena yhteiskuntamme kohtaa vakavia haasteita, kuten ruokaturvan horjuminen, sään ääri-ilmiöt ja luontokato. Yli miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto seuraavan vuosikymmenien aikana. Lista jatkuisi pidemmällekin, mutta keskeisen piirteen voi ymmärtää – näin ei voida jatkaa.

Menneisyyden paino: Mikä meitä kuitenkin estää siirtymästä kestävämpään yhteiskuntaan? Syy löytyy harhaluuloistamme. Oletamme muutokseen johtavien keinojen olevan jotain hankalampaa kuin mitä se oikeastaan onkaan. Ajattelemme myös suomalaisina omien toimiemme olevan vähäpätöisimpiä kuin muun maailman toimet. Tämä on vääristynyt ajatusmaailma, sillä Suomella on kaikki mahdollisuudet tuoda ratkaisuja kestävyyskriisille jopa globaalillakin tasolla hyötyen myös taloudellisesti itse.

Tulevaisuuden imu: Meidän ei tarvitse tyytyä uhkakuvien hyväksymiseen ja olkapäiden kohauttamiseen, vaan voimme muuttaa suuntaa. Yhtenä mahdollisuutena pidetään ekologista jälleenrakennusta, jossa tartutaan sellaisiin yhteiskunnan rakenteisiin, joissa olisi mahdollista irtautua fossiilisista polttoaineista. Tällaisia olisi mm. liikennejärjestelyt ja energiatuotanto. Myös teknologiaa on maalailtu tilanteen korjaajaksi. Kuitenkin vastapainona ratkaisuille on myös uhkakuvia ympäristökriisin tuomasta romahduksesta. Siinä ympäristöongelmat ovat paisuneet niin suureksi, että yhteiskunnat eivät niihin pysty vastaamaan.

Me energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoina haluamme kuitenkin vastata tämän ja neljän muun aihealueen luomiin haasteisiin. Haluamme olla osa ratkaisua kohti kestävämpää huomista. Tässä tavoitteessa pidämme tukena yhteisiä ajatuksiamme siitä, mitä me insinööreinä voimme tehdä:

“Voimme kehittää uusia teknologioita, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja kestäviä. Voimme suunnitella rakennuksista ja infrastruktuureista energiatehokkaita ja vähentää näin ympäristön kuormitusta. Pystymme kestävän kehityksen mukaisella kaupunkisuunnittelulla auttaa vähentämään liikenteen aiheuttamia päästöjä, taikka resurssitehokkaalla materiaalisuunnittelulla vähentämään jätteen määrää ja luonnonvarojen kulutusta. Voimme lisätä ympäristötietoisuutta ja toteuttaa yhteistyötä muiden alan ammattilaisten kanssa rakentaaksemme kestävämpiä ratkaisuja ja kestävämpää tulevaisuutta. ”

Nelli Koukka, Joona Rajamäki, Tommi Markula, Konsta Vuorinen ja Onni Kivivirta
Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat Turun ammattikorkeakoulusta