Tulvat, kuivuus ja sään ääri-ilmiöt ovat tulevaisuutta. Tulvat koettelevat etenkin kaupunkeja, joissa on paljon rakennettua infrastruktuuria ja läpäisemätöntä pintaa. Vesi ei pääse imeytymään tai haihtumaan esimerkiksi kasvillisuuden avulla. Tätä sade- ja sulamisvettä kutsutaan hulevedeksi.
ISMO-hanke etsii ratkaisuja tulviin ja vaihteleviin olosuhteisiin luonnonmukaisten hulevesien hallinnan käyttöönotoilla. Luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla on monia hyötyjä: kaupunkiluonto rikastuu, hulevesien määrä vähenee ja vesistöön päätyvä ravinnekuorma pienenee. Mutta mitkä ovat keinot luonnonmukaiseen hulevesien hallintaan?
Puistot apuna kaupungin tulviin
ISMO-projektissa hyödynnettäviin ekologisiin hulevesien hallintaratkaisuihin kuuluvat esimerkiksi kaupunkien keskusta-alueille asetetut puistot ja viheralueet. Harva asukas mieltää puistoilla olevan muitakin käyttötarkoituksia kuin alueen viihtyisyyteen vaikuttavia aspekteja. Puistot tuovat kaupunkilaiselle mahdollisuuden päästä koskettamaan luontoa ja sen hiljaisuutta joskus jopa hektiseksi kuvailtavan hälinän keskelle.
Asukkaille eloisuuden tarjoamisen lisäksi puistot tarjoavat käytännönläheisen ratkaisun hulevesistä aiheutuviin ongelmiin, sillä kaupunkikuvaan sijoitetut viheralueet imevät itseensä runsaasti vettä. Rankkasateen alkaessa puistot toimivat kuin pesusienet ja estävät tai ainakin hidastavat veden kertymistä autoteille sekä kävelykaduille. Puistojen huoltokustannukset ovat myös hyvin maltillisia.
Viherkatot hulevesien hallinnassa
Viherkatot näkyvät nykyään vahvasti uusien alueiden suunnitelmissa. Useasti viherkatoista ajatellaan, että ne ovat vain hiilinieluja tai muuten vaan tuomassa viihtyisyyttä, mutta todellisuudessa niillä on myös merkittävä rooli hulevesien hallinnassa. Viherkattojen tyyliset ratkaisut tiheästi rakennetuissa kaupungeissa ovat kriittisiä, koska ilmaston lämpenemisen seurauksena sadeveden määrä tulee kasvamaan.
Puistojen ja muiden viheralueiden tavoin katot imevät itseensä vettä ja vapauttavat sitä hitaasti, joten ne estävät veden liiallista päätymistä kaduille ja autoteille. Positiivinen puoli viherkatoissa on myös se, että niiden rakentaminen osaksi jo olemassa olevaa infrastruktuuria ei ole vaikeaa. Viherkatot vaimentavat myös rakennuksista aiheutuvaa kaupunkiympäristöjen lämpösaarekeilmiötä.
Hulevesikosteikkojen hyödyntäminen hulevesien hallinnassa
Yhtenä hulevesien hallintamenetelmänä on käytössä myös hulevesikosteikot. Hulevesikosteikot ovat joko pysyvästi tai tilapäisesti veden peittämiä kasvillisuusalueita, joilla pyritään hidastamaan ja viivyttämään hulevesiä sekä estämään tulvia. Ne myös tekevät maiseman viihtyisämmäksi ja auttavat luontoa pysymään monipuolisempana.
Niiden avulla voidaan mahdollisesti vaikuttaa myös veden laatuun, koska kosteikossa olevat haitta-aineet laskeutuvat kosteikon pohjalle. Kosteikkoja ympäröivä kasvillisuus kykenee myös sitomaan ravinteita ja epäpuhtauksia. Hulevesikosteikkoja on sen vettä puhdistavan vaikutuksen vuoksi rakennettu lähelle vesistöjä puhdistamaan valuma-alueen vettä ennen sen laskemista vesistöön.
Hulevesien hallinnan on oltava tulevaisuudessa kestävämpää ja tehokkaampaa, sillä luvassa on yhä voimakkaampia sateita. ISMO on ajankohtainen hanke, joka tulee antamaan tärkeän panoksen tehokkaaseen hulevesien hallintaan. Tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan sekä ISMO-hankkeen luomia mallinnus- ja simulointityökaluja että konkreettisia toimia, kuten viherkattoja ja hulevesikosteikkoja. Suunnittelutyökalujen kehittyessä ammattitaidon ja toteutuksen kuuluu kulkea samaa kehityksenpolkua. Pidä ovesi avoinna luontorikkaammalle kaupunkikuvalle, koska sinä voit olla sen tulevaisuuden suunnittelija!
Emilia Suutari, Niklas Turva, Roope Haapala, Saana Taponen, Sebastian Lindblom
Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat, Turun ammattikorkeakoulu
Emil Nyman
Erityisasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
Lähteet: