Vesialueisiin liittyvät öljyonnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet ovat viime aikoina hiipineet sanomalehtien palstoille myös Suomessa. Tammikuun lopulla tapahtuneen säiliöauto-onnettomuuden seurauksena Kiskonjoen herkkään elinympäristöön tulvi noin 7 tonnia polttoöljyä. Onnettomuus tapahtui öljyn keräämisen kannalta harmilliseen aikaan: joen jääpeite esti käytännössä öljyn tehokkaan keräämisen, eikä öljyä saatu keräysteknisistä syistä talteen kuin murto-osa. Viime joulukuussa taas uutisoitiin huolestuttavasta tilanteesta, jossa kaksi öljylastissa ollutta tankkialusta oli törmätä yhteen Suomenlahdella. Aluksissa oli lastina yhteensä lähes 100 000 tonnia öljyä, eli reilusti yli 3000 säiliöauton verran. Onneksi suuronnettomuudelta vältyttiin valppaan viranomaistoiminnan vuoksi ja öljyn katastrofaaliset vaikutukset Itämeren herkälle meriympäristölle, alueen elinkeinoille sekä asukkaille jäivät tällä kertaa puhtaan teoreettisiksi.
Öljyntorjuntaa on kehitetty Itämeren alueella jo pitkään. Suomen öljyntorjunnan taso on Suomen ympäristökeskuksen arvioiden mukaan muihin Itämeren maihin verrattuna hyvä, mutta tästä huolimatta öljyntorjunnan järjestämisessä on edelleen kehittämistarpeita. Erityisesti saaristo-olosuhteiden haasteellisuudesta ja pitkistä välimatkoista johtuvat logistiset ongelmat aiheuttavat erityistä päänvaivaa öljyntorjunnasta vastaaville viranomaisille. Pitkien etäisyyksien, hankalien sääolosuhteiden ja muiden saavutettavuusongelmien vuoksi öljy voi pahimmassa tapauksessa saavuttaa saarten rannat nopeastikin, jolloin öljyä joudutaan pakostakin keräämään rannoilta. Saariston öljyisten rantojen puhdistaminen on logistisesti erittäin haastavaa, äärimmäisen kallista ja tuskastuttavan hidasta. Joissain tapauksissa rantojen puhdistaminen on rantatyypin, suurten etäisyyksien, saavutettavuusongelmien tai puhdistettavien rantojen suuren määrän vuoksi jopa mahdotonta.
Öljyntorjunnan kannalta kriittisimmät ratkaisut tehdään ensimmäisten tuntien aikana, jolloin taistellaan kirjaimellisesti aikaa vastaan. Ensitorjunnan onnistuminen vaikuttaa merkittävästi tuhojen laajuuteen ja tätä kautta torjunnasta aiheutuviin suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin. Riittävän nopea reagointi ja saumaton yhteistyö edellyttävät viranomaisilta paitsi hyvää tietämystä öljyntorjunnasta myös käytössä olevien rajallisten resurssien suunnitelmallista ja tehokasta hyödyntämistä. Koska laajamittaisen merellisen harjoitusoperaation järjestäminen on varsin työlästä ja kallista, eikä näiden järjestämiseen tarjoudu usein mahdollisuutta, tulee viranomaisten öljyntorjuntaosaamista kehittää ja ylläpitää pääasiassa muita keinoja käyttäen. Tabletop- eli ns. karttaharjoituksia pidetään yleisesti tehokkaana keinona kehittää öljyntorjunnan strategista osaamista. Niiden avulla voidaan mm. lisätä viranomaisten tietämystä öljyntorjunnasta, vahvistaa strategista yhteistyötä sekä todentaa mahdollisia ongelmakohtia esimerkiksi tiedonkulun suhteen. Kuvitteellisessa tilanteessa onnettomuustilannetta voidaan käsitellä keskustelevalla otteella ja oppimistilanteesta muodostuu yhteinen kokemus, joka edesauttaa varsinaisessa onnettomuustilanteessa toimimista.
Lajissaan ensimmäinen ylialueellinen karttaharjoitus pidettiin Turussa 9.2.2017 ja sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa?. Vaikka öljyntorjunnan karttaharjoituksia on järjestetty esimerkiksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa aiemminkin, on aluerajat ylittävä kuivaharjoittelu jäänyt vähemmälle. Parin viikon takaisessa karttaharjoituksessa harjoiteltiin öljyonnettomuuden torjuntaa Saaristomerellä kahden aluepelastuslaitoksen raja-alueella. Tabletop-harjoitus toteutettiin onnettomuusskenaariopohjaisena ja se perustui kuvitteelliseen alusonnettomuuteen sekä laskettuun öljyn leviämisennusteeseen. Onnettomuusskenaariossa alus ajautui karille Hiittisten pohjoispuolella ja aluksesta vuosi mereen 100 m3 raskasta polttoöljyä.
Harjoituksen tavoitteiksi asetettiin erityisesti viranomaisten yhteistyön ja kalustologistiikan osaamisen kehittäminen sekä suuronnettomuusvalmiuden parantaminen. Tabletop-harjoituksen avulla pyrittiin valmistamaan viranomaisia oikeisiin onnettomuustilanteisiin ja varmistamaan saumaton yhteistyö kriisitilanteessa. Harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin ja tilanne toi hyvin esiin öljyntorjunnan ennakkosuunnittelun, kalustotietämyksen ja eri viranomaisten yhteistyön keskeisyyden. Harjoitukseen osallistuivat päätahoina pelastuslaitosten ja Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lisäksi harjoituksessa oli mukana asiantuntijat Suomen ympäristökeskuksesta sekä Rajavartiolaitoksesta. Tabletop-harjoitus järjestettiin osana Turun ammattikorkeakoulu Oy:n toteuttamaa ”Öljyntorjunnan varautumisen kehittäminen Saaristomeren alueella”-hanketta.
Katariina Kiviluoto työskentelee hankeasiantuntijana Turun ammattikorkeakoulussa
Milla Popova työskentelee projektikoordinaattorina Turun ammattikorkeakoulussa