On elokuun viimeinen viikko. Helleaalto on ollut Turun yllä pitkään. Ilmalämpöpumput ovat hurruttaneet täysillä jo pari viikkoa. Kaikilla on runsaasti unettomia öitä takana. Mutta! Viimein tiedossa on helpotusta, matalapaine on saapunut kaupungin ylle, painostava ilma täyttää kadut ja sitten se alkaa. Taivas repeää, ja sade alkaa kastella runsaana kaupungin paahtuneita katuja. Kaupunkilaiset saavat viimein helpotusta kuumuuteen. Pitkä helleaalto on tullut päätökseen. Mutta nyt alkavat toisenlaiset ongelmat.

Jo pari tuntia kestänyt voimakas sade saa hulevedet virtaamaan. Sadevesiviemärien kapasiteetti täyttyy, ja ne eivät poista sadevettä tarpeeksi nopeasti. Asfalttivoittoinen maanpinta estää veden imeytymisen maaperään. Vettä alkaa kertyä tulvaksi asti teille ja toreille. Vesi alkaa työntyä parkkihalleihin ja asuntojen sekä toimitilojen kellareihin. Rankkasade helpottaa, mutta hulevesitulvasta syntyneet vauriot jäävät.

Hulevesitulvat kaupungeissa

Luonnontilassa olevalle alueelle satanut vesi imeytyy suureksi osaksi suoraan maaperään. Esimerkkinä voimme käyttää lähimetsää: metsät eivät juuri tulvi rankkasateiden jäljiltä, sillä satanut vesi imeytyy maahan, jossa maaperän eliöstö puhdistaa ja hyödyntää sen. Loput vedet virtaavat jokiin ja puroihin. Ojista, puroista ja joista vesi virtaa eteenpäin, Varsinais-Suomen tapauksessa saaristomereen.

Kaupungeissa paljasta maanpintaa ei asfaltin ja rakennusten vuoksi juuri ole. Tästä syystä hulevesien poistosta on huolehdittava. Sadevesiviemärit ovat pääasiallinen keino hulevesien poistoon. Ongelmana on kuitenkin se, että sadevesiviemärien poistokapasiteetti on rajallinen. Tämän lisäksi hulevedet ohjataan suodattamattomina lähivesistöihin. Hulevesien mukana vesistöihimme, esim. rakkaaseen saaristomereemme, huuhtoutuu runsaasti erilaisia kemiallisia yhdisteitä, öljyä sekä raskasmetalleja. Viljelyalueilta vesistöihin virtaa esimerkiksi lannoitteita, huonontaen Itämeren tilaa.

Kaupungeissa tapahtuvat hulevesitulvat eivät ole harvinaisia. Hyvin monet meistä ovat rankkasateesta johtuvaa tulvimista myös todistanut. Ehkä sinäkin? Ilmastonmuutoksesta johtuen rankkasateet ja tulviminen tulevat lisääntymään Suomessa. Valitettavasti sadevesien määriin ei voida juuri puuttua. Miten ihmiset sitten voisivat hulevesitulvia tulevaisuudessa ehkäistä? Vastaus löytyy vihreästä infrastruktuurista.

Mitä on viherinfra?

Vihreä infrastruktuuri, viherinfra, tarkoittaa erilaisia järjestelmiä, joissa luonto ja luonnon monimuotoisuus kaikkine etuineen valjastetaan yhteiskunnan avuksi. Erilaisia sovelluskeinoja on paljon. Esimerkiksi:

• katujen reunoille rakennetut pienviheralueet
• puistojen rakentaminen niittymäisten alueiden säästäminen ja suojelu
• soiden säästäminen ja suojelu
• hulevesien imeyttämiseen käytettävät painanteet
• jokien ja ojien penkereiden luonnontilaan jättäminen

Näihin esimerkkeihin olet ehkä itsekin törmännyt katuja tallatessasi.

Viherinfra ei ole harmaan infrastruktuurin (rännit, putket, putkistot) vastakohta, sillä ne tukevat toisiaan. Erilaisilla viherinfrajärjestelmillä voidaan tukea yhteiskunnan toimintaa. Samalla ne lisäävät lähiympäristöömme luontoa ja vehreyttä. Luontoon pohjautuvilla ratkaisuilla hulevesiä voidaan ohjata ja hallita, mutta sen lisäksi voimme sitä myös tehokkaasti puhdistaa. Ja vielä suhteellisen huokeasti! Maaperään imeytyvä sadevesi menee maan eliöstön – sienten, mikrobien ja kasvien – käyttöön. Eliöt pelkistävät ja hajottavat kemiallisia yhdisteitä, maa-aines suodattaa vettä. Suodattunut vesi siirtyy joko osaksi pohjavettä tai valuma-aluetta mukaillen virtaaviin vesistöihin. Tämän lisäksi puut haihduttavat vettä, muodostaen terveemmän ja miellyttävämmän paikallisilmaston. Samalla puut sitovat kasvaessaan ilman hiilidioksidia.

Viherinfra on jo tätä päivää, arkea monessa kunnassa. Pitäkää huoli, että kunnissanne ja kaupungeissanne kiinnitetään viherinfraan huomiota. Kuuluuhan hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu kuntien tehtäviin. Uusia asuinalueita suunniteltaessa riittävään viheralueiden määrään tulee kiinnittää huomiota. Myös jo rakennetuilla kaupunkialueilla viherinfran käyttöä tulee lisätä ja tehostaa. Ei pelkästään hulevesien hallinnan vuoksi, vaan myös vesiensuojelun, viihtyisyyden ja elinympäristömme kantokyvyn vuoksi. Viherinfran rakentamisesta aiheutuva alueen arvonnousu on sitten vain mukava bonus.

Viherinfraan liittyvät lisääntyvät investoinnit lisäävät myös tarvetta rakenteisiin kohdistuvaan tutkimukseen. Esimerkiksi hulevesien biosuodatusrakenteet hyödyntävät vesien puhdistuksessa sekä kasvillisuutta että maaperän eri prosesseja ja näiden lisäksi ne lisäävät asuinalueiden viihtyisyyttä. Biosuodatusrakenteiden suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon liittyvää tutkimusta tehdään CleanStormWater -hankkeessa, jonka partnerina Turun ammattikorkeakoulun Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä toimii. Hankkeen osana Turun seudulle toteutettavat rakenteet toimivat pilottikohteina, joiden avulla kerätään tietoa hulevesien aiheuttamasta kuormituksesta ja biosuodatusrakenteiden eri osien toiminnasta. Rakenteiden toteutuksessa pyritään löytämään helposti monistettavia ratkaisuja, joita olisi mahdollista hyödyntää erilaisissa kohteissa. Lisäksi kasvillisuusvalinnoissa on suosittu kotimaisia ja ympäristöön luontaisesti sopivia lajeja, jotka tarjoavat pölyttäjille, perhosille ja muille eliöille suotuisia olosuhteita. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja kokemuksia biosuodatusrakenteiden toteutuksen tueksi esimerkiksi kunnille ja kaupungeille.

CleanStormWater -hanke on Interreg Central Baltic:n rahoittama kansainvälinen yhteistyöhanke.

Ella Aula, Riku Leijonakuningas, Aki Eskola, Mariella Jaakkola, Tomi Mäki, Lauri Hirvonen
Turun ammattikorkeakoulun energia ja ympäristötekniikan opiskelijat

Heidi Vilminko
suunnittelija, Turun ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Suomen Ympäristökeskus – Vihreä Infra – Luonnon Monimuotoisuuden Ja Ekosysteemipalveluiden Riippuvuus Vihreästä Infrastruktuurista. Haettu 22.2.2022 (https://www.syke.fi/fiFI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Vihrea_infra__Luonnon _monimuotoisuuden_ja_ekosysteemipalveluiden_riippuvuus_vihreasta_infrastruktuurista).

Ymparisto – Tulvariskien Hallinnan Toimenpiteet Ja Hankkeet. Haettu 22.2.2022 (https://www.ymparisto.fi/fiFI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_toimenpiteet?f=Lapi n_ELYkeskus).

Ymparisto – Tulvien Esiintyminen. Haettu 22.2.2022 (https://www.ymparisto.fi/fiFI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Olenko_tulvariskialueella/Tulvien_esiintyminen?f=Lapin_ELYkesku s)

What Is Green Infrastructure? | US EPA. Haettu 22.2.2022
(https://www.epa.gov/green-infrastructure/what-green-infrastructure).