Turun ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat kurkistivat tulevaisuuteen. Millaista on energiatehokas asuminen tulevaisuudessa ja miten se onnistuu?

”Kävin yhtenä viikonloppuna talotekniikkamessuilla. Selviytyessäni ihmisjoukon keskellä ohjauduin HUKATON-hankkeen esittelypisteelle. Ständillä kerrottiin tulevaisuuden energiansäästötavoista. Katseeni nauliutui monimutkaisen näköiseen posteriin ja kysyin asiantuntijalta, mitä posteri esittää.

Posterissa kerrottiin teollisuuden hukkalämmön talteenotosta ja varastoinnista. Kävi ilmi, että teollisuudessa ei hyödynnetä kaikkia saatavilla olevia energiaresursseja. Suomeksi sanottuna lämpöenergiaa menee hukkaan niin vietävästi. Kuinka paljon voisimmekaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen, jos saisimme kaiken tuon energian talteen?

Euroopassa ylijäämälämpöä syntyy vuosittain 4600 TWh, kun Euroopan alueella rakennusten lämmitykseen kuluu vuosittain 3300 TWh. Teoriassa siis rakennusten lämmittäminen voitaisiin kattaa kokonaan ylijäämälämpöenergialla.

Erityisesti mieltäni kihelmöi hukkalämpöenergian varastointitekniikat. Energiaa voidaan ottaa talteen kahdella eri tavalla. Savimaahan energiaa säilötään paalujen avulla ja kallioperään porareikien avulla. Hullua, miten ratkaisu löytyy suoraan jalkojemme alta. Kysyin ständin ylläpitäjältä, voiko tämä tosiaan pitää paikkaansa.

Kesäajalla mahdollisesti hyödynnettävissä olevaa lämpöenergiaa jää enemmän käyttämättä. Energiaa tulisikin säilöä talvea varten. Lämmön varastointi saadaan integroitua uusiin rakennuksiin paalujen avulla. Alueilla, joilla paalutus on maaperän vuoksi muutenkin tarpeellista, on paalujen käyttö lämmön varastointiin taloudellisesti kannattavaa.

Savimaahan siis säilötään energiaa paalujen avulla, mutta kallioperään energian varastointi toteutetaan eri tavalla. Kallioon porataan iso määrä tietynmittaisia porakaivoja, jotka ovat toisiinsa nähden huomattavasti tiiviimmin kuin normaalit maalämpökaivot.

Lämpöä voidaan kerätä monesta paikasta, kuten auringosta, sisäilmasta, asfalttialueilta, rakennusten julkisivuilta ja jopa julkisten laitosten serveritiloista. Mahdollisuudet ovat valtavat ja ständin ylläpitäjä kertoikin energianvarastointiratkaisun suosion kasvavan jatkuvasti. Toivottavasti tekniikka tulee yleistymään ja alamme hyödyntää tällä hetkellä hukkaan menevää energiaa tehokkaasti.

——-

Tänään 23.5.2035 olen menossa tarkastamaan oman taloni valmistumista. Rakentaminen alkoi muutama kuukausi sitten. Tänään hukkalämmön varastointijärjestelmä valmistuu enkä ole pysyä housuissani. Vaikka tämä tekniikka onkin nykyään rakentamisessa arkipäivää, on innostukseni siemen kylvetty jo viisitoista vuotta sitten talotekniikkamessuilla. Itse asiassa olen nykyään töissä eräällä yrityksellä, joka rakentaa hukkalämmön varastointijärjestelmiä omakotitaloalueille. Uusi taloni tulee olemaan erittäin energiatehokas. Nykyään energiatehokas asuminen on mahdollista myös pohjoisilla leveyspiireillä.

Kiitos, kun jaksoit lukea, vaikken aktiivisesti tätä blogia kirjoitakaan. Saa nähdä, millaisen päivityksen julkaisen tänne seuraavan viidentoista vuoden kuluttua. Teknologia kehittyy valtavaa vauhtia ja uusia ratkaisuja energian säästämiseksi ilmestyy tukuittain. Yksi asia on käytännössä varmaa: ratkaisu ongelmiimme tulee varmasti löytymään jatkossakin jalkojemme alta.”

HUKATON-hankkeessa kehitetään älykkäitä kokonaisratkaisuja hukkalämmön parempaan hyödyntämiseen ja tunnistetaan niiden pohjalta monistettavia konsepteja, joita voidaan monipuolisesti hyödyntää rakennetussa ympäristössä. Hankkeen tuloksena syntyy uusia hukkalämmön talteenottoon perustuvia kokonaisratkaisuja, jotka tuovat tarkastelukohteet osaksi älykästä energiajärjestelmää kysyntäjouston näkökulmasta. HUKATON tuo markkinoille täysin uusia usean yrityksen yhteistyöhön ja digitaalisiin ratkaisuihin perustuvia palveluliiketoimintamalleja, jotka ovat monistettavissa vastaaviin kiinteistötyyppeihin ja joissa on potentiaalia kasvaa suomalaisen huippuosaamisen vientituotteiksi.

Kristian Aarola, Eveliina Merikko, Waltteri Valkamo, Rasmus Liljeqvist, Joonas Timonen
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat

Marketta Virta
Hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Lautkankare R. 2019. Ylijäämälämpöjen hyödyntäminen yhteiskunnan hiilineutraaliustoimissa.
Laitala A. ja Korri J. 2018. Ylijäämälämpö yhdyskuntien vähähiilisyysratkaisuna.