Vielä kymmenen vuotta sitten pyöriäisen esiintymisestä Suomen vesillä ei tiedetty paljoakaan ja sen luultiin vierailevan Suomessa vain satunnaisesti. Uudet seurantamenetelmät ovat nyt paljastaneet, että näiden äärimmäisen uhanalaisten pienten valaiden säännöllinen levinneisyysalue ulottuu myös Suomen merialueelle.
Maanantaina 25.3 oli taas aika suunnata avomerelle. Viime marraskuussa asennetut pyöriäisen kaikuluotausääniä tallentavat hydrofonit ovat keränneet tietoa ja oli aika tarkastaa mitä laitteille on tallentunut. Matka aloitettiin Turun Latokarista ja ensimmäinen yö vietettiin ensimmäisen tutkimuspisteen lähistöllä Lemlandin Herröskatanin edustalla. Tiistain ja keskiviikon aikana työskenneltiin avomerellä ja nostettiin ja huollettiin onnistuneesti Pohjoisen Itämeren ulappa-alueelle aiemmin asennetut 17 tutkimuslaitetta. Reissussa allekirjoittaneen lisäksi vanhat konkarit Jussi ja Heidi, sekä uutena naamana energia- ja ympäristötekniikan opiskelijamme Markus.
Jussi ja Markus ovat kopanneet meren pohjassa talvehtineen hydrofonin laivan kannelle. Kuva Laura Painilainen/Länsi-Suomen merivartiosto.
Pyöriäisen kaikuluotausääniä tallentavia hydrofoneja ankkurointilaitteineen. Hydrofonit tallentavat ihmiskorvan kuuloalueen yläpuolella olevia ultraäänipulsseja taajuusalueelta 20-200 kHz. Pyöriäinen saalistaa ja hahmottaa ympäristöään käyttämällä noin 130 kHz taajuutta.
Opiskelijamme Markus osoitti reissussa merikelpoisuutensa ja suunnittelee juuri laukaisevansa seuraavan hydrofonin pintaan kyytiin poimimista varten. Jossain taustalla Ruotsin rannikko.
Työskentely usein vaikeissa avomeriolosuhteissa vaatii kunnon puitteet. Turvallisuusasiat ja sujuva logistiikka on pakko huomioida piiruntarkasti. Tästä osiosta suurin kiitos kuuluu Länsi-Suomen merivartiostolle, joka ensisijaisten rajavalvontatehtäviensä ohessa on antanut virka-apua avomerellä tehtäviin pyöriäisseurannan töihin. Tällä reissulla alustana ollut vartiolaiva Tursas ja sen sisaralus Uisko ammattitaitoisine miehistöineen ovat mahdollistaneet töiden sujumisen parhaalla mahdollisella tavalla, sujuvasti ja turvallisesti. Maastossa erityisen tärkeää on myös, että ruokahuolto pelaa. Tälläkin kertaa se pelasi niin hyvin, että mukana olleet Maailmanparantajat keräsivät itselleen uutta painoarvoa yhteensä ainakin viiden kilon verran.
Suomen eteläisin maa-alue, Bogskärin majakkaluoto on jäänyt taakse, suuntana Suomen lounainen talousvyöhyke. Ulkovartiolaiva Tursaan komentosillalla puikoissa Laura. Näköhavaintoja pyöriäisistä ei tälläkään kertaa saatu.
Pienestä ja ujosta pyöriäisestä on vaikeaa saada näköhavaintoja, varsinkin kun niitä on Itämeren pääaltaalla jäljellä enää vain noin 500 yksilöä. Akustinen seuranta kuitenkin osoittaa, että tutkimusalueellamme pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti. Kerätyn aineiston ensimmäinen tarkastus ehdittiin tekemään jo laivalla ja tuloksena oli taas useita uusia havaintoja. On jännää yrittää arvailla, kuinka monta eläintä alueella on mahtanut liikkua, jos niistä saadaan äänitallennuksia avomerelle satunnaiseen pisteeseen sijoitetulla laitteella, jonka tallennusetäisyys on maksimissaankin vain muutamia satoja metrejä. Seurannan tulokset auttavat osaltaan pyöriäisen, Itämeren ainoan valaslajin suojelutoimien oikeassa ja kustannustehokkaassa kohdistamisessa tuottamalla ympäristöministeriön ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen käyttöön luotettavaa tietoa siitä, missä pyöriäisiä on (ja missä niitä ei ole).
Yksi parhaista Suomen vesillä koskaan tehdyistä akustisista pyöriäistallenteista. Eläin on tallentunut hydrofonille noin 10 minuutin ajan, ja äänen voimakkuuden ja tallenteessa näkyvien kaikujen perusteella se on todennäköisesti käynyt ihmettelemässä hydrofoniamme hyvinkin läheltä. Lähellä Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeiden rajaa, Svenska Björnin ja Bogskärin majakoiden välimaastossa noin 40 merimailia Maarianhaminasta etelään, 13.2.2019 klo 11:14.
Maailmanparantajat/Olli