Turun ammattikorkeakoulun Sepänkadun kampus tyhjenee toukokuussa 2020, ja opiskelijat ja henkilökunta siirtyvät Kupittaan kampusalueelle. Kokonaisen kampuksen muuttaminen ei ole ihan yksinkertainen tehtävä, sillä henkilökunnan omien mappien, kirjojen ja tavaroiden lisäksi myös rakennuksessa olevat kalusteet pitää muuttaa. Ja niitä kalusteitahan on paljon.

Pääsimme alkukeväällä mukaan Sepänkadun muuttoprojektiin, jossa tarkoituksena oli löytää kampuksella oleville kalusteille uusi koti. Roolimme projektissa oli keksiä kiertotalouden mukaisia ratkaisuja suljettavan kampuksen kalusteiden loppusijoitukseen. Osalle kalusteista oli jo määritetty paikka muilla kampuksilla, mutta suurin osa oli vailla tarkoitusta ja tulevaisuutta.

Kiertotalouden tavoitteena on jätteetön järjestelmä, jossa materiaalien arvo säilyy tai kasvaa, ne pidetään pitkään tuottavassa käytössä ja niiden käyttäminen uudelleen toteutetaan tehokkaasti. Kiertotalouden avulla voidaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden ja materiaalien tarvetta sekä käyttää tehokkaasti jo olemassa olevia resursseja. Paras tilanne on, jos tuote pysyy samassa käytössä yhä uudelleen eli ‘’tuoli pidetään tuolina’’. Tätä ohjenuoraa seuraten aloimme suunnitella opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattua kalusteiden myyntipäivää.

Yllättäviä haasteita

Alkuvuosi sujui leppoisasti eri sijoitusväyliä etsiessä ja myyntipäivää suunniteltaessa yhteisissä kokoontumisissa. Suunnitelmat olivat hyvällä mallilla ja kalusteiden tulevaisuus näytti kirkkailta, kunnes COVID-19 toi harmaat pilvensä pilvettömälle taivaalle. Kaikki muuttui.

Suomen hallitus teki linjauksen, että yli 10 hengen kokoontumiset on peruttava ja koulujen siirryttävä etätyöskentelyyn. Kampuksille ei ollut enää pääsyä. Tämän vuoksi jo pitkällä suunnittelussa oleva myyntitapahtuma jouduttiin perumaan, ja nyt haasteena oli keksiä uusi tapa myydä kalusteet kampukselta, edelleen kiertotalouden ajatusmallin mukaisesti. Korona toi myös omat haasteensa tavaroiden noutoon liittyen, sillä kampukset olivat suljettuina, eikä tiloissa saanut liikkua enää vapaasti.

Alun perin myyntilista oli suuri. Nyt pelkona takaraivossa kaihersi myynnin toteutus sekä tavaroiden kysyntä. Miten selviämme tästä koko maailmaa riepottelevasta pandemiasta? Millä keinolla toteutamme myynnin? Valvoimme läpi yön pohtien ratkaisua näihin mieltä painaviin suuriin kysymyksiin.

Ratkaisua ei onneksi tarvinnut etsiä merten yli maailmojen ääristä, vaan luonnollinen tapa toteuttaa tapahtuma oli verkon kautta. Kummallakaan meistä ei kuitenkaan ollut kokemusta myynnin toteuttamisesta verkkoympäristössä, mikä aiheutti uusia haasteita projektin toteutuksessa.

Päätimme toteuttaa kalusteiden myynnin Lyyti-palvelun avulla. Monien kokeilujen jälkeen saimme tehtyä selkeän tapahtuman sivustolle, jonka kautta henkilökunta voisi ostaa tuotteita määrättynä myyntipäivänä. Olimme innoissamme. Olimme onnistuneet.

Ennustaminen on mahdotonta mutta mukautua voi

Pian huomasimme, että asiat rupesivat taas sujumaan. Keksimme ratkaisut koronan aiheuttamiin vaikeuksiin ja ylitimme esteet. Myyntipäivä oli hitti. Myynnissä oli vajaa sata kalustetta, mukaan lukien tuoleja, pöytiä, sohvia, verhoja ja tietokoneen näyttöjä. Kovimman kysynnän saivat Artekin tuotteet, jotka myytiin loppuun minuuteissa. Pelko kysynnän puutteesta, myynnin siirtyessä verkkomyyntiin, oli siis aivan turhaa. Tapahtuma ylitti odotukset.

Kokonaisuudessaan Sepänkadun muuttoprojekti oli meille erittäin opettavainen projekti. Opimme, että projektityöskentelyssä tilanteet voivat muuttua nopeasti ja innovatiivisia ratkaisuja on keksittävä. Maailman menoa ei voi ennustaa, mutta menoon voi mukautua. Odottamattomat muutokset pakottavat ihmisiä oppimaan uusia toteutuskeinoja. Kaiken kaikkiaan projekti onnistui yli odotusten. Kiitos koko projektitiimille yhteistyöstä!

Ella Rasimus & Saara Ahtaanluoma
Opiskelija-assistentit
Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä