Maailmanparantajat

Kemikaalitietoisuus perheissä – opiskelijavoimin turvallista ympäristöä edistämässä

Turun ammattikorkeakoulu järjestää joka syksy juuri aloittaneille opiskelijoille projektipajan. Pajoille annetaan ajankohtaista teemaa koskettava toimeksianto, joka usein on jonkin ongelman ratkaisu tai teeman edelleen kehittely. Tänä syksynä yksi projektipaja sai tehtäväkseen miettiä, miten perheiden tietoisuutta haitallisista kemikaaleista voitaisiin lisätä. Pajalaiset ideoivat kemikaalitietoutta kartoittavaan kyselyyn nojaavan tiedotuskampanjan.  Tässä kirjoituksessa opiskelijat kertovat omin sanoin, kuinka kampanja ideoitiin ja millaisia tuloksia kampanjan kysely tuotti. Lisäksi opiskelijat kertovat, mitä kampanjasta itse oppivat.

Olemme ensimmäisen vuoden opiskelijoita eri aloilta Turun ammattikorkeakoulussa ja opintoihimme kuuluu kurssi projektipaja. Projektipajassa jokaiselle pajalle annetaan oma projekti, jota toteutetaan syksyn aikana. Meille annettiin projekti, jonka toimeksiantajana toimii NonHazCity 2 -hanke. Hanke on Baltic Sea Region -rahoitusohjelman, Työ ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittama kehittämishanke, jonka päämääränä on muun muassa lisätä Turun kaupungin työntekijöiden sekä turkulaisten kemikaalitietoutta.

Meidän pajamme projektina oli levittää kemikaali-inventointien avulla kemikaalitietoutta perheille. Lähdimme toteuttamaan tehtävää tutustumalla ensin hankkeeseen ja kemikaali-inventointiin. Päätimme toteuttaa tehtävän tekemällä kyselyn, joka kohdistui perheille. Kyselyllä halusimme kartoittaa erilaisten perheiden kemikaalitottumuksia sekä antaa omia vinkkejä luontoystävällisempiin vaihtoehtoihin.

Kyselyssä oli linkkejä sivustoihin, joista sai enemmän tietoa kemikaaleista, sekä linkkejä tee-se-itse-sivustoihin, joissa annettiin vinkkejä ja ohjeita päivittäiskosmetiikan valmistamiseen itse. CosmEthics-sovellukselle linkkejä annoimme kahdessa eri kyselyn kohdassa. Sovellus lukee käyttäjän valitseman viivakoodin, katsoo tuotteen tiedot ja kertoo käyttäjälle, sisältääkö tuote joitain tiettyjä aineita, vaarallisia kemikaaleja tai käyttäjän valitsemia allergeeneja.  

Tavoittaaksemme kohdeyleisöämme hankimme hankkeeseemme sopivat kaksi sponsoria, jotka lahjoittivat meille lahjakortit, joita käytimme houkutellaksemme vastaajia arvonnalla kyselyn lopussa saadaksemme mahdollisimman paljon vastauksia. Kyselyn tuloksista teimme analyysin, jonka tuloksiin tämä artikkeli pohjautuu.

Tuloksien läpikäynti ja arvioiminen

Teimme kyselystämme mahdollisimman lyhyen ja selkeän, jotta saisimme vastaajien suorittamaan kyselyn loppuun asti mutta kuitenkin riittävän kattavan, jotta saisimme hyödyllistä tietoa kerättyä. Päätimme myös, että kemikaalien suhteen keskittyisimme päivittäiskosmetiikkatuotteisiin. Kyselyyn vastauksia kertyi noin 160 kappaletta, joista suurimman osan vastaajien ikä oli noin 20 vuotta, mutta vanhempiakin vastaajia oli 72 ikävuoteen asti. Ikäjakauma voi johtua myös nuorten taipuvuudesta jakaa asioita toisilleen. Kyselyä jaettiin eri Facebook-ryhmiin ja kavereille sekä WhatsAppissa.

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien mahdollisten lasten lukumäärää sekä ikää. Huomasimme vastauksia analysoidessa, että lapsien ikä on huomattavan korkea, sillä vastausvaihtoehdot olivat 0–20 vuoden välissä viiden vuoden ikäjakaumalla ja yli puolet vastaajien lapsista oli 16‒20-vuotiaita. Tämä mitä luultavimmin johtuu siitä, että vastaajien alhaisen keski-iän takia heillä ei ollut omia lapsia, mutta vanhemmilla vastaajilla oli.

Kyselyssä kävi ilmi, että suurin osa vastanneista teki ostopäätöksensä itse tai kumppanin kanssa, mihin oletettavasti eniten vaikutti kyselyyn vastanneiden alhainen keski-ikä, jolloin voimme olettaa, että vastanneet ovat omissa asunnoissaan asuvia opiskelijoita. Myös monet ihmiset haluavat itse päättää esimerkiksi mitä hajustetta tai shampoota haluavat käyttää.

Kyselyyn vastanneita pyydettiin valitsemaan yksi tuote kodistaan viidestä vaihtoehdosta ja tarkastelemaan sen tuoteselostetta. Vaihtoehdot olivat shampoo, käsisaippua, deodorantti, hammastahna tai rasva. Suurin osa vastanneista valitsi shampoon (31 %), käsisaippuan (22 %) ja hammastahnan (19 %).

Kysyimme myös, sisältääkö tuote seuraavia ainesosia: resorsinoli, triklosaani, butyloitu hydroksitolueeni, quarternium-15 ja parabeeneja. Valitsimme nämä aineet, koska näitä kaikkia käytetään kosmetiikkateollisuudessa ja niillä on todettu olevan joitain haittavaikutuksia. Vain yhdeksän vastasi tuotteen sisältävän joitain näistä kemikaaleista ja niistä kuusi sisälsi parabeeneja. 41 vastanneista tosin sanoi, etteivät tienneet, jos tuote sisälsi kyseisiä kemikaaleja.

Vastaajilta kysyttiin myös, välttelevätkö he joitain tiettyjä ainesosia heidän päivittäiskosmetiikassaan tai muissa tuotteissa, johon suurin osa (21 %) vastasi välttelevänsä hajusteita. Hajusteet saattavat aiheuttaa joillekin ihottumaa. Kyselyn vastaajien toiseksi vältellyin aine oli silikoni (15 %), joka ei varsinaisesti ole vaarallinen aine, mutta esimerkiksi hoitoaineissa voi tukkia hiushuokosia, latistaen etenkin kiharoita hiuksia. Seuraavaksi vältellyimmät aineet olivat alumiini ja ihoa kuivattavat aineet (13 %). Alumiini on yhdistetty rintasyöpään etenkin, kun sitä esiintyy paljon deodoranteissa. Ihoa kuivattavissa aineissa yleensä viitattiin alkoholiin. 12 % kysymykseen vastanneista kertoi välttelevänsä parabeeneja, jotka voivat aiheuttaa kosketusallergiaa. Lisäksi kyselyyn vastanneet välttelivät muovia (6 %), sulfaatteja (6 %), aspartaamia (6 %), palmuöljyä (4 %), tseoliittia (2 %) sekä vetyperoksidia (2 %).

Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastasivat käyttävänsä valitsemansa tuotteen loppuun, jonka jälkeen yli puolet sanoi hävittävänsä tuotteen sekajätteeseen heittämällä kierrättämisen sijaan. Yksi vastanneista sanoi ostavansa täyttöpulloja ja käyttävänsä pumppupulloa uudestaan.

Kyselyn mukaan kolmasosa vastaajista on ajatellut tuotteiden ympäristöystävällisyyttä, mutta kaikki eivät ole vakuuttuneita ympäristöystävällisten tuotteiden tehokkuudesta, hinnasta tai laadusta. Vastaajilta kysyttiin myös, mikä saisi heidät vaihtamaan tuotteen ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon, ja suurin tekijä luontoystävällisiä tuotteita vastaan on niiden hinta. Vastanneilta omia ehdotuksia oli esimerkiksi tuotteen vastuullinen tuottaminen (Reilun kaupan tuote), suosikkituotteiden muuntaminen ympäristöystävällisemmäksi ja tuotteen valmistaminen Suomessa.

Yhteenveto

Tavoitteenamme oli saada kyselyyn vastauksia 150 kappaletta, joten noin 160 vastauksen saaminen noin viikossa oli positiivinen yllätys. Saimme myös kohdistettua kyselyä juuri perheille, mikä oli projektimme tehtävänannon kannalta hyvä asia. Kyselyn tulokset antoivat myönteisen kuvan siitä, kuinka suomalaiset suhtautuvat haitallisiin aineisiin.

Suurin osa projektipajan jäsenistä ei ollut ajatellut aiheuttamaansa kemikaalikuormaa. Toteuttaaksemme projektimme toimeksiannon tutustuimme yhdessä erilaisiin kemikaaleihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin. Suurimmalle osalle pajasta kemikaalien mahdollisesti aiheuttamat haitat ympäristölle ja terveydelle tulivat uutena asiana. Opimme kaikki uusia asioita ja aiomme soveltaa oppimaamme omassa ostokäyttäytymisessämme.

Projektipaja itsessään oli opettavainen kokemus. Toimeksianto oli joustava, joten saimme tehdä projektista meidän näköisemme. Opimme projektin lomassa ryhmätyöskentelytaitoja, kuten päätöksentekoa ja jokaisen mielipiteen huomioon ottamista.

Kirjoittajat

Hannamaria Yliruusi, Projektipäällikkö NonHazCity 2 -hanke, Turun ammattikorkeakoulu

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat: Sini Räsänen, Tommi Ridanpää, Joni Sundqvist, Teemu Kananen, Justus Lindsten, Jesse Holberg, Maria Dominis

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *