Kuvittele tilanne: oot ostanut uuden arvokkaan fillarin. Oot lähdössä reissuun, joten mankeloit tsygän bussiasemalle parkkiin. Tuut takas parin päivän päästä, oot hyppäämässä uudenkarhean ratsun selkään mut huomaat, että se onkin varastettu. Mitä tehdä? Entä jos käyt päivittäin tai useena kertana viikossa töissä toisella paikkakunnalla, esimerkiks Helsingissä, ja kuljet asemalle pyöräillen. Miltä kuulostais, jos sun ei tarvis kantaa kypärää mukana töihin? Jatkossa hommaat fillarilles parkkipaikan pyöräparkista, jossa sun pyörä pysyy varmasti tallessa ja jossa voit myös kevyesti huoltaa sitä.

Polkupyörien turvallinen säilytys on yksi esimerkki pyöräilijöille suunnatuista palveluista, joita 6Aika: Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hanke kehittää. 6Aika eli Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistyönä toteutettavan kestävän kaupunkikehittämisen strategian yksi hankkeista on luoda parempia ratkaisuja vähähiiliseen liikkumiseen liikennehubeissa. Liikennehubeilla tarkoitetaan tyypillisesti esimerkiksi julkisen liikenteen solmukohtia, joissa on suuret päivittäiset kävijämäärät.

Pyöräparkit palveluiden äärelle

Turun ammattikorkeakoulun tehtävänä hankkeessa on pääosin pyöräparkkien kehittäminen. Pyöräparkkeja kehittämällä pyritään vähentämään autoilua ja lisäämään kevyen liikenteen määrää keskustassa. Pyöräparkit ovat joko kiinteitä tai liikuteltavia (esimerkiksi kontit) lukollisia varastoja tai vaihtoehtoisesti tukevia telineitä, joihin polkupyörän saa kiinnitettyä huolettomasti ja luotettavasti.

Alankomaissa Nijmegenin kaupungissa rautatieyhtiön omistama pyöräparkki rautatieaseman alla on yksi esimerkki kehittyneestä pyöräparkista. Pyörän kuljetus maan alle ja sieltä pois tapahtuu avustetusti kouruilla. Asiakkaille on tarjolla huoltopalveluja ja parkki on valvottu aukioloaikoina. Muun muassa Nijmegenin pyöräparkkeihin voi tutustua lisää esimerkiksi täällä.

Pyöräparkkien sijoituspaikkoja ovat esimerkiksi keskustan alue, linja-autoasema, rautatieasema, ruuhkaiset bussipysäkit, kävelykatu sekä ostoskeskukset.  Tarkoituksena on tarjota parkki palveluiden äärelle ja että parkki on pyörävarkaiden ulottumattomissa ja säältä suojassa.

Säilytyksen lisäksi parkeissa voidaan tarjota mahdollisuus pieniin huoltotoimenpiteisiin tai jopa huoltopalveluja. Henkilökohtaisten tavaroiden säilyttämiseen pystytään tarjoamaan lukollisia lokeroita. Pyöräparkkipalvelu olisi mahdollista tarjota myös taloyhtiöille ja yrityksille. Jos jokusen vuoden takaista Turun pyöräilijäbarometriä on uskominen, moni lisäisi pyöräilyään, jollei uhkana olisi menopelin joutuminen varkaiden kynsiin.

Maksullisesta säilytyksestä ratkaisuja pyöräilijöiden pulmiin

Katariina Salokanteleen osana opinnäytetyötään suorittaman kyselyn (2018) mukaan pyöräilijöiltä löytyy maksuhalukkuutta laadukkaille ja turvallisille parkkipalveluille. Maksullinen säilytys voisi tarjota ratkaisuja muihinkin pyöräilijän pulmiin:

• kypärä olisi tallella ja pumppu saatavilla säilytyspisteen seinällä
• talvella pyörä ei olisi lumen peitossa, vaan ajovalmiina lämpimässä tallissa
• työkaluja olisi aina saatavilla pieniin huoltoihin
• sähköpyörien akkuja olisi mahdollista ladata.

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamisessa liikenteen ja liikkumisen kehittäminen kestävämmälle pohjalle on tärkeä osa-alue. Mikäli turkulaisten halutaan entistä hanakammin hyppäävän pyörän selkään, pyöräilijöiden palveluita on parannettava selvästi.

Mikäli luotettavia ja kohtuuhintaisia pyöräparkkeja olisi saatavilla, tästä saattaisi aiheutua monenlaista hyvää: kun pyöränsä tietäisi pysyvän tallessa, siihen uskaltaisi ehkä satsata enemmän. Laatupelillä pyöräilyhän on paljon mukavampaa, joten sillä tulisi taitettua entistä enemmän matkoja.

Hanke toteutetaan Turussa, Tampereella, Oulussa ja Espoossa. Kaikissa kaupungeissa kokeillaan vähähiilisen liikkumisen muotoja, ja Turussa AMK:n puolesta erityisesti maksullista ja maksutonta pyöräpysäköintiä.

6Aika: Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeessa tutkitaan, kehitetään ja kokeillaan neljän kaupungin, Espoon, Oulun, Tampereen ja Turun, liikkumisen ratkaisujen tehostamista vähähiilisemmäksi. Työtä tehdään yhteistyössä alan yritysten kanssa. Kehittämisen alustana toimivat niin kutsutut liikennehubit eli keskukset, joille tunnusomaista ovat suuret säännölliset kävijämäärät ja vahva julkinen liikenne. Jokainen hankekaupunki on nimennyt yritysyhteistyön kehitysalustakseen hubin tai hubeja, joissa on tunnistettua potentiaalia erilaisten liikkumispalveluiden kehittämiseen, testaamiseen ja käyttöönottoon. Turussa hankkeen toiminta keskittyy erityisesti Vanhan suurtorin ja keskustan alueelle.

Vili Lehtinen, Elina Lundén, Jere Tuomaala, Kare Kupiainen
Turun ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat

Marketta Virta
Hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu